TALVI

talvi (suomi, inkeri, karjala), talv (viro), tola, tala, talu (liivi), dalve, tallv, dalvi, tälvi, tälvv, tailve, tailv (saami), tele, tala (mordva), tel, telo, tele (mari), tol (udmurtti), tel, tev, tol (komi), täl, töl, tol, tal (mansi), teloy, töaoy, teto, tonoy, tal (hanti), tel (unkari), sirej, syrej (nenetsi), ke, ko (selkuppi), khä (kamassi), 

tälwä (kantaurali).

1. talvea otetaan vastaan kantamalla valkoiseen kankaaseen 

puettua puupölkkyä kylän tai metsän rajalle.

2. talvipyhien tapoihin kuuluu kulkueina saunasta saunaan 

kulkeminen, jään hakkaaminen kepeillä ja vahingollisten 

henkien karkottaminen (uskotaan nousevan ylävirtaan).

3. joulukuuhun sattuvia peräkkäisiä päivättömiä päiviä 

kutsutaan pesäpäiviksi ("yheksän sutkoa aseuksissah",

sutko=vuorokausi).

4. pesäpäivien tapoihin kuuluu hiljaa eläminen, karhun 

kunnioittaminen (ei mainita nimeltä) ja kotosilla olo
(ei mennä metsään).

5. saamelaiset aloittavat kaamosajan (säldi-igja) päivän 

painuessa tunturiin (pidetään henkien aikana).

6. saamelaiseen kaamosajan viettoon kuuluu hiljaa 

eläminen, työnteon vältteleminen ("tai staalu muuttaa 

kiveksi"), ajankohdan huipentumana pidetty "henkien yö", 

henkien yöhön kuuluva kalan syöminen ("hengille osansa"), 

yötä seuraava rauhoittuminen, joikuminen ja sukuloimassa 

käyminen rekiajeluineen.

7. saamelaisten kaamosaika päättyy päivän paluuseen 

(bäivve loktan passe, päivä pääsee tunturista) jolloin 

riennetään korkealle paikalle, ihaillaan päivää, juodaan 

poronmaitoa ja joiutaan päivän kunniaksi.

8. virolaisiin talvipyhiin kuuluu päivän katoamisen 

esittäminen (vaipuu maahan ja herätetään henkiin, 
"koole kurva morzija, kuoli ime, kuoli eze, noze roomu 

morzija, eloh ime, eloh eze", kutsutaan morsiameksi,

vrt. im ja ez-sielut, emä ja isä).

9. kaamosajan tapoihin kuuluu sukulaisten henkien 

kuunteleminen ja ruokkiminen, tulien polttaminen 

ja ennustaminen. 

10. marien talvipyhien tapoihin kuuluu naamioituminen, 

talosta taloon kiertäminen ja enteiden kuunteleminen 

teiden risteyksissä.

11. joulukuun pyhien tapoihin kuuluu päiväsauna 

(kylvetään hiljaa, vaihdetaan puhtaat vaatteet, lyödään
löylyä poistuttaessa), kylpemisen jälkeen syöty 

"henkien ateria", kasvojen nokeaminen ja peittäminen 

huivein, vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin 

pukeutuminen, talosta taloon kiertäminen ja 

"äänettömän tanssin" esittäminen.

12. inkeriläisiin talvipyhiin kuuluu avannolle meneminen, 

päreen kastaminen vedessä, palamisesta ennustaminen, 

karhuksi tai sudeksi pukeutuminen ja talosta taloon 

kulkeminen tanssien, möristen, hampaita näyttäen 

ja ilvehtien ("käydä kummasilla").

13. tammikuun puolivälissä vietetään selkäviikkoja 

("talven selkä taittuu").

14. helmikuun puolivälissä vietetään valonpäivää 

johon kuuluu lopputalven sään ennustaminen.

15. talven uskotaan kääntyvän kevääksi helmikuussa 

karhun kääntäessä kylkeään ("karhu keäntää kuppeensa, 

immöö, nuoloo kämmentää").

16. helmikuun lopussa vietetyn karhun päivän tapoihin 

kuuluu sään ennustaminen ja kevään merkkejen 

tarkkaileminen ("jo elpyy kärpäset").

17. laskiaista eli liukupäivää vietetään helmikuussa 

uuden kuun aikaan ("pittää näkkyy uus kuu vaikka 

yhen yöv vanhan, hos sirpin kalttesen").

18. laskiaisen tapoihin kuuluu kylän kiertäminen laulaen, 

lopputalven sään ennustaminen, tupien siivoaminen, 

kehruutöiden päättäminen ("pitää aikaiseen työt lopettaa, 

sitte kesätyöt männöö sukkelaa joutusast"), päiväsauna, 

veen roiskiminen toisten päälle (hedelmällisyys), illalla 

syöminen (rasvaista ruokaa, ruuat pöydällä läpi yön, 

"olkoo ain aastajan pöyvät täynnä, niinku tänäpäivän oli"), 

luiden ja tähteiden vieminen perheen pitämyspuun juurelle, 

mäen laskeminen vihtojen päällä (saunan jälkeen), kasvun 

toivominen tulevalle vuodelle ("livvu livvu laskiaine, liinat 

pitkät liukujalle"), veikanajot (kodinhaltijan kyydittäminen 

vanhimman naisen sylissä) ja liukulaulut ("ken ei laula 

laskiaisen, se ei laula sinä kesänkää").

19. joulukuun alun pyhiin kuuluu kylän kiertäminen 

kulkueina ja pareina, eeslaulajan johdolla laulaminen 

ja tarjotusta ruuasta kiittäminen ("siletkään miun sijan, 

paretkaan paikkasen, tulevaks vuotueks").

20. joulukuun puolivälin pyhiin kuuluu tupien 

siivoaminen (lakaistaan vastapäivään, henkien aika), 

ruokien ja juomien valmistaminen, yhessä syöminen, 

ennetikkujen laittaminen hankeen (palamisesta 

ennustetaan), työnteon vältteleminen, rekiajelut, 

sukuloimassa käyminen, kylpeminen ja päreiden 

palamisesta ennustaminen (mihin suuntaan 

käyristyy).

21. joulukuun pyhien tapoihin kuuluu päivän paluun 

odottaminen, yötulien polttaminen, taikakalujen 

laittaminen ovien ympärille, makuupaikkojen 

pehmittäminen ja kolmijalkaisen olkinuken kyhääminen 

(pidetään pyhässä nurkassa, saaminen leikissä tietää 

lempeä).

22. joulukuun pyhiä kutsutaan kekrinkekriksi ja 

valkeapäiviksi (päättyvät seuraavaan uuteen 

kuuhun).

23. joulukuun pyhiä seuraa tammikuun selkäviikot 

jotka päättyvät talvennapaan (karhun kyljen 

kääntäminen).

24. talvennavan tapoihin kuuluu kylän kiertäminen 

huutaen ja metelöiden, seinien lyöminen kurikoilla, 
katoilla istuminen, ilmoista ennustaminen, rokan 

keittäminen ja yhessä syöminen.

25. karhun kääntäessä kylkeään "kevät alkaa 

kangastella" ja "päiväkulta lämmitellä" (helmikuun 

lopun poutapäivät, karhun aika=päivän aikaa).

26. talvitaivasta pidetään kaaren muotoisena 

(syystalvi=alku, keskitalvi=korkein kohta, kevättalvi

=alas kaartuva osa, keskitalven uskotaan napsahtavan 

taipuessaan).

27. talvitaivaan katseleminen aloitetaan lokakuun 

puolivälissä (kaaren alkupäässä kalevankynnys 

eli nousiainen).

28. helmikuussa vietetään ensimmäistä ukon päivää 

(räystäistä roikkuvat jääpuikot "ukon partaa").

29. ukon uskotaan tuovan ja vievän lumisateet, 

avaavan lumiportit ja lyövän yhdeksän lakkia 

kannon päähän (vrt. lumi-ukko, talvivuoden henki,

ilmojen haltija).

30. laskiaisen tapoihin kuuluu saunaan juokseminen 

kilpaa, poronkoparoista laaditun vellin ja verikakkujen 

syöminen ("mitä rasvaisempaa sitä paremmin porot 

kasvavat"), lattian lakaiseminen, puhtaisiin vaatteisiin 

pukeutuminen, hiusten sukiminen, lasten hiusten 

palmikoiminen ja mäen laskeminen hiukset hajallaan.

31. päivän uskotaan menevän pesilleen joulukuun lopulla 

(päivättömiä päiviä kutsutaan pesäpäiviksi, toivotaan 

sattuvan uuden ja täyden kuun väliin).

32. pesäpäivien tapoihin kuuluu valon ja varjojen 

tarkkaileminen ja kotosalla pysytteleminen (eläviin 

puihin kajoamista vältellään).

33. pesäpäiviä seuraavan suojan uskotaan puhistavan 

metsän lumesta.  

34. talvipyhien tapoihin kuuluu innokas sään ennustaminen 

("pakkanen pyryn perästä", enteiden uskotaan kääntyvän 

päinvastaisiksi pesäpäivien jälkeen).

35. loppiaisena pirtin uskotaan lämpiävän "uutta päivää" 

(vrt. uutta vuotta, päivän vuosi ja maan vuosi, jokaisella 

jumalaisella oma ajanlaskunsa).

36. marien alkutalven pyhiin (sorok-jol) kuuluu kaljan 

valmistaminen yhteisistä maltaista, ennustaminen,
wasli-ukoksi ja akaksi pukeutuminen (mies naiseksi, 

nainen mieheksi), talosta taloon kiertäminen, ahkerien 

ylistäminen ja laiskojen pilkkaaminen, kotieläinten 

ruokkiminen, lampaanjalan koskettaminen 

(hedelmällisyys), eläinhahmoisiksi haltijoiksi (karhu, 

kurki) pukeutuminen, eläinten äänien jäljitteleminen 

ja lemmentanssin esittäminen rakkopillin säestyksellä 

(haltijoiden möristessä ja tömistellessä).

37. unkarilaiset viettävät laskiaista valon palaamisen 

ja lemmen riehana joka huipentuu kolmipäiväiseen 

"laskiaisenhäntään".

38. unkarilaisiin laskiaistapoihin kuuluu vastakkaisen 

sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen, tukinveto, 
eläimiksi pukeutuminen (haikara, karhu), kylän läpi 

käveleminen kulkueena, eläin ja ihmishahmojen väliset 

iloittelut ("haikara nipistää"), miesten partojen "ajaminen" 

jääpuikoilla, yön läpi tanssiminen ja naimattomien neitojen 

"kaappaaminen" kulkueesta.

39. vepsäläisiin joulukuun pyhiin (sunduma) kuuluu 

vuoden ensimmäisistä ennustaminen, veellä käyminen 

(juostaan kilpaa, voittajalle "vuoden onni"), valmistetuista 

ruuista ennustaminen (ensimmäinen piiras=ozan pirg, 

osa=onni), puuron uhraaminen pakkasen haltijalle 

(puisella lusikalla), kasvojen nokeaminen, eläinhahmoiksi 

(karhu, kurki) pukeutuminen, vastakkaisen sukupuolen 

vaatteisiin pukeutuminen, kulkueina kiertäminen, 

esitysten esittäminen, meluaminen ja avannossa käyminen.

40. vepsäläiset pitävät laskiaista (maitpuhäpanom) 

pimeän ajan päättöpyhänä.

41. vepsäläisten laskiaiseen kuuluu reellä ajaminen, 

nuorikoiden kiidättäminen ympäri kylää, huivien 

riuhtaiseminen päästä ajon aikana (paljastaa alla olevan 

naisen päähineen) ja mäen laskeminen helmoja 
nostaen (hedelmällisyys).

42. mordvalaisten talvenalkajaisiin kuuluu piirakoiden 

uhraaminen kodinhaltijalle, laulaminen ja leikkiminen, 

olkinuken kuljettaminen kylän ympäri, karhuksi 

pukeutuminen, olkisen "mehiläispesän" väsääminen, 

oljilla virpominen, enteiden kuunteleminen (korva 

maassa), pyhäruokien valmistaminen (liha, rieska), 

leivonnaisten piilottaminen ja etsiminen (lasten kanssa), 

liinojen päällä ruokaileminen, sukulaisten henkien 

rukoileminen (veen äärellä), nurinperin käännettyihin 

vaatteisiin pukeutuminen, talosta taloon kiertäminen 

(vihdat käsissä) ja leivonnaisten kerääminen taloista.

43. kolttasaamelaisten talvikylän tapoihin kuuluu veen 

pyhittäminen (tammikuun alussa), nuorten väliset 

kokoontumiset, käsitöiden tekeminen, talvimetsästys 

ja porojen kokoaminen yhteen.

44. komien seitsemän päivää kestäviin lopputalven pyhiin 

kuuluu tukkien jäädyttäminen (koristellaan kuusenoksin), 

tukkeja pitkin laskeminen pareittain (laskun pituudesta 

ennustetaan), keinujen rakentaminen jäälle, rekien 

koristeleminen (kelloin ja kirjavin kankain), kylän ympäri 

ajaminen (päivän kunniaksi), vastanaineiden roiskiminen 

lumella (hedelmällisyys), eläimiksi pukeutuminen, näytelmän 

esittäminen ("karhu ja metsästäjät"), piiritanssien tanssiminen 

ja yhessä laulaminen (lauletaan "kevään tapaamisesta").

45. talvea jaetaan pikku talveen (marras-joulukuu) 

ja emä talveen (tammi-helmikuu).

46. lopputalven pyhiin kuuluu tulen kantaminen kylän 

ympäri ja paksuihin turkkeihin pukeutuminen.

47. vepsäläisten joulukuiseen pyhään kuuluu taikojen 

tekeminen, talosta taloon kiertäminen, vastakkaisen 

sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen ja eläinhahmoiksi 

naamioituminen (hirvi, karhu, kurki).

48. joulukuun pyhien tapoihin kuuluu pirtin laittaminen 

valoisammaksi, päivällä kylpeminen (henkien uskotaan 

seuraavan päivän laskettua), vastojen talteen laittaminen 

(sisältävät henkien voimaa), eläinten äänien jäljitteleminen 

ja enteiden kuunteleminen.

49. lopputalven pyhiin kuuluu kiukaan lämmittäminen 

leppäpuilla, eläimen uhraaminen, seitsemän kertaa syöminen, 

eläimen luiden palauttaminen metsään, eläinten äänien 

jäljitteleminen, ennen pimeää kylpeminen, saunasta palaaminen 

kilpaa juosten, puhtaisiin vaatteisiin suoriutuminen, hiusten 

sukiminen ("seitsemään kertaan"), mäelle juokseminen ja 

mäen laskeminen hiukset hajallaan (laskiessa loihditaan 

"sulhasia kon taponsalkoja ja mustapäisiä mukuloita").

50. nenetsien joulukuinen vuotuisuhri pidetään 

erämaassa sijaitsevassa pyhäkössä (menoihin kuuluu nahkojen, 

sarvien ja vaatteiden ripustaminen puiden oksille, lahjojen 

saajina kaksi puista ihmishahmoa ja joukko eläinhahmoisia 

(joutsen, hanhi, käärme) haltijoita).

51. alkutalven pyhien tapoihin kuuluu vastakkaisen 

sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen ("käytih kummana"), 

päiden peittäminen huivein (tunnistettu joutuu kulkueesta 

pois), talosta taloon kulkeminen ("parittoan käveltih"), 

kisaaminen ja enteiden kuulosteleminen (lumeen 

polvistumalla).

