KEVÄT

kevät (suomi, karjala), keväd (lyydi), kevaz, keväz (vepsä), tseväd (vatja), kevad, kevväi (viro), kävad,

kievad (liivi), gidda, kidda, kidt (saami), kängoz, kenez, sosam (mari), tundo (mordva), tulis, tuwis (udmurtti, komi), tujo, tuja (mansi), toy, täwo, towi (hanti), tavasz (unkari), ytid (selkuppi), naarej, 

naraj (nenetsi), nara (enetsi).

1. kevätpyhien ajoittajiin kuuluu jokien tulviminen, 

porojen vasominen ja silmujen puhkeaminen.

2. karjalaiset viettävät kevätpäiviä (äijäpäivä) 

ensimmäisen pälven ilmestyessä (paikkana perheen 

pyhäkkö tai pihakota).

3. ukonpäiviä eli keikkeitä vietetään kevään 

ensimmäisten poutien tai sateiden jälkeen (ukolla 

tarkoitetaan ukkosen haltijaa tai ylisen haltijaa).

4. pajunkissojen ilmestymistä pidetään yhtenä 

kevätpyhien ajoittajista (tapoihin kuuluu eläinten 

ja ihmisten virpomista).

5. mordvalaisiin kevään vastaanottajaisiin (akaska) 

kuuluu henkiolennoiksi naamioituminen ja talojen 

kiertäminen pajunoksien kanssa (kierretään 

myötäpäivään).

6. kevätpyhien ajoittajiin kuuluu silmujen puhkeaminen, 

muuttolintujen palaaminen ja ensimmäiset ukonilmat.

7. kevätpyhien tapoihin kuuluu tulien sytyttäminen 

jokien varsille, saunominen, puhtaisiin vaatteisiin 

pukeutuminen, pajunoksilla virpominen, ennustaminen, 

katajanhavujen laittaminen ovien ja hirsien päälle, 

katajanhavujen polttaminen, tulien yli hyppiminen ja 

ensimmäisten kesätöiden suorittaminen (tehdään 

huolellisesti jotta onnistuvat yhtä hyvin koko kesän).

8. hantit viettävät kevätpitoja talvisen metsästyskauden 

jälkeen.

9. hantien kevätpitoihin kuuluu pyydettyjen lihojen 

jakaminen perheiden kesken, lihojen keittäminen, 

lihojen kerääminen kattiloista, lihojen laskeminen 

jokeen metsästysonnea pyytäen ja yhessä syöminen 

(ensimmäisenä syövät perheiden vanhimmat).

10. hantit kutsuvat kevään vastaanottajaisia variksen 

päiväksi (järjestetään varisten palatessa, alkujaan 

muuttolintuja).

11. maaliskuun lopun tapoihin