991. "jää tuloo kaukalolleen" (kävellessä, 

pinnasta upottava jää).

992. "paak kaulakaulahinen kaulahas, kul lähret 

tuannep pakkaasehen" (pakkaseen pukeutuminen, 

jumalainen=ihmisiä vahvempi).

993. "sielä vähäl läikkyy tulehel lumen kaunaa" 

(vähäisestä lumisateesta).

994. "pakasenkaunoja nakkelee" (pakkasen 

kaunoja eli lumihiutaleita).

995. "oli siinä pikkusel lumenkaunnaa" 

(vrt. kantaa kaunaa).

996. "tullee tuisku, sielä jo lunta kaunehtii" 

(kaunasta tuiskuksi).

997. "ompa jo luntaki kaunonu" (vrt. kaunis,

kaunotar).

998. "kah, lunta kaunottelee vaikka vähä tuumaa 

selevetäkki" (selvetä pilvistä).

999. "luntahan se kaunoskellee" (kaikki hyvin).

1000. "kaupunkilaiset liukuiliit" (laskivat mäkeä, 

laskiaisena, kalenteripyhien vieraasta alkuperästä, 

omat pyhät=perhe ja sukukohtaisia).

1001. "kahtottihin akkunasta ko lumen kaunoja 

kaurutteli" (kaunoja=hiutaleita, kaurutteli=leijaili 

maahan).

1002. "vähä kauruttelee lunta mutta em mää usko 

että sitä palijo tulee" (lumitietäjät).

1003. "tul semmone pakkane että se lum ol 

semmosta karkeeta, et se kauskutti kovast ku kävel" 

(karkea pakkaslumi).

1004. "oli talavikauteiset avannot" (talven läpi 

auki pidetyt).

1005. "talavikaotista lattuo" (hiihdettiin talvi, 

vrt. eläinten talvipolut).

1006. "aamusiil ol viel kave ku hää tul" (kuulas 

ja viileähkö aamusää, kevättalvinen pakkaskeli, 

jäätynyt maa, kova hanki).

1007. "nyt on tiellä niin kave, jottei soata muuten 

kun lykkimällä hiihtää" (hiihtää lykkimällä, 

vrt. potkimalla).

1008. "elä lähe sinne syvänmoan taipaleelle näin 

kovalla pakkasella" (pakkasen huomioon

ottaminen, Karun aikaa).

1009. "laskiaisena käytiim puhumati saunasa" 

(laskiaistapoja, henkien sauna).

1010. "railot tulloot nii suurii, et ne jeäp käymätä kii" 

(jäiden tunteminen).

1011. "meni että lumi keheräsi" (tuprusi).

1012. "alako lumi kehräämhän" (elävä olento).

1013. "utu kehrää kun on hyvä huilu" (utu

=hieno lumi, kehrää=tupruaa, huilu=luisto, keli, 

vrt. huilata).

1014. "em minä tiäräm mitä varten se kehroo 

kiälletty oli" (kehruu kielletty laskiaisena, 

vieraat pyhät=vieraat tavat).

1015. "elä sinä määh hyvin kehuskelemmaan, 

se siitä takatalavi tavoittaa" (talven ja sään

kunnioittaminen, ihmisten yläpuolella).

1016. "keijuu lum tullessaa" (keijuu tullessaan, 

vrt. keinuu, vrt. keijut).

1017. "nyt ollaa jo helemikuussa, kohta se kevvääks 

keekahtaa" (helmikuu=talvikuukausi).

1018. "pikkanen suaja ny olis hyvä että laskis vähä 

tua lumokij ja puhristus mettäkin ni olis parree 

äijjäinkis siä kekkaroita" (pitkään jatkuneesta 

pakkasesta, mettän lumo).

1019. "siel o nii kova kele, et jiätyy" (kova eli kylmä 

keli).

1020. "jää ol ihlan kelettä" (kelettä eli sileää, 

kovapintaista).

1021. "nyt on nin hyvät keleet" (hyvät kelit, 

luistavat ja helppokulkuiset).

1022. "se ol nii kalju talvi, ku ol kelehjäätä vaa tiet"

 (kelehjäätä=paljasta ja lumetonta jäätä, 

kalju=vähäluminen).

1023. "luisti tavalise hyvin kirjäl kelil" (kireällä 

kelillä, pakkaskelistä).

1024. "ja sittet tullee keli ja lunta tullee niin" 

(keli=hiihtokeli, rekikeli).

1025. "kelpaa ajellak ko on kelilumet" 

(hyvät rekikelit).

1026. "kyllä siellä ny tullee taas kelinmaevaa" 

(kelinmaivaa eli vitilunta, vrt. maiti, mahla).

1027. "tuli kelimparannesta jopa sitä joutikit tulla" 

(kelinparannusta eli uutta lunta).

1028. "satas ny vaa, saatas kelinparannost" 

(oma liikenne=lumen avulla liikkumista,

vrt. omituiset lumiaurat).

1029. "siitettä sattaa alakaa siellä ny ollak 

kelimpoikaa" (siitettä=jäätävää tihkua, 

kelinpoikaa=kelien alkua).

1030. "siellä onnii nyt kelimpoeka, reki vinkuu 

eikä suksikaaj juokse" (tihkuinen ja luistamaton 

keli).

1031. "tulee kelin voijetta, kyllä huomena jalas naukuu" 

(kelin voidetta, hienoa pölymäistä lunta).

1032. "semmonen kelitalvi" (vähäluminen, 

hyvä liikkumiseen).

1033. "ei tule lunta paljon, se polttaa kirsi maan" 

(polttaa kirsi maan, routa näkyy).

1034. "se on kelinnys semmosseks livukkaaks" 

(kelinyt liukkaaksi jään).

1035. "on siellä nyt kelju kel, tiet on tukossa ja on 

semmoinen vinkkapakkanen, että nuamat halakijaa" 

(tuulinen ja kylmä keli).

1036. "Pohjamäki nin, nii hyvä mäki oli ni siin 

sentän kelpas ni kelkasta" (kelkkamäet).

1037. "hankijaesilla siello kerkee kelekastoo" 

(kerkee kelkastaa, liikkeen aikaa).

1038. "lapse kelkasteliva koko talve aja, 

mut laskiaisen läksivä isokki kelkkasil" (lasten 

tavat=omaa, aikuisten tavat=vierasta).

1039. "tämä uamu on olluk kelekkee" 

(kelkkee eli kuulas).

1040. "jos kelkka koatu, siit kasvo pellavas lakuo" 

(laskiaisen uskomuksia, pellava=vieras kuitu).

1041. "on nii hyvä kelkkakel" (itse vedetyt kelkat, 

rekiä vanhempia).

1042. "no laskiaisena kyllä riennettiin aamust 

varhain, kelkkamäkiä" (kelkkamäkeen).

1043. "hiihrettiij ja sit laskettiim mäkkee sitte, 

millä, kelkkapelil ja millä vaa" (laskiaisena,

omaa vai vierasta).

1044. "siellä on niin kelekkeä kel" (kelkkeä,

helppo, vaivaton).

1045. "kelekko ihtesä yl talave" (kelkko eli 

keplotteli, talven yli selviytyminen).

1046. "keltane pakkane" (aurinkoinen 

pakkassää).

1047. "tänävuon tulloo talvi varraa koivu kellattuu 

ja lehtee heittää" (koivusta ennustaminen,

kesän puut).

1048. "ohan nyt talavista yötä muataj ja kellistelleitä" 

(talvi=levon aikaa, vrt. syys ja kevättyöt).

1049. "ne sannoo kelotalaveks" (vähälumista 

talvea).

1050. "se tuuli tekkee nyk kinoksia, ko lumi on niin 

kelvää" (kelvää eli kevyttä).

1051. "hytistyttää vaan hyviski kemppeis" 

(kemppeis eli kamppeissa, tammikuun 

pakkasilla).

1052. "nätälumi tarttuu kenkäjalkaan" 

(nuoskalumi, vrt. nata, näätä).

1053. "nyt on oikia kepokka" (kova pakkanen).

1054. "keppikierä" (hankikanto, vrt. sauva).

1055. "köhytlum" (kevytlumi, vitilumi).

1056. "nyt on kevyt kel" (hiihtämiseen).

1057. "kylhä talvi jouluuks joutuu, kesä 

juhannukseeks kerkijää" (joulun ajoitusta,

talvi=lumi vai pakkanen). 

1058. "kyl sielä nyt rek luistaa ku o noi kerkee kel" 

(vrt. keretä).

1059. "ei ollu pitkältä pakkaasta, kun kerkit niin pian 

putos rästähistä" (jääpuikot, vrt. kerkät).

1060. "pian tuloo uusi suoja, kun mettä on jäätyny 

kerkkähän" (puikoista ennustaminen).

1061. "kermu reppii sivakat hampule" (ohut 

jääkerros hangen pinnalla).

1062. "s oon sivakan surma tämä kermukeli" 

(sivakan eli suksen).

1063. "kerni tullee kul lumen päältä pikkusen 

kylymähtää" (ohut jääkerros).

1064. "kulki kerram mailmas semmonen kurjen 

tapanen kans" (kurjeksi pukeutunut, talosta taloon,

talvipyhien tapoja).

1065. "lumem päälä on kertin" (ohut kuori, 

vrt. kerta, kerttu).

1066. "on tohon hankem pintaaj jo tulluv vähä 

tota kerttä" (kerttä eli jäistä kuorta, hankiaisten 

odottajat).

1067. "kyllä tänä aamunaki oli kiriää, yhen kerra, 

se oli kylymää" (kireät aamut).

1068. "kertettä o aika paksult lume pääl" 

(jääkuorta, kertteen aika).

1069. "mikä siinä liel lumipesä, se siihen kinosttaa, 

kaekki lumet kerejjää" (lumipesä eli kinos).

1070. "hullukin sen jo hukaa, jotta keskuspyhinä 

päivät on pirenny" (hukaa eli hokaa, 

päivän piteneminen).

1071. "ko alkas hanki kestämhään, ettei tarttis 

aina tuola uppurassa pahnustaa" (uppurassa 

eli upottavassa lumessa, vrt. talvipolkujen 

yllä pitäminen).

1072. "kesänä ku keväillä" (kesänä eli lumesta 

paljaina, puiden tyvet leutona talvena).

1073. "muutamat non kesäkeltruisa vieläki, 

vaikkon talavisyrän" (keltruissa eli vaatteissa, 

talven sydän).

1074. "oo ollu itehhiik kesäterässä koko talave, 

ee oo ollum miestä mihinkää" (kesäterässä,

huonossa kunnossa).

1075. "jos laskijaisen kuukatoa kauva, siit ei jouvuk 

kesätyöt" (kuukatoa eli valvotaan, kuun kieltä).

1076. "tapas talavi kesävuatteista" (kävi huonosti, 

elävä olento).

1077. "jos oekee suoja on ni välleehä se sen ketasoo 

paljaaksi" (maan paljaaksi).

1078. "kolommeev vuorokaotteen ennej joolluu 

heitettiim poes se ketrruu" (ketruu eli kehruu, 

pyhä=arjen vastakohtaa).

1079. "ko ol kari lähellä käytti jäätä alaspäi" (käytti 

jäätä alaspäin, syntyi ahtojäätä).

1080. "kylmar tämä kevätte ast nyp pysy" (lumi, 

talvivuoden alku).

1081. "on siin monta ja jottai enneko täs on keyvvääs 

päästy" (kevääseen pääseminen).

1082. "se ol talviaika, kevättalvia" (kevättalvea, 

vuodenaikojen häilyvistä rajoista).

1083. "jaarros" (lumikinos).

1084. "älä nyv vieäl, muj jakka tammipakkaset tulee" 

(tammipakkaset). 

1085. "paksussa lumessa tullaj jahnustaa" (paksun 

lumen aika).

1086. "ol se aika jahrustamiist kun ol niim paljo lunta" 

(vaikeuttaa liikkumista, vrt. leveät sukset, 

lumikengät).

1087. "no se ol joulu semmonen kun ken jakso suaha" 

(joulun alkuperää).

1088. "ja sitte, k on tullut talvi, jalankova talvi" 

(jalankova talvi).

1089. "ei oov vielä aevan jalam pohjoamaton lumi" 

(jalka ylttää maahan).

1090. "ei siinä ollun niij jalantalloomata" 

(lumessa, tuiskun jälkeen).

1091. "se nauku oikeil lumi jalaksen alla" 

(lumen kieltä).

1092. "on niim pakkane jot reej jalas tarttuu kii" 

(pakkasen voimasta).

1093. "on kireä pakkanen jotta reej jalat jurisoo" 

(pakkaspäivät).

1094. "jalakahanget oli mahottomat" (jalkahanget, 

jalkamiehen kantavat).

1095. "a nii kovast on tuiskunt taas lunta, et jalkaiskult" 

(jalkaiskulta, jalkaterän verran).

1096. "siell on satanul lunta yöllä hyvännij jalakaiskun" 

(jalkaiskun verran).

1097. "sit on ihan jalakaisku tuota viimmeöistä lunta" 

(omat mitat).

1098. "semmosta se oli jalakajäisä" (jalkajäissä,

jalkajäiden aikaan).

1099. "ei tahottu jalakapoartteessa peästä kulkemaan" 

(paksun lumen aikaan).

1100. "täytyy myöthänsä olla jalkatanasa, 

taikka tuntuu niin että jonottuu" (jonottuu eli 

paleltuu, kovalla pakkasella).

1101. "lumi ot jalkumihin kiine, ko ol nuaska" 

(jalkumihin eli kenkiin).

1102. "kyl siin reej jana tuntuu" (umpeen 

tuiskunneessa tiessä).

1103. "tuoston menny, koska jana näkyy" 

(lumeen jäävät janat).

1104. "näin soselumehen ku reki janahtaa, 

niin etpä hevillä lähtöhön saa" (soselumeen 

eli sohjoon).

1105. "eikä vielä janahta jää ei ollenkhan" 

(janahda eli liikahda, kesän odottajat).

1106. "reki oj janistunnuk kiini lumheen" 

(pakkasen töitä).

1107. "tuo lumisai ei kun janttuu" (sai=sade, 

janttuu=voimistuu, luonnenimi janttu).

1108. "jatkaa jo päivät" (jatkaa eli pitenee, 

tammikuussa).

1109. "hyvää ilimaa se jatkaa ja kesällä tulee 

lämmin sillon aikana" (joulukuinen aurinko, 

yhteydessä kesän ilmoihin, vrt. vuoden jakaminen

kahteen).

1110. "olis sitä luulluj jo lumentulol loppuvam mutta 

pyryä jatkuu vaa" (pyrytalvet).

1111. "jotta nyt pakkanev vaej jatkkuu" (sanottiin 

nurkkien paukkuessa).

1112. "peästään jatkuvaam päevään toas" 

(jatkuvaan eli pitenevään päivään).

1113. "siel o vähä jeeputi sulja keli" (sulja eli 

luistava, hyvä hiihtokeli).

1114. "kaks miestä sitä tietä oli kävellä jelttassu 

jäläkhin lumisathen sinne Sotkaselekhän" 

(jälkien aika).

1115. "ei tarijennu reessä istua kyllä se piti kävellä 

jerskuttaa että sulilla pysy" (reessä istumisen 

myöhäisestä alkuperästä).

1116. "tuntuman on toi päivä jo pitempi" 

(tuntuman pidempi, tunnetut asiat,

vrt. perstuntuma).

1117. "no sittehän st ei jerestipäeveä ollukkaa enne, 

laskijaesta" (ollut laskiaista, kalenteripyhien 

myöhäisestä alkuperästä).

1118. "jos ei kuka langent laskiaisen ni sit sem 

pellavat kasvo" (uskomus).

1119. "jos talvi o jouhlunki asti lauha ja suvet 

ni se se on kesä kylmä" (talven ja kesän

yhteydestä).

1120. "eikost täsä joinkui mahret kevässe päästä" 

(kevääseen pääseminen).

1121. "joinkuin mää siittä lumipyrystä, pimmeellä 

ärjensin kotio" (vrt. tein vastoin tapoja,

ihminen=päiväeläin).

1122. "joka yö tulee tuommosta pölyä vähäse, 

aina sitä tulee, melekeij jokasen yö" (hienoa 

pölymäistä lunta).

1123. "joko jokijäält ylitte olle kulkkit" (yli kuljettu, 

hitaasti jäätyvät joet).

1124. "joulusta se johit tullee" (ilmojen 

vakiintuminen, vrt. pysyvä lumi, pakkaset).

1125. "kyllä jäi lumeen syvä joko" (porojen tai 

ihmisten tekemä polku).

1126. "me hiihomma jokosta myöten kun jokkoolla 

oli parempi keli kun ummella" (jokosta myöten

hiihtäminen, umpi=umpihanki).

1127. "sittem me näimmä siinä pulukan jokoksen 

ja niin met otimma ja lähimmä sitä noutelemahan" 

(noutelemaan eli seuraamaan).

1128. "jokhooksi leveä" (jokhooksi eli poluksi, 

omat tiet=kapeita).

1129. "tuossa näkkyy tiej jokos" (tien jokos, 

pyryn jälkeen).

1130. "jokuttep pidemä aetseippän näyi lumihanken 

alt" (pidempiä seipäitä lumen alta, lumiset talvet).

1131. "ensin se kuluki verekseltähä mutta sitte rupes 

jokostamaha" (verekseltähä=uusia jälkiä tehden, 

jokostamaha=kulkemaan entisiä jälkiä, ajoporo).

1132. "olipa se joksiip pakkanen" (vrt. helle, 

talvi ja kesä=yhenlaisia).

1133. "huh huh, ompas jolakko" (vilu).

1134. "meri o jollees, ko kylmä ja suoja kahe tappeleet" 

(kylmä ja suoja tappelee, talven ilmoja).