52. laskiaistapoihin kuuluu hiusten auki pitäminen 

(arkena letit), talon neljässä nurkassa ruokaileminen 
("et jakso hyvin tehrät tyätä sev vuaren"), saunominen 

("piti käyräm mutta siä tartti ollap puhumata") 
ja kylmän veen heittäminen kylpijöiden päälle 

(vrt. lumen).

53. udmurttien helmikuisiin karhupäiviin kuuluu 

kontion tanssin (gondyr ektymon) esittäminen 

(vrt. syksyllä pidetyt karhupäivät).

54. udmurttien talvipyhiin kuuluu joulukuussa pidetyt 

talvi-juomingit (tol-juon) ja helmikuussa pidetyt 
voi-juomingit (vei-juon).

55. marien laskiaiseen (ujarnja) kuuluu mäen laskeminen 

haloilla ja kehräpuiden päällä istuminen (kehruutöiden 

päättöpyhä).

56. udmurttien laskiaiseen kuuluu langanpesijäiset 

(talven aikana kehrätyt langat pestään avannossa).

57. kainuulaiseen laskiaiseen kuuluu mämmin paistaminen 

petäjänkuoren tai tuohen päällä, mäkeen lähteminen 

("mämmältä mäkeen"), laskiaissaunan lämmittäminen 

ja päivällä kylpeminen (makuulle päivän laskiessa,

vrt. päivän pyhät).

58. mansien talviset karhupäivät (uj jikw, pedon tanssi) 

järjestetään kerran vuodessa seitsemän vuoden ajan 
(jonka jälkeen seitsemän vuoden tauko).

59. mansien karhupäivien tapoihin kuuluu kutsumassa 

käyminen edellisenä iltana (kankain päällystettyjä 

metsästysnuolia ravistaen, kelloja kilistäen ja äänekkäästi 

huutaen), karhun saattaminen paikalle vihollistensa 

("varikset") vaikeuttaessa etenemistä, reitin puhistaminen 

lumella (lumi=pyhää), karhun johdattaminen majan 

keskustaan ("he vievät minua keskustaan, asettavat minut 

korokkeelle, istun alas metsän neito, istun alas vuorten 

neito"), karhun puhistaminen savulla ("he kulkevat ympäri 

neljä kertaa koivun kääpä kädessään"), karhun viihdyttäminen 

elämästään ja synnystään kertovin taruin, lauluin (uj eriy, 

pedon laulut) ja tanssein (tanssijat eläinhahmoisia), 

näytelmien (tulilap) esittäminen, miesten tanssit (xum jikw), 

naisten tanssit (ne jikw), perheiden suojeluseläinten liikkeitä 

jäljittelevät tanssit ja karhun pois saattaminen.

60. lopputalven pyhien tapoihin kuuluu edellisenä vuonna 

naimisiin menneiden kohottaminen nuorikoista naisiksi 

ja pääliinojen uhraaminen suvun pyhäkköön.

61. mordvalaiset puhuttelevat pakkasen haltijaa 

pyryjen jälkeen sanoin "Kelme-ata ystäväiseni on 

kulkenut, polviin asti, ystäväiseni on lunta satanut" 

(kelme, vrt. kylmä).

62. nenetsit uhraavat tuiskujen aikaan jälleensyntyvälle 

haltijalle Yaptik-haesielle (pidetään välittäjänä jumalten 
ja ihmisten, pohjoisen ja etelän ja kesän ja talven välillä).

63. nenetsien mukaan Yaptik-haesie auttaa ihmisiä 

vetämällä tuiskut itseensä (haltijan kankaisiin kiedottua 

kuvaa ja haltijalle annettuja lahjoja pidetään omassa 

reessään).

64. talvipyhien tapoihin kuuluu ahkera ennustaminen 

(heitetään lunta ilmaan ja toivotaan, hakataan jäähän 

kaksi avantoa (myötäinen, vastainen) ja heitetään 

avantoihin lumipalloja).

65. selkupit kutsuvat myöhässä olevaa talvea 

muokkaamalla lumesta jäniksen hahmon ja virpomalla 

jänistä sanoin "mene noma pohjoiseen, tuo pakkanen, 

juokse, tuo meille lumi" (sanat lausuu marraskuussa 

syntynyt).

66. selkupit pitävät talven (ke) aloittajana taivaallista 

hirveä Pänyitä (ison karhun tähtikuvio, vrt. panu, pärnu).

67. selkupit kutsuvat talvea polttamalla tulessa 

havupuiden neulasia (tulpa).

68. nganasanien kaamosajan päättöpyhään (malusya, 

"puhdas sija") kuuluu suuren kodan pystyttäminen, 
noidan saapuminen paikalle, kodassa esitetyt kiitoslaulut 

(kiitetään talvesta selviytymisestä), suopeaa kevättä 

pyytävät rukoukset ja nuorten väliset kisailut (tapahtuma 

kestää 3-9 päivää noidan voimista riippuen).

69. saamelaisiin talvikylän tapoihin kuuluu 

seita-haltijoiden muistaminen.

70. "pakkanen, puhurin poika, koman ilman höyhelöinen, 

läksi merta kylmämään, lahet kylmi, lammet kylmi, 

eipa merta kylmännynä" ("myö lapsena luvettiin kun 

sormia alkoi palentaa").

71. "tämä talvenki o ollu aevotellen kovi pakassi ja 

aevotellem taas o ollu aika suatust ilma" (suotusta 

ilmaa, vrt. suojaa).

72. "siellä sataa niitä akanhattaroita" (isoja 

lumihiutaleita).

73. "pian siitä suvi tuloo, kun akapalalla lunta sataa" 

(akanpalalla eli hattaroilla, hiutaleiden koosta 

ennustaminen).

74. "jopa nyt rupesi akanpalolla rytkistämään lunta" 

(talven ihmeitä).

75. "kun alakivviim peältä ei sulal lumi niin se pyssyy" 

(alakivien eli maakivien, maan tasalla olevat sileät kivet,
maan palvojien uhripaikkoja).

76. "huiluttaa alakynteej ja ylikyntee, pikkusev vail lentää 

ja kokuvaa suojapaikkoin kinoksija" (hankea pitkin 

lentävästä lumesta).

77. "jos puun alustat jättää pälvele nin sei pysy, 

mutta jos umpheen tuiskua nin se on talvem pohja" 

(talven pohja eli alku, alkaa pysyvistä lumista).

78. "kaks pimmeetä on annanpäivänä vastatosten" 

(annan päivä, minkä eläinhaltijan pyhä päivä,

vrt. antaa).

79. "kyllä on yötä yäkötellä annam päivän aikaan" 

(pitkistä talviöistä).

80. "ohto on yötä öyhkimistä annam päivän aikaisenna" 

(ohto yötä öyhkimistä, vrt. ohdon yöt).

81. "jos ei talvell o hirmua nin kesäll ei ole armua" 

(talven ja kesän yhteydestä, toinen saa arvostamaan 

toista).

82. "sielä on nii armoton pakkanen että nenähä 

siälä jiätyy" (omat pakkasmittarit).

83. "avokaulonko se mennee ulos vaekka siell oj 

kirvespohojapakkanen" (pakkasta kuvailevat 

sanat).

84. "eines on semmosta hellää lunta" (eines 

eli ensilumi).

85. "siell on jo emä jyräkkä" (kova tuisku).

86. "siitä hennoo tulla emä tuiskun nujakka" 

(emä eli kova).

87. "pitempi tuisku ol emätuisku, mutta kun se 

kuurottaam mennöö, se om pyryilima" (tuiskut 

ja pyryt).

88. "näkkyypä olevan pakastummaan päen, uamulla 

suattaa olla jo emäpakkane" (emäpakkane eli kova 

pakkanen, vrt. karjalan äijä).

89. "hoikka lumi se enimmän aikaa maassa pysyy" 

(pakkaslumesta).

90. "sillo ennakkoaikka olivat talvep paljo lumisemi 

ja kylmemi ku ny" (talvien muistamisesta).

91. "harvinaese aekasee se enshärmä tullii" 

(ensihärmä, vrt. lumi).

92. "siinä täytykin ollap pitkä mäki että kerkis 

sel lorikommal lukkeen ennenku oli alhailla" 

(lorikomman eli laskiaisloitsun).

93. "kyl se oikee ajatuttaa kuinka pääsee läpi tän 

talvisyrämmen noin huanoil puilla" (talvisyrämmen 
eli keskitalven).

94. "tänäp tuli jo ensmäseh haitulakke ales" 

(lumihiutaleet, ensilumen ihme).

95. "pakkane siit yöks väänäip ko nuoin on taivas 

kuulakka" (väänäip eli kiristyy, vrt. vääntää).

96. "haivaloittee lunta" (sataa haivalein 

eli hiutalein).

97. "pyryi semmottii suurii haivalei" (pyryi eli 

pyrytti).

98. "halla hanhev varpaassa, talvi jouhtenan takana" 

(hallasta talveen).

99. "laskiaisen pit olla ovet auk net haltija piäs sissiä" 

(pyhät=haltijoiden pyhittämistä).

100. "em minä tiätä myälen tullu, minä tulin tuolta 

hankikantoo" (hankikannot).

101. "on niin hyvä hankikantoonen" (keväällä, 

liikkeen aikaa).

102. "sit kuttutaal lumkukkaseks kun se on niin 

korkie että aina näkyy lumen alta" (lumen alta 

näkyvät heinät).

103. "sanovat harmajapakkaseksiki kun on häkärässä 

mailma" (häkärässä eli udussa).

104. "eihä se päeväsyvämmellä enenny" (enenny 

eli kiristy, pakkanen).

105. "tänä vun on aikkain talvi" (jokainen talvi 

erilainen, vrt. talven haltija).

106. "se oli näd nigu taiga aiga" (taika aikaa, 

päivän poissaoloaika).

107. "a talvel on vanha jä" (uudesta jäästä 

vanhaan).

108. "se on härme, pud männöd valgiaks" 

(härme eli kuura, pakkasen merkkejä).

109. "ono höbliä jädä i raudajädä" (jään nimiä).

110. "jouluj jälkiähä ne kovat pakkaist alkuid" 

(kovien pakkasten alkaminen).

111. "tänä homuksen oli kahu, ku vezi oli jäz" 

(homuksen=aamuna, kahu=yöpakkanen).

112. "tänäpän on ildakahu" (aamu ja iltakahut, 

vrt. kekrinä Kahun pyhänä).

113. "lumipamppua kirretti" (pamppua=palloa, 

kirretti=kierrettiin).

114. "lumipambuist tehti kaikkia seiniä ja lumimihiä" 

(lumimiehiä eli ukkoja).

115. "ja talvi sis ku kului sihe liugupäivä nasse" 

(liukupäivään eli laskiaiseen asti, vrt. päivän paluun 

menot, talvi=päivätön aika).

116. "pakkain on lauhkend" (lauhtunut).

117. "lunda sadoi nin kovast sidä tidäkkä ei paljo tuntend" 

(tuntenut maisemaa, lumen voimasta).

118. "lunda satta rabutta" (raputtaa, vrt. rapisee).

119. "lunda satta vahtaja" (lumen kieltä).

120. "kaht sormia paksu jä oli vem päl, nin oli sur pakkain" 

(kahta sormea paksu jää, omat mitat).

121. "taita noiso lunda sadama gu on nim pilvez" 

(lumipilvet, vrt. sade).

122. "tuisku tuiskaz jälet kini" (tuiskasi jälet kiinni, 

elävä olento).

123. "oi midä tuiskaiz lunda" (tuiskujen aika).

124. "pakkaizel tullod jalad ja käet turraks" 

(kykenee vahingoittamaan ihmisiä=yksi 

jumalaisista).

125. "se udist oli sattand jäm päälle" (uutista 

eli uutta lunta).

126. "koval pakkaizel jä vahveno" (jää vahvenee, 

pakkastalvet=jäätalvet).

127. "se oli semmoin tiukkuaiga, nidä nigu 

pelehelti, aikka videtti" (tiukkuaika eli leikin 

aika, talvesta).

128. "vinkiä pakkain" (kuiva ja kylmä).

129. "pulest talvest vändijä toizelle kubehelle 

ja toist käbälä immö" (karhun kyljen 

kääntäminen).

130. "ku jäh harotta, tullo nigu levviä harodoz, 

sis ku pakkain tullo, hoikka ja vahva jä, se on ädekki" 

(jäätietäjät).

131. "kogo matkan mö mänimmä jäizen" 

(jäämatkat).

132. "ylen on kylmä, dälgitalvi lienöy" 

(jälkitalvi eli takatalvi).

133. "jämie jeä" (paksu).

134. "järiesti on lundu" (järeän lumen aika).

135. "tän talven on lunda jämieh" (lumitalvet).

136. "hambahii tukuz en voi pideä, hambahad 

järistäh, moin on vilu" (järistäh eli tärisevät, 
pakkasen voimasta).

137. "jäyhä talvi" (kylmä).

138. "pakkane on nuoran jäykendännyh, 

täl ei sua nuorita" (jäykistänyt nuoran, 

vaikuttaa kaikkeen).

139. "moan jähmendi, kylmi" (pakkanen).

140. "jähmistys poruou, lumel ku hierothai" 

(jähmistys=paleltuma, poruou=häviää, 

paranee).

141. "tsipsu on, anna vähäzen jähmöitteä" 

(tsipsu eli suojalumi, vrt. sipsutella).

142. "suod jähmöityttih" (soiden 

jähmettyminen).

143. "lumen o vihman jällel juustoittanuh, 

kylmän juustakkan hudra hangi on" (juustoittanuh 

eli kovettanut, hutran hangen aika).

144. "anna pari päivää juustuu lumi" (juustuu 

eli kovettuu, vrt. juusto).

145. "lumi juustuu talvella, ku on vilu" 

(juustuvan lumen aika).

146. "moine nouzi tuutsan jyräkkä, semmoizen 

loadi kandeluksen" (tuutsan eli tuiskun, 

laati lumen kanteluksen).

147. "jallan juures sai on lunda" (jalan juureen 

saakka, omat mitat).

148. "lumi juoksoo hangie myö, tuuli kandelou" 

(juoksee hankia myöten, liikkuu=elää).

149. "lunda juoksuttoa kivoksil" (kivos=kinos, 

vrt. kivalo).

150. "pakkani joamou jalat ta kohmou koprat" 

(pakkasen voimista).

151. "jeäraguo on nygöi" (raguo eli rakoa,

railoja).

152. "tejjän räystähäz om pitkäd diäpurahat" 

(purahat eli puikot, kevään merkkejä).

153. "ajanuh jeäroukam meän randoih" 

(jääroukan eli röykkiön).

154. "joven diädi" (hitaasti jäätyvät joet).

155. "järven on tän yön jeädänyh" (veen ajasta 

jään aikaan).

156. "jeän jeädi, uhkun kylmi" (uhkun=uhkujään, 

kylmi=jäädytti).

157. "rozad jeädi röttsy matkatez" (rozad=kasvot,

röttsy=räntä).

158. "lumi lähti, jeätikkä on nurmel" (lumen alta 

paljastuva jää).

159. "jeätikk om moine, ei soa ni jaloilleh pyzyö" 

(jäätynyt pihamaa).

160. "jeätsiiru on rannal, menn ei soa" 

(läpinäkyvä ensijää).

161. "jeätsilu" (tsilu eli sirpale).

162. "jeätäjäskeli" (jäätäjäiskeli eli hankiaiskeli, 

päiväsulien ja yöpakkasten luoma ihme).

163. "jeädävyz oli hiihdeä" (hyvä hiihtokeli).

164. "tuloo jiädäys, lumem pinnan jiädäy" 

(jäätäyksen odottajat).

165. "diädävyz on tänäpäi, kebjen on ajoa" 

(kepeä ajaa, liikkeen aikaa).

166. "pimiez ajettih, jeävanah meni hebo" 

(vieraat hebozet, omat vanat).

167. "ei pie tuoh doalaa männä" (doalaa

=jäässä olevaan sulaan kohtaan).

168. "parda on jeävyksis, ei soa ni paissa" 

(paissa eli puhua).

169. "helmad jeävyksis kolizoo" (pakkasen 

voimasta).

170. "jiä on illenellä" (illenellä eli liukkaalla 

jäällä, vrt. iletä).

171. "jeäd on hiluzil" (hilusilla, vrt. hiluista 

kuuluvat äänet).

172. "libie, kierä jeä" (kierän aika).

173. "jiän rompeh" (rompeh eli röykkiö).

174. "on hieno jeähyt, ei kanna" (hieno eli ohut).

175. "hoikkazen diähyön kylmi" (hoikan jään aika).

176. "jeäntsiittien kylmi järveh" (tsiittien eli 

riitteen, vrt. siitepöly).

177. "jiäkeliz ol hyvä kävvä" (kävvä eli kävellä).

178. "vai on ajella hyvä jeäkelil" (rekikelit).

179. "lähemmö jeämatkal poikki järves" 

(jää ja maamatkat).

180. "puoli virstastu on jiämatkua" (vieraat virstat, 

omat jäämatkat).

181. "lumi jahmou" (jahmou eli kovettuu).

182. "päivä kezäh, ilma talveh" (sanottiin 

tammikuussa, lisääntyvä valo ja kylmenevä ilma).

183. "jeä on illen" (illen eli liukas).

184. "pakazlumem panou, tuuli höydelözii kandelou"  

(pehmeitä lumihiutaleita).

185. "pakazlum on hödvelö" (pehmeä).

186. "pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi" 

(lumen nimiä).

187. "ihmazen on lunda pannuh tän yön" 

(ihmasen eli vähäsen, vrt. ihme).

188. "lunda höpördöä laskie" (höpörtää laskee, 

kuka).

189. "höpäkkä lumi" (pehmeä, vasta satanut).

190. "lundu pani polviskon" (polviskon 

eli polven mitan).

191. "hödväni" (lumihiutale).

192. "lunda jumala hödväi voaksan" (lumen 

jumala, ylisen haltija=vastuussa ylisestä tulevista 

asioista).

193. "lundu hödveäy panoo ylen äjjäl" (lumikuu).

194. "lunda panou hödvöttäy" (kuka).

195. "höyhtölön lumen pani" (pehmeän, 

hiutaleisen).

196. "lum on höyhtelöne, eigo kanna" (pehmeä 

ja upottava).

197. "vilun höngeh tunduu" (vrt. hönkäys).

198. "härmettäy lunda tulla vähäzen" (härmettää 

lunta, vrt. härmä).

199. "puud on härmäz" (riitteessä, kuurassa, 

vrt. harmaa).

200. "pard on hägäräz" (häkärässä eli 

huurteessa).

201. "joga kohtan hägär iski ittseh, ylen on vilu" 

(itseen iskevä häkärä, elävä olento).

202. "nygöi on päivy lyhyt, rubieu hämärdymäh" 

(lyhyet talvipäivät).

203. "lunda hillakkaizeh häivöälöy" (häiväilee, 

sataa hiljalleen).

204. "lundu häippäi vähäizen" (sataa harvakseen, 

vrt. häipätä, häipyä).

205. "verkot ollah hyyssä, lumen kera kylmetty" 

(talvikalastuksen ongelmia).

206. "hyykäz on jeä, virdu vedi hyyn yhteh tukkuh" 

(hyyn eli sohjon).

207. "moine on vilu, hydizytteä" (hytisyttää, 

vrt. hyy, hyinen).

208. "huurre on doga lehväzem peittänyt" 

(pakkasen merkkejä).

209. "pakkazen huueh" (huue eli huurre, 

vrt. huu=hyy).

210. "huvvehtuksiz ollah puud" (pakkasen voimasta, 

huuvettaa koko metsän).

211. "huvvehtui puut tyynel pakkazel" (tyyni 

pakkanen, vrt. tuulinen). 

212. "lykitäh jeädy myö" (lykitäh eli hiihdetään, 

vrt. lylyt).

213. "nokko hurkkaittsou, kun ov vilun kälväkkä" 

(nokko=nenä, hurkkaittsou=tuhisee).

214. "huuhennikkoa kierteässä pitäy liikahenkie olla" 

(taloja kierrettäessä, pariton määrä hengiksi 

pukeutuneita kiertäjiä).

215. "tämä on hupa lumi, tästä ei ole vielä rejen alla" 

(hupa eli hupeneva).

216. "hupasa lumi" (pois sulava).

217. "ei ne silmijäh näytetty, ne oli huilut peässä" 

(huilut eli huivit, talosta taloon kiertäjillä).

218. "ei tunnu lumessa tie, vain tuossa pitäis olla hotu" 

(hotu eli ura).

219. "huh mi on vilu" (vilu=kova pakkanen).

220. "huhlakkana käveltih vierissän kesellä, 

tytöt ta pojat" (huhlakkana eli naamioituneina, 

joulun ja loppiaisen välillä).

221. "lähti jeädä myö astumah da sinne huikahtih" 

(jäillä liikkuminen, vaatii jään tuntemusta).

222. "lum on hobelozed, pakazlum on" (hobelozed

=kuivaa ja pehmeää).

223. "hobelolumi" (pehmeä pakkaslumi).

224. "lundu hidvetteä panoo" (hidvetteä eli sataa 

harvakseen).

225. "tuutsoa hidvettäy" (tuiskuaa).

226. "jeä on hiluloil, tuuli lekuttoa" (lekuttoa eli 

liikuttaa hiluja, rantaa vasten).

227. "hilvettä kantau" (ohutta pintajäätä).

228. "tuutsan jällen ni hiirenhyppävyst e olluh" 

(tuiskun jälkeisellä hangella).

229. "moine on vilu, ga hengityz nägyy" 

(ilmassa, talven ihmeitä).

230. "hattaralumi" (hiutaleinen).

231. "hattaroa työndää, lunda panoo" (hattaroa

=suuria lumihiutaleita).

232. "hauhtien pani lundu" (hauhtien eli 

ensilumen, vrt. haude).

233. "ku kylmäy da sit panou hauhtevuon" 

(panee hauhtevuon, ensilumesta).

234. "hallan jälgie villu harmistuu" (harmistuu 

eli härmistyy, vrt. harmaa).

235. "soali pantih harteilla, kul lähettih talvella" 

(talveen pukeutuminen).

236. "vanhoile hardii ellendäv vihmat, talvel tuhud" 

(ellendäv=ymmärtää, tuhud=tuiskut, 

ilmoille herkät ihmiset).

237. "harjan tuiskut turpiemmat, harjam pakkaset 

pahimmat" (harja=helmi-maaliskuun vaihteeseen 

sattuva pakkas ja tuiskukausi).

238. "harjanpurrud jumal pidäy keskitalven aigah" 

(pyryjä pitävä jumala, keskitalven ajankohdasta).

239. "suksen kandaja hangentsiite" (tsiite eli riite, 

suksikanto).

240. "tsipsutteloo, siitä hanki tuloo" (sipsuttelee

lunta).

241. "itsen hanki" (itsen kantava).

242. "enzimäi on kova hangi, päivysydämel gu sulaa 

sit tuloo sipsu" (kovasta hangesta sipsuksi).

243. "hangiane on konz kestäy hangi" (hangiane 

eli kestävä hanki).

244. "nosta kaglus pystyh, ei korvii kylmä" 

(talveen pukeutuminen).

245. "kananhangelleh on lumi" (ohuesta lumesta, 

vrt. kanan kantava, vrt. kanahka=kelmu).

246. "lunda kandeloo" (kanteloo eli pyryttää,

lunta kantava tuuli).

247. "vilu tyttölöil rozan karapoittoa" (karapoittoa

=punoittaa, rozan=posket, vrt. karpalo).

248. "kavul iski" (lumipallolla).

249. "lumikabuzen lain" (kabuzen=pallon, 

lain=laadin).

250. "jeädy myö astuu" (jäätiet).

251. "lumi karmastuu" (muuttuu rosoiseksi,

vrt. karmea).

252. "hyvä on lumen kargavo" (karkavo 

eli pyry, vrt. karata).

253. "vilun hibjaz karheloittau" (karheloittau

=värisyttää, hibjaz=hipiää, ihoa).

254. "kylmänyh on kazoittanuh lumen" 

(kovettanut, vrt. kasa).

255. "suksi juoksou hyvin" (kovettuneella 

lumella).

256. "hangen kazoitti" (kovetti, pakkanen).

257. "vilu hibjaz on, karvad nostih pystyh" 

(vilun voimista).

258. "vilun kauhakko hibjaz" (kauhakko eli 

kosketus).

259. "lumi kadzoitunnuh, jallois kädzizöy" 

(kadzoitunnuh eli jähmettynyt, vrt. tarttuu 

jalkoihin).

260. "talvella kul lumet tulou ta kelit tulou" 

(kelit=hiihtokelit, rekikelit).

261. "lumen hienozen om pannuh, pikkarazen 

kerttehyön" (kerttehyön=ohuen lumikerroksen,

vrt. kerta, kertyä).

262. "hangen kerttehyön on kylmänyh, ga kann ei" 

(kerttehyön eli jäätyneen kuoren, hankiaisten 

odottajat).

263. "vast on yksi kerros lunda pandu" (lumen 

kerrokset).

264. "ku läksin oli kajos, kerritti lumenpanon matalla" 

(kajoksesta lumenpanoksi, talven ilmoja).

265. "tulou talvi tahtomattah, lähtöy kezä nägemättäh" 

(vuodenaikojen luonteesta, ihmisten yläpuolella).

266. "diä kestäy kävvez" (kävellessä, ensijäät).

267. "vilun kestättsy" (pitkään kestävä pakkanen).

268. "dogo teile kezräämizet loppih" (kehräämiset 

loppui, vrt. loppiaiset=lopettajaiset).

269. "kevät syömizet kereäy, äjj om päiveä talvez" 

(äijä päivää talvessa, talven pituudesta).

270. "keännätes tunduo lumes, järilleh on keännytty" 

(lumessa tuntuvat jäljet).

271. "kierä talvi" (jäinen, vähäluminen).

272. "lunta kiepittsöy" (kinostaa, vrt. kieppi).

273. "kieppi" (kinoksen suojapuolelle syntyvä kolo).

274. "vain kum mie kiepsahin" (lumeen, 

liukastuessani).

275. "lumi kierii" (muuttuu jääksi).

276. "jiä kierii" (paljastuu lumen alta).

277. "vereksen vidin lippai" (vidin eli vitilumen,

vrt. lipata, lippa).

278. "pakkani kiinittelieteh" (kiinnittelee eli 

kiristyy).

279. "niitä pakkasen silmie mi kiltsetti moassa" 

(pakkasen silmiä, elävä olento).

280. "hangi kilostau" (kimaltelee, vrt. kiilto).

281. "do on kilpakka pakkani" (vrt. kipakka).

282. "kilhakka" (kylmä ja kuulas pakkassää).

283. "killuva pakkani" (killuva eli kova, 

vrt. kiiluva, silmillään katsova).

284. "killie jeä on, elä mäne jeäl" (kirkas 

ja ohut jää).

285. "jeä on killakka" (kirkas).

286. "kigei seä, pakkaine" (kikeä sää, 

kuulas ja kylmä).

287. "kirakko pakkaine" (kireä).

288. "kirendyi seä" (kirendyi eli kylmeni, 

vrt. kiristyi).

289. "ylen on kirhakko seä, käzih tarttuu" 

(käsiin tarttuva pakkanen).

290. "kirei pakkaine" (kireä pakkanen, 

vrt. kirsi eli routa).

291. "kipani pakkani" (kipanen).

292. "kipakka seä" (kylmä, vrt. kipaista).

293. "kirtsahtau pakkaseh" (kiristyy).

294. "lund oli vain kirjavazeh" (kirjavaseen, 

siellä täällä).

295. "seän kiristi, vilustih" (sään kiristyminen, 

vilustuminen).

296. "pakkaine kiristih" (kiristi otettaan).

297. "keli on kitsakkaini, kun on verestä vitie" 

(verestä vitiä, tuoretta pakkaslunta).

298. "ei voi suurie rekie ajoa, keli on niin kitsakka" 

(kitsakka eli nihkeä, vrt. kitsas).

299. "kitsakka lumi" (nihkeä pakkaslumi, 

vrt. kitka).

300. "tulou pakkaset ta kitsakat" (talven ilmoja).

301. "lum on kidie, vidim pani kidien" (kiteän 

vitilumen).

302. "kidie pakkani" (kitie eli kireä, ki-alkuiset 

pakkassanat, vrt. kiti=pakkasella syntynyt).

303. "kidei lumi, ei libei, rudzizou" (lumen 

tuntijat).

304. "pakasvidil on kidei vediä" (kidei eli nihkeä, 

vetää kelkkaa).

305. "kivetys" (päivän paistaessa satava hieno lumi, 

tietää sadekesää).

306. "kivendiä" (sataa hienoa lunta päivän 

paistaessa).

307. "kidvittiä" (sataa hiljalleen lumihiutaleita).

308. "vierissän kesellä meilä ei soaha kiukoahavuo 

katata, kalliz aika kun on" (saa katkaista havuja 

joulun pyhinä, pyhä=arjen vastakohtaa).

309. "mennyd yön on suuren kivoksen luadinnuh" 

(kivoksen eli kinoksen).

310. "tuhul kivokset loadii" (tuiskulla, kinokset).

311. "kivospeä" (kinospää, kantava kinos).

312. "kaikem päiveä lumiloi kivosteli" 

(tuiskupäivät, vrt. kiva).

313. "kivostutti dorogan umbai" (tien 

umpeen).

314. "lumi puun koaristutti lämmytti" 

(lämmytti eli taivutti).

315. "lumi koaristelou puita metsässä" 

(lumen voimasta).

316. "tänä piänä lumeh kuama kävi" (päivä 

jolloin lumi alkaa sulaa, kaama).

317. "hyvim pidi koaloa tuutsas, kassuin kai 

ku norpaks" (kahlata tuiskussa, kastuin norpaksi, 

omat vertaukset).

318. "kualau lumez" (kahlaa lumessa).

319. "kun koakkone koatuu kannom peäs, 

sit kondii keändyy pezäs" (koakkone eli 

lumipaakku, keskitalven ajoitusta).

320. "koalama" (paksu ja upottava hanki, 

vrt. kaalata=kahlata).

321. "käit kohmakoituttih, kohmah mendih" 

(kohmah eli kohmeeseen).

322. "kiät kohmetti, niin on vilu siä" (vilun 

voimasta, pakkasen nimiä).

323. "kobrat kohmevuttih, ei ni luzikka käes pyzy" 

(kylmälle arat paikat).

324. "käzi kohmistih viluo" (kohmettui

kylmästä).

325. "käit kohmistuttih" (käsineiden iästä, 

elämä pohjoisessa ei ole mahdollista ilman 

karvavaatteita tai luonnollista karvapeitettä, 

vrt. tarut lumimiehistä).

326. "käsie kohmou" (kuka).

327. "koiranhangi" (koiran kantava hanki).

328. "pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, 

elä kohmo koprijani" (pakkasen lukuja).

329. "kogo päivän tuuttsai" (tuiskutti).

330. "tuo lahjat savuh, ilmai kojjutah" (kojjutah

eli huudetaan, laskiaisena, poltettaessa tulia kylän 

vanhimman neidon pihassa, vrt. haltijan hahmo).

331. "lumi komoittuu jalgoih" (paakkuuntuu).

332. "olin dääl gonkittamas" (luistelemassa).

333. "nuorizad gonkitetah, ylen on libei diä" 

(konkittavat, luistelevat jäällä).

334. "ei ole jouduo pidämäh purguo eigä pakaista" 

(vieras kiire, oma pyryn pitäminen).

335. "rinnettä myöte pidäy hiihtää hillazeh da kosah" 

(hiljaa ja vinoon, vrt. omituinen suoraa 

laskeminen).

336. "undu korot kaikkie, pitkän yön ku magoat talvel" 

(talviyöt, unen aikaa).

337. "kouhakka lumi" (pehmeä).

338. "lum on kouhakko, ei ole painanuh" 

(lumen tuntijat).

339. "kun krapsahij jeäm peällä nin empä mie 

suoriellun" (suoriellun eli lähtenyt pakoon, 

jään uhmaajat).

340. "pakkaizel regi krodzahuu, kylmy regi" 

(kylmy eli jäätynyt).

341. "lumi jallan al kriitskau" (lumen kieltä).

342. "jalgu krauskau hangie myö matkatez" 

(hankiaisten luonteesta, toisaalla kantaa, 

toisaalla upottaa).

343. "kullakka jeä" (kuultava).

344. "siitä kummiteltih, vierissän kesellä, 

naiset pantih miehiem puksuja jalkahas ta sillä 

keinoim muutteliuvuttih" (miesten vaatteisiin 

pukeutuminen, talvipyhien tapoja).

345. "vaim moni sitä loukkuo kattso ta kummeksu 

kum mie aivan enolla upposin keskijärvellä" 
(loukkuo eli reikää jäässä).

346. "kulvahus" (lumikinos).

347. "on kulvehtin tien täyteh" (kinostanut

lunta, vrt. kulehtia).

348. "pakkaine kuoli, loskutti seinie, ga kitskoi" 

(pakkanen kuoli, elävä olento).

349. "suuret kurkot jeätä" (kurkot eli 

möhkäleet).

350. "uhkujiä on kublul, ravvazjiä on hoikku nygöi" 

(uhkujää=hauras kohvajää, raudasjää=musta 

kevätjää, vrt. uhkarohkea).

351. "talvell on tuagieh kuterma" (taakia=sakea, 

kuterma=pyryilma).

352. "kuterman jälgeh on umbi talvella" (umbi 

eli umpihanki).

353. "vilu hibjas kudvelehtau" (vilun elävästä 

luonteesta, hibjas=hipiässä, ihossa).

354. "ikkunan alta kuunneltih" (enteitä talvisin).

355. "yks otti veitsem matkah, siitä sem kuuntelenta

tilam piirti veitsellä ympärihis lumeh" (piirsi lumeen 

ympyrän, jossa kuunneltiin enteitä).

356. "ta siinä kykytettih, ta kelle kuulu ta kell ei kuulun" 

(kuulunut enteitä).

357. "lunda kuuroau" (kuuroaa, kuuro=kuura).

358. "kun tulou pakkani, siidä do miun parran 

kuurottau" (kuurottaa parran).

359. "talvi tulou taponeh, kum moat kuuruolou kylmä" 

(talventulon enteitä, kylmä=pakkanen).

360. "erähittse kylmi jalgu, loain kudzoivoidu" (laadin 

kusiaisvoidetta, paleltumaan).

361. "alazet kädeh pannah sto ei käzi kylmäis" 

(alaset eli lapaset).

362. "köhmistynnyh, vilus kylmännyh om mies" 

(köhmistynnyh=kohmettunut, kylmännyh

=paleltunut).

363. "tänäpäi on seä kylmäksine" (kylmät 

päivät).

364. "kylmänkarie on lumi" (karie eli karkea, 

pakkaslumesta).

365. "kylmänvihat puhuo" (puhuu eli loihtii, 

paleltuman pois).

366. "kylmätykseh kuoli" (paleltui, pakkanen

=ihmisiä voimakkaampi).

367. "kylmöitys toi tauvin" (kylmettymisen 

ja tautien yhteydestä).

368. "hanki on kylmähtän" (jäätynyt, 

kovettunut).

369. "se oli kaikkeiv viimeni kylmäni" (talven 

viimeiset pakkaset).

370. "pieni kylmäin on, ei pie lähtie loitoz mettsäh" 

(pienet ja suuret kylmät).

371. "nygöi on suksikylmäine" (suksen kantava 

hanki).

372. "sormet kylmettih jämpistyttih" (jähmettyi,

kohmettui).

373. "pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, 

elä kohmo koprijani" (pakkasen lukuja).

374. "kokoutu miehie ta naisie, kykähtymä lumella 

polvillah ta vaippa vejettih näin ympäri, ta kierrettih" 
(enteitä kuuntelemaan, raja-aikojen tapoja, 

vrt. päivän poissa olo).

375. "lumi kyvendäy pakkaizel" (kyvendäy eli kytee, 

pakkasen ja tulen yhteydestä).

376. "pakkazen kybenät" (kipinät, lumessa 

kiiltelevät kiteet).

377. "kylmeä kähämötti lumen" (kähämötti

eli kovetti).

378. "huomeneksella oli kyyte" (pakkasen 

nimiä, vrt. kyteä).

379. "köhmeivyttih talvella ku kylmettih" 

(köhmeivyttih eli kohmetuttiin, talvi opettaa, 

vuodenajat=omia opettajia).

380. "käet mändih köhmäh" (kohmaan,

kohmeeseen).

381. "kävelii diä" (kävelevä jää, ajojää).

382. "lumi jallos kädzizöö, kylmi kui" (lumen 

ääniä).

383. "vilus kärvendeleh" (kärvistelee).

384. "ködzähteleh jalloiz märgy lumi" (märkä 

lumi eli suojalumi).

385. "kötsäkk on deä, kui torahil kylmänyh" 

(torahil=puikoille, kylmänyh=jäätynyt,

vrt. torahampaat).

386. "sulat on linnulla pakkasella köyhälläh" 

(köyhälläh eli pörhöllään, ilman tulta selviytyvät 

=ihmisiä voimakkaammat).

387. "köppelölumi" (vrt. koppelo,

käydä köpelösti).

388. "lumikökkäleh" (kimpale).

389. "jeä kömizöö, elä mäne, mäned vedeh" 

(jään kielen tuntijat).

390. "lumi köhmöityi" (kohmettui, jäykistyi).

391. "käet köhmöityi viluz" (vilulle arat paikat, 

vrt. karvakäsineet).

392. "talvella kesrättih villoa ta liinoa" (talvitöitä, 

sisällä tehtyjä).

393. "kezriändäillattsu" (kehräysiltamat).

394. "talvella ku on vilune i ku taivas selgie on, 

sanomma kajakka" (vilusta ja selkeästä ilmasta).

395. "kohujeä on alapuolen koskez, jeä ylembä vetty" 

(veen pinnasta kohollaan oleva jää).

396. "kohudiä on, ei pie ajoa" (ajaa reellä).

397. "kohujeä onnel on, e ole vetty vaste" (onnella, 

vrt. onsi, ontto).

398. sanalla kide tarkoitetaan hienoa lunta, lumihiutaleita, 

lumipyryä, tuiskua ja rajuilmaa (enetsin karu, nganasanin 

kodun, selkupin qods, vrt. Karuksi kutsuttu pakkasen haltija, 

luojahenki, talvivuoden henki, karhuhenki).

399. nganasanit järjestävät helmikuun lopulla "puhtaan kodan" 

menot palaavan päivän kunniaksi (noita laulaa kodassa 

aamusta iltaan pyytäen hengiltä hyvää tahtoa tulevalle vuodelle, 

päivän paluu=uusi vuosi).

400. nganasanien seitsemän päivää kestäviin "puhtaan kodan" 

menoihin kuuluu tulen puhutteleminen noidan kodassa, 

noidan silmien sitominen, ulos taluttaminen ja ympäri 

pyörittäminen, "puhdasta kotaa" kohti matkaaminen, esteiden 

laittaminen noidan tielle, "puhtaaseen kotaan" saapuminen, 

siteen poistaminen noidan silmiltä, laulamisen aloittaminen, 

noidan apuhenkien kutsuminen (pyytää suojelemaan 

paikallaolijoita), ensimmäisen päivän päättävä tanssi (noita 

laulaa sanatonta laulua toisten seistessä piirissä jaloilla polkien 

ja käsistä pitäen, naiset jäljittelevät vaadinten kiimaääniä), 

toisena päivänä jatkuva laulaminen (noidalla käsissään 

apuhenkiensä kuvat, kärppä ja lintu), noidan suorittama 

henkimatka (nousee ylisen toiseen kerrokseen jossa elää 

Luonkari barba-niminen henki, hengeltä pyydetään onnekasta 

vuotta ja kivuttomia synnytyksiä), kolmannen päivän aloittava 

henkimatka (kohdatulta hengeltä pyydetään tauditonta vuotta, 

henki pyytää vastineeksi "nelihaaraista nuoraa"), neljänteen 

päivään kuuluva henkimatka (kohdatulta hengeltä pyydetään 

hyviä aisteja ja luontoa tulevana vuonna syntyville lapsille), 

viidenteen päivään kuuluva Tuyo nguo-nimisen vahingollisen 

hengen asuinpaikan ohittaminen (hengeltä suojaudutaan 

muodostamalla 15 hengen piiri ja kääntymällä kolmasti 

myötäpäivään), kuudenteen päivään kuuluva Tuy kocan-nimisen 

hengen asuinpaikan ohittaminen (uskotaan lähettävän kipuja 

synnyttäville naisille, henkeä lahjotaan noidan löytämällä 

taikanuoralla, viiden naisen istuessa noidan vieressä), 

seitsemänteen päivään kuuluva ylisen ylimmän kerroksen 

saavuttaminen, pitkän salon pystyttäminen "puhtaan kodan" 

keskelle (taivaaseen-johtava-puu), salkoa pitkin kiipeäminen 

ja kodan savuaukosta kurkistaminen (puun latvassa elää 

"pilkkunaamainen henki" joka ennustaa tulevan vuoden ilmoja), 

toisen salon tuominen kotaan, jääkarhun nahan ripustaminen 

salkoon, jääkarhun hahmon ottaminen (noita nojautuu salkoon, 

liikuttaa käsiään kuin uidessaan ja jäljittelee karhun ääniä), 

kuolleiden meressä uiminen jääkarhun hahmossa (noita näkee 

tulevana vuonna kuolevien henkien hukkuvan), rannalle 

palaaminen, salon yli hyppääminen, uuden vuoden julistaminen, 

"puhtaan kodan" peitteiden poistaminen, tapahtumaa varten 

pyydetyn villipeuran nahan levittäminen keppien varaan, 

nahkaan ampuminen jousilla (noita ampuu silmät sidottuna, 

osuma tietää hyvää pyyntivuotta), peuran lihojen jakaminen 

paikallaolijoiden kesken, viimeisten lihojen heittäminen ilmaan 

(kiinni saaminen hyvää onnea) ja noidan poistuminen (palaa 

kotaansa, kiittää tulta avusta ja pyytää suojelusta tapahtumaan 

osallistuneille).

401. nganasanit pitävät "puhtaan kodan" menoja (madusia) 

tai sijastaan vietettyjä "kivisen portin" menoja (fala-futu) 

talven tärkeimpinä tapahtumina.

402. nganasanit viettävät fala-futu menoja helmikuussa 

päivän noustessa ensimmäistä kertaa metsän ylle
(menot kestävät 3-9 päivää, vrt. päivän ilmestymisen 

tai paistamisen ajan, vrt. pala-putu).

403. nganasanien fala-futu menoihin kuuluu ison kodan 

pystyttäminen, noidan kodassa suorittamat istunnot 

(ottaa yhteyttä luojahenkiin pyytäen heimolle hyvinvointia) 

ja isoista kivistä rakennetun portin läpi kulkeminen 

(kaikki kulkevat kolmasti).

404. nganasanit järjestävät tammikuun lopussa 

9-päiväisen tapahtuman päivän paluun kunniaksi 

(toivotaan palaavan kuudentena päivänä, ts. menot 

aloitetaan ennen paluuta).

405. nganasanien päivän paluun kunniaksi järjestämään 

tapahtumaan kuuluu päivän kutsuminen laulaen (noita 

laulaa "puhtaassa kodassa" päivän paluuseen asti, 

istunnot suoritetaan pimeän aikaan), päivän palatessa 

alkavat iloittelut ja tanssit (noita osallistuu "muiden tavoin" 

eli tavalliset vaatteet päällä) ja viimeisten päivien 

tapoihin kuuluva parantaminen (päivä=terveyden 

ja elinvoiman ilmentymä) ja ennustaminen (uusi päivä
=uusi vuosi).

406. enetsit kutsuvat lunta sanalla sira 

(vrt. siiranen).

407. nenetsit kutsuvat jäätä sanoilla salba ja salaba 

(vrt. salpautua).

408. nenetsit kutsuvat lunta sanoilla syre, syra ja sirae.

409. nenetsit kutsuvat talvea sanoilla sirej ja syrej 

(talvi=lumen aika).

410. nenetsit viettävät tammikuussa "uuden päivän" 

menoja joihin kuuluu poron uhraaminen perheen 

haltijareelle (reessä pidettyjen henkien joukossa 

päivän kuva).

411. sanalla kumi tarkoitetaan lunta ja pakkaslunta 

(kantauralin kuma, kumo, vrt. kumma, kummola).

412. nenetsit kutsuvat lumimyrskyä sanalla kadu 

(vrt. katua, kadota).

413. hantit yhistävät talvea karhun talviuneen 

ja päivän palaamiseen ("hän kääntyy pitkän talven 
valon puolelle").

414. hantit pitävät talvea alisen henkien aikana 

(eivät ilmesty kesäisin koska "pelkäävät ukkosta", 
vrt. tautien henkien).

415. hantit yhistävät talveen lännessä elävää alisen 

henkeä Yl-vangia (vastavoimanaan idässä majaansa 
pitävä elämänantaja, kesään yhistetty Pugos-lung).

416. hantit kutsuvat pohjoista pohjaksi (yl) ja etelää 

huipuksi (nom, vrt. maailman pitäminen puun, joen 
tai vuoren hahmoisena).

417. hantit pitävät vuodenaikoja Nomin ja Ylin taistelun 

seurauksena (talvi alkaa Ylin päästessä voitolle).

418. udmurttien laskiaisen aikoihin järjestämään 

talviuhriin kuuluu vuoden viimeinen suuressa kualassa 
(bajym kuala) käyminen (vöy), uhriksi pyydettyjen sorsien 

syöminen ja sukulaistaloissa kiertäminen rukouslauluja 

laulaen (vösh nerge).

419. udmurttien talvisiin vozho kelyan-menoihin kuuluu 

naamioituminen ja jokea kohti rukoileminen.

420. marit kutsuvat lumimyrskyä sanalla poran 

(poranan=myrskyisä, vrt. porata).

421. marit kutsuvat talvea sanalla tele

(telle=talvella syntynyt).

422. udmurtit kutsuvat talven aloittavaa aikaa 

sanoilla vo od (vastaava aika kesällä invo od). 

423. udmurttien vo o-aikaan kuuluu hiljaa oleminen 

ja veen rauhoittaminen (ei uida, ei pestä astioita 
tai pyykkiä, ei päästetä eläimiä veteen).

424. udmurttien vo o-aikaan kuuluu pyhien tarujen 

(vo o mad) esittäminen (kertovat sukujen synnystä).

425. udmurtit yhistävät talvella saunoihin saapuvia 

veenhenkiä (vo os) sukulaisten henkiin (saapuvat 

joen jäätyessä, voidaan nähdä illan hämärtyessä, 

pieniä kirjavasti pukeutuneita hahmoja). 

426. udmurttien vo o-ajan tapoihin kuuluu kasvojen 

mustaaminen noella (pendza kon, tuhkan avulla 

muuntautuminen), lattioiden ja nurkkien lyöminen 

nuijilla (vahingollisten henkien karkottamista), 
vaatteiden kääntäminen nurin ja vastakkaisen 

sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen (henkien aika
=ihmisten ajan vastakohtaa).

427. udmurttien vo o-ajan päätöstapoihin kuuluu 

saunasta saunaan kulkeminen lauluja laulaen, 

enteiden kuunteleminen, jokijään lyöminen nuijilla 

ja vo o-henkien pois saatteleminen (koski tatt, 

lähde täältä).

428. udmurtit kutsuvat talvella vietettyä vozho

-aikaa yö-vozhoksi (uivozho, päättyy tammikuun 

puolivälissä).

429. saamelaiset kutsuvat talvivuoden haltijaa 

nimellä Ahceseatni (yhistetään kuuhun, pimeään, 

yöhön, kylmään ja laaksojen ja vaarojen pimeään 

puoleen).

430. saamelaisten taruissa Ahceseatni solmii liiton 

karhun kanssa (vrt. karhuheimon perustaja).

431. saamelaiset yhistävät talveen lintukodon haltijaa 

Lottezanahkkua (uskotaan elävän taivaanrannassa 

sijaitsevassa lintukodossa (barbmu) ja pitävän huolta 

sinne lentäneistä kesälinnuista ja hyönteisistä).

432. saamelaiset kutsuvat talvitietä sanoilla doalli 

(osaksi lumen peittämä, vrt. tallata) ja marahat 

(leveä talviura).

433. saamelaiset kutsuvat lunta sanoilla muohta, 

lopme (suomen lumi), vahca (pakkaslumi), oppas 

(paksu ja tiivis lumi), cearga (tuulen muodostama 

jääkova lumi), doavdnji (kovan lumen päälle satava 

lumi), seanas (lähellä maata oleva suurihippuinen 

kevätlumi) ja sarti (jääkerroksiksi muodostuva lumi).

434. saamelaiset kutsuvat lunta sanalla vez

(vrt. vesi).

435. saamelaiset kutsuvat pohjoista sanalla tavval 

(vrt. tavata, taival).

436. saamelaiset kutsuvat pälveä sanalla bievla.

437. saamelaiset kutsuvat huurretta ja kuuraa 

sanalla bihci.

438. saamelaiset kutsuvat lumimyrskyä sanalla 

borga (vrt. purku).

439. saamelaiset kutsuvat pakkasta sanoilla duollu

ja buolas (vrt. olla pulassa).

440. saamelaiset kutsuvat kantavaa hankea sanalla

cuono (cuonomannu=huhtikuu).

441. saamelaiset kutsuvat hiihtämistä sanalla 

cuoigat.

442. saamelaiset kutsuvat jäätikköä sanalla jiehkki 

(vrt. ji-eki, haltijanimet, jiehtanas=jättiläinen).

443. saamelaiset kutsuvat jäätä sanoilla inn ja jiekna 

(jieknajohtin=aika jolloin jää murtuu).

444. saamelaiset kutsuvat talvista matkaa sanalla 

muotki (vrt. kulkea mutkien kautta, vrt. muohta

=lumi).

445. saamelaiset kutsuvat märkää sanalla njuoska

(vrt. nuoska).

446. saamelaiset kutsuvat kiviin ja puihin tarttuvaa 

lunta ja jäätä sanalla ritni (vrt. riti, rit-ni).

447. saamelaiset kutsuvat pyryttämistä sanalla 

kualddad (vrt. käydä kaltoin).

448. saamelaiset yhistävät päivää lumipyryihin 

(tuiskun jälkeinen pouta).

449. sanalla wop tarkoitetaan lumeen kaivettua 

kuoppaa (mansin vapi), lumeen laadittua suojaa 

(mansin wapiji), makuusijaa (nenetsin waw,

vrt. vaavi), nukkumapaikkaa (nganasanin boba,

vrt. poppa), istumapaikkaa (selkupin kuopta), 

yösijaa (selkupin kopte) ja metsään laadittua 

lepopaikkaa (kamassin bapu, vrt. vappu).

450. sanalla käs tarkoitetaan kylmenevää säätä 

(marin kize), paleltamista ja kuumetta (udmurtin 

kezeg), kylmää ja kylmyyttä (udmurtin kezit), 

pakkasta (komin kezid) ja ilmojen jäähtymistä 

(komin kezal, vrt. kesäkuu).

451. "nystyrikkö jeä, oaltoloih kylmän" 

(kylmänyt aaltoloille jään).

452. "pakkazen näiväkkä" (pikku pakkanen).

453. "siitä pantih huilut peäh jotta näkyö ei näytetty, 

jottei tunnettais" (huilut eli huivit päähän, 
haltijoiksi pukeutuminen).

454. "näzävä seä, kindahih lumi tarttuu" 

(suojasää, vrt. näsäviisas).

455. "rubiou talven nuutsku rodimahez, lumem 

barham panoo" (nuutsku=tunne, rodimahez

=olemaan, barham=härmän).

456. "nulava seä" (nulava eli luistava, 

hyvä hiihtokeli).

457. "nuluu nulaitetah lundu myö, pitkin hangeh" 

(puinen karttu jota heitettiin kilpaa hangelle 

tai jäälle).

458. "jeän kylmi kaiken kieleksil, pitkil nuogalehil, 

madalat kohad järves" (kieleksille eli pitkille 

nuokalehille).

459. "jeä on nuoruloil kylmänyh järveh" (kylmänyt 

nuoruloille, vrt. nuora).

460. "nuoska lumi" (suojalumi).

461. "nuoskie ilma" (talven ilmoja).

462. "nujun nosti" (pyryn, vrt. nujakka).

463. "nujuou, seän luadii" (nujuaa, laatii sään).

464. "nivotus" (nietos).

465. "pidäv oppie nevvotellakseh talves poikki peästä" 

(oppia neuvoja, talven poikki pääsemiseen).

466. "a ne kun oli lumivuuvet, äijä lunta" 

(lumiset talvet, vrt. vuosi=talvi).

467. "niepsakka" (nuoskalumi).

468. "nihkie keli" (nuoskakeli, nihkeä hiihtää).

469. "nepsa seä" (leuto, suoja).

470. "nepsy lum on, ei tuuli kanna" (nepsy 

eli märkä lumi).

471. "egläi oli kirakko seä, tänäpäi on nepsakko" 

(talven ilmoja, kirakko=pakkassää).

472. "nepsakoitti jumal, andoi hyvän seän" 

(talven ilmoja hallitseva jumala).

473. "nepsakoitui seä" (lauhtui, lämpeni).

474. "ilm oli ylem pakkaine, nygei nepseni vähäzel" 

(nepseni eli lauhtui, helpottaa elämää).

475. "vai lundu navali, odva ajamah pääzet" 

(navali eli kinosti lunta, vrt. navakka).

476. "napakko pakkane on tänäpäi" (napakka

pakkanen, pakkaspäivät=pakkasen palvojien

pyhiä päiviä).

477. "mötäkkö seä" (pyryinen).

478. "ei mäne kezä vezittä eigä talvi pakkazitta" 

(sanonta).

479. "märgä lumi" (suojalumi, vrt. marka,

marko).

480. "märgä seä" (suojasää).

481. "märgeä lunda panoo" (märkä lumi).

482. "aiga äijän lundu mätskäi" (mätskäi 

eli mätti, kuka).

483. "nygöi jumal lundu mättäy" (lumen

jumala, j-uma-lan l-umi).

484. "tuutsam myry" (myry eli myräkkä, 

vrt. myrsky).

485. "lunda myryöö" (myryöö eli myryttää).

486. "jeätä myöti mänimä siitä sinne" 

(jäätiet).

487. "rinnettä myöte pidäy hiihtaa kosah" 

(kosah eli vinoon).

488. "talvie myöte kezä" (omat vuodet).

489. "naiset pantih miehiem puksuja jalkahas ta 

sillä keinoim muutteliuvuttih" (talvipyhien tapoja, 

haetaan arjen vastakohtaa).

490. "mustupakkaine om pahembi ruskiedupakkastu" 

(mustapakkanen, pilvisen päivän pakkanen).

491. "lunda ku panou ni pakkazen murendi" 

(murensi pakkasen, lumen tulo=pilvinen taivas

=suoja).

492. "labiella suomitah murennuod jeäd avanduo 

loadiessa" (puisella lapiolla, suomitaan jäät 

avannosta).

493. "tänäpäi on moine pakkane, seinät ratskaa" 

(pakkasen kieltä).

494. "motakal seäl ei pagene suksi" (motakal

eli suojasäällä).

495. "muaslentsana tsurattih" (laskettiin mäkeä, 

laskiaisen vieraita nimiä).

496. "hyvä melu nouzi, lunda panoo" (melu 

eli pyry, vrt. melukangas).

497. "elä nengozel melul lähe matkah" 

(nengozel eli tällaisella, melun uhmaaminen

=talven uhmaamista).

498. "jumala meluittsi hyvin, puuloi koadoi" 

(meluittsi eli tuiskusi).

499. "lumi hyvim meluou" (meluaa hyvin, 

lumen ystävät).

500. "matkoamattomuz on, moin on tuhu" 

(tuhu eli tuisku, vrt. tuhuttaa).

501. "lumi puun löngisköitti" (taivutti puun).

502. "lumi lämmistytti puun" (lumen 

taivuttamat puut, taikapaikkoja).

503. "vai oli hätkem pakkastu, ga duumaitsed, 

ei tule lämmeä" (kovien pakkasten jatkuessa,

hetki=pidempi aika).

504. "vilu villan kasvattau, lämpöni terän teköy" 

(sanonta).

505. "heän aino hiihti, talved läbi" (metsästäjä, 

vrt. suksia kantavasta hangesta alkanut 

talvimetsästys).

506. "astui lyödzäi lumez" (lyödzäi eli rämpi, 

vrt. talvipolkujen yllä pitäminen).

507. "lähtieh oli yhtes yös kylmännyh dään" 

(lähteet ja avannot, luonnon ja ihmisten 

luomat).

508. "talvi läheni, lundu panou" (talvi lähenee, 

ei ala ensilumista).

509. "oksad on lymbyksiz lumen täh" (lymbyksiz

eli taipuneet kaarelle).

510. "puud lumi lymmytti" (taivutti kaarelle).

511. "lumi puun lymbähytti" (taivutti,

lumen voimasta).

512. "diän ludzu" (lutsu eli hile).

513. "hallu havon tagoa ei lähte, lyhyt om päivä" 

(halla havun takaa, vrt. pakkasen haltija).

514. "mulloin oli lumitalvi" (mulloin eli viime 

vuonna, lumitalvet).

515. "suksi juoksoo lumitsiittiel" (tsiittiel eli 

tihkulla, vrt. siite).

516. "vastaizel on lumitsiittiel ylem paha astuo" 

(vastatuuleen, jäätävässä tihkussa).

517. "nygei oled lumiukkoin, lumez olet kulleh" 

(lumessa pyörineelle lapselle).

518. "ollah käed lumez, jallad lumez kui tsuudot" 

(lumessa kuin tsuudit, maan alkuperäisväestön 

muistoja, vrt. lunta pyhänä pitäneitä).

519. "tullah kui lumivualut kodih" (lumivaalut, 

lumisesta ihmisestä, vrt. lumimiehet).

520. "kun oli lumivuuvet, äijä lunta" 

(lumivuodet, vrt. talvet).

521. "tsilkettäjäd lumuod, pakkaizel muaz" 

(lumoava pakkaslumi).

522. "piha lunnuksendeli" (peittyi lumeen).

523. "lunnundan täh pidäv ajoa, piäzemmö kodih" 

(lumentulo=hyvä asia, omille ajoneuvoille, 
vrt. talvea vastaan elävät).

524. "moan lunnutti jumala" (jumala=jum, 

lunta hallitseva ylisen haltija).

525. "moa lunttuu" (peittyy lumeen).

526. "elä eniä lundunuol rozal lunda lykkiä" 

(tuiskun päättymisen pyytäminen, haltijan 

puhuttelemista, roza=kasvot, posket).

527. "lupottau" (pyryttää hiljakseen).

528. "regi luiskahteleh, konz onhäi kidei pakkaine" 

(kidei eli kova pakkanen, vrt. lumikide,

vrt. kitee, kittilä).

529. "luiskahutin myödämägeh suksel" 

(talven iloja).

530. "suksil ajoi luiskahutti" (ajaa suksilla, 

omat ajoneuvot).

531. "hiihteä luiskai" (vrt. luiska).

532. "gonkil luissellah lapset" (konkilla eli 

luistimilla, vrt. puuluistimet).

533. "purguau lujah" (pyryttää).

534. "diä lujeni pakkazel" (jäätä lujentava 

pakkanen).

535. "talvel lumenaigah" (talvi=lumenaika).

536. "lumenaig on, hot paniz lundu ga" 

(lumeton lumenaika).

537. "tänäpäi on lumenajo, ni mettsäh ei sua mennä" 

(ilmojen mukaan eläminen, lumenajo=tuisku).

538. "olet lumenkarvaine, on turkin tuutsannuh" 

(tuiskuttanut turkin lumenkarvaiseksi).

539. "taivaz on lumenkarvani" (karvani eli 

värinen, omat värit=luonnosta).

540. "tänäpäi on lumenkarvaine taivaz, en tie, 

lumeh k ei libuz" (taivaan karvoista ennustaminen).

541. "lumenkeraine seä" (lumen kerainen,

pyryttävä).

542. "lumenkeskine siä" (lumen keskinen,

pyryä tietävä).

543. "taivaz on lumenkeskini" (lunta tietävä,

ennen lumisadetta).

544. "lumensipsul om paha ajoa, jygiemb on regi" 

(lumensipsul eli sohjokelillä).

545. "mene ruadoh, ei lumentuhu ole" 

(lumentuhu eli tuisku, vrt. tuhun pitäminen).

546. "lumestundan täh menem pertih" (pirttiin, 

ilmojen mukaan eläminen).

547. "lumestutti rein" (lumestutti eli peitti 

lumeen).

548. "kuadui lumeh lumestui" (lumestui,

tuli lumiseksi).

549. "lumetoin talvi" (vähäluminen).

550. "lumetoi deä" (syksyllä vai keväällä).

551. "lumettomuz on tänä talven" (lumettomat

talvet).

552. "kun on siä niin lumeuvut" (lumeuvut eli 

peityt lumeen, sää=kova lumisade).

553. "lumeva talvi" (lumiset talvet,

vrt. lum-eva).

554. "lumevu mua" (lumisen maan aika).

555. "regi lumevui, pidäy kolottie" (kolottie

=kopistella lumet pois).

556. "lunda tulou, hattaroa laskou" (lumihattarat).

557. "lunda kuuroau" (lumikuurot).

558. "suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä, 

siid vasta roih talvi" (tuulien ja talventulon yhteydestä, 

suvi=etelätuuli, pohjani=pohjantuuli, roih=tulee,

syntyy, r=l, vrt. loih).

559. "lundu tuutsannoo" (tuiskuaa).

560. "lum on kidei" (kiteistä, pakkaslumi).

561. "kämmendy korgiah oli lundu" (kämmenen 

korkeudelta, omat mitat).

562. "aldoloil ku lumed roih, sid roih leibyvuozi" 

(lumesta ennustaminen).

563. "kuivu lumi" (pakkaslumi).

564. "pakazlumi" (kuiva lumi).

565. "vihmulumi" (suojalumi).

566. "lumez on kui tsuudo" (lunta pyhänä pitäneet 

tsuudit, ei puistella pois).

567. "tänä talven lumiaizem mieles pidäy, äjj on lundu" 

(mieleen jäävät lumiset talvet).

568. "lumiezet tuli" (lumiaiset, rekikelit).

569. "suurii lumihattaroi panoo dumal" (lunta 

paneva dumala, dum=jum=num).

570. "lumihauhtoh uppoin" (hauhtoon=pehmeään 

ja syvään lumeen, vrt. hauho).

571. "lumihözelö" (kevyt pakkaslumi).

572. "lumihödvelöin on vähäine" (ohuesti 

pakkaslunta).

573. "lumihöydelö, kuivu lumi gu hieno hiekku" 

(hiekkaan vertaaminen).

574. "lumikavuil lykkäi minuo" (kavuilla eli

palloilla).

575. "lumikabuzil ollah" (lumikapusilla, 

vrt. lumisotaa).

576. "lumikeäkky" (paakku).

577. "lumikiäkyt kiänäh jalgoih, astuo en voi ni kunne" 

(kiänäh eli tarttuu jalkoihin).

578. "lumikivokset ollah pihois" (kivokset eli 

kinokset, vrt. kivalo).

579. "lumikko, äijä on lunda yhessä" (lumikko, 

luminen paikka).

580. "lumikuakkuzil ollah" (lumileikkien nimiä, 

vrt. kääkky=paakku).

581. "lumikomkat tartui jallaksih" (komkat 

eli paakut, reen jalaksiin).

582. "lumikuu" (tammi-helmikuu, 

pyryjen aikaa).

583. "lumini talvi" (lumiset ja lumettomat talvet, 

vrt. tavalliset).

584. "lumipilved rodih" (lunta satavat pilvet, 

rodih=tuli, syntyi).

585. "sovat pidäy kerätä, onnoak on lumipilvi" 

(kerätä vaatteet suojaan lumipilviltä).

586. "lumirännäl lähimmö matkah" (katuen, 

tapojen vastaista).

587. "lumirändeä panou" (räntälunta).

588. "tänäpäi hyvin logoau, suurdu lundu, märgeä" 

(lokoaa märkää suojalunta).

589. "jeädä myö luijetah, tsuratah" (luijetah

eli ajetaan kelkalla, vrt. luikas, luistella).

590. "lundu longi hyvin tuuttsai" (lonki eli 

tuiskutti lunta, vrt. lokosi).

591. "talvie piämmä, kezeä lopetamme" (talven 

pitäminen, kesän lopettaminen).

592. "talvi on kulut jo loppupuoleh, kun äijäpäivä 

on keässä" (äijäpäivä, vrt. muuttolintujen paluupäivä, 
talvivuoden loppu).

593. "lopputalvez oli hyvät siäd" (alku, keski 

ja lopputalvi).

594. "pakkaine seinii loskuttau" (elävä olento).

595. "jiän lohkareh" (jäälohkareet).

596. "tuuli lohkoau jiän da halgoau vanan" (lohkoo 

jäähän vanan eli railon, vrt. vanaja).

597. "lumettomal talvel loittuo on kirzi" (loittuo

=loitolla, syvällä, kirzi=routa, lumi=suojaa maata 

jäätymiseltä).

598. "loivua mägirindua on hyvä suksilla alas ajua" 

(loivaa mäenrintaa, vrt. liian jyrkkää).

599. "liygie ilma kun onhan, sit tuloo hyvä regikeli" 

(liygie eli liukas ilma).

600. "liygei seä, ei kylmy, ei tihkerdä" (liukas, leuto 

ja tihkuton keli).

601. "diä liygeni" (jää liukeni, vrt. liukumäki).

602. "tämä vilu jiädy rubei luadimah" 

(jäätä laativa vilu).

603. "tuutsan luadiu" (tuiskun, vrt. tuusa).

604. "livulla ov vesselä hiihtoa" (livulla eli

luistavalla kelillä, vrt. lipua).

605. "suksella on lipu kun on tsiitettä satan" 

(tsiitettä eli jäätyvää suojalunta).

606. "laskakse libui" (lumesta laskaksi, 

vrt. loskaksi).

607. "mennyt yön lizäi lundu" (lisäsi lunta, 

kuka).

608. "lyzäilöy lundu mettsäh, ei heitä tuuttsoandoa" 

(heitä=lopeta, tuuttsoandoa=tuiskuttamista).

609. "pakazvidi ylen hienoizil lidvuizil heitäh" 

(lidvuizil=hiutaleina, heitäh=putoaa).

610. "mägi on liugu" (liukumäki).

611. "jiäliuskuin on järvel" (jääliusku, 

liukkaan jään aika).

612. "livvuksine siä" (leuto ja liukas).

613. "siän livvustutti" (livustutti eli 

lauhdutti).

614. "hiihtelöö liuvutteloo" (hiihtämistä 

kuvailevat sanat).

615. "suksil ajau livahteleh" (ajaa suksilla, 

vrt. reellä).

616. "suksil livahutteloo, ga terväh matka eistyy" 

(suksimatkat, terväh=nopeasti).

617. "livakko seä" (luistava).

618. "livakasti menöö regi" (rekikelit).

619. "jeätä myötel livestelekse" (liikkuu 

liukuen).

620. "mie assuin jiädä myöten da livessyin" 

(livessyin eli lipesin).

621. "libeni seä reel ajoa" (libeni eli lauhtui, 

ilmojen kääntymisen odottaminen).

622. "diä libeni" (tuli liukkaaksi).

623. "tuuli lippoau tien" (lippoaa, tuiskuttaa 

umpeen).

624. "moin om paha uudehez mennä" 

(uudehez=uudessa lumessa, 

umpihangessa).

625. "diä om min libevys" (libevys eli liukas, 

jään tuntijat=jäällä liikkujat).

626. "jiä on ylel libie" (lipeän jään aika).

627. "silmäd lipittäy lumeh kattsohes päivypastol" 

(vrt. lumisokeus).

628. "dorogu lippavui, tänäpäi tuhahtelih" 

(tuhahtelih eli tuiskutti, tien umpeen).

629. "dorogu tuutsal lippavui" (dorogu=kärrytie, 

lippavui=tuiskutti umpeen).

630. "doroga on lippauksessa" (tie ummessa, 

vieraat tiet=vieraat ongelmat).

631. "lundu lippou" (heittää, viskoo, 

vrt. lippi).

632. "libiel diäl matkatez jallad lipsetäh" 

(libiel eli lumettomalla jäällä).

633. "tuhun täh liikkumattomus tuli, ni kunn 

ei sua mennä" (tuhun pitäminen).

634. "pakkani liendyi, nygöin on liennäkembäni seä" 

(pakkasen lientyminen).

635. "pakkani liendyi" (vrt. lauhtui).

636. "silmäd liepahtelih vai, nägynyh midä ei" 

(liepahtelih=meni umpeen, tuiskussa).

637. "synnymmuan aigah k on udzviez mettsy, 

sid roih leibyvuozi" (udzviez eli huurussa, 

joulun aikoihin).

638. "lumiloi lavostan tuhun jällel" (lavostan 

eli tasoitan, tuiskun jälkeen, vrt. lumen pyhänä 

pitäminen).

639. "talvel puulois ei ole lehtii" (lehdetön 

aika).

640. "suksil laski alah, sordunuh ei" 

(sordunuh eli kaatunut, suoraan laskeminen

=elämän vastaista).

641. "pakkaine lauzenou" (lausenoo eli 

lauhtuu).

642. "pakkaine lauhtui" (pakkasen mukaan 

eläminen).

643. "lunda tulou niingu hattaroa laskou" 

(hattaroa, suuria hiutaleita).

644. "ylen om paha siä, vihmu da tuuttsu" 

(vihma ja tuisku, räntäsade).

645. "laippiloil on lumi, tuuli kandoa" 

(laippiloil eli läikillä, vrt. laikku).

646. "pilvini pakkani" (pilvinen pakkaspäivä).

647. "se oli jo pimie talvella" (talvi=pimeän 

eli yön aikaa).

648. "pimie päivä" (pimeät päivät).

649. "talvell om pimiet yöt" (pimeät yöt).

650. "talvel ollah pimied yöt" (hyviä kuun ja 

tähtien ihasteluun).

651. "pirhakka pakkane" (kova, vrt. pirhola,

pirtsakka).

652. "vidizen pani pikkarazen" (vitilumen, 

uuden lumen).

653. "lundu ku roih, piäzöy reil" (rekikelien alku, 

roih=tulee, syntyy).

654. "puittelih dai peäzi talves peälittsi" 

(puitteli eli sinnitteli, pääsi talvesta).

655. "pakkaine meni perzielleh" (meni 

perseelleen=lauhtui, puhutaan kuin elävästä 

olennosta).

656. "rannoiss on äijä lähtei, niissä koh talvell 

ei kylmä" (lähteitä eli sulia paikkoja, 

vrt. perinteisiä asuinpaikkoja, vrt. lumen 

sulattaminen vedeksi).

657. "lumi moam peitti, ed moadu näe ennen 

kezeä" (pitkä aika maan ystäville).

658. "tuhu jället peittäy" (tuisku).

659. "tuutsu dorogam peitti" (tuutsu=tuisku, 

dorogam=tien).

660. "lumem pemakka" (pölly, vrt. pem-akka).

661. "lumi panoo pemuu" (panee pemua, 

pöllyää).

662. "pakkaine seineä paukkoau" (paukkaa 

seinää).

663. "pakkani paukkau" (sanan alkuperää).

664. "pakkaine paukkuu, seinih isköö" 

(elävä olento).

665. "paukkupakkani" (hirsimökkien seiniä 

paukuttava).

666. "pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi" 

(vitilumi).

667. "lumi vaim pattsahana ilmassa pyöriy" 

(ilmassa pyörivät lumipatsaat).

668. "barhaizen lundu pani" (hienon kerroksen

lunta, vrt. varhaisen).

669. "jeäm pardahilla tarvotah" (jään partahilla, 

vrt. rannoista jäätyvät joet).

670. "talvel ku om lumem pangoites, sit lumi 

painau varvad i pienembät puud" (lumen 

pangoitus, painaa varvut ja puut kaarelle).

671. "lunda panou" (kuka).

672. "lundu pani äjjän, kai dorogat ummai" 

(ummai eli ummisti tiet).

673. "suurii lumihattaroi panou dumal" 

(lumenhaltija Dum).

674. "palehtutti käed viluu" (paheksuen, 

tiedetään johtavan tauteihin).

675. "pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsiäni" 

(pakkasen puhuttelemista).

676. "tuline pakkaine, palenzuttau käet" 

(tulinen pakkanen, kylmän ja kuuman 

yhteydestä).

677. "jumal seän pakastutti" (säitä hallitseva 

jumala, vrt. paikallisempi / maan lähellä liikkuva 
pakkasen haltija).

678. "seä pakaistih" (pakastui).

679. "huondeksez ilmu pakastah" (huondeksez

eli aamulla).

680. "hyvin jumal i pakastah" (pakkasen

haltija jumala, vrt. säiden).

681. "siä pakastih äjjäl" (äjjäl eli kovasti).

682. "pakastumizeh on seä" (pakkasen tuntijat).

683. "pakkani, puhurim poika, elä kylmä kynsijäni" 

(puhuria nuorempi jumaluus).

684. "harjam purut purkusammat, harjam pakkaset 

pahimmat" (harjan pyryt, talven harja).

685. "tämämmoista pakaista ei ollun kodvillah" 

(kodvillah, pitkään aikaan).

686. "lunda panou ni pakkazen murendi" 

(lumen tulon ja pakkasen yhteydestä, vrt. taivaan

pilvistyminen).

687. "pakkaista pideä jumala ylen" (pakkasta pitävä 

jumala, kaikkien ilmojen laittaminen yhden haltijan 

vastuulle tuntuu myöhäiseltä, vrt. ukkosen haltijan 

kutsuminen jumalaksi).

688. "pakkani paukuttoa salmoloi, lämmitteäteh seä" 

(salmoloi=pirtin kulmia, paukkumisesta 

ennustaminen).

689. "pakkazella nenä kylmää" (paleltuu).

690. "nygöi om pakkaine hengiz, seinii vai paukuttau" 

(pakkanen hengissä, elävä olento).

691. "mustu pakkaine ei seinii loskuta" (musta 

pakkanen, pilvinen pakkassää).

692. "pakkaine rozoa purou" (puree poskia).

693. "pakkazemboa tsuroa on, ei ole ylem pakkani" 

(pakkasempaa, pientä pakkasta).

694. "silloi oli ylem pakkazet siät" (ylen pakkaset, 

mieleen jäävät).

695. "pakkane yö oli" (pakkasyöt).

696. "pakkaizenkyven kui hieno lumilidvuine tyynel 

puuloiz" (pakkasenkipinä, puissa tyynellä ilmalla).

697. "pakkaizenkybened om mielessäh, ku lundu tulov 

ylen hienostu" (on mielissään, eläviä olentoja).

698. "pakkasellukuja luven, pakkaista reistäni pois 

porotan" (luen pakkasen haltijan lukuja, irrottaessani 

jäätynyttä rekeä).

699. "pakkazempotkuama" (halkeama puussa).

700. "sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, ta siitä 

pakkasensilmie moassa, niitä pakkasensilmie mi 

kiltsetti moassa, sanottih jotta siitä tulou hyvä 

marjavuosi" (hyvä marjavuosi, yhteydessä maan 

hedelmällisyyteen, vrt. ihmisten, tsuudien tavat).

701. "pakaskoja pilmuizikse menöy" (pakaskoja

=jäätynyt puunkuori, pilmuizikse=murenee 

palasiksi).

702. "pakkaizlumi on kuiva, ei ittseh tartu" 

(pakkaslumen luonteesta).

703. "pakazlumi rudzizoo jallan oal" (lumen 

ääniä).

704. "pakaspuuz joga syy eroilou katketez" 

(puun katketessa).

705. "pakaspärkky kylmänyöh pädöö" (jäätynyt 

kohta puussa, pätee paleltumiin). 

706. "pystyh olijas puuz löydyy erähäs pakaspärkky, 

pehmei ku pedeämpihku" (pihkan kaltainen 

pärkky).

707. "jygei on vedeä, pakastiuhkun ku panou" 

(ahkio jykeä vetää, tiuhku=lumituisku).

708. "pakasvidil on kidei vediä" (kiteä vetää 

ahkiota, uudella lumella, vrt. kitka).

709. "pakazvidi ylen hienoizil lidvuizil heitäh" 

(hienoizil=ohuina, lidvuizil=hiutaleina, heitäh

=sataa, putoaa).

710. "oli tarttun reki uhkuh ku oli vesi järvellä ta 

lunta paksun" (uhkujään luonteesta).

711. "lumi painuttau puuhuizii" (painuttaa eli 

taivuttaa puita).

712. "lumeh pahnoa laitah, voinah ennustetah" 

(tietää sotaa, lumeen kaivetut pahnat, 

väliaikaisia asumuksia).

713. "lumi pahnauduu" (pahnautuu, tallautuu 

kovaksi).

714. "lumi puum painoa vembeleks" (vempeleeksi 

eli kaarelle).

715. "hienot puuhuod kai lumi painau" (hienot

=ohuet, kai=kaikki).

716. "tuutsie vaste hardieloi painau" (painaa 

hartioita, tuiskua vasten, ilmoille herkät ihmiset

=ilman haltijan valittuja).

717. "harjan tuiskut turpiemmat, harjam pakkaset 

pahimmat" (talven harja, helmikuun lopulle 

sattuvat kovat tuiskut).

718. "vidin panou hangem peäl" (uuden lumen, 

vrt. vitivalkoinen).

719. "talvie piämmä, kezeä lopetamma" (talven 

pitäminen, kesän lopetus, syystöitä seuraava 

levon aika).

720. "talven silmäd om pitkäd" (talven silmät,

vrt. jäljet, seuraukset, elävä olento).

721. "pitskanuh on lunda yönaigah vähäzen veressyksen" 

(veres lumi).

722. "lundu pitski työnytteli" (kuka).

723. "lundu pitskuu" (pitskuu eli ripottelee).

724. "pakkane plaigav" (pakkasen kieltä).

725. "pakkaine plakaskoittau, raudaizel savakkoizel 

raskahutteloo" (lyö rautaisella sauvalla pirtin seiniä, 
ihmishahmossakin liikkuva haltija).

726. "lund äjjäm plakkai" (satoi paljon).

727. "tupera lumi poattuu jalaksih" (tupera=nuoska, 

poattuu=tarttuu).

728. "pohjoa myö jeädyi puttsih vezi" (puttsih eli 

astiaan, pakkanen=oma pakastin).

729. "lumi pohjailou puaksuh" (pohjailou eli tiivistyy, 

suojalla).

730. "suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä" 

(pohjantuulesta alkava talvi).

731. "ei tule talvi suuritta suvitta, kezä pitkittä pohjazitta" 

(talvea edeltävät lämpimät tuulet, kesää edeltävät 

kylmät tuulet).

732. "lumi pohjavuu, vihmuu rappoau peäl" 

(pohjautuu, kun sataa päälle).

733. "ku märritteä da kylmeä, siit pohjittoa lumen" 

(suojalumen jäätyessä).

734. "lum on hobelo, pohjoamatoi on vie" 

(hobelo=pehmeä, vrt. hopea).

735. "polanneh, ottau peälläh ta peästäy läpi" 

(pinnasta kova hanki).

736. "kun oli lunta äijä ta polanneh semmoni peällä" 

(hangen kovuuden tunteminen).

737. "toisessa paikass om pehmie, toisessa polanneh" 

(lumen tuntijat).

738. "paha on kulkie kun on metsissä polanneh" 

(pyryn kasaama kinos).

739. "lund om polves sah" (polveen saakka, 

omat mitat).

740. "kykähtymä lumella polvillah" 

(lumessa kyykkiminen).

741. "oli polvisko lunda" (polven mitta).

742. "polvisko lunda suomittih" (suomittih eli 

lapioitiin, vrt. suomi).

743. "lundu om mennyd yöm polviskom pannuh" 

(yöllä satava lumi).

744. "polvessai onhai lundu, sit sanotah polvisko lundu" 

(polvessai, polveen saakka).

745. "polviskom pani lundu" (polveen asti).

746. "jumala laski ponohkaisem männ yönä" 

(ponohkaisen eli ensilumen).

747. "pakkane on puudu potkannuh" 

(potkaissut, vioittanut).

748. "poudapakkane" (kuiva ja tuuleton,

vrt. pouta ilma).

749. "bratsettaa ku pakkane" (pakkaseen 

vertaaminen).

750. "pakkani bratskaa" (pakkasen kieltä, pakkasen 

palvojat=pakkasen kielen tuntijoita).

751. "puu pritskehem pideä, kui talvel kylmeä" 

(kylmeä eli jäätyy).

752. "jeä pritsettäy halgiou" (halkeilevan

jään aika).

753. "jeä pritskoa, katkieloo vanoil" (vanoil 

eli railoille, vrt. vanaja).

754. "lumi pröyskeä jallan oal" (röyskää eli 

narskuu).

755. "pröyskytteä astuo hanges" (vrt. tekee

vastoin tapoja, talvipolut, lumen pyhänä 

pitäminen).

756. "astuu pröyskyttäy hangez, kuz upotteloo, 

kus kannatteloo" (hankiaisten luonteesta).

757. "jalgu pröyskähtäh, hangeh uppuou" 

(röyskähanki).

758. "pröyskändähini on, en voinuh mettsoi hiivuo" 

(röyskäntähinen eli upottavan hangen aika, 

lumen ehdoilla eläminen).

759. "puhtahalla hangella" (koskemattomalla, 

lumen pyhyydestä).

760. "pakkani puhurim poika, vilu ilman hyyhelmöini" 

(pakkasen lukuja).

761. "pakkazen ker on putti pagista" (pakkasen 

keralla puhujat, vrt. pakkasen palvojat).

762. "tuutsan ker ei ole hyvä turbuolehtua eigä 

purrun kanza puhutella" (turpulehtaa eli 

mököttää, tuiskut ja pyryt).

763. "talvipuoles seäd vilustuu" (talvipuolessa, 

vrt. syys).

764. "pakkaizel puristav vanan yhteh" (vanan 

eli railon, jään tuntijat).

765. "lunda purgoa" (purgoa eli pyryttää,

vrt. purkaa).

766. "lund on äijän purgan" (äijän=paljon,

purgan=pyryttänyt).

767. "lundu purgau jumal" (purkaa jumala, 

vrt. ilmojen jumala, talvivuoden jumala).

768. "purgoiloo seä" (pyryttää).

769. "huonojen ilmojen iessä revontulet palettih, 

siitä tuli purku" (purku eli lumipyry).

770. "siitä tulou purut eli pakkaset" (revontulista, 

tietää ilmojen muutosta).

771. "ei pie männä purulla pihalla" (pyryllä,

ilmojen mukaan eläminen, vrt. lumen

palvojien pyhää aikaa).

772. "lumen kera kui tuuloo se on purgu" 

(lumen keralla tuuli).

773. "lumem purgu nyd on aiga" (talven 

aikoja).

774. "harjam purrut on pyhäkesses, talven sellät" 

(harjan pyryt eli talven selät, pyhäkeski).

775. "katso purgu nouzou" (purku nousee, 

aika hakeutua suojaan).

776. "talvella vain om purgu" (jokaisella 

vuodenajalla ilmansa).

777. "elä lähe tämämmoizella purrulla" 

(pyryä vastaan eläminen=talvea vastaan 

elämistä).

778. "tänäpiän on suuri purgu" (purkupäivät).

779. "purguloih mugah" (seurattiin talven kulkua).

780. "purgu dorogan umbai" (ummistaa kärrytien, 

vrt. talven vastainen teiden auraaminen).

781. "lunda purguoloo" (pyryttää).

782. "harjam purut purkusimmat" (talven

harja, vrt. purunen, purkunen).

783. "seät tulou purguzad da huonot" (huonot 

säät, vaikeuttaa liikkumista).

784. "hyvin vihakka siä, neniä puroo" (kylmä 

ja pureva sää, vrt. vihainen).

785. "pakkaine puroo rozoa" (rozoa eli poskia, 

elävä olento).

786. "joga talvie purzuttav vetty sih kohtah" 

(jäätietäjät).

787. "purguau lujah" (purkupäivät, pyhää aikaa 

lumen ja tuulen palvojille).

788. "lunda purguoo, talven sellät purrutah" 

(talven selät).

789. "talvella purguou" (pyryttää).

790. "lunda purguoobi" (lumen ystävät).

791. "päivembäl puzahtelettoz, hangi sulamah 

ku rubiou" (pusahdat hangesta läpi, 

kevättalven elämää).

792. "lumeh puzahtih" (talven iloja).

793. "upotti hangi puzahutti" (uppohanget, 

pusahanget).

794. "pakkani puzerdaa vein, yllötykset tegöö, 

nilput" (yllötykset=jääkohvat, nilput=iljanteet, 

vrt. ylläs, yllätys, ylöjärvi).

795. "pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, 

elä kohmo koprijani" (pakkasen lukuja).

796. "pakkazel on kidei putti" (kidei=kova, 

putti=rekikeli).

797. "lomakko putti on ajoa" (lomakko eli

epätasainen).

798. "on toittsi talvel ajoa putti, raiziv avoi, 

eigo märgy eigo pakkain ylen" (hyvä rekikeli

=avonainen raisio eli ura ja vähän pakkasen 

puolella).

799. "putin aigah pideä ajoa huolittoa" 

(ilmojen mukaan ajaminen).

800. "vuotam puttii, siid lähemmö" (rekikelien 

odottaminen).

801. "lundu panoo buuttsii joga kohtan tävven" 

(buuttsii=tupruttaa, lumen aika).

802. "lundu pyöhtättelöö" (pyörittää).

803. "tuulel lumem pyöhtäy, kandelou" 

(pyöhtää ja kantelee lunta).

804. "lumi vai pyöhteä" (talven ihmeitä).

805. "talvini päivä illaksi pyörähtäy" (hiljaiset 

talvipäivät).

806. "päivästy toitts ei ozuta nedälilöis talvel" 

(osoita toista kertaa viikossa, päivätön 

aika).

807. "kezäl päivy pystyh pastau, a talvel 

moanrajoa myö" (maanrajaa myöten paistava 

päivä).

808. "pakkazel om päiväine sugahil" (sugahil 

eli säteillä, selkeät pakkaspäivät).

809. "enzimäi on kova hangi, päivysydämel gu 

sulaa sit tuloo sipsu" (hangesta sipsuksi).

810. "lundu pöhkeäy kandeloo" (pöhkeäy eli 

tupruttaa, vrt. pöhkö).

811. "lundu pöhkäi pani" (kuka).

812. "lundu pöhäittäy" (pöhäittää).

813. "lundu pöhäjäy" (lumen kieltä).

814. "lumem pölineh" (vrt. pöly, pölly).

815. "lumi pölizöö, kandeloo ylen äijäl" (kantelee 

lunta, tuulen kantama lumi).

816. "astuu pötskyttäy lumez" (lumessa 

astuminen).

817. "siellä ollah suuret pöuryt" (pöuryt eli pyryt, 

vuorilla).

818. "pöyryöu talvella" (pöyryn aika).

819. "pöyryöu niin ei näy toista taluo" (pyryn voimasta, 

vie näkyvyyden).

820. "lumi kiehui katso, tuulel böyryi äjjäl" 

(lumi kiehuu, pöyryää).

821. "tuuli lundu böyräsköitti, kai pyöri" 

(pöyräskäitti eli pyöritti, pyry-sanan alkuperää).

822. "pakkane pyrym perästä, paha ilma pakkasesta" 

(talven ilmoja).

823. "pakkanen, kitehen poika, kitehen järvellä souteli, 

airot hyssä, melat jäässä" (kiteen poika, nuorempi 

jumaluus).

824. "pakkainen puhurin poika, ele kylme kynsiein, 

ele piäteni palela" (puhurin poika).

825. "pakkanen pyrysen poika, elä kylömä kynsijän, 

elä jalakojan palella" (pyryn poika).

826. "tungen tulta sukkahani, kekälettä kenkähäni, 

pakkasen palentamata, kovan ilman koskemata"
(pakkasen lukuja).

827. "pakkanen puhurin poika, talvipoika hyytömöisen, 

ellös kylmä kynsiäni, varpahiani palele" (hyytämöisen 

eli hyyn poika).

828. "pakkanen puhurin poika, kesät hekku hettehellä, 

talvet taivahan navalla" (pakkasen liikkeistä,
piilottelee hetteissä kesäisin).

829. "jos sa laittanet pahoa, laita talvea suvista" 

(suvista eli lämmintä, paha eli luonnoton asia).

830. "pakkanen puhurin poika, talven poika äijäntämä, 

talvet aidoilla asuupi, kesät lämmin lähteillä"
(talven poika).

831. "oli se vaen taeka että laskijaessa piti kalavärkit 

tuuvap pirttiin ja hakkeep poes rannalta" (laskiaisen

taikoja, vrt. henkien liikkeet).

832. "kylmät kalet ilmat" (kaleat, koleat,

kale=kalealla syntynyt).

833. "siel o hyvi kalia ilma" (vrt. kalinen, talviset 

sukunimet=kuvailevat talvea).

834. "ilma on kalea" (talven ilmoja).

835. "kalii pakkasilima ku ol" (kirkas ja kuulas 

pakkasilma).

836. "tiell oo aevan kalija jää" (paljas, kirkas, 

kalja-sanan alkuperää).

837. "ol sit vähä jumalattoman kalja keli ku mää 

sielt yäl painelin koti" (jäinen ja liukas keli, 

vrt. kaljama, kaljanne).

838. "näi kalliel kelil on hyvä ajella vaik mis" 

(hyvät rekikelit).

839. "ei käyr reellä ajaminen kun on kaleenen keli" 

(toisaalla huonot, vrt. puu ja rautareet).

840. "on kaletkelit jottei tiellä reki pysy kun siristelöö" 

(siristelee, vrt. nenetsin talvi=sira).

841. "soli sillon kalettalavena" (lumettomana 

ja jäisenä talvena).

842. "kaletto" (kohva, riivanne).

843. "se kaljahtaa siitä pakkaseen" (kaljahtaa 

eli jäätyy, kylmenee nopeasti).

844. "soli ruma joulukuu, soli kaljakka" (jäinen 

ja lumeton joulukuu).

845. "siäl on ny niin kaljama keli ettei reki tahro 

millääm pysyyt tiällä" (rekitiet).

846. "joulun aikana oli aika kaljamat" (jäiset

kelit, erilaiset joulut).

847. "siellä on sellainen kaljama että reki huiluvaa 

mihin sattuu" (jäinen keli).

848. "jää oli olluk kaljamajäänä, että oli olluh hyvä aijjaa" 

(järven yli, kaljaman ystävät).

849. "on siellä kaljamikko, ei mitenkään taho pysyä 

pystyssä" (vrt. jäätyvät pihat ja polut, metsässä 

helpompaa).

850. "pahimmalla kalijamikolla mekiv vae ajettii 

että roeku" (pidetään tapojen vastaisena, 

vrt. rekikelien odottaminen).

851. "koska oj jää kaljulla" (kaljulla eli kaljalla, 

lumettoman jään aika).

852. "jos ol tollain kalju talvikii, kovat kelit" 

(kalju eli vähäluminen talvi).

853. "sill oli niin kylymä että hamppaat toissiisak 

kalakki" (kylmän voimasta, yksi jumalaisista, 

kykenee helpottamaan ja vaikeuttamaan 

ihmisten elämää).

854. "partais on jääs, jot kalkkaleet heiluut" 

(kylmän ystävät, pitävät pakkasen 

kosketuksesta). 

855. "yritti kylymä tullan niim minä lähin kalppomaan 

sieltä" (liikkeessä pysyminen).

856. "tuntuu niin kalsakalta männä pakkasee" 

(pakkaseen pukeutuminen, elämän edellytys 

kylmässä pohjolassa).

857. "on niin kylymän kalaseeta, että silemän 

kulomiakkii kylömää" (kylmät pakkaspäivät, 

vrt. tuuliset).

858. "talvella ne on kalskeet ilmat" (kalskeet 

eli kalseet).

859. "se rupejjaa niin kovastit tärryyttämmään 

että hamppaat toissiisak kalskuttaa" (kylmän 

voimasta).

860. "johan nuo hiihtaak kalstaa tuolla" (hiihtää 

ensilumella, lumen ystävät).

861. "oli kalteinem paikka ja hankki liipottaan 

niin että meinas nurim mennä" (reki, talvisia 

seikkailuja).

862. "puu kul liev vähännik kaltisa, se kumarttuu" 

(lumen painosta).

863. "oli niim myöhänenki että mua kamahuttiki 

lähtiäs sinnej jäälle" (kamahutti eli pelotti, 

ihminen=päiväeläin).

864. "on taas niin kame ettei vihtil lähtiäj jäälle" 

(pilvinen ja hämärä talvisää, vrt. kaamos).

865. "se ilma om muuttunu hyvin kammeeks, 

taitaa tulla pakkasija" (kammeeks eli koleaksi,

vrt. kaamea).

866. "siellä on semmonen pakkasen kamilas" 

(pakkasen nimiä).

867. "jääsäki voi olla kampelo" (onkalo, 

vrt. kampata).

868. "ol nii erhakkopaikka et ei talvel suure lumen 

kans peesny" (suuren lumen kanssa, erhakko

=erakko).

869. "ko oj jotenki kangerruksihij jäänyn niitä jäitä" 

(syntyy rikkoja avomerelle, jäätietäjät).

870. "vetää käret ihan kankiaks" (käsiin käyvä 

kylmä).

871. "kankijää" (paksu jää).

872. "helmikuussa kun nousee kansihäkärä, 

pakkanen tullee kesälä" (hangen päälle nouseva 

sumu, tietää kylmää kesää).

873. "kum me nouratimma sitä vanhaa talvitiän kantaa" 

(talvitiet).

874. "reilu kanto miehele piti ollap puolitoista tuumaj 

jää" (miehen kantava jää).

875. "vaen niin se uj Jussiik kantustanuj joukkoneen 

talaven yli" (talven yli selviytyminen).

876. "ol keännäst siihe vannoa, siihe railuo, sellase 

jeäkapanan" (jääkapanan eli lohkareen).

877. "alko kevätpuol talvii olla" (talven kevätpuoli,

 vuodenaikojen häilyvistä rajoista).

878. "keli kapiskain, soon paras rekikeli" 

(kapiskainen eli kovaluminen).

879. "pittää kapistella tierat poes" (tierat eli 

lumipaakut).

880. "kaplakka kel" (jäinen, liukas).

881. "lumenkapo" (lumen päällä oleva kuori).

882. "kaprakka keli" (kova ja luistava).

883. "kaprakka pakkanen" (pureva,

vrt. kapra-akka).

884. "se kapriist siint kova pakkase" (kuka).

885. "kylymäpä se kapristelloo" (kapristelee 

eli nipistelee, elävä olento).

886. "kuivia lumia vähän kapruuttelloo, ni se ei 

haettoom mittää" (kapruuttelee eli pöläyttelee, 
lumen ystävät).

887. "hanki kapsahteloo" (kävellessä).

888. "ku or rousteikko keli ni on kapsakka kävellä" 

(rousteikko=jäinen, kapsakka=kevyt).

889. "tulloo vähä pakkasekapsakka" (ilmojen

kylmeneminen).

890. "olipa niin kylmän kapsakka ja kylmän kalsia" 

(pakkasen kieltä).

891. "kapsee aika" (aamuinen pakkaskeli, 

vrt. kamanne).

892. "se oli ollut täällä semmosta lumikapsetta" 

(tuiskujen luonteesta, paikallisia).

893. "alako sittek kylymmeäk kappsie" 

(liikkeessä pysyminen).

894. "karahutir rekein kivien, kun en nähnys sit 

ollenkaal lumen alta" (vrt. kantoon, uralla 

pysyminen).

895. "siit tul kova pakkane ja kylm karaht ni se ol 

siit rautajäätä" (jäiden nimiä).

896. "jäätyäk karahti" (korvanlehdet, kylmälle 

arat kohdat).

897. "ei tiijäm millonka talavi tullak karahtaa" 

(jokainen talvi erilainen, vrt. haltijoina

pitäminen).

898. "se ov vahtaamassa että koska hän karahtaa" 

(halla karahtaa, häneksi kutsuminen).

899. "tul vilun karappa" (karappa eli puistatus, 

vrt. pakkasen haltijan kosketus).

900. "pikkusev vahtokaretta oli valvovam paikam 

päällä" (virtapaikan, läpi talven auki pysyvät 

kohdat).

901. "se käveli sitten sellaiseev valavovaam paikkaaj 

josa ei olej jäätä muuta kum pikkusen karetta"  

(karetta eli riitettä).

902. "ennen einettä kävin lenkillä, kun karetta 

oli lavulla" (omat ladut, itse tehtyjä).

903. "viskas muutaman karree" (kareen lunta,

kuka).

904. "se o ajanu tavattoman karhe lunt" (kasan, 

röykkiön, ajaa lunta).

905. "eilen oli suvi ja nyt teki pakkasen, on karea" 

(suvi=suoja, karea=kevättalvinen jäinen keli).

906. "oli karehhanki että oli kylymänen että se karisi" 

(karehanki eli karkea hanki).

907. "siel on niin karhia keli jotta kyllä se suksem 

pohojat kuluttaa" (karheat kelit).

908. "niin karhia se jää röhmelikköine" (lohkareista 

ja terävistä jääteleistä koostuva ahtojää).

909. "tuuli on taas kinostannu niin suurii karhepäitä 

tielä ettei tahro läpi päästä" (karhepäitä eli lumikasoja, 
tuulen ja lumen läheisistä väleistä).

910. "ei mennä siält, kun näkyy olevan noin suuret karhit" 

(ahtojääröykkiöt).

911. "karhupakkanen" (kova pakkanen, vrt. Karu

=talvivuoden henki).

912. "nyt onnit tänä talavena niin karhutalavi ollu" 

(karhutalvi eli karutalvi, pakkastalvi).

913. "keli parantuu kohta kuv vain estev vähä ilima 

kerkes karkenemahan" (kylmenemään, 
ilmojen kääntyminen).

914. "kyllä se siittä viä karkenee pakkaseksi" 

(karkenee eli kylmenee).

915. "karkii pakkaseen" (vrt. karkkila).

916. "semmosta pakkasenkarkutosta" (pakkasella 

satavaa lunta).

917. "hyvimpä tuntuu karmakalta ku nenäsäp 

pistääkkii voa" (tuntuu karmakalta, tuulisella 

pakkasilmalla).

918. "karmeat ilmaa kur rupes vähäm pakastamaan" 

(hyytävää, kylmää).

919. "ol se vähä karmeamp kun se on ollu muulo" 

(karmeampi eli kylmempi, tänä aamuna).

920. "minuu niin karmii, se on tollai viluhyristys" 

(hyristys eli väristys).

921. "kylmä ko karmii selkää" (karmii selkää, 

Karun kosketus).

922. "onha se yölä vähän karmistanu" (karmeat 

yöpakkaset, yö=Karun aikaa).

923. "karmistaha vähä itsiäis ja juokse paljai jaloi 

lunta myöte" (karmista eli karaise itseäsi).

924. "karmisteloo ihoain niin kylmä jotta" 

(karmistelee eli värisyttää).

925. "lumen karmuja" (härmää).

926. "iltakarmulla pittää käävvä" (pakkasen 

kovettamalla lumella, talvitiet).

927. "vilu karmuiloo" (elävä olento).

928. "joko karmuilee kylymä selässä" 

(haltija varoittaa kylmettymisestä, kannattaa 

kuunnella).

929. "se oli karmukeliä" (lumen jäätyessä 

suksenpohjiin).

930. "taitaa tullak kaiken kovim pakkanen ihan 

karmupakkanen" (kaikkein kovin pakkanen, 

vrt. karhu, karu).

931. "karpakka" (suojasään jälkeinen pakkanen, 

myös lumeton jäätie).

932. "karppukuura" (jäinen huurre oksissa).

933. "jopa minnuun kylymä karsasi" (karsasi 

eli puistatti).

934. "karsekkel" (lumen jäädyttävä suojan 

jälkeinen pakkanen).

935. "kars tul lumem pääl" (kova pinta,

vrt. karaista).

936. "kylymä karsii pääle" (karsii eli hyökkää, 

elävä olento).

937. "lumi karskkaa, kum pikkuisel lumem pinttoo 

kylymmää" (lumen tuntijat).

938. "karskekkeli" (jäinen hanki).

939. "karskelunta" (suojasään jälkeistä jääpintaista 

lunta).

940. "on niin karski pakkanen" (puita katkova 

kova pakkanen).

941. "kun astuu niin se karskuu jalan alla" 

(karskuvan lumen aika).

942. "karsovaa" (hiihtää karkealla lumella).

943. "mitä karstaa lie miu suksei pohjas" 

(pohjiin tarttuvat karstat).

944. "karsta söi kaikki tervan suksen pohojista" 

(hiihtäjien arkea).

945. "on tuo lumen pinta niin karstanteella, jotta 

peäsöö suksistaaj ja kengistäännih" (suksia syövä 

karkeapintainen lumi).

946. "nyppä tuo vähäm pehmittää karstannetta 

kun sattaa lunta" (lumen tunteminen, 
helpottaa liikkumista).

947. "siellä ol semmosta karsteikkoo, jotta ol 

paha hiihtee" (kovaa ja karkeaa hankea).

948. "karsteikkohanki syö suksempohojaa" 

(itse laaditut eli arvokkaat).

949. "kun oli semmonen karsteikkokeli" 

(laskettiin mäkeä, huono hiihtokeli

=hyvä mäkikeli).

950. "latu o hirvee karsteine" (karsteine 

eli karkea, vrt. karstainen).

951. "karstelumi hankas suksen pohjat ihan 

valakeeks" (jäisellä hangella hiihtämisestä).

952. "talavet pitkät ja kylymät" (oli ennen, 

vrt. mieleen jääneet talvet).

953. "siel sataa ny nin jäistä lumenkartua, 

että naamaa kirvelee" (lumenkartua eli 

jääneulasia).

954. "tottahan sta kartukselleekik kum päevittäee 

häntä satelee" (karttuu eli kertyy lunta, 

häneksi kutsuminen).

955. "yrittihän se karuvammaan lunta" 

(karuamaan lunta, kuka).

956. "niin se rinnakkaen laskeek karruutettaan 

riivannetta" (karautetaan riivannetta, 

kovaa ja jäistä hankea).

957. "se sato tuota lumen karvaa jääm pääle, 

ettei ennää taho pystössä pysyä" (lumen karvaa, 

hienon lumen peittämä jää).

958. "tuluo nii suuria lumia ku karvahattuja" 

(lumihiutaleita).

959. "karvakengän ilima" (kova pakkanen,

nahasta ommellut talvikengät).

960. "karvakengänkeli" (luminen kovaksi 

tallattu ja liukas myötämäki / iljankoinen 

jäätikkö).

961. "sattaa suurie lummie kun karvakinttaeta" 

(lummie eli lumihiutaleita).

962. "o nii aika pakane et pistän karvkinttak kätte" 

(pakkaseen pukeutuminen).

963. "sataa oikeen karvarasoja, notta ilma sakiana" 

(isoja ja märkiä lumihiutaleita).

964. "karvii taas luntaki" (sataa hiljalleen, 

vrt. karvia).

965. "se on karvonna lunta, sillä se on huonnoo kel" 

(karvonut lunta, satanut hiljaa).

966. "taitaa panna taihvaan pilhveen, lumia karvoo jo" 

(pilvistä satava lumi).

967. "vähän karvoskellee lunta" (lumen 

kieltä).

968. "vaik eihä jää pääl ollu korkial ryttöö, 

mut jään al oli kasahunnu jäätellii paksusti" 

(ryttö ja jäätelit).

969. "siäl tulee lunta kahta kasiammin" 

(vrt. kauheammin).

970. "kyllä se on nyk kasein talavi" (kasein 

eli kylmin).

971. "kas on tuas niin vilussaa, että kyllä siinä 

pakkanen tulloo" (ilmojen viileneminen).

972. "kun sit on tuota kassastunutta lunta, 

nii huilaahan tuo reki" (kasaantunutta, 

huilaahan=luistaahan).

973. "kasvopäät ne tahtoo ensiksi pakkasessa 

paleltua" (poskipäät).

974. "sellaine hanki jottei kannata ei katkii" 

(vrt. upottaa puoliksi).

975. "talven selkä katkee" (kynttilänpäivänä, 

vieraat kynttilät, oma talven selkä).

976. "jiän katkijo" (katkelma).

977. "kyllä se sattoa välliiv vuorokauvenkin 

yhteen katkuun" (lumisade=iloinen asia,

lumen ystäville).

978. "pakkane katkoo syväntää" (kevyen 

pakkaslumen sataessa).

979. "ei se talvi koskaam meep pois takans 

kattomati" (taakseen katsomatta, 

vrt. takatalvi).

980. "ensimäin talvi ei kassot takimaista" 

(vrt. ilmojen kääntyminen, talvi=pitkä 

aika).

981. "se tuo sipsu lumihyyhmä puuttuu rekkeen, 

siin on kattimista" (sipsu=suojalumi,

kattimista=vetämistä).

982. "katvii lunta" (sataa harvakseen).

983. "ei se kauvam mahat tuolla lailla syytää" 

(syytää lunta, kuka).

984. "siel oli lunta ja vettä jeellä, niin että reki 

kauhtas" (laahasi sohjossa, hyvät ja huonot 

rekikelit).

985. "kauhia pyry, jottei pihallem maharu" 

(pyryjen aika, vrt. pyrykuu).

986. "jos tulee kauheja suoja, sitte yöllä pakastoa 

ja kylymästeä" (hankiaisten synnystä).

987. "luistittin kauhiattomast" (laskettiin 

mäkeä, talven lapset).

988. "siälä vähä kauhnaaloo lunta"

(sataa harvakseen).

989. "jo kauhnoo lunta" (vrt. kauhnonen, 

kaunonen, talven sukuja).

990. "pakkanen kaahtuu" (kaahtuu eli yltyy, 

vrt. kaahata).