1135. "pakkasej joletta" (pureva pakkanen, 

vrt. tuulinen).

1136. "kyl se välil huutaa on sellaij jolina että" 

(järven jää huutaa, elävä olento).

1137. "kyllä sitä jolistuu kun tuolla ärjänteellä seisoo" 

(ärjänteellä eli pyryssä, ärjä=arja).

1138. "olin juuri kerrashan jolistua" (jolistua eli 

paleltua, kylmän yllättämät).

1139. "kun tliis joltisestikin toimen tämän talve, 

kyl sit jo kelppas" (talvesta selviytyminen).

1140. "siittä se tie talavella jonottuu, ku palijo kulijetaa" 

(jonottuu eli kovettuu, talvitiet).

1141. "oli niin paksu ja jonottunu kinos" 

(paksun lumen aika)

1142. "yökä aukas oven ja oven täyveltä tul tuppaan" 

(huurua, yökä=öinen talvimyrsky).

1143. "kyl siäl on nin tuliin ilma, ettei auta 

laiskemmankam miähej jorotella" (tulinen eli 

kylmä ilma, vrt. joroinen).

1144. "jotoskeli" (märkä suojakeli).

1145. "se männä jotostaa" (paksussa lumessa).

1146. "lunta tuli ihaj jotta poloven yläpuolellen" 

(tammikuussa, omat mitat).

1147. "enemmän se henkeem männöö hiihtaessa tuo 

pakkanen kun se jotta reissä istuissa" (menee

henkeen, vrt. puhistaa henkeä).

1148. "mut, venäläine ko piti, laskiaista jot, koko viikon" 

(vieraiden tapojen alkuperää).

1149. "kelkalla on kans mukava mennäk ko hanki 

oikeen kannottaa se mennee sittev vähä jourukkaastis 

siinä" (kelkkakelit).

1150. "mitä enne joulua mehtä huuvvettuu sitä 

enne juhanusta ol leht puussa" (huuvettumisesta 

ennustaminen, huuve=huurre).

1151. "onhan sitä joulun aikana yötä ja pärettä" 

(sanonta).

1152. "ne tulliit siit ain joululoin" (käymään

sukulaiset, vrt. hiihtokelien alkaminen).

1153. "kun näkii jouluoattoiltana kuvaiseen niin 

eleä vielä toiseej jouluun" (kuvaisen eli varjon, 

hyvä enne).

1154. "jouluaattoyänä tuli lunta niät" (lumen

tulon pyhä, vrt. ensimmäiset kovat pakkaset).

1155. "jouluna ei tuatu mittään olokia taikka palmuja 

tuppaam mutta jouluhakoja hajettiin aina mettästä" 

(paikalliset eli omat tavat).

1156. "se joulune lumiki sula sit" (etelän leudot 

talvet, pohjoisessa lunta jo pitkään).

1157. "aika taval venunnus siit jouluisest ajast" 

(päivä venynyt, pidentynyt).

1158. "joulukarhu kulki jouluj jälkeen" (kiersi 

talosta taloon, omat karhut, vieraat pukit).

1159. "joulukeikkaa mentiil lujasti" (leikkiä jossa 

istuttiin vastakkain ja keinuttiin käsistä kiinni 

pitäen).

1160. "sellain neliskanttiin, se riemu ol, jonka mie 

sain joulukenkkii" (riemu=liina, joulukenkkii

=joululahjaksi). 

1161. "joulukenkit nakattiin kylyvyn kahta puolta" 

(saunan ovesta, saunanhaltijoita lahjottaessa, 

vrt. omituinen ihmisten lahjominen).

1162. "täytyy nyk kuttuu joulukestih kaik taikk ei 

nyk kestih mut käymäh" (kestit ja käyminen).

1163. "pillist ne suuremmat joulukonut tehtih, 

noist nyj järvempillist" (järvipilleistä joulukonut, 

konu=koriste, taika).

1164. "jouluruunu tehtii kaihloist tai olist" 

(omat kaislat, vieraat oljet).

1165. "mut sit lähettii joulukummaks, kuka mitäkkii 

laittoi" (laittoi päälleen, kummiksi eli haltijoiksi 

pukeutuminen).

1166. "joulukummasiil kävellää ko käivät 

kummittelemaas jouluun" (kävellä joulukummasilla, 

joulumuoreiksi pukeutuneina).

1167. "uutena jouluna joulukurjek kulki" 

(vrt. karhut, pukit, eläinhaltijoita).

1168. "vanhaj joulun yänä se joulukurki kävi" 

(uusi ja vanha joulu).

1169. "eikä mitääj joulukuusis kukaam puhunnukka 

muuta ku oli vaa semmoset himmelit" (vieraita 

tapoja edeltäneet vieraat tavat).

1170. "se oli se joulukuusem poltanti" (joulukuusen 

polttaminen, saunassa käynnin jälkeen, vrt. kokon).

1171. "ku se joulualukse pakaisti, se voip olla vähä 

nietiämpeä ilmoa täst etiepäi" (pakasti joulunaluksen, 

ensimmäiset pakkaset).

1172. "jouluetunem peev ni ei ol ku kaks hemärä 

vaa yhrös" (kaksi hämärää yhdessä, vuoden 

pimeintä aikaa).

1173. "joulunärtteitä tehtii olkiloista, olet sijottii yhtie 

ja siit pistettii tuone kurkijaise vällii" (närtteitä eli 

koristeita).

1174. "sill aikkan ku mukulas saunas oli, iso ihmiset 

toi jouloljet tuppa" (lasten iloksi tekeminen).

1175. "jouluoljil sillom maattiinki" (joulutapoja).

1176. "se sannoi et joulupeikot ja peijjakot tulloot" 

(peikot ja peijakot, henkiolentoja).

1177. "min oo aina joulupirtil lämmittänyj ja lämmitän 

sen nytki" (joulupirtin eli saunan).

1178. "sitte ku oli joulu jo mennyn nii kylän nuaret 

puki ittes, miähet puki naisiks ja naiset miähiks ja 

sit isois laumois ne kulki, ne oli vaa joulupukkei" 

(henkiolennoiksi pukeutuminen). 

1179. "kävhäs se joku, joulupukki, turkim pisti piälleej 

ja käyvväk kolokuttel, se ol hirvees suur niinku hanhi 

kulukoo eli, kurki" (hanhi ja kurki, vrt. heimopäiville 

saapuneet haltijat).

1180. "meirän akalle taisi tulla joulupukki kunei 

saanukkaa jouluksi kangasta pois puista" 

(vrt. kekripukki, syystöiden lopettajaiset).

1181. "se oli suuri synti pittää joulupuun" (omat

haltijoiden puut, vieraat puiden tappajat).

1182. "jätettiij joulusitoma linnuille" (sitoma 

eli lyhde).

1183. "joulusoutua ne teki" (keinuivat laulun tahdissa, 

vastakkain istuen).

1184. "viimäsvua jouluste ei ollu viäl lunt, mutt 

entisjouluste meekki oli reel" (suksi ja rekikelien 

alkaminen).

1185. "hyvii joulutervaksii ettij ja toin kuivah" 

(joulutervaksia, poltettavaksi).

1186. "ko jouluvalkijaa poltettiin niin tuatiin honkii 

tottoon" (jouluvalkiat. totto=tulisija, takka).

1187. "siell ol jo nij jouluvalakiit palamassa" 

(vrt. kekritulet).

1188. "koko joulyässe nim poltetti valkkiat" 

(valkeutta pimeyteen tuova tuli).

1189. "jouluyän taivaan tähtiä kurkisteleen" 

(tähtien kurkisteleminen, omilta kuulostavia

tapoja).

1190. "tää jouluyä justiin on semmotoinen, 

että nyv vainaakkil liikkuu" (henkien 

liikkuminen).

1191. "ne laetto jouluyönä niitä apposia" (haltijoille, 

riiheen ja saunaan).

1192. "kun ol joulyönä seis niin tul paljo lakkoja" 

(seis eli seesteinen taivas, tulevan kesän 

marjasatoon yhistäminen).

1193. "simmossi jouleijji ja emmi" (jouluäijiä 

ja ämmiä, kiersi talosta taloon).

1194. "jouluäijjäl oli harsoi silmil ja se meni taas 

uuttem paikka ja tansas siäl vähä" (talosta taloon 

kiertäneet henkiolennot).

1195. "joulun joutopäivin ko tul arkipäivä, 

ei huolint paljo työtä tehä viel, pittiit tanssia 

ja leikkiit" (piti tanssia ja leikkiä, vieraalta 

tuntuva joutenolo).

1196. "kyllä sielon taas juhla pittää olla topinkia 

päällä että sulilla pyssyy" (juhla, kovasta 

pakkasesta).

1197. "se om paremmin herrasväen hokemaesta, 

joulujuhlappia annetaan" (ihmisten lahjomisen 

myöhäisestä alkuperästä, oma perinne=haltijoiden 

lahjomista).

1198. "juullappia nakattii ovesta" (lappia eli klaffia, 

jule lahjoja).

1199. "oli joululahjojaev van ne oli juhlappie, se oli 

niin omituinen nimi" (vierailla tavoilla vieraat 

nimet).

1200. "se juhulapuska sirottihin takkihirtehen" 

(jouluksi katon tukihirteen, pieni kuusi tai kuusen 

oksa).

1201. "ne aena vietti sen köyrij ja juhli sev viinan kansak" 

(ne juhli viinan kanssa, vrt. me).

1202. "myö uupiätä kuallooj jukerrettiin" (kuallooj

eli kahlasimme, paksussa lumessa).

1203. "marraskuun alus tul niij julma lumi" (julma 

eli paksu).

1204. "eipä oo enneä olluk kymmeneev vuotteen niij 

julummie pakkasija" (pakkastalvet).

1205. "ihaj joka jumalan talvi" (vrt. kaksi luojahenkeä,

kaksi vuodenaikaa).

1206. "kum puuhum pakkanel lyöpi, sitä ne sannoo 

jumi ampumaksi, se puu särkyy siitä" (puuta jumin 

ampumaksi, vrt. ukon).

1207. "ja niij jumalatom pakkainen, se oikeer räiki 

se pakkainen" (elävä olento, vrt. räikeä).

1208. "toi reki on yän aikana jumiintunu niin 

lumeen kiinni" (vrt. vieraiden keksintöjen kanssa 

taistelevat nykysuomalaiset).

1209. "tuloo siitä oekee tuutsa kun tuo lumi omii 

aekojaan juoksenteloo" (juokseva olento,

tuutsa=tuisku).

1210. "juoksetus" (tuulen kuljettama kuiva ja 

kevyt lumi).

1211. "jos tuohon karheel lumem piälle pikkasej 

juoksettaa, ni se ottaa hyvin kovvaa" (ottaa kovaan, 

lumen suksen pohjiin).

1212. "tuisku oj juoksettanna tiet umpee" (tuiskun 

voimista, talven haltijoita).

1213. "tuuli juoksetti suuriin kinoksiin lumen" 

(tuuli, tuutsa ja tuisku, yheltä kuulostavia sanoja).

1214. "juoksulunta tuo rämhen laita täynä, ei sielä 

pääse mihinkhän" (tuulen kuljettamaa kinostuvaa 

lunta).

1215. "tuli kova juoksutes joka tukkii kujat" 

(tuulen lennättämä lumi).

1216. "ensin s oon lumessa askeltie, ja ku siinä ajethaan 

se tullee juoksutie" (askeltiestä juoksutieksi).

1217. "vieläköhän tuota juoksutusta kaovannik kestää" 

(juoksevaa lunta).

1218. "yön aikana näkkyy juoksuttanneen paksultil lunta" 

(talven ihmeitä).

1219. "kun oli tuiskunen ilma ja juoksutti lunta erehtyvät 

ne jäliltä" (talvea vastaan elämisestä).

1220. "oli tulluk kova tuisku yöllä se vaemon suksen 

laon juoksutti umpeen" (vaimon suksen ladun, 

omat ladut, itse tehtyjä).

1221. "aivan umpitiet oli umphej juoksuttanu ja satanu 

lunta" (juoksevan lumen aika).

1222. "kinokssii tekköö se juoksutuslumi" 

(lumen töitä).

1223. "siellä rämmeel laijjassa om paksulta juoksutuslunta" 

(rämeen yli lentänyttä lunta).

1224. "juoksutusvittie oj jeällä" (vitiä, vitilunta).

1225. "nyt oj jo päevä juolleemp kuj joulu aekkaan" 

(juoleempi eli pidempi).

1226. "on se tuo päevä jo jottae juoleemp" 

(helmikuussa, päivän paluun aikaa).

1227. "on se kuitennii jo illasta vähä juoleempoo 

tuo päevä" (pitenevät iltapäivät).

1228. "on juolee suksen keli" (luistava).

1229. "kyllä se tais sevverran suajaa pitää ett ei tairaj 

juasta hanki" (hyvät ja huonot hiihtokelit).

1230. "sitä jos tuulloo niin sehän silloj juokssoo hangem 

pinnalla" (lunta juoksuttava tuuli).

1231. "jeällä juoks tuisku niin turkasesti" 

(jäällä juokseva tuisku).

1232. "tiet se tukkoopi, ko lumi oj juossu" 

(tiet tukkiva lumi).

1233. "nii kylmä on jot syvän juoksoo oikei" 

(sydän juoksee, puistattaa).

1234. "tuiskunaattohaa se taas tänäi on ku noi 

jupakoittee" (menee pilveen ja pimenee, 

tuiskun edellä).

1235. "reki juprruilloo ummessa" (jupruilee 

eli panee vastaan, umpihanki).

1236. "kirellumi jurisi reen anturan alla" 

(kirelumi eli pakkaslumi, vrt. kiire).

1237. "se tloo vielä pakkasemp kun ne vinkuu 

ja jurisoo" (reen jalakset).

1238. "täm oj justiisa utukka, tämmönen hötykkä lumi" 

(vasta satanut lumi).

1239. "se kun tuota lunta jutkas jottei ala piästä 

millään paikasta toisee" (jutkasi lunta, kuka).

1240. "nythän tuo jutkas lunta ihan kualamalla pannak" 

(kualamalla eli kahlaamalla).

1241. "jutkasi lumen eikä suvennakkaa" 

(suvennakkaa eli sulanutkaan, aikaisin tullut 

ensilumi).

1242. "jutkaa rekeä irti näästä" (näästä eli 

nuoskalumesta).

1243. "ku pakkasella jiätyy ni se juumettuu nii 

kovast kii jotta ei sua auk muute ku potkimalla" 

(talvea vastaan eläminen).

1244. "talven juuret tuntu" (talven juuret).

1245. "isom puun juurukset on iham paljaat kun on 

vähän lunta" (vähälumiset talvet).

1246. "ilikespä tehä emäsuven, se juuttaa niin jotta 

särkyy vuan vehkeet, kun koko mualiman lumet 

matkassa kulukoo" (emäsuven eli suojakelin,

suvi=lämmin kausi).

1247. "hyyhmeä juuttu kaik riealaine, ei se lähe mihikeä" 

(reenalainen, juuttui hyhmään järven jäällä).

1248. "pakkasen poika jyhmii" (sanottiin kovalla 

pakkasella, vrt. pakkanen itse).

1249. "lumempaljooven taotta pit siellä jyhytä" 

(taotta eli tauottua).

1250. "se on oikkeej jylyhy pakkainen nyt" 

(jylhy pakkanen, vrt. jylhä).

1251. "tullee pyry kui jäät or ruvennu ulvoon ja jyliseen" 

(jään äänistä ennustaminen).

1252. "jylymäkkä" (kova lumipyry).

1253. "joka talavi tehtiin Kuoppalam mäin 

Isoojjyrkkääj jympsäys" (jympsäys eli hyppyri, 

talven iloja).

1254. "jymy pakkaset noon nyt" (jymy 

pakkaset, vrt. jylhät).

1255. "viimes talvi oli niij jyrykäs et" 

(jyrkäs=kylmä, kova).

1256. "kyllä se siittä aika jyräkkä tullee" 

(jyräkkä eli lumituisku).

1257. "jeä on nim paksuva että sitä soa jyskytteäk 

kauvvan aikoa ennenku se puhkee" (jään 

puhkomisen myöhäisestä alkuperästä,

vrt. vieraat työkalut).

1258. "sehäv välil jysähyttelie nurkis aika taval" 

(pakkanen, elävä olento).

1259. "juu et siit tul simmonen talvi et jytise" 

(paksujen ensilumien jälkeen).

1260. "paa lum piälle niin et tarvihe syttee jytkyttöö 

ens kerrala" (lunta avannon päälle, jäätymistä 

estämään).

1261. "umpevvaahan se ne tiet, oikkeen paljon kun 

lunta tuas jytkevvää" (teiden auki pitämisestä, 

talvea vastaan elämistä).

1262. "käit ihan jähmeissä" (kylmällä ilmalla).

1263. "märkä lum ol pakkasella nii kovaks jähmettynt" 

(lumen tuntijat).

1264. "huulet kontettaa kansak kylymällä ja viimalla, 

jähmettää että ei soatap puhhuo" (kontettaa eli 

kohmettaa).

1265. "Mikko ol iha jähmetyksis ko ol tuo tuiskus 

eksyt tiel" (tuiskussa matkaaminen, talvea vastaan 

elämistä).

1266. "pakkanej jähmetyttää käet" (jäykistää).

1267. "ihaj jähmetytteä kun on nin kylymä" 

(kylmän voimista).

1268. "se ol ikä sit sitä aikka ku ol jeine aik ja lunt maas" 

(jäinen aika ja lunta maassa, ikä=pitkään).

1269. "kun oli tommottii jäisii talvii" (jäisiä talvia, 

vrt. vähälumisia).

1270. "olen ihaj jäiskoippurana" (koppurana 

eli kohmeessa).

1271. "mere jäitse läksiit" (meren jäitse, käkisalmessa, 

laatokka=meri).

1272. "jäihtet tais ollav vähä lyhhyymp" (lyhyempi 

matka, talvitiet).

1273. "se käy siittä jäitte" (käy eli kävelee).

1274. "oli järvi jäässä että jäitep pääsi" (talven 

iloja).

1275. "suojakeli perält ko jeätyy ni se sellane jäkelikkö" 

(rosoinen jää).

1276. "kon tämmöst pakast jo kolmat viikku o jäkittän 

ni luulis jo lämppeväski" (pitkät pakkaset, 

ilmojen kääntyminen).

1277. "kylymisäns ko oikein jäkäintyy yhthen paikhan 

niin ei siittä sitte ilikiäkkän liikkua" (paleltumisen 

alkuvaiheita).

1278. "ei matalasta kohti soaj jäetä, ne muram peällä 

jäköttää" (jäät mudan päällä, umpeen jäätyvät 

matalat).

1279. "tahtoohan se pakkanen jähmisteev vaekk 

on terva nimestään" (sanonta).

1280. "tiä oli nin tukosa, ettei olluj jäljempiiriä" 

(jäljenpiiriä eli jälkeäkään, keskitalvi=paikallaan 

olon aikaa).

1281. "siäll on ny ulkuun sellaittiin pölly ettei siällol 

eres jälenpiiriikääh jäällä" (pölly eli tuisku).

1282. "pyry pakkasen jälestä ja pakkanen pyryn jälestä" 

(talven ilmoja).

1283. "sais se pakkanev välillä antaav vähäj jäläkee, 

ku huoneet niij jäähtyy" (pakkaseen kyllästyneet, 

vaikeuttaa elämää).

1284. "s on aivam mennyk kukkurapäähän se lumireej 

jäläki" (lunta kukkuroilleen).

1285. "se on ikävää hommaa poimiaj jäläkesät talavella" 

(poimia jälkensä eli eksyä).

1286. "jäläkimänneenä talavena ol hirmupakkasija" 

(talvien muisteleminen).

1287. "runtuu sanottii jälkpäiväkskii sillo ei soant 

nauroa eikä lauloa" (laskiaistapoja).

1288. "on se nyj jälyä talvee" (jälyä eli kylmää).

1289. "se on ny olluj jämerää talvee, ei miäsmuistiin 

okkat tämmöstä ollu" (jämerää eli kylmää).

1290. "siällä onkin sataa paasannut lunta tänäpänä 

oikeen jämmeesti" (lumen sateiset päivät, 

lumen ystävien pyhiä päiviä).

1291. "se on sit jämjä ja kova talve pitäny jo munt 

viikko" (pitänyt talvea, kuka).

1292. "ei oikeej jämmeetä pakasta olluv vimmis 

talvenakaan ollenkaa" (leudot talvet).

1293. "harvo on ollu nii jämmeätä talavea kum 

männyt talavi" (jämeätä eli kylmää).

1294. "jämpsäkkä talvi" (kylmä).

1295. "se o olt hyvi jämäkköä talvii, ei uo 

helpottant kerra alko" (ei helpota pakkanen, 

kovaa aikaa tulen varassa eläville).

1296. "on nii jämäkkä talv jott eijou tietuuka 

kesä tulost" (jämäkät talvet, pitkät, kylmät).

1297. "jämärä talvi" (kova, ankara).

1298. "jäniksenhalla" (huurrepakkanen).

1299. "taitaa olla jäniksen helle" (kovasta 

pakkasesta).

1300. "tuolla pakkasessa meinoo tulla jäniksen helle" 

(kylmää kestävät jänikset, eläimet=monissa 

asioissa ihmisiä parempia).

1301. "on se pielly tätä jäniksen poutaa jo toista 

viikkoa" (pakkasviikot).

1302. "jäniksentupa" (onkalo kuusenoksien 

ja lumen välissä).

1303. "jäneksen velliä tässon saanu keittää 

ku on nämät pakkaset" (keittää jäniksen 

velliä, palella, täristä).

1304. "kyllä toas tulloo lunta kun on lumijänkä 

taivaalla" (paksu pilvikerros).

1305. "pan ihaj jäpistelleimää sielä pohjatuulessa 

seistessä" (jäpistelemään eli hytisyttämään, 

liikkeessä pysyminen).

1306. "kons järiää sattaa kons hienoo" 

(järiä ja hieno lumi).

1307. "jo ol järree talavi sillä ee se paljon suvveilu" 

(järree=kylmä, suvveillu=pitänyt suojaa).

1308. "no siellä on nyt jären pakkane" 

(jären eli kunnon).

1309. "pakkanen järistyy" (kiristyy).

1310. "mitä siinä viluusihnas järäjät, mee tupaha" 

(vilun ystävät).

1311. "oli niin kylymä, että hampaat järisi" 

(omat lämpömittarit).

1312. "kauhia, ku alako näij järkähtämättömät 

pakkaset" (pitkään jatkuvat).

1313. "on ste pitäny jäyhää talvee" (jäyhää 

eli kylmää).

1314. "on se yhtä jäähee ollu" (jäyhät 

talvet).

1315. "oli talavi niin kova ettei ollu kun yks päevä 

keskitalavella joka oli vähä laohempi vaen muuten 

oli jäöhiä pakkasia" (kovat talvet).

1316. "ompas jäöhällaene talavi, ei meinoo lieviä 

ollenkaa" (lieviä eli lauhtua).

1317. "kylömä iha jäöketti ruumii, minä oo iha 

kohmeessa" (jäöketti eli jäykisti, kylmä=ihmisiä 

voimakkaampi).

1318. "talavella on kaikki jäykiää, terva sujjuu 

kun tikulla nostaa" (jäykiää eli jäykkää,

sitkeää, kankeaa).

1319. "leuvat on jäökät ettei tahos soahas seleveä 

sannoa suustaan" (kylmän voimista, kykenee 

viemään puhekyvyn).

1320. "jäökkeä on tämäntalavinen lumi, hyvä on 

metässä hiihtoa" (hyvät hiihtotalvet).

1321. "ny on ollu jäykkää talvee jo monta viikkoo" 

(jäykkää eli kylmää).

1322. "on pitänny jäykkää ilmaa jo monta päivää 

ei meina pakkanen ollenkan hellittää" (aika 

puhutella haltijaa).

1323. "onpa siellä niin jäykkä pakanen" 

(jäykät päivät).

1324. "kyllä se on nyt jäykkää talavija, kun ei 

yhtää hellitä" (jäykät talvet).

1325. "se sato lumen ja pani jeähän järvetki, 

ei sulanu ennenkun kevväällä, se tuli jäökkä 

talavi heti kohta" (jokainen talvi erilainen, 

vrt. oma olentonsa).

1326. "jäykäksi sielä mennee ko sielä ulkona oon 

niin jäykkä pakkanen" (pakkasen voimista, 

jäykistää ihmisen).

1327. "rupijaa vetöhön klasit jäähä" (vieraat klasit, 

oma jää).

1328. "järvi oj jo vahvassa jäässä" (vahvan jään 

aika).

1329. "ol hamehhelmatkih niij jäässä ku sattu 

että pakkasempa ol" (pakkasen luonteesta, 

tarttuu kaikkeen).

1330. "sem parta kuurassa kahotti ja silmäripsettii 

ol jeässä" (pakkasen ystävät).

1331. "ihan ol nuamat jiähäm pannak" (naamat 

eli posket).

1332. "jäät moikuu, tullee suaja" (jään äänistä 

ennustaminen).

1333. "mänij jäätä myölen kun ev viittinnyr ruvetak 

kiertämiäm maisin" (talvitiet).

1334. "pari talvee ainakii ol sellaisii et mentii oikeen 

avovettä seilattii sinne jäär rintaa" (tytärsaaren 

rantaan, suomenlahden talvea).

1335. "tuosta jäehe poek seko männää" (jäiden 

poikki oikaiseminen).

1336. "talvella jäijjen aekana suksilla kulettii" 

(suksipäivät).

1337. "läksvät vettä hakemaa iältä" (jäältä, 

talvielämää).

1338. "on jo jäijem peällä tuuli kun nuin kylymältä tuntu" 

(avoimista paikoista pitävä tuuli).

1339. "saro jääret ja sukse kulkiva valla hyvi aamupual päivä" 

(jääre=alijäähtynyt vesi, jäätävä tihku).

1340. "sielä sattaa jääettä sev verran, ettei kannata 

lähteä voitelemattomilla sivakoila mihinkhään" 

(hiihtäjät, kelien tuntijoita).

1341. "mut jääre krahnas suksem pohja valla valkoseks" 

(jäätynyt lumenpinta).

1342. "mettä on jäätees" (huurteessa).

1343. "jääret on nys suajalla tippunup puista ja siälä 

on liukasta kulkee" (jääret eli jäähelmet, pakkasta 

seuraava suoja).

1344. "siel on nyl liukas kon kaikki paikat tuommosella 

jäätehellä" (jäätekelit).

1345. "jääre" (huurre, vrt. jaare).

1346. "se tullee siitä kum päältä lumi lauhtuu ja alta on 

kylmä, se ottaa jääettä jalaksheen ja sivakam pohjhaan" 

(lumen tuntijat).

1347. "lumi niin jäätheistä" (jäätelumi).

1348. "jääretkeli" (suojalumen jäätyessä hangeksi).

1349. "jääjekeli" (suksen pohjia paattava keli).

1350. "oli se tänä päivänä huono keli, se oli jääjekeli" 

(huono keli, vaikeuttaa liikkumista).

1351. "näöttää tulevan semmonen keli että alakaa 

pijan suksia jääjellä" (jäätää, paattaa).

1352. "tullee liukkaat kelit, ko sattaa jäärikettä" 

(jäätävää tihkua).

1353. "puut on nii jäärikkees" (jäähelmissä).

1354. "kartanoi on yhtenä jäätikkönä" (kartano 

eli piha, pakkasyön jälkeen).

1355. "jäärytesahteeta" (tehtiin jokitörmälle, 

liukumäkeä).

1356. "nehän niit ennev vanhaaj jeälyttel oikei 

semmossia laitoja, velen kanssa että, jeälyttelvätten 

niitä" (jäädyttivät laitoja, kelkkamäeksi).

1357. "viti ei jeävytäv van kylymä lumi se jeävyttää" 

(sukset, vitilumi ja kylmä lumi).

1358. "tuo tuul on semmosta nii kylmiä ja iha 

jiävyttävviä" (kylmät talvituulet, paleltumien 

aiheuttajia).

1359. "pitkillä pakastaepalilla nokkasaj jeävytti" 

(pitkillä pakkastaipalilla).

1360. "puis o jäähelmei" (jäätyneitä 

pisaroita).

1361. "jiähelemissä nuo puut" (helmikuu, 

vrt. helmi=soopeli).

1362. "jos suviilimaj jäläkeej jää puijje oksiij 

jäähelemijä, nii uusi suvi tullee ja sulattaa nep pois" 

(suvi eli suojailma).

1363. "sellaist jäähilettä tos lumel" (talven 

ihmeitä).

1364. "mätä pois siit avannost ne jiähilliet" 

(avannon yllä pitämistä).

1365. "palels nii että jiähilleet ol käsissä" 

(tammikuun pakkasilla).

1366. "ves jeähileessä" (hileiden aika).

1367. "jäähiliskaa päällä" (vetisen uhkujään 

päällä).

1368. "jäähilloi uiju joes jäälährö aika" 

(jäälauttoja, lohkareita, vrt. hileitä).

1369. "jäähilo vaa helisevä ja kilisevä nii et kuulu 

joskus kyläs saare" (jäähilot eli hileet).

1370. "oksat oj jeähilisseessä" (hilseessä).

1371. "viime talavena sae huikuilla yhtenää, 

ku ol moa jiäiljanneella kerra yhtenää" 

(huikuilla, ajaa potkukelkalla).

1372. "hankaa suksii ku on nii jääiljen" (jäinen 

kuori, hangen pinnalla, vrt. iljetä).

1373. "jeäkakkijo" (jääteli, jäälautta).

1374. "kylmä ku jääkaltti" (jäähän 

vertaaminen).

1375. "ni se ol keännäst siihe vannoa, siihe railuo, 

sellase jeäkapanan, ja pyöräytti sillaks siihe meil" 

(vannoa=vanaan, jeäkapanan=lautan).

1376. "niihä siel on jalat kylmät ko jääkapana" 

(kapana eli kalikka).

1377. "hammie helmat huuhtois kastuit sit ku ol 

pakkane ne jiätyit ihka jiäkapanaks" (pyykkiä 

huuhdottaessa).

1378. "kylymät käet ku jeäkapulat" (kylmälle 

arat kohdat).

1379. "eikä koko talves soal lunta mut jeäkelit o hyvät" 

(hyväksi kääntäminen).

1380. "pakkanen tehny korreita jääkitteitä" 

(luova olento).

1381. "koriat jääkitteet" (kimalsi hangella, 

talven taidetta).

1382. "sormet o iha jääkilikkaan" 

(vrt. kalikkana).

1383. "mie pölästyin nii jot seisoin ko jääkilikka" 

(omat vertaukset).

1384. "kaikellaisiin jääkilikkoim pääl käytii ja, 

ko ei olt kelkkaa" (mäkeä laskettaessa).

1385. "jääkinko" (lohkare, vrt. kinkama).

1386. "jäikkö jääkivelle" (jäädä jääkivelle, 

puille paljaille).

1387. "nii jääkkäistä vettä et pienii jääkilikkoi ol seas" 

(jääkilikkoja, avantovedessä).

1388. "oj jeäkohva peällä ja alta juokssoo veit" 

(koskessa, kohva eli kuori).

1389. "jiäkolu" (liukumiseen käytetty 

jääkimpale).

1390. "siin on semmosta jääkopakkaa välistä tiällä" 

(sileää ja lumetonta jäätä).

1391. "ne ol ne jiäköntät siinä" (järven jäälle 

nostetut jääköntät).

1392. "sielä oli sielä selekämerellä jääköyte" 

(jääköyte eli vyö, merijäät).

1393. "siihen tul semne jääliskä" (liskä eli kerros, 

tien pintaan suojalla).

1394. "jääliuskalet visataa pois avannost" 

(liuskalet eli liuskat).

1395. "jiälotokka" (liukumiseen käytetty 

jääkimpale).

1396. "jäämainaksha ne taisiit sannoo sitä avantoo" 

(jään ottamiseen käytettyä).

1397. "se jäämatk sins Sikkaluattonki näyt ni 

lyhyält mut se ol vähä jumalattomam pitk" 

(jäämatkat, näyttävät lyhyeltä rannalta).

1398. "se on hyvä ajjaa talvitietä, sinne on 

jäämatkaa sileää" (omat talvitiet, eivät vaadi 

kunnossapitoa).

1399. "jeämukare" (vrt. muhkare).

1400. "ne railot on sellasii jäähhalennehii" 

(halennehii eli halkeamia).

1401. "jäähalakeima leviää pakkasella ja supistuu 

lauhalla umpeen" (jäätietäjät).

1402. "kuka se uli joll oli jäänkarvanem pusero" 

(karvanen eli värinen, omat värit).

1403. "ol hyvä jiänkeli kulokee" (jäänkeli, 

liikkeen aikaa).

1404. "puut on jäänoroos" (helmissä).

1405. "kylymä kuj jäämpala" (jäähän 

vertaaminen).

1406. "jäänpolte" (kuumuutena tuntuva kylmä).

1407. "jäämpolttama" (vrt. paleltuma).

1408. "ei tulem mittäät tolokkuva jeänteosta" 

(paksun lumen takia, keinojään tekemisen 

myöhäisestä alkuperästä).

1409. "katos ko pakkane on nostant muast tuoho 

tuommost jiäpurriet" (jääpurriet eli puikot, 

pakkasen luomaa taidetta).

1410. "jeäröyhlö" (vanan reunan jäävalli).

1411. "lujjoa jeätikästä, jos on kohvakerros niin 

se ei ool lujjoa" (lujaa jäätikästä, kohvajään 

vastakohtaa).

1412. "lähe ei kylmety talvela, mutta kaltio se 

vain jäätyy" (lähteen ja kaltion erosta, 

kylmety=jäädy).

1413. "o niin kylm et meina jömt jäätty" 

(kylmän aika).

1414. "ol jiätyä iha nenäkii ku ol nii pakkane" 

(pakkaselle arat kohdat).

1415. "mää kyllä jääjyn tähäm pakaseen" 

(pakkaseen pukeutuminen).

1416. "tuulee niin että tuntuu että läpi jäätyy" 

(tuuliset pakkaspäivät).

1417. "on nii kylmä et sanas suuhu jäätyvä" 

(pakkasen voimista).

1418. "onkos kieli jäätyny" (sanottiin jos joku 

ei vastannut).

1419. "jeätäestähän se tämmöne ilima tekköö" 

(jäätestä, jäädyttää reen ja sukset).

1420. "on nii jäätäjäs ku on nii lauhaa" 

(jäätäjäs eli jäinen keli).

1421. "tuli aivan sipsukeli, ei oo takkala, 

eikä jeätäjäs" (sipsukeli, takkala ja jäätäjäs, 

talven kelejä).

1422. "pieni jeätäjäs ov vael livuksi van enempi 

se pijan jo takaltaa" (takaltaa=tarttuu jäänä 

suksen pohjiin, vrt. takellella, takertua).

1423. "jäätäjäs kansa on kuj jäätää puuhun, 

sivakkaaj ja mihiv vain" (jäätäjäs eli jäinen

keli).

1424. "tästähän ei hiihäs susikaap päevässä 

Naamajjärvellej jäätäjäskelillä" (päivän matka, 

vaihtelee kelien mukaan).

1425. "jeätäjäskeli, ei se suksi nyt juokse" 

(huono suksikeli).

1426. "oekkeej jeättäöskeli on niin kotvampa soat 

hivuttoo ennen kum peässöö" (hivuttaa suksilla, 

vrt. hiihtää).

1427. "pakkaine toas jeäteä sitä myöte ne kii" 

(avannot kiinni, vrt. sulapaikoissa asuminen).

1428. "suksempohjat jiäti miulta" (sulaan 

kohtaan hiihtäessäni).

1429. "jeätävän kylymä" (tammikuussa).

1430. "jiätää se nuama ihan tunnottomaksi" 

(jäätävät talvituulet).

1431. "oikeej jäätävät pakkaset" (jäätävät 

eli tuuliset).

1432. "tuiskuj jäläkeen on aina jonku aikaa jäätävä 

keli" (kelien tunteminen, helpottaa elämää).

1433. "pakkaskelihä ei jeäv van se on sitkasta" 

(ei jäädä, sitkasta).

1434. "ei talv men ilma tavotas, yht jönikkä vaa 

tota tavatont pakast, kiihkenty vaa" (kiihkeentyy, 

vrt. kiihtyy, kiristyy).

1435. "paljossa lumessa kuahloovat ja ummessa" 

(kahlaamista ihmetellään, vrt. hiihtäminen,

talvipolut).

1436. "kaahlattiin haaraperähangessa" 

(haaroihin ulottuvassa hangessa).

1437. "on se jo aika tavalla kajakampi" 

(valoisampi ja kylmempi, pitkän suojan jälkeen, 

vrt. enetsin kaja=päivä).

1438. "siell on niin kajakka pakkanen, jotta nurkat 

paakkuu" (kajakka=kova ja pilvetön).

1439. "hank on nin kajjea" (vaalea, hohtava,

vrt. kajastaa).

1440. "pakkanen siitä tullee kun taevas kajottaa 

nuin kuulakkana" (kajottaa eli selkenee, 

kuulaat pakkaspäivät).

1441. "kakopakane tappa piäne linnukki" 

(kaakkopakkanen eli kaakkoistuulinen 

pakkanen).

1442. "ei sunkaa huolint lumes kaalaa vaik 

olkii talv" (oudoksutut kahlaajat).

1443. "oikei väsyksii piäsin ko kualoin tuota 

paksuu hankii" (kahlaamisen seurauksista, 

vie voimat).

1444. "ei nyt poron hiihosta tule tolokkua 

kun on nuin koalama" (koalama=upottava 

umpihanki, vrt. hirven hiihosta).

1445. "sielä oli eilen polvikaalama lunta" 

(polvikaalama, lunta polviin asti).

1446. "ni on paksulta lunta, että siinä suap 

kualata pershuarojaa myöten" (paksun

lumen aika).

1447. "ihminen vaipuu ja uupuu siihen kaalaamishen" 

(vrt. kävellen auki pidetyt talvipolut).

1448. "kaaloimma utukassa" (kahlasimme, 

utukassa=pehmeässä lumessa).

1449. "ku mek kaaloima sielä houhleessa" 

(lumihyhmässä).

1450. "vähä lumikaamaa viskannu" (kaamaa 

eli lumihöytyä).

1451. "sillon joulukuussa om pahin kaamonen, 

jos ei oles satana lumia sillom pitää polttaat 

tulia koko päivän" (kaamonen eli kaamos, 

vuoden pimein aika).

1452. "oli pakkasta, ei tuntunt jalois, varpaitakkaa 

ko nii palel" (pakkasen voimista).

1453. "tule lume kaaputust" (hienoa lunta).

1454. "kaarele suijuttanu puun lumi" (suijuttanu 

eli taivuttanut, vrt. sujua).

1455. "on oikeen kaasupakkaanen" (sumuinen 

pakkassää, talven ilmoja).

1456. "ne tulee melekhen aina keväppuolella tiet 

niin kaatheiseks ettei kuormia pysty ajahan" 

(rekikelien lopetus).

1457. "on niin kittee kel kun sattaa tuota 

sarvenkaavihtuva" (kittee keli, hienoa 

pakkaslunta).

1458. "a ko sattua lunta, ni jälet kattuu" 

(jälet katoavat, talven ihmeitä).

1459. "se kest myvyssä sei kahahtant" (kestää 

myvyssä eli pallossa, suojalumi).

1460. "taitaa siellä olla jo pakkanen, koska lumi 

tuntuu niin kahialle" (lumen tuntijat).

1461. "on siäl jo sev verran kaheltannu, 

että sukset kulkee hyväst" (kaheltannu 

eli jäätynyt, hiihtäjät=lumen tuntijoita).

1462. "lumi ov vähä kahertunu yöllä" 

(kahertanu eli jäätynyt).

1463. "kaheva keli" (jäinen, luistava).

1464. "lumessa kuahloovat ja ummessa" 

(lumi ja umpi, umpihanki).

1465. "järvellä on uhkua tai kahmaa kun ei 

o vesi vie menny jään ale" (uhkua tai kahmaa, 

jääsanastoa).

1466. "se ol vilun kahmmeessa" (vilun 

kahmeessa, vrt. kohmeessa).

1467. "pakkanen se kahottaa ruuhon" 

(kahottaa ruhon, jäätää, kangistaa).

1468. "on se sev verran satanna tuota lumen 

kahhuu jalaksen sijallej jott on kittee keli" 

(lumen kahua, kiteä keli, pakkaslunta 

kuvailevia sanoja).

1469. "kaekkiin älävimmillä pakkasilla jeättyy" 

(älävimmillä eli kovimmilla, vrt. älähtää).

1470. "tuli kaikuva ilima, kyllä siitä nyt tulee 

pakaset" (kaikuva eli selkeä).

1471. "löi semmosia raumoja, ni se kajahti aika lailla" 

(raumoja eli railoja, pakkanen jäähän, 

vrt. rauma).

1472. "satoi lunta ja kajaht oekee kova pakkaine" 

(talven ilmoja).

1473. "taitaa pakkanen kiristää kum pohjonen nin kaijailee" 

(pohjoinen taivas, kajastelee).

1474. "vettää ilman nii kajakaaks jot voip tulla yöks 

pakkane" (kajakaaks eli selkeäksi, kajakat 

pakkasyöt).

1475. "on se jo aika tavalla kajakampi" (kajakampi 

eli valoisampi, pitkän suojan eli pilvisten päivien 

jälkeen).

1476. "siell on niin kajakka pakkanen, jotta nurkat 

paakkuu" (kajakka eli selkeä, pilvetön).

1477. "pohjain kajakoittee, tulee pakkain" 

(pohjain eli pohjoinen taivas).

1478. "rupiaa kajakoimaa tulloo pakkane" 

(ilmojen kääntyminen).

1479. "kuulu sinnek ku ol pakkain kajas aamu" 

(huuto kuului, ääntä kantavat ilmat).

1480. "siit voi huamiseks tulla kovakii pakkai, 

ku rupee toi ilma niik kajastumaa" (selkenemään,

yö=pitkä aika).

1481. "veti ilman nin kajeeks, taitee yällä pakastaa" 

(ilman eli taivaan seuraaminen).

1482. "pohjosessa näkyy jo kajo, voipa tulla pian pakkanen" 

(pohjoisesta saapuva pakkanen).

1483. "pakkanen siitä tullee kun taevas kajottaa nuin 

kuulakkana" (taivaan tuntijat).

1484. "se lumi valottaa tuonnet taivaalle, niinkun ois 

päivänkaju" (lumi valottaa taivaalle, valon lähde 

päivän poissaollessa).

1485. "eikost täsä joinkui mahret kevässe päästä" 

(kevääseen pääseminen).

1486. "jalo ilima" (kova pakkanen, 

vrt. jalo=pakkasella syntynyt).

1487. "tuiskuj jaurakka" (elävä olento).

1488. "voi juummo minkälaisen kyijjin se anto" 

(mäki kyydin, talven iloja).

1489. "toi Vihniöm mäki tuppaa aina jylittyyj joka talvi" 

(peittyä valuneesta veestä syntyvään jäähän, 

omat liukumäet).

1490. "on niin kaasulla nottei ethensä eroota" 

(kaasulla eli sumulla, pakkasilma).

1491. "kun on kaasua niin sillon on taotia ilimassa" 

(kaasua eli usvaa, lämpötilan vaihteluista syntyvät 

kaasut).

1492. "huuveh on kun semmoini huuru laskeutuu mettsäh 

tahi satau lumen" (huuve eli huuru, vrt. huveta).

1493. "sygyzyllizet puut pidäv vedeä kodih talvel" 

(talvel eli lumen tulon jälkeen).

1494. "ei anneta kegälehtä sammuttoa synnymmoanaijaz 

ni kylyz, ni pertim pätsis" (anneta tulen sammua,

joulun aikoihin, vrt. synnyt=sukulaisten henget).

1495. "synnymoanaigah pidäz olla udzviez mettsy" 

(udzviez eli kuurassa, hyvä enne).

1496. "synnymmuanaigoa pidäz mets olla huudehes" 

(huurussa, vrt. ilmojen kylmeneminen).

1497. "talvilind on kallehembi syyzlinduu" (talvella 

pyydetty lintu).

1498. "ei tule talvi suuritta suvitta, kezä pitkittä pohjazitta" 

(sanonta).

1499. "ei koko talvessa ole suvennut" (suvennut 

eli lämmennyt, ollut suojaa).

1500. "suvel luadi, lämmät on ilmat" (suven laati, 

kuka).

1501. "siä suvieni" (lämpeni, kääntyi suojaksi).

1502. "lundu sumettau" (ripottelee harvaan, 

vrt. sumu).

1503. "sundo talvi" (sunto eli lauha).

1504. "sula lumi" (nuoskalumi).

1505. "sula seä, ei vilu eigo märgä" (sula sää, 

vrt. märät suojat).

1506. "oli suloa ligi jouluo" (sulaa liki jouluun, 

vrt. etelässä joulu=pysyvä lumi).

1507. "seä suleni, pakkazen jällel" (suleni eli 

lauhtui).

1508. "seä suleni, lämmittih" (vrt. alkoi sulaa).

1509. "lumen sumakko" (hieno lumisade).

1510. "sume langieu lämmäl pakkazen jällel, 

diädävyksen isköy puuloih" (iskee jäätävyksen puihin, 

pakkasta seuraava suoja).

1511. "se talvella aina läksi suksella" (metsästäjä, 

talvimetsästyskausi).

1512. "lumi puut sonnistutti" (taivutti).

1513. "sonnistau lumi kai puuloi" (sonnistau

=taivuttaa, kai=kaikkia).

1514. "lunta polvesta suate" (polvesta saaten, 

omat mitat).

1515. "lunta vyöstä suate" (vyöstä saaten, 

lumiset talvet).

1516. "sitkeni pakkaine, ei lauhtu terväh" 

(sitkeni=kiristyi, terväh=pian).

1517. "sinistynnyn randa, tuuttsa noussun" 

(tuuttsa eli tuisku, vrt. taivaanranta).

1518. "silmie ei voij avata" (pyryssä).

1519. "silotalvi" (iljanteinen, liukas).

1520. "lunda panna siipaittsoo, harvazeh, ei äijäl" 

(siipaitsoo, sataa harvakseen).

1521. "talvisyväin" (talvisydän, keskitalvi).

1522. "kuura seä" (tuiskuinen).

1523. "kova seä om pihal" (kova sää eli 

pakkanen).

1524. "lauhakka seä" (kovat ja lauhat, 

talven ilmoja).

1525. "pitkä se on talven selkä" (talven selkä, 

vrt. talven selän taittuminen).

1526. "lunda purguoo hyvin, talven sellät purrutah" 

(talven selät pyryää, helmikuussa).

1527. "kaikki on taivas keltani, a yhtä kaikki niinkul 

lumen härmie satau" (sataa lumen härmää, 

keltaiselta taivaalta).

1528. "a se oli yöllä vähäsel lunta satat siih hankisem 

peällä" (hangen päälle satava uusi lumi).

1529. "sangie lumi" (paksu).

1530. "sangieh on lunda" (paksusti, vrt. sangen).

1531. "lumisaiho" (saiho eli kuuro, 

vrt. saihonen).

1532. "lumi zaimi kyläh, ni kunn em peäze" 

(saimi eli tuli, paikallaan olon aika).

1533. "tuuttsas saizeni" (tuutsa=tuisku, 

saisa=tuulinen sade).

1534. "lunda panoo röneää" (rönää lunta, 

kuka).

1535. "lunda röttseää, ei soa ni silmie avata" 

(silmiin menevä lumi, vrt. henkeen).

1536. "kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä 

rövänne, et peäze ni mihi" (rövänne eli kelirikko, 

kesken lumikelien).

1537. "ilmat suveuduu, rändeää, vein ker slötteää" 

(suveutuvat ilmat, suvi=lämmin kausi, 

voi tulla kesken talven).

1538. "tuutsan ryöhäkkä" (elävä olento).

1539. "lumes kualau ryömiy" (kaalaa

eli kahlaa).

1540. "jumala loati aikaset ryöpyt" 

(ryöpyt eli suojat, talven ilmoja laativa Jum 

eli Dum eli Num).

1541. "ryöpyt tuloo" (tuiskut).

1542. "ryöppäsiä" (tuiskuinen sää).

1543. "lumeh ryözähytti sordi" (sorti eli kaatoi, 

lasten talvi).

1544. "vilu räkitti" (räkitti eli lämmitti, 

kylmä ja kuuma).

1545. "lunda ryöhkynäh kandeloo ylen äijäl" 

(kantelee lunta, kuka).

1546. "lunda ryöhkytteä kandeloo" 

(kantelee lunta, mistä).

1547. "regi ruutskav ajajes pakkazel" 

(rekikelit).

1548. "a sid jo rubiau vähäzel valgenemah" 

(joulun jälkeen, joulun taustalla olevia omia 

eli luonnonmukaisia tapahtumia).

1549. "lumi oksad ryksisti" (painoi alas).

1550. "oksad ryksistyy lumen valdoa" 

(lumen vallan alla, valta-sanan vanhempia 

merkityksiä).

1551. "lunda ruppai panna äijä ylen" 

(ruppai eli tuprautti).

1552. "lundu pani ruppai" (kuka).

1553. "rastavansmuutta, brihat tyttölöin, 

tytöd brihoin soviz, umbipäis, hienot harvazet 

paikat silmil, kävelläh taloloih, pläsitäh, kizatah, 

ei paissa, ann ei tuta" (vieras rastava eli joulu, 

vieraat tavat).

1554. "rastavanyöl kävväh jo huondespuoleh 

kuundelemah ikkunoin alle, paginoi ottamah, 

da syndyy kuundelemah dorogoile, nelliele 

kuz lähtöy" (syntyjen eli henkien kuunteleminen, 

omat henget eivät kulje dorogoita eli kärryteitä 

myöten, vrt. jokia pitkin liikkuvat henget). 

1555. "talvel päivännouzu romottoa, ga tuutsad 

roiteh" (päivännousu romottaa, tietää tuiskua).

1556. "astuu roskuttau hangie myö" (vrt. tekee 

vastoin tapoja, talvipolut).

1557. "talvel on koivikko ruagu" (raaka=paljas, 

lehdetön).

1558. "oksad ollah rippeis, lunda pani oksiem peäl" 

(rippeis eli riipuksissa).

1559. "seä rikkovui, tuutsan loadi" (laati tuiskun, 

sää=hyvä sää, tyyni sää).

1560. "tämä katso rodih riepoitalvi, liikkumatoi talvi" 

(leuto ja lumeton talvi).

1561. "lindu röyhisteleh pakkaizel, höyhenet 

puhristau" (pakkaseen luodut linnut, 

vrt. vaatteita tarvitsevat ihmiset).

1562. "jäistä kelkkoa vetäyve, jeärekeä reutuou" 

(hyyn haltija).

1563. "ravei pakkaine" (ravei eli kova).

1564. "pakkaine seinii raskailoo" (raskailoo 

eli paukuttaa).

1565. "pakkani raskau" (pakkasen kieltä).

1566. "jeän rago" (vrt. railo).

1567. "rairokas jeä" (railokas).

1568. "raizu lumempano" (raisu eli rankka).

1569. "talvel alahakkali päivä kävelöö, puuloin randoa 

myö" (alahakkali kävelevä päivä, talvi=kuun aikaa, 

kuun palvojien pyhää aikaa).

1570. "lämmän jällel ilmu raikostui" (ilma

raikastui, suojan jälkeen).

1571. "raizusti lunda panoo" (kuka).

1572. "taivaz romii tuuttsie vaste" (ruskottaa, 

ennen tuiskua).

1573. "silleh puittiihes talves peälittsi" (selviytyi 

talvesta, elämä voittaa).

1574. nganasanit pitävät Jään emoa (emya) 

kuoleman henkenä (yhistetään aliseen ja 

Veen emoon).

1575. nganasanit pitävät lumimyrskyä (tonsyry)

miespuolisena henkenä (nguo, ihmishahmossa

ilmestyessään aikuinen mies).

1576. nganasanien tammikuun lopussa (päivän

palatessa) pitämiin "puhtaan kodan" menoihin

kuuluu järven jäällä järjestettyä tanssimista

ja painimista (painijoina naimattomat miehet)

ja noidan tapahtumaa varten pystytetyssä

kodassa suorittama henkimatka (matkaa side

silmillään alisesta etelää kohti, kohtaa

matkallaan vastuksia joita henget asettavat

tielleen, "puhdasta kotaa" pidetään paikkana

jonne kuolleiden henget eivät pääse).

1577. nenetsit pitävät talvea alkuhenki Ngan 

aikana (talven kovuus Ngan aiheuttamaa, 

vrt. talvivuoden henki).

1578. nenetsit pitävät vuodenaikojen vaihtelua 

Ngan ja Numin taistelun seurauksena (Nga 

voitolla talvella, Num kesällä).

1579. nenetsit kutsuvat jäätä sanoilla salba 

ja salaba (vrt. salpautua, sal-aba).

1580. nenetsit kutsuvat rakeita sanoilla sanraj 

ja sanroj (san-raj, yhdyssanoja).

1581. nenetsit kutsuvat talvea sanoilla sirej ja syrej.

1582. nenetsit kutsuvat lunta sanoilla syre, syra, 

sire, sura, sira ja sirra (y=i).

1583. nganasanit kutsuvat lunta sanalla siru.

1584. nenetsit kutsuvat kylmyyttä sanoilla tietschii

ja tecqsx (on kylmä).

1585. nenetsit kutsuvat palelemista sanalla hanimzj.

1586. nganasanit kutsuvat palelemista sanalla 

kantudji (vrt. kanttu vei).

1587. nenetsit kutsuvat kuuraa sanoilla sedje ja sede.

1588. nganasanit kutsuvat kuuraa sanoilla sesu 

ja sessu.

1589. nenetsit kutsuvat jäistä keliä sanoilla serp 

ja tserp.

1590. nganasanit kutsuvat jäistä keliä sanalla siroroo

(vrt. siru=lumi).

1591. nenetsit kutsuvat jäätä sanoilla salava ja tsalava

(vrt. sal-ava, ava=emo-haltija).

1592. nganasanit kutsuvat jäätä sanoilla sirlia ja sir

(vrt. siru).

1593. nenetsit kutsuvat suojaa / nuoskaa sanalla 

naj (vrt. nai-nen).

1594. nganasanit kutsuvat suojaa / nuoskaa sanalla 

nunja (lämmin sää).

1595. nenetsit kutsuvat talvea sanoilla syvy, syvvy,

syräi ja syräj (vrt. syväri, sydän, syrjä).

1596. nganasanit kutsuvat talvea sanoilla siryo,

syryo ja siry (y=j, sirjo).

1597. nenetsit kutsuvat pyryä sanalla kat 

(vrt. kati, kata, kadota).

1598. nenetsit kutsuvat pyryä sanalla yomcyah

(y=j, jom-cyah).

1599. enetsit kutsuvat pyryä sanoilla sira kauma

ja dugori (sira=lumi).

1600. nganasanit kutsuvat pyryä sanoilla djum 

ja djuma (vrt. jumala).

1601. nenetsit kutsuvat pohjoista sanoilla nelm

ja nerm (vrt. nelma-siika).

1602. enetsit kutsuvat pohjoista sanalla umu.

1603. nganasanit kutsuvat pohjoista sanalla djanur

(dja-nur).

1604. nganasanit kutsuvat pohjoista sanoilla

narmi ja narmy.

1605. nenetsit kutsuvat tuiskua sanalla polyu

(vrt. pölly).

1606. nenetsit kutsuvat tuiskua sanoilla tansyel

ja tancyer (tan-syel, tansy-el).

1607. nenetsit kutsuvat lumimyrskyä sanalla xad

(x=k, vrt. kati=myrskyssä syntynyt).

1608. enetsit kutsuvat tuiskua / lumimyrskyä

sanalla kadu (vrt. kadota).

1609. nganasanit kutsuvat tuiskua sanoilla tonsy

ja tondi (vrt. tontti, tonttu).

1610. nganasanit kutsuvat lumimyrskyä sanoilla

kodhu ja kotu (vrt. koti, kohtu).

1611. nenetsit kutsuvat jääpeitettä sanoilla xalapa 

ja salaba ya (ya=maa).

1612. enetsit kutsuvat jääpeitettä sanoilla salba, 

salaba ja soroba (vrt. salpakangas).

1613. nganasanit kutsuvat jääpeitettä sanalla syr

(vrt. syrjäänit).

1614. nenetsit kutsuvat talvea sanoilla xyiw ja siw

(vrt. sivakat).

1615. enetsit kutsuvat talvea sanalla sira.

1616. nganasanit kutsuvat lunta ja talvea sanoilla 

siry ja sira (vrt. siiri=talvella syntynyt).

1617. nenetsit kutsuvat lunta ja talvea sanoilla

xila ja sira (vrt. silla).

1618. enetsit kutsuvat lunta ja talvea sanalla sira

(talvi=lumen aika).

1619. nenetsit kutsuvat jäätä / valkoista sanoilla

xel, ser ja salaba (vrt. sella).

1620. enetsit kutsuvat jäätä / valkoista sanoilla

si, sir, salaba ja soroba (vrt. si=päivä).

1621. nganasanit kutsuvat jäätä / valkoista sanalla 

syr (y=i, sir).

1622. nenetsit kutsuvat kylmää ilmaa / paleltamista

sanoilla tyeqsyasy ja tyecya (tyeq-syasy, yhdyssanoja).

1623. enetsit kutsuvat kylmää ilmaa / paleltamista

sanoilla tecis ja tetie.

1624. nganasanit kutsuvat kylmää ilmaa / paleltamista

sanoilla sesisi, sesiti ja sesi.

1625. nenetsit kutsuvat mäen laskemista sanalla 

yedyeyko (y=j, i, jedieiko).

1626. nenetsit kutsuvat uppolunta sanalla nelq.

1627. nenetsit kutsuvat kinosta / nietosta sanalla

paramtey (param-tey).

1628. nenetsit kutsuvat talvea sanalla siw

(siwi=talvinen).

1629. nenetsit kutsuvat lunta sanalla sira

(sirey=talvinen, vrt. siristellä).

1630. nenetsit kutsuvat lumimyrskyä / pyryä

sanalla xad (xadumcy=tulla lumimyrsky,

alkaa pyryttää, vrt. katua, vrt. xada=tappaa).

1631. nenetsit kutsuvat viileää / viileää ilmaa 

sanoilla xanco ja xanzo.

1632. nenetsit kutsuvat jäätymistä sanalla xanyimcy

(xanyuy=jäätynyt, vrt. mennä kaniin).

1633. nenetsit kutsuvat ahtojäätä sanalla xareh

(vrt. kare, kari).

1634. nenetsit kutsuvat vilua / kylmää sanoilla

tetsda ja tetsida (vrt. tetsata).

1635. nenetsit kutsuvat riitettä / huurretta

sanoilla seda ja sedja (vrt. seita, sed-ja).

1636. nganasanit kutsuvat lumimyrskyä sanoilla

tonsyry´ya (ja=maa, vrt. toni, siiri).

1637. nenetsit kutsuvat tuiskun jälkeisiä kinoksia

/ jälkiä sanalla parandei (vrt. paran tie).

1638. enetsit kutsuvat tuiskun jälkeisiä kinoksia

/ jälkiä sanalla dartad.

1639. enetsit kutsuvat talvea sanalla sira

(sirnuju=talvella).

1640. enetsit kutsuvat jäätymistä sanalla kodi

(vrt. koti, kota, vrt. kati).

1641. enetsit kutsuvat lumimyrskyä sanoilla

kodu-xun ja kadu-us (haltijanimiä).

1642. enetsit sanovat sira dada (lumi menee,

sataa lunta).

1643. enetsit kutsuvat avantoa sanalla ersä

(vrt. ersalaiset).

1644. selkupit kutsuvat kylmää sanalla konkil

(vrt. luistinten nimet).

1645. selkupit kutsuvat talvea sanalla ka.

1646. selkupit kutsuvat lunta sanalla siri.

1647. selkupit kutsuvat jäätä sanalla ulka

(vrt. ulkoilla).

1648. "pakkazemboa tsuroa on, ei ole ylem pakkani" 

(pakkasempaa, ei ylen pakkanen).

1649. "se kun oj jeä semmosella tsuhmurikolla oaltoh 

kylmän" (kylmän eli jäätynyt aalloiksi).

1650. "tsiiteh, hienoista lunta oli satan" (siite eli 

hieno lumi, vrt. siita).

1651. "tsiitez om puuloiz, helizöv vai jeäpalad muinai"

(tsiite eli riite).

1652. "ka nyt on tsiitändähine, on sukseh libie"

(jäätynyt hanki, suksikelit).

1653. "tsihakko seä" (kylmä).

1654. "tuutsan tsihmu" (tsihmu eli tihku).

1655. "lumen tsihmud" (sihmua lunta).

1656. "lundu tsihmerdäy" (tihkuu,

sataa hiljalleen).

1657. "tolko tuuttsoau kovah" (tuiskuttaa

kovaa, vrt. tolkku).

1658. "tiuhkoau tiuhkoamattomih kohtih lumen" 

(tiuhkoau eli tuiskuttaa).

1659. "dygei on vedeä pakastiuhkun ku panou" 

(kelkka, dygei=raskas, tiuhkun=tuiskun).

1660. "lumen tiuhkul ajau" (rekeä, tuiskulla,

vrt. tekee vastoin tapoja).

1661. "näköh tiuhkuu, ei voi kattsuo" (tuiskuaa 

silmiin, vrt. päin näköä).

1662. "lumi tiuhkui, ajo hangen" (tiuhkusta 

syntyvä hanki).

1663. "heitti tiuhkuandan" (lopetti).

1664. "lunda on vähäzen tiuhkunnuh" 

(yöllä).

1665. "talvella lunda tiuhkuou" (tiuhkuu lunta, 

talvi=lisääntyvän lumen aika).

1666. "dorogan umbeh pani, tiuhkui kaiken"

(oma tiuhku, vieraat kärrytiet).

1667. "lundu tänäpäi kandau tiuhkoau" 

(kantaa lunta).

1668. "lunda panna tihautti" (kuka).

1669. "tiherdyksem pani" (lumen tiherryksen).

1670. "lundu panou tiherdäv vähäizen"

(tihertää lunta).

1671. "tuhuu tiherdäy" (tuhuu eli tuiskua).

1672. "veresty lundu panoo tihkerdeä" 

(verestä eli uutta lunta).

1673. "tigei seä, pakkaine" (tigei eli kireä).

1674. "tigei lumi" (pakkaslumi).

1675. "tigieh matkoau regi pakkaizel"

(matkaa tikeään).

1676. "lumi tieroau jalat" (tieroaa eli 

paakkuuntaa).

1677. "tiettävät seäd on netäl aigoa, eän kaiken 

tuutsaksized" (tiettävät eli tuiskuisat säät, 

ajat ja kuut).

1678. "teterdyi lundu kylläl" (kylläl eli 

kunnolla, vrt. kylliksi).

1679. "lundu teuhoau kulleh pihal" (teuhoaa 

lunta, vrt. teho, tuhu).

1680. "teuhahutti lundu" (tuiskutti).

1681. "teräzjeä on alemba, ylembä on uhkujeä"

(teräsjää ja uhkujää).

1682. "teräzjeä on järei, pakkain oli talvi"

(järei eli paksu).

1683. "pakastah teheristeleh" (intoutuu, 

kiristyy).

1684. "tavotteli talvi ilma, vilu ilma viivytteli"

(talvi eli vilu).

1685. "värizytteä viluu, kai levvat tatattau"

(vilun aika).

1686. "vilu tabai" (tapaa eli saavuttaa,

elävä olento).

1687. "oli tarttun reki uhkuh oikein ku oli vesi 

järvellä ta lunta paksuh" (tarttuva uhkulumi).

1688. "algaa olla yö da päivä tazakkah" (yhtä 

pitkät, tasaukset).

1689. "ikkunan tazal on lundu" (lumiset talvet).

1690. "lund oli aijan tazah" (aidan tasalle).

1691. "tablikkoloil on kai lumi diäl" (lumi jäällä, 

tapla=täplä).

1692. "tappai pakkaine" (tappaja).

1693. "tarandehen loadi, seä märrityi" 

(nuoskaisen kelin).

1694. "tarandeh on hiihteä, ei suksed matkoa" 

(taranne hiihtää).

1695. "talluad lumen, juustuu lumi, lienöö tannar" 

(lumi juustuu, tanner, vrt. juustopolku).

1696. "lumet tandereks tallatah puuloin tukkuh 

pannez" (tantereeksi, tallattu lumi).

1697. "lumi tannerzuu märräl, lehten korgevuol nouzou"

(reen lehtipajun korkeudelle).

1698. "talvi tulou taponeh" (tapoineen).

1699. "talvi tapah näyttäy" (näyttää tapaansa,

vrt. luonnettaan).

1700. "ei talvi tavoittah mäne" (elävä olento).

1701. "muga on kylmänyh, kai hambahat tantettaa"

(hampaat tantettaa, kovalla pakkasella).

1702. "männehen talvine" (menneenä talvena).

1703. "talvizel seäl pane peäl soboa enämbi, 

g ed moanivu" (sopaa eli vaatetta, maanivu, 

vrt. vilustu).

1704. "talviin ilmu" (talvinen, vrt. kylmä).

1705. "talvipuoles seäd vilustuu" (talvipuoli).

1706. "talvipäiv on lyhyd, ei soa ehtie ni midä"

(lyhyet päivät).

1707. "talvipäiväd om pimied" (pimeät päivät).

1708. "seä talvistui vilustih" (vilustih eli kylmeni,

talvi=vilun aika).

1709. "on talviseä muinai, eigo kastuta, eigo vil ole"

(ei kastuta, eikä vilu, vrt. lauha sää).

1710. "pimei on talvitaivaz, kuudaman valgei k ei 

olle yöl" (pimeä eli kuuton, pilvinen).

1711. "kajoz on gu talvitaivaz" (kajossa,

vrt. valkeneminen, punerrus).

1712. "talvitietsi tulimmo deädy myö" 

(jäätä myöten, talvitiet).

1713. "talvitiets ajoimmo, ojjendav äjjän"

(ojentaa eli oikaisee).

1714. "kun kesällä lähettih talvitietä myöten, 

no järvihän sielä tulou vastah" (kesä ja 

talvitiet).

1715. "veneh pidäy talvitiloil nostua"

(talvitiloille).

1716. "siin on kesä i talvi, pane kumpaseh katsot"

(kesä ja talvi, ei väliä).

1717. "sium paginoiz ei ole kezeä ni talvie"

(kesää talvea, järkeä).

1718. "ei ole kezeä ni talvie, viluu ni lämmeä"

(ei mitään, vuodenajoista keksittyjä

sanontoja).

1719. "ilm on talvelleh" (kylmenee).

1720. "kezäaig on lyhyd aigu, a talvaigu om pitky"

(vrt. kesä ja talvivuosi).

1721. "lamiekse painoi talviene ajjan" 

(lamiekse=maata vaste, talviene=lumi,

vrt. talvi-ene, haltijanimet).

1722. "puu puhlistuu koadahuu, mötkistyy"

(puhdistuu lumesta).

1723. "talviaine tuli, jo lundu panou" 

(talviainen, vrt. lumen haltija).

1724. "talvihägär om puuloiz jeänkarvaine, 

silizöv vai" (talvihäkärä eli kuura, 

karvat=omat värit).

1725. "kurih kisattih talvella, se oli talvikisoa"

(talvikisat, kuri=kyykkä / polttopallo).

1726. "talvini päivä illaksi pyörähtäy" (talvi 

elämää, hidasta, omaa).

1727. "kezätsi on äjjy matkoa, a talvitsi on oigiembi" 

(oigiembi eli suorempi, vesistöjen / soiden yli 

oikaiseminen).

1728. "talvitsigo tulitto" (talvitsi eli talvitietä).

1729. "talvyö om pitkä moata" (pitkät yöt).

1730. "pöuryöu nin ei näy toista taluo" (pöyryää

eli pyryttää).

1731. "pitkä se on talven selkä" (talven selkä, 

tammikuulle sattuvista pyryistä).

1732. "tuulenajjad on, talvenselgy onhai" 

(tuulenajat eli talvenselkä).

1733. "talvenselläd on, opittelou nuorii miehii" 

(omat opettajat).

1734. "konza talvenou" (vrt. kylmenee,

tulee lunta).

1735. "seä talvevui" (talvevui, vrt. alkoi 

sataa lunta).

1736. "ilmu talvevui" (kylmeni, sateesta 

lumeksi).

1737. "talvi tulou taponeh" (tapoineen, 

elävä olento).

1738. "talvie piämmä, kezeä lopetamma"

(omat vuodenvaihteet, vrt. ensilumi).

1739. "tämä oli poigatalvi, ga konza tulloo aigatalvi"

(poika ja aikatalvi, vrt. aikamies).

1740. "seä on kui talveh päi" (talveen päin, 

kylmenee).

1741. "talvell om pimiet yöt" (yön aikaa).

1742. "ei tule talvi suuritta suvitta, kezä pitkittä 

pohjazitta" (suvet ja pohjaset, tuulien nimiä).

1743. "tänä talven ikkunad ei jiäz oldu" 

(leudot talvet).

1744. "talveksi typitäh poazut, sid vilu ei tule"

(typitäh=tilkitään, poazut=hirsien saumat).

1745. "lumetoi talvi" (vähäluminen).

1746. "algutalvez oli pakkaized" (alkutalvi, 

pakkasen aikaa).

1747. "yhtes talves menöö mondu pinoo halgoo"

(puulämmitys).

1748. "lumi on takkelo" (nuoskaista,

vrt. takeltua, takertua).

1749. "takelluz om moine, jygie on ajoa"

(takellus eli suojakeli).

1750. "seän takelduttau, lundu panou"

(nuoskainen suojasää).

1751. "takeldutti dorogan tuhu" (dorogan=tien, 

tuhu=tuisku).

1752. "ilman takeldutti" (käänsi suojaiseksi).

1753. "lumi suksih takelzuu" (takertuu).

1754. "sukseh takeldau lunda" (takeltaa,

paakkuuntaa).

1755. "tänäpäi suksen takeldaa" (hyvät ja 

huonot suksikelit).

1756. "potkovah takeldau lundu, kolottie pidäy"

(potkovah eli lyhyeen potkusukseen).

1757. "lumen takeldau märrittäy" 

(märkä suojalumi).

1758. "regi takelduu märgäh lumeh"

(märän lumen aika).

1759. "kylmi tainehtui" (taintui kylmästä,

kylmän voimasta).

1760. "lundu taittau, tuuttsoav äjjäl" (taittaa

lunta, tuiskuaa kovaa).

1761. "kaikki on taivas keltani, ninkul lumen 

härmie satau" (lumen härmää, vrt. harmi,

harmaa).

1762. "tsurakämmen on lunda jo" (kämmenen 

tsura eli leveys).

1763. "tsurakämmenen lundu pani tänäpäi"

(pani lunta, kuka).

1764. "tsurasormen korgehuoh pani lunda"

(sormen tsuran, omat mitat).

1765. "talvel voibi tsurata" (tsurata eli laskea 

mäkeä, talven iloja).

1766. "dorogu lippavui, tänäpäi tuhahtelih" 

(dorogu=tie, lippavui=peittyi lumeen,

tuhahtelih=pyrytti, vrt. lippa).

1767. "lundu tuhahutti" (tuhupäivät).

1768. "tuherjovui seä" (alkoi pyryttää).

1769. "tuhakko seä" (tuulee ja sataa lunta).

1770. "tuhkerjovui seä" (muuttui pyryiseksi, 

vrt. tuhka).

1771. "tänä vuonn oli vähä lunda, a tuhott oli vilu"

(kylmät ja vähälumiset talvet).

1772. "tuutsan tuhu" (tuiskun pyry).

1773. "s on tuhu, ku tuulou da lundu kandelou"

(tuulee ja kantelee tuulta).

1774. "tuhul kujot täytteä, da kivokset loadii" 

(laatii kinokset, vrt. kivalo).

1775. "päivän tsural om patsaz, tuhud roih" 

(päivän tsural eli puolella, tietää tuhua eli 

tuiskua).

1776. "tuhu jället peittäy" (elävä olento).

1777. "tuhupatsaz, valpaz vihandu patsaz 

alapuoles päiviä, alatsura leviembi, päiväh päi 

kaidenou" (päivän alapuolella näkyvä patsas).

1778. "tuhupeälöil tuuttsoau" (tuiskuaa 

kuuroina, tuhupäät).

1779. "lunda tuhurdoa panoo" (tuhurtaa

lunta, vrt. tuhertaa).

1780. "lundu tuhurdau, kivoksii ajoi" 

(ajoi lumen, kivoksii eli kinoksiin, 

vrt. kiva).

1781. "lunda tuhuoo panoo" (kuka).

1782. "jumal tuhuau äjjäl" (tuiskujen jumala,

vrt. ilmojen, säiden, ylisestä tulevan).

1783. "lunda tuhui" (tuiskutti).

1784. "lunda tuhuttau" (tuuli, vrt. jumala).

1785. "vai lumi tuiskahtih ajajez" (reellä

ajaessa).

1786. "ajoi lumes tuiskahutti" (reellä,

tuisku=pöllyävä lumi).

1787. "lundu tuiskailou" (vrt. tuisku, tuska,

tuskailla).

1788. "lundu tuiskaskoitti levoz" (levoz eli 

katolta).

1789. "lundu tuiskai" (kuka, tuiskun haltija).

1790. "kuu kehässä, päivä tarhassa, taidau tuisku tulla"

(tuiskun enteitä).

1791. "harjan tuiskut turpiemmat, harjam pakkaset 

pahimmat, istujan koiran kattau" (talven harja,

tuiskun ja pakkasen aikaa).

1792. "tuhuu sanotah i tuiskukse" (tuhua 

tuiskuksi).

1793. "lumen tuisku, rytkeäv ylen äjjäl, tuhu on 

yhteläine" (tuiskun ja tuhun erosta).

1794. "talvel on toitsi moizet tuiskut, erähih 

paikkoih nostaa koin suuruhuot kivokset lundu" 

(kodin suuruiset kinokset, vrt. kodan).

1795. "tuiskulumi tuloo huonehih pienes ravoz, 

panolumi hoz ei tulle" (tuiskulumi ja panolumi).

1796. "ota paita pakkaselta, uusi turkki tuiskusäältä"

(loitsulukuja).

1797. "lunda tutskuttoa" (tuiskuttaa).

1798. "tuulistih, rubei lundu tuiskuttamah puuloiz"

(puiden oksilta).

1799. "tuuttsoa tujizoo" (tuiskun kieltä,

vrt. tuija).

1800. "lunda tujizuttoa tuuli" (lunta

tujisuttava tuuli).

1801. "tuju moin on da kandelus pihal" 

(tuju, lumen kantelus).

1802. "tuulen tuju lumii talutteloo" 

(taluttelee lumia).

1803. "tujuseä on tänäpäi, äijäl tujuoo"

(tujusää, tujuaa lunta).

1804. "hardoau, lunda tukuttau" (hartoaa 

eli pyryttää sakeasti, vrt. hartonen, hartola).

1805. "tulenpalava pakkani" (vrt. tulipalo,

kuumalta tuntuva kylmyys).

1806. "niin on luja pakkani, tuli moassa, 

toini taivahassa" (vrt. tuikkiva hanki, 

revontulet).

1807. "pakkaine kui tuli moaz, toine taivahaz"

(sanonta).

1808. "lunda tulou ningu hattaroa laskou"

(laskee hattaraa, isoja hiutaleita).

1809. "tulemal tulou lunda" (tulee tulemalla,

pitkään, paljon).

1810. "erähänä peänä lunda tulou i talvi tulou"

(lumesta alkava talvi).

1811. "enzimäi on kova hangi, päivysydämel 

gu sulaa sit tuloo sipsu" (hangesta sipsuksi).

1812. "no jeä tuntuu kovalta ta, ei meilä tämän 

kummemmin hätöä ole" (jään tuntijat).

1813. "tuorehemban on seä jo egläistä, ku talvel 

vähäzen lämmittyy" (eilistä tuoreempi sää, 

vrt. suoja).

1814. "tuorez om märrembi lauhieda" (lauhaa 

märempi, talven kelejä).

1815. "seä tuorestelieteh, konza om märgä, 

konza om pakkani" (märästä pakkaseen).

1816. "lunda tuppai tän yön polviskon" 

(polviskon eli polveen asti).

1817. "tupera lumi poattuu jalaksih" (tupera 

eli nuoskalumi, paatuu=tarttuu).

1818. "tuperdo rodih, lundu kandelou"

(tuperjo eli pyry, vrt. tupruta).

1819. "tuperduksez om paha matkata"

(lumipyryssä, vrt. tuupertua).

1820. "kivoksed moized on tuperdannuh"

(kinokset, v=n).

1821. "seä tuperdui" (muuttui pyryiseksi).

1822. "on tupervo astuo, kannelluh on, 

lipannuh on" (tupervo eli umpihanki,

kantaa lunta, lipata lunta).

1823. "tubrakko ilmu" (pyryinen).

1824. "lumen tubrakka" (tuprakka,

vrt. tupra-akka).

1825. "tuhu dorogan tubrai umbeh" (tuhu

=tuisku, dorogan=kärrytien).

1826. "ilman tubriendi, en tie lundu vai vetty panou"

(lunta vai vettä, vrt. räntää).

1827. "taivas tubristui, onnoakko tuuttsah rubioo"

(tuuttsah eli tuiskuttamaan).

1828. "lumi tupruou" (tupruaa).

1829. "lundu tubrutti tuulel kandeli" (tuulen 

kantama lumi).

1830. "turhakko seä" (pyryinen).

1831. "tänäpäi vie lundu turhoau" (turhoau

eli pyryttää).

1832. "katso miittuman turhun nosti, ei sua 

lähtie" (turhun eli pyryn).

1833. "turpakko seä on, do lundu kai hoavoau panna"

(hoavoau eli enteilee, vrt. haave).

1834. "lunda tuli turunah" (kunnolla, 

paljon, vrt. turku).

1835. "kylmin, vilu tudahuttelou" 

(tutisuttaa, vrt. tuta).

1836. "levvat tudizou, muga on kylmänyh"

(kylmät päivät).

1837. "tuulenajjad on, talvenselg onhai"

(tuulen ajat, talvenselkä).

1838. "tuulenselläd on tuhun ajjat keskitalven ymbäri"

(tuulenselät, tuhun ajat).

1839. "lumen kera kui tuulou se on purgu"

(tuulee lumen keralla).

1840. "koadui tuupahtih lumeh" (lapsi,

pehmentää kaatumista).

1841. "tuulel lundu tuuppai" (tuuppaa 

lunta).

1842. "tuutsakas seä" (tuiskukas).

1843. "tuutsakaz ilmu" (säät ja ilmat).

1844. "tuutsaksizel ilmal hot mettsäh ei oliz 

ni lähtie" (lähteä metsään, vrt. eksyminen).

1845. "tuutsaksihiine ilmu" (tuiskuinen

eli tuutsaksihinen).

1846. "tänäpäi tuuttsoau" (tuiskupäivät).

1847. "äijäl tuuttsoau" (tuiskuttaa).

1848. "numal tuuttsoau" (numal eli num

eli jumala, tuiskun haltija).

1849. "tuutsatoi talvi" (tuiskuton).

1850. "tuutsal mettsäh ei soa lähtie roadamah"

(vrt. kaatuvat puut, putoavat oksat).

1851. "tuutsal ni kunne et piäze" (paikallaan 

olon aikaa).

1852. "suuren seän nosti, tuulen da tuuttsan"

(suuret säät).

1853. "tuutsie vaste hardieloi painau" (painaa 

hartioita, tuiskun edellä).

1854. "tuuttsa matkoau" (elävä olento).

1855. "tuuttsapeä kai sovad lykkäi eäreh nuoral"

(sovad=vaatteet, nuoral=nuoralta). 

1856. "tuuttsapäivä on tänäpäi, ei soa mettsäh lähtie"

(tuutsapäivät).

1857. "vanhate jo rubiet tiedämäh tuutsusiäd da 

vihmusiäh" (säätietäjät).

1858. "seä tuuttsavui" (elävä sää).

1859. "ga heittäs tuuttsaandan, sid lähtizimmö 

mettsäh puudu tuomah" (ilmojen mukaan 

tekeminen).

1860. "lundu pitski vähäizel työnytteli"

(kuka, lumen haltija).

1861. "tänäpäi tuuttsaa" (tuutsapäivät).

1862. "lundu töherdäy" (töhertää).

1863. "lumitukkuin on lattiel, on töhördännyh 

ravoz" (oven raosta).

1864. "töherdyi lundu pihal" (töhertyi,

vrt. tohertui, ö=o).

1865. "lundu töhizöy levol alah" (levol eli 

katolta, vrt. levätä).

1866. "lumi töhizöy" (töhisee eli tupruaa, 

vrt. tohisee).

1867. "töhmerä seä" (tuiskuinen).

1868. "lumen töhy" (töhy eli pyry,

vrt. tohu).

1869. "lundu töhäittäy tuulel" (lunta 

lietsova tuuli).

1870. "töhäkkö seä" (pyryinen).

1871. "töhäköitti seän" (alkoi pyryttää).

1872. "deä tölmäy pakkaizel, halgeilou"

(jää tölmää, vrt. äänet).

1873. "lumes töbrin koaloa" (töprin kahlasin,

vrt. töyrä).

1874. "lumes töbrin, odva peäzin kivoksez"

(kinoksesta, odva=hyvä kun).

1875. "talvel tuutsal töbriköitsin, mielel vain tulin"

(tulin mielellä, vanhasta muistista).

1876. "törsketäh upotah hangiezeh" 

(lasten elämää).

1877. "hanges koalau törskyttäy" (kahlaa

hangessa, vrt. tekee vastoin tapoja).

1878. "hanges törskähtimmös uppoin"

(uppohanki).

1879. "lundu töyrähyttäy" (vrt. töyrä).

1880. "ku rubioo tsipsuomah, siid roih uhoaboa"

(syntyy uhoapaja, viettävä tai liukas kohta,

vrt. avanto, vrt. aba=ava).

1881. "oli tarttun reki uhkuh ku oli vesi järvellä 

ta lunta paksun" (uhkulumi).

1882. "uhkussa kualoimma" (kahlasimme, 

uhkussa eli sohjolumessa).

1883. "jeäm peäl lumen ku pani, ga uhkuks mäni"

(lumesta uhkuksi).

1884. "keskidoroga on kohval, kubeiz on 

nossuh uhkuo" (kohvalumi ja uhkulumi, 

doroga=tie).

1885. "do on lahtel uhkuu" (jo on uhkua, 

talvi ja kevätjäät).

1886. "jiäm piäl on uhkuu, paha on ajoa"

(ajaa reellä).

1887. "uhkuhine deä" (uhkuhine eli 

sohjoinen, vrt. uhkua, uhka).

1888. "uhkuhiine diä" (jeä ja jiä, 

karjalan kielen murteita).

1889. "tänä vuonn oli rauvazjeä järie, 

uhkujeä oli ylen hözäkkä" (järie=paksu, 

hösäkkä=hauras, raudasjää ja uhkujää).

1890. "teräzjeä on alemba, ylembä on uhkujeä"

(teräsjää ja uhkujää, jään kerroksia).

1891. "vettä uhkui jeäm peäl" (jään päälle

uhkuva vesi).

1892. "jeä uhkuvui" (sohjoontui, 

alkoi sulaa).

1893. "riez jallaksed uhkuvuttih" 

(paakkuuntui, uhkulumesta).

1894. "jeän uhkuvutti, seä ku lämbii"

(sään lämpiäminen, talvesta kevääksi).

1895. "lammin uhkuvutti, ei sua ajoa"

(ajaa reellä).

1896. "jeädä burskutti, uiskendeli, jeädä katkoi 

da jälgimäim peäzi jeäm peäl" (jäihin vajonnut).

1897. "diä ulajau pakkazella" (jään kieltä).

1898. "lähtien umbai, lund ajoi tuhul" 

(ummisti lähteen, vrt. avannon).

1899. "ummella ojas samuou" (samoaa 

umpihangessa, vrt. samoilla, samojedit, 

vrt. same=susi).

1900. "myö ajoimm umbie myö" (reellä,

umbie eli umpihankea).

1901. "kuterman jälgeh on umbi talvella" 

(kuterma eli pyryilma).

1902. "nengozel ummel älä läh ajamah"

(ilmojen mukaan liikkuminen).

1903. "umbie myö astun" (umpihankea 

myöten, vrt. entisiä jälkiä).

1904. "umpini, lunta liijas purkun" (purkun 

eli pyryttänyt, vrt. puru).

1905. "umbizel siällä ajo" (umpihangessa,

teki vastoin tapoja).

1906. "upohtui lumeh" (upposi).

1907. "upohuksem pidi" (upottavan 

lumen aika).

1908. "leviä ei ni konza uppua" (leveä 

suksi, oikeat sukset).

1909. "seä uotostui, lumem pani" (alkoi 

tuiskuttaa, vrt. uute).

1910. "uotto seä" (upottava nuoskakeli).

1911. "suksi matkoaa uotol alattsi lumes"

(lumen alla, syvällä).

1912. "uovavesi" (uhkuvesi).

1913. "uppuoloo ruzahtelieteh hangeh vähävälis"

(upottavan hangen aika).

1914. "lumez on uuratez" (ura,

vrt. uurastaa).

1915. "uurrattoa astuo lumes" (astuu lumessa, 

tekee uraa).

1916. "hyvin ov vale, emmä voi ni kunne lähtie"

(pitkä pyry, vrt. valittaa).

1917. "lumen valiet" (valaa lunta).

1918. "ethän nengozel valiel kunne lähe"

(voi lähteä mihinkään, pyryssä).

1919. "tuutsan vale, ei sua ni silmii avata"

(tuutsan eli tuiskun).

1920. "lunda valie" (sataa kovaa, 

vrt. valuu).

1921. "valiu panou lundu märgeä"

(sataa märkää lunta).

1922. "lundu pani, kai valgenah oli mua"

(kaikki maa valkeana).

1923. "lumen valgei on mua jo" (lumen 

valkea, omat värit).

1924. "vallatoi tuutsu" (vallaton tuisku,

elävä olento).

1925. "jeä kun halkieu se on vana" (vana 

eli jään halkeama).

1926. "jeäh vanan loadi" (laati vanan,

kuka).

1927. "pakkaizel vana hoaruou, a lämmäl 

menöy tukkuh" (hoaruau=haaroittuu, 

tukkuh=umpeen).

1928. "vanoi halgou durdettau deä"

(jään elämää).

1929. "hyö otetah valkit, pannah poikki vanas"

(valkit=talvinuotan salot, vanas=railosta).

1930. "jeä vanavui" (halkeili, vrt. vanaja).

1931. "vanhate jo rubiet tiedämäh tuutsusiäd 

da vihmusiäd" (tuiskut ja vihmat, ikä opettaa).

1932. "varoamatoi jeä on, luja, aja ielleh"

(lujan jään aika).

1933. "eihän ne talvella vassannun, suot eikä nevat"

(vastannut, vrt. kaikuneet).

1934. "pehmiä höydelölumi, s on vidi"

(vitilumi).

1935. "vastatuutts om meil" (vastatuisku,

vrt. tuuli).

1936. "vastavus tuli, lund on äjjy" (lumesta 

vastus, vaikeuttaa liikkumista).

1937. "lumi ku painau ladvad muah vembelelleh"

(vempeleelle eli kaarelle, puiden latvat).

1938. "veresty lundy myö ajoi" (verestä 

eli uutta lunta myöten).

1939. "verestyz on dorogal, lundu pani"

(verestys, pani verestä lunta).

1940. "ka vesilivultahan ois männyt" (matka,

luistavalla suojakelillä).

1941. "lumitalved roih, vedeväd vuuvet keveäl"

(lumesta sulava vesi, vuodet keväällä,

vuosi-sanan alkuperää).

1942. "talvi evähäh vetäy" (eväitä 

hakemaan).

1943. "lumettomuz on tänä talven, ei soa 

vedeä ni midä" (lumettomat talvet, 

vrt. vedetyt kelkat).

1944. "häi ennen tuuttsii vedi vedämized" 

(veti vetämiset, ennen tuiskuja).

1945. "lumi puut kai on veäristellyh"

(veäristellyh eli taivuttanut).

1946. "lumi puun veäristi" (lumen 

voimasta).

1947. "lumi kävelöö viehkuriloil" (pyörteillä, 

vrt. viehkeä, vihuri).

1948. "viempuzerduz on, talvel nostau deädy"

(veen puserrus, nostaa jäätä).

1949. "olettako työ i konsa kuunnellut vierissänakkoa"

(vierissän akkaa, loppiaisen aikoihin kuunneltu 

veenhaltija, vrt. svieri=karhu).

1950. "avannoilla kum mäntih vierissänakkoa 

kuuntelomah, niin sielä piti osata vassata" 

(osata vastata, vrt. kysyä).

1951. "vilun viha mäni jalgah" (vilun viha).

1952. "vilun viha on sormiloiz" (paleltuma).

1953. "vihani pakkani" (kylmä, tuulinen).

1954. "tuaz rupieu lunda laskomah kun on näin 

vihakka tuuli" (lumituulet).

1955. "hyvin vihakka siä, neniä puroo" 

(vihakka eli pureva sää).

1956. "ku tuualla sinistyy ni sanomma tuuttsa tulou"

(taivaan rannassa, tuiskun enteitä).

1957. "tavotteli talvi ilma, vilu ilma viivytteli"

(talvi eli vilu).

1958. "viluo värähtelieteh" (värisee,

vrt. värjötellä).

1959. "viluissah on" (vrt. vilustua).

1960. "vilusti tuuloo" (vilut talvituulet).

1961. "viluhko on ilma tänä peänä" (viluhko 

ilma, vrt. vilu).

1962. "viluni seä" (vilunen, vilun asteita).

1963. "vilunkauhakko on hibjaz" (kauhakko 

=väristys, hibjaz=hipiässä).

1964. "päiv on valgei, vilustah vikse"

(talvinen poutapäivä, tietää vilua).

1965. "vilutsat ilmat on ollehet" (vrt. vilu

=pakkasen haltija).

1966. "vilutoi, ei varoa viluu" (viluton, 

vilua kestävä).

1967. "vidi, vähä lunda ku pani" (vähän lunta, 

ensilumet).

1968. "pehmiä höydelölumi, vasta pandu"

(vasta pantu lumi).

1969. "vidie pani moan valgieks"

(vidie eli ensilunta).

1970. "moine on kidie se vidi pakkazel, regi kai 

vinguo" (kitie viti, pakkaslumesta).

1971. "pakkazel vidii panou" (kuka, 

lumen haltija).

1972. "vidii panou, sid vedeä roih dugei"

(jykeä vetää, kelkkaa).

1973. "vidin ku panoo hangen peäl keveäl"

(tietää hyvää satoa, hedelmällisyyteen

yhistäminen).

1974. "vidi langeni tän yön" (ensilumi,

vrt. talven alku, omat pyhät).

1975. "vidizen pani pikkarazen" (vitisen, 

nen-pääte=pieni).

1976. "vidiseä on ajoa" (vitisää, 

pehmeä lumi).

1977. "lumi vidzizöö pakkazel" (vitsilumi, 

vrt. viti).

1978. "lumen viuhkeh" (lentävä lumi).

1979. "lumi viuhkoa, tuuli kandeloo"

(talven ihmeitä).

1980. "lumivoalu" (luminen ihminen,

vrt. lumimies).

1981. "lumes hangatah hypitäh, lumii voaluskojjah"

(vaaluskoidaan lunta, lapset).

1982. "lumez vomtsie kävelöö" (kävelee 

lumessa, vrt. hangessa).

1983. "lumes koalav vomtsiu" (koalaa 

eli kahlaa, vrt. kola).

1984. "vilun vorvakka" (vilun kieltä).

1985. "regi vodzizoo kidiel seäl" (kitiellä 

säällä, vrt. kiti=pakkasen haltija).

1986. "vielä lunda panou, häipättäy vähäzeldi"

(häipättää lunta, vrt. häipyä).

1987. "vähän verran panou lunda" 

(panee lunta, kuka).

1988. "sulah muas sah väittelemmöz, 

en heittäi" (väittelemmöz=ponnistelemme, 

heittäi=anna periksi).

1989. "vilun värineh om moine"

(vilun värinä).

1990. "värizytteä viluu, kai levvat tatattoa"

(leuvat tatattaa, vilun voimasta).

1901. "vilu on, ylen kovasti värizyttäy"

(vilun aika, vrt. kuu).

1902. "vilussa värvättiä" (värvättää,

vrt. värjöttää).

1903. "vilun väry" (vrt. väyry).

1904. "panolumi yksittäjen tulou, vähembin"

(tulee vähitellen, lumen nimiä).

1905. "yöd ylitsi tuldu poltetah" 

(kylmät talviyöt).

1906. "tuuli lunda ylähäkkäli pyöhteä"

(pyöhtää eli pyörittää).

1907. "talvell om pimiet yöt" (pimeät 

talviyöt, yön aika ja päivän aika).

1908. "tuutsu diäle yövytti" (tuisku,

pakotti yöpymään jäälle).

1909. "äh, midä tyhjeä tarvod netsiz"

(tarvot tyhjää, vrt. voimien säästäminen).

1910. "ähäkkä" (kirpeä pakkanen, 

myös ähäkkö, vrt. ahakka).

1911. "kylmiin äijäldi, ässen säräjän"

(säräjän eli värisen).

1912. "pakkan yhtä ägenöö" (äkenee

eli kylmenee, vrt. äkäinen).

1913. "ägie pakkani" (vrt. ägiä=kuuma,

äkäiset löylyt).

1914. "ägei pakkaine loskoav ylen äjjäl"

(loskoaa, pakkasen kieltä).

1915. saamelaisten joulukuussa 

suorittamaan uhriin kuuluu tuohiastian

nostaminen korkeimpaan mäntyyn

(sisältää osan kaikista ruuista), 

neljän kolon kovertaminen mäntyyn, 

ruuan ja rasvan laittaminen koloihin, 

poron uhraaminen, uhripuun siveleminen 

eläimen verellä ja poron keuhkojen, 

sydämen, kielen ja huulien ripustaminen 

puuhun (pidetään Ruotta-haltijan 

uhrina, ettei koskisi naisten kohtuihin, 

vrt. talven ajan keskenmenot).

1916. saamelaiset pitävät pakkasmiestä

sään, lumen ja jään haltijana (muistetaan 

jottei vahingoittaisi poroja jäällä tai 

tuiskuilla).

1917. mordvalaiset kutsuvat kylmän haltijaa 

nimellä Kelme-atya (vrt. kelmi).

1918. mordvalaiset laittavat Kelme-atyalle 

lahjan sanoin "tässä maistiaisia sinulle,

Kelme-atya, älä palelluta lasten neniä ja 

sormia" (haltijaa muistetaan talven 

kylmimpinä päivinä).

1919. mordvalaiset kutsuvat talvivuoden

haltijaa nimellä Nazar-paz (talven, yön 

ja kuun henki, toinen nimi Tely atya).

1920. mordvalaiset kutsuvat kylmää sanalla 

kelme (kelmems=jäätyä).

1921. mordvalaiset kutsuvat jäätä sanoilla 

ey ja ej (ejsuro=jääpuikko, vrt. suoro).

1922. mordvalaiset kutsuvat kylmää / viileää 

sanalla ekse (vrt. eskelinen).

1923. mordvalaiset kutsuvat kylmää / pakkasta 

sanalla jaksamo (vrt. jaksaa=pukeutua).

1924. mordvalaiset kutsuvat talvea sanalla tele 

(telna=talvella, vrt. telle=talvella syntynyt,

kuun valossa syntynyt).

1925. mordvalaiset kutsuvat lunta sanalla lov 

(vrt. lovi, vrt. sielujen nimet).

1926. saamelaiset kutsuvat talvea sanalla taleve 

(vrt. Tal-eve, kita-taleve=kevättalvi).

1927. udmurttien talvipyhiin kuuluu vozho shyd 

sion (vozho keiton syöminen, vrt. rokan).

1928. marit kutsuvat kosteaa talvea sanoilla 

nolo tele.

1929. marit kutsuvat talvivaatteita sanoilla 

tele vurgem.

1930. marit kutsuvat talvitietä sanoilla tele korno 

(luman tsuka korno=lumen peittämä tie).

1931. marit kutsuvat läpi talven auki pidettyä 

avantoa sanalla jyly.

1932. marien talvisanastoon kuuluu jyshtö tele 

(kylmä talvi), tele mutsko (koko talven), tele 

eda (joka talvi), tele ketse (talvipäivä) ja tele 

rydyshtö (keskitalvi).

1933. marit kutsuvat lunta sanalla lum 

(lumesh, lum vozesh=sataa lunta, lum yshtesh

=pyryttää).

1934. marit kuvailevat lumessa kävellessä 

kuuluvia ääniä sanoilla josh-josh, tyrt-tyrt 

ja kutr-kutr.

1935. marit kutsuvat lumen kovettumista

sanoilla lum kovashtangyn ja lum kuremaltyn.

1936. marien lumisanastoon kuuluu lum kyrt

(lumikinos), kyrtan, pengyde kyrt (kova hanki), 

u lum (uusi lumi), lum gaj osho, lumalge (lumen 

valkea), luman, lum dene levedaltshe (luminen, 

lumen peittämä), mamyk lum (pehmeä lumi), 

lum jörshan jyr (räntälumi, jäätävä tihku),

lum votsmash (lumisade), lum vyd (lumivesi, 

sulava lumi), lum moklaka, lum shar (lumipallo), 

lum purgyz (lumikinos), lum pyrtse (lumihiutale), 

lum tytan (lumipyry), luman korno (lumen 

peittämä polku), luman tele (luminen talvi),

tsoka luman (paksu lumi), tsodyra lumangyn 

(lumen peittämä metsä), pushenge lumangyn 

(lumen peittämä puu), lumjolva (luminorkot, 

lumen luomat kuviot puissa) ja lumnalyk 

(lumipenkka, lumen vyörymä).

1937. marien talven henkiin kuuluu Lumydyr

(lumineito, lumen tytär).

1938. marit kutsuvat syvässä lumessa

kulkemista sanalla pösh (vrt. mikä pössis).

1939. marit kutsuvat kylmää / pakkasta sanalla 

jyshtö (jyshtö vyd=jäinen vesi, jyshtö mardez

=kylmä tuuli, jyshtö tele=kylmä talvi, jyshtö 

er=kylmä aamu).

1940. marit kutsuvat jäätä sanalla ij (ij kajymash, 

ij tarvanysh=ajelehtiva jää, ij tyshka=jääkasa).

1941. marit kutsuvat kylmää / jäistä sanalla kylme 

(kylme melande=kylmä maa).

1942. marit kutsuvat kylmää sanalla juzga

(juzga mardez=kylmä tuuli, vrt. juksata).

1943. marit kutsuvat huurretta sanalla ryn 

(vrt. rinne, r=l, vrt. linda).

1944. marit kutsuvat huurretta sanalla pörsh 

(pörshan pushenge=huurtunut puu, 

pörshan tele=huurteinen talvi).

1945. marit kutsuvat huurretta / harmaata 

sanalla pokshym (pokshym votsmash

=huurteen tuleminen).

1946. udmurtit kultsuvat talvea sanalla tol

(vrt. tolaltaan, tolonen).

1947. udmurtit kutsuvat lunta sanalla lymy

(lymy pyry, lymy kizili=lumihiutale,

lymy puktem=lumikinos, vrt. lymyillä).

1948. udmurtit kutsuvat pyryä sanoilla pelskem, 

zoban, buran ja göp.

1949. udmurtit kutsuvat kylmää / pakkasta

sanoilla kezyt ja salkym.

1950. udmurtit kutsuvat huurretta sanoilla 

gör, görtem ja puzmer.

1951. udmurtit kutsuvat jäätä sanalla jö.

1952. unkarilaiset kutsuvat talvea sanalla tel

(teli nap=talvipäivä, teli ejszaka=talviyö).

1953. unkarilaiset kutsuvat lunta sanalla ho

(havazik=sataa lunta, hovihar, hofuvas

=lumituisku, vrt. harri).

1954. unkarilaiset kutsuvat kylmää / pakkasta 

sanoilla fazas, hideg ja fagy (zord fagy

=kova pakkanen, zuzmara=huurre, 

f=p, vrt. paki, pasa).

1955. unkarilaiset kutsuvat jäätä sanalla jeg

(jegbe hut=jäätyä).

1956. ersalaiset kutsuvat talvea sanalla tele

(vrt. kuun nimet, talvi=kuun vuosi).

1957. ersalaiset kutsuvat lunta sanalla lov

(lovnjaske=lumiukko, kandylov=tuisku,

vrt. kantaa lunta).

1958. ersalaiset kutsuvat kylmää / pakkasta

sanoilla kelme, ekshe, jakshamo, kelmevks 

ja tarks (vrt. tarjeta, vrt. jaksaa=pukeutua).

1959. ersalaiset kutsuvat huurretta sanoilla

lekshe ja tarks (jää=ej).

1960. moksalaiset kutsuvat talvea sanalla täla

(vrt. tallata lunta).

1961. moksalaiset kutsuvat lunta sanalla lov

(lovpokol=lumihiutale, lovpuvorks

=lumipallo).

1962. moksalaiset kutsuvat tuiskua sanoilla 

kura ja buran (vrt. kuuro).

1963. moksalaiset kutsuvat lumikinosta sanalla

susma (vrt. sysmä).

1964. moksalaiset kutsuvat kylmää / pakkasta

sanoilla ishe, kelme, eshe ja äkshama

(vrt. Äksh-ama, haltijanimet).

1965. moksalaiset kutsuvat huurretta sanoilla 

lesh ja siter (vrt. siite).

1966. nganasanit pitävät jään emo Syr nemaa 

kuoleman haltijana.

1967. marien saduissa jää pitää itseään päivää 

heikompana (koska päivä sulattaa jään,

keskustelee asiasta jäniksen kanssa).

1968. marit loihtivat aamupakkasen keralla 

(er pokshym kuze shulen kaya, osalzhe tuge 

shulen kaizhe, kuten aamuhuurre sulaa, 

sulakoon vahingolliset voimat).

1969. saamelaiset kutsuvat talvea sanoilla tälvi 

ja täälvi (vrt. ta-alvi, tavi, tali).

1970. saamelaiset kutsuvat talvea sanoilla daalvie, 

dalvee, taalvie, talve, dalve, tälvi, tälvv ja talv

(vrt. taal-vie, tal-ve, yhdyssanoja).

1971. saamelaisten talvisanastoon kuuluu 

tälvipudda (talvikausi), njuopa, njuoppuu 

(lipsuva keli), ruoja, ruona (karkea keli), 

savadah (luistamaton keli, pakkasella), 

jodadah (hyvä keli, luistava), tuakadah, 

tovadah (takkala keli, tukala, takelteleva), 

ruavskadah (rahiseva keli, lumessa), 

skuaradah (rahiseva hiihtokeli), talvadah 

(talvinen sää), njäbbi, njääbi (suojasää, 

vrt. näppi, jäpittää), kolgonjäbbi (märkä keli, 

talvella, vrt. kolkko), eoheatälvi (syystalvi), 

kiddatälvi (kevättalvi), nelgitälvi (nälkätalvi), 

jaerga, jiorgg, jierg (keli, järki, vrt. järkevä keli), 

tälvv-veepaazzpodd (talvinen veen pyhitysaika, 

paazz=pyhittää), jerke, jierka, järka (keli, järki), 

talvasa, talvasaa (talven asa, haltija, uskotaan 

halkovan järvien jäitä), luappijas, luappijaah 

(loppiainen, vrt. luppi, lappi), tälvv-veerestpodd 

(loppiainen, podd=aika), tälvva (talvella), aassad 

täälv (talvehtia, vrt. talven asa), jälsted täälv 

(talvehtia), tälvvnaaer (talvihorros, talviuni), 

koskktälvv (keskitalvi), tälvvkuvddlos (keskitalvi),

maiddpaazzlasttam, pazzlasttampeivv (laskiainen), 

tälvvad (talvistua, tulla talviseksi), saavok (tihkeä 

keli, lumisateen jälkeen, nuoska), tälvvpeeivjoorg

lummus (talvipäivänseisaus) ja njäbb (suojasää, 

nuoska).

1972. saamelaisten talvisanastoon (jää) kuuluu 

ohma, oohma (hyhmä), jiena (jää, vrt. ji-ena, jenna), 

nannaamjiena (mannerjää, vrt. nanna), suosa 

(jääsohjo), kalmed, kalme (jäätää, kylmettää), 

kolmuuttid, kolmut (jäätää), jarrod, jaroi (jäätyä 

kiinni), kuoheud, kuoheuu (jäätyä umpijäähän),

jiännud, jiänui, jiennuu (jäätyä), razzud, raazum 

(jäätyä, lumisohjosta, vrt. raasu), päldee (jääteli, 

jäälautta), runne, rune (avanto, vrt. runnoa), eyehi 

(pohjajää, lumen alla, kalla), ruairu (railo), ruavkku, 

ruavhu, ruavru (komojää, ontto jää), ecke (paannejää, 

paantaa, vrt. eskelinen), atjkedh, assjkas, asjkat, 

asjkas (paannejää, uhkuneesta veestä syntynyt), 

jelo, jeälloo, jielluo, jiello (rako), jene, jiene, jeägna, 

jieknga, jiekna (jää, vrt. je-ne, ne=nainen), askas, 

ooskas, oockas, eckas (paannejää, maan tai jään 

päälle uhkunut vesi, vrt. osku, esko), jiello, jiälu, jioll, 

jiell (rako), jiegna, jiena, jionn, jinn (jää, vrt. jenna, 

jonna, vrt. jinn=ääni), kierne, gaerdne, kerni, keärnn, 

kiern, kierne, kerne (jääkuori, kärnä), rouroo, roovruo, 

rouro, roavru, ruaurr, roavras, rovro (komojää, ontto

jää), muskk (jäinen, vrt. muska), jionni (jäätyvä, 

vrt. joni), njuäddai (jäätyvä, vrt. nuotta), räirrai, räirras 

(railoinen), riezzeei (ritisevä), jäurrjionn (järvenjää), 

cuapccjionn, kuastlvos jionn, kallj-jionn, ponnjlos, 

ruäsmmjionn, violgges jionn, vuezzjionn (ensijää), 

ozzijionn (uhkujää, vrt. ossi), cappes jionn (musta jää), 

kierrjionn (kierijää, vrt. kieriä), rueppik (ahtojää), 

kalddi (avanto, lähde), säimmkalddi (avanto, vrt. saimi, 

saimaa), suoss (hyy), costt (jääkasa, jääpala), jionncääcc 

(jäävesi, jääkylmä), laaur (jäälautta, vrt. lauri), 

jionncuägg (jäämöhkäle), jionnruobdd (jäänreuna), 

jionnkooskaz (jääpala), jionnoozzas (jääpato), 

jionnkättos (jääkatto, jääpeite), jionnsägg (jääpuikko), 

taail (jääteli, jäälautta), jokktooras, tooras (jäätöyräs),

jionntuoddar (jäätunturi), jionnväärr (jäävuori), 

roouljionn, roourjionn (komojää, tyhjän päällä oleva 

jää), rooul-luemm (komojään rako), njaalkos (liukas), 

jeelesjionn (liukas jää), riezzeed (ritistä), lourroovvad 

(railottua), räirroovvad (railottua), lohss (vana), unnaad 

(uheavanto, vrt. unna), oozzas (uhkujää), lourr (railo), 

räirr (railo), ruudas, ruudasjionn (rautajää), säittjionn 

(puikkojää) ja oozzas (paannejää).

1973. saamelaisten talvisanastoon (pakkanen) kuuluu 

kolmasvuota (kylmyys), rusta, ruusta (pakkashuuru, 

vrt. rustata), päskid (pakkanen, pilvisellä säällä), 

euassid, euasidis (viileä), pilastallad (värjötellä), 

piivvad, piivam (tarjeta), njäbbid, njääbi, njabba 

(suveta, tulla suojasää, vrt. näpit), lididid, liidijd, 

liidiid (väristä, vrt. litti, luonnenimet), torgidid, 

toorgijd, toorgiid (hytistä kylmästä, vrt. torkki), 

pivaldid, piivald (lauhtua), liähmudid, liähmud 

(leudontua), suveagid, suuveag (kohmettua), 

kalmettid, kalmeet (jäädyttää, pakastaa), rinnood, 

rinom (huurtua, vrt. riina, rinne), piccud, piccuu 

(kuurottua), kolmud, kolmuum, kalmoo (jäätyä, 

paleltua), pice, pise (härmä, kuura), kalmadah 

(pakkaskeli), piivval, pivalis (leuto, lauha), euaskim 

(kylmä sää), koolmas, kolmas (kylmä), uskes, uskas 

(kylmä väre, vrt. uskaltaa), syejes, suaijas (suojainen),

euasis, euassas (viileä), liähmus, liähmu (leuto), 

puolas, puollas (pakkanen, vrt. puolanka), ijjapuolas 

(yöpakkanen), sälttipuolas (tuima pakkanen), kualdu, 

kualsu (pakkasviima, vrt. kalsea), cocke, tjootskeme, 

tjooskes, tjooskies, tjoske (kylmä, kylmä sää), jenso, 

jiänsos, jievsuot, jieksot (kylmetä, jäähtyä), coaskes, 

coaskis, cuackes, cueckes, ciecke (kylmä sää), jiksem 

(kylmetä, jäähtyä), galmedh, galbmeet, kalpmiet, kalmet, 

galbmet, kalmed, kalmmed, kelmed, kelme (palella, 

kylmä, vrt. kelmeä), gooludh, golloot, koolluot, kollot, 

goallot, kolo (palella, vrt. kolea), bijvedh, bivvat, pivvat, 

pivaldid, piivvad, pivved, pive (pysyä lämpimänä, 

kestää kylmyyttä), rijnie, ritnie, ritne, ridne, rine, renn, 

rinn (kuura), rasne, rusna, rusta, rustt, rusne (pakkasusva, 

vrt. rus-ne, ne=nainen), suölnie, suolhnie, suolne, suoldne, 

syelni, suelnn, suln, silne, solne (halla, vrt. suol-ne), 

darjat, taarjat, tarjat, tarjad, tarjed, tarje (kestää, tarjeta, 

vrt. tarja), sualnas, sualnnai (hallainen), packknam 

(kohmettunut), kuosteei (kylmenevä), cuässai (kylmenevä), 

ijsas (kylmä), kolmm, koumm, kooumas (kylmä), cueckes 

(kylmä), pivvlos, pivval, pivldeei (lauha, lauhtuva), 

njäbbai, njäbbas (lauhtuva), pivvlos, pivval (leuto), 

cuässai, cuässas (viilenevä), iisas, ijsas (viileä), cueckes, 

cuess, cuezzes, cuass (viileä), ockk, oockas (vilpoinen), 

jaaldas, jaldd (vilpoisa), puolasvijmm hoozzti portte 

(pakkashuurua tuprahti pirttiin), suelnn (halla, kuura), 

sualnok (hallausva), reenn (huurre), kuurzz (kuura, 

huurre, härmä, vrt. kursailla), cuavok, cuävok (härmä), 

kuurzzlieddi (kuurankukka), ijss (kylmyys), koolmas, 

kooumas (kylmyys), cuäckkem (kylmyys), cueckes 

(kylmä sää), pivvlospodd (lauhkea-aika), paakkootti 

(lämmittelijä), paakkeei (lämmittäjä), njuedded, 

njuäddad (riittyä), kalmstoollad (palella, vrt. kalma), 

kalmmeed (palelluttaa), kalmmjed (paleltua), packkned 

(paleltua pahasti), suucjed (paleltua), luezzjed (lauhtua), 

njäbbad (lauhtua), pivlded (lauhtua), kalmmed (kylmettyä,

jäätyä), kuosteed (kylmetä), cuässad (kylmetä), kuurzad 

(huurtua, kuuraantua), pacckned (kohmettua), cuämmad 

(kohmettua), torssad (jäätää), jionnad (jäätyä), njuedded 

(jäätyä), puarvveed (jäätyä), saavvad (jäätyä), koskklastted 

(hyytyä, vrt. koska), kuaddad (hyytyä, vrt. kota), kazzoovvad 

(hyytyä), ledmmad (hyytyä), innkolmm (yökylmä), innpuolas 

(yöpakkanen), tuarggnjos (vilu), tuorggmos (viluissaan 

värisijä), puollsaz (pikkupakkanen), puolas (pakkanen), 

taalsaz (pakkanen), puolasvijmm (pakkasviima, huuru), 

ruäckok (pakkaslumi), puolasrustt (pakkassumu) ja 

puolasinn (pakkasyö).

1974. saamelaisten talvisanastoon (lumi) kuuluu soicca, 

sooica (pyräkkä, vrt. soo-ica, haltijanimet), vocca, voosa 

(viti), eerga, eergam (kinos, vrt. erkko), purga, puurga 

(pyry), muotapurga (lumipyry), olkka, oolha (lumi, tantere), 

vaaska, vaskam, vaskuu (kinos, vrt. vaskoa), siebla, siebluu 

(nuoskalumi, upottava, vrt. sielu), muovla, juovlamuovla 

(paksu ja upottava lumi, joulun aikoihin satava), eieppa, 

eiepa (linnun lumikolo, kieppi, vrt. ei-epa), kola, koola 

(poljettu lumi, vrt. kolata), muota, muottuu (lumi), 

voccamuota (vitilumi), njedgad, njeedgam (kinostaa 

umpeen), cieggad, ciegai (painua lumeen, upota lumeen, 

vrt. siekailla), eergad, eeergam (kinostaa, vrt. erkka), 

purgad, puurgai, porga (pyryttää), jovgad, joovgai, juavga 

(tuiskuttaa umpeen, vrt. joukahainen), njuoskad, njuoskam 

(kastua, vrt. nuoska), njuoskadid (kastella), muovlad, 

muovlam (muolata lumessa, liikkua hitaasti), koorrad, 

koorai, kara (koveta, kovettua), sieblid, sieblii (tulla 

upottavaksi, nuoskalumesta), tuppanid (paakkuuntua, 

suksen pohjaan, vrt. tuppaantua), euoggasid (tuiskahtaa 

lumeen), eiepastid, eieppast (kaivautua lumeen, lintu), 

purgiistid, purgist (pyryttää), myetistid, myettist (sataa 

lunta, vrt. miettiä), faskattid, faaskat (kinostaa),

cuanuidittid (tulla hankiaiset), myettid, myeti (sataa 

lunta), ruddod, rudoi (tarttua, lumi vaatteisiin), vasmod, 

vasmoi (sataa ohutta vitiä), kassood, kasom (paksuta, 

hangesta), suddud, sudduum, suddoo (tulla lumisokeaksi, 

vrt. suttu), tuakkud, tuahui, tokkuu (paakkuuntua, suksen 

pohjaan, vrt. takku), punttalud (paakkuuntua), kahanud 

(paakkuuntua), rinnud, rinnuu (jäädä tykkylumeen, puihin 

muodostuva paksu lumi), ciävvud, ciävum, ceevvum 

(kulkea hangen pinnalla, uppoamatta), rännee (rannio, 

jäniksen polku lumessa, vrt. rane), myettee (lumisade,

vrt. mette), vasme (ohut vitilumi), rine (huurre, tykkylumi), 

kuadadah (hankikanto), saaveehkuadadah (suksimiehen 

kantava hanki), radadah (ohut hankiainen, kantamaton), 

muotaäigi (lumiaika, vrt. talvisen metsän nimet), ciehi 

(kantava hanki, sevä), seeli, sele, seles (kuohkea lumi), 

kerni, keerni, kiärnan (hanki, ohut ja kova, leikkaava), 

cuanoi, cuonnuu, cuanui (hanki, vrt. cu-anui, haltijanimet), 

muari (hankiainen, puolittain kantava), kozzamuari 

(poroa kantamaton hanki), ryevdicuanui (kantohanki, 

rautahanki), muottuuttem (lumeton), voccasijvo (vitikeli,

vrt. siivo), uubas, ubbas (umpilumi, koskematon lumi), 

njuoskas, njuoska (märkä), spoonas, spoonnas (lumeton 

kohta, josta tuuli vie lumen), seenas, senes (raemainen 

lumi), eiepas, eieppas (kieppi, lintujen lumipesä), 

manessenes, manessiännas (jäätön maa, raemainen 

lumi), luadhus, luatkus (upottava lumi), kasseet (paksu

lumi, kaivamista kestävä), tsievie, tsieve, tsievvie, ceve 

(poronkantava hanki), tsooptsie, tsoptjoot, tsooptsa, 

tsoptse, copce (tie tai jalansija, lumessa), ceke, tjahke 

(lumipaakku), ceppe, tjiehppa (vajota lumeen, linnun 

lumionkalo), caevve, ceeyvi, cievv (poronkantava hanki), 

coakce, coapci, cuopcc, cuepc (tie tai jalansija), cakke, 

cagg, cekke (lumipaakku, vrt. sakke), cieppat, cieppad, 

cioppad, cipped, ciexp (vajota, linnun lumionkalo,

vrt. siepata), goolduo, gualldoo, kuoltuo, kuolto, guoldo, 

kualdu, kualdd, kueld, kielda, kolto (lumipyry), guoble, 

guabla, kuopla, kuobla, guowla, kuobll, kubl, kibl, kople 

(lumiseinämä, vrt. kopla), laavlesidh, laapla, labla, lawlat, 

labll, labl, laple (kevyt lumi, syyslumi, vrt. laulaa), 

muottege, muehteet, muohtiet, muohttet, muottet, 

myettid, muott, mutted, mitt, motte (sataa lunta, 

vrt. muotti, muoto), bärgestättedh, porkasit, porkolit, 

borga, purga, porgg, porg, porke (pyry, pyryttää, suomen 

purka), ruotnie, ruogna, ruona, ruonn, runn, rone 

(vähäluminen keli, vrt. roni), siengatj, sanatj, saegnas, 

senes, seänjaz, suenez, sienec, senance (karkea lumi), 

suövmie, suovvie, suowdnje, syevnis, sovne (lumikuoppa, 

suomen sauna), suövie, suevvee, suovve, suävvad, 

suvv, sivve, sove (jäinen tai vetinen lumi), tohpat, tohpot, 

doppat, tuuppad, toopred, tobbred, tope (tarttua kiinni, 

lumesta, vrt. tuupata, toope), vättjedeh, vahtsa, vahtja, 

vacca, vocca, vocc, vezz, vece (vitilumi), vasmat, vasme, 

vasmm, vesme (viti, vihma), cuepcces, cuopcci (ikilumi), 

aukkjeei, aukktoovvi (kinostuva), vackki, vackkjeei 

(kinostuva, vrt. vaski), kualddjeei (lumeen peittyvä), 

väcckjeei (lumeen peittyvä), muottgattem (lumeton), 

ävvoovvam (lumisokeutunut), cuekkesjuvjj (lumivalkoinen), 

njuäckai (nuoskea), cuäggai, cuäggas (paakkuinen), 

käcksnoovvi (paakkuuntuva), cuäggoovvi (paakkuuntuva), 

porggi (tuiskuttava), sumead (nietos), kaarcummus 

(narskuminen), cuägg (möhkäle), siobll (märkä lumi), 

njuodsedh, njuohtsat, njuotsat, njuoccat, njuoccad, 

nuzzed, noce (pehmetä, vrt. nuoska), muottgattem 

(vähäluminen), kualddsonn koocci (pyryilma puhkesi), 

cievv (hanki, vrt. sievä), cuan (hanki, vrt. cu-an, saana), 

muerr, muerrcuan (hanki, vrt. mu-err), ruvddcuan 

(hanki), saavekjaalgok (hanki), vocc-cuan (hanki), 

cuhcckeärnaz (hanki), cuanos (hankiainen), jionncuoskk 

(hankisääski), taalcuoskk (hankisääski), cuopcc (ikilumi), 

ruonn (jylikki, ohut jäähanki), suanac (karkea pohjalumi), 

cuomarmuott (karkea pohjalumi), ciogrdok (kiekerö), 

aukkjummus (kinokseen peittyminen), aauktok (kinos), 

aukkmos (kinostaminen), cooggtok (kinos), kuobll (kinos), 

sumaad, sumead (kinoslumi), vaack (kinos), vackkmos 

(kinostaminen), vackkjummus (kinostuminen), 

kualddjummus (lumeen peittyminen), väcckjummus 

(lumeen peittyminen), cuoptts (lumi), muerr (lumi), 

muott (lumi), niettaaini (nietos, vrt. nietta-aini, 

haltijanimet), njomm (lumi, vrt. nom, jom), oddmuott 

(uusi lumi), sumead, sumeadmuott (lumi), toovar 

(lumi), occ (lumi), salkk (lumi), uudas (lumi, puissa), 

muottcalmm (lumisilmä, hiutale), kualddohtt 

(lumikuuro), muottcuägg (lumipaakku), kualddvocc 

(lumipeite), kualdd, kualddsonn (lumisade), soull 

(lumisohjo), ävvoovvad, ävvoovvmos (tulla lumisokeaksi), 

koopat (lumitupru), muottkällsaz (lumiukko), 

muottcäävvmos (lumivyöry), koobltoottad (yrittää 

pysyä hangen pinnalla), muärsked (upota hankeen), 

porggad (tuiskuta), porggjed (tuiskuuntua), pohlded 

(juosta ura lumeen), kualddad (sataa lunta), keärnnad 

(saada lumen pintaan, vrt. kernaasti), cievved (pysyä 

lumen pinnalla), kualdeed (pyryttää), aukkjed (peittyä 

kinokseen), väckkjed (peittyä kinokseen), porggjed 

(peittyä lumeen), kualddjed (peittyä lumeen), njuoccad 

(pehmetä), aukkad (kinostaa), vackkad (kinostaa), 

cooggtoovvad (kinostua), riaddad (kerrostaa), 

riaddoottad (kerrostua), muerr (mora, jäätynyt lumen 

pinta), aaini, niettaaini (nietos, vitilumi, vrt. aini, aino), 

vocc (viti), jocc (viipymälumi tunturissa, vrt. jossain), 

cakk (viipymälumi tunturissa), soull (soselumi),

vualmtummus (upottaminen), muerr (upottava 

lumikeli), oobbas (umpihanki), uudas (tykkylumi),

porggcuaggas (pyryttänyt tie), konkkcuan (kantava 

hanki), siobl, siobll (soselumi), cievv (sevä, kantava 

hanki), suanac (raelumi), pogoda (pyrysää), kualdummus 

(pyryttäminen), suanasmuott (pohjalumi, vrt. saana, 

sauna), käkkesn (paakku), cuägg (paakku), käcksnaalaz 

(paakkuinen), keärnn (ohut jääkuori lumen pinnalla, 

vrt. kärnä, kaarna) ja njomm, njommn (nuoskalumi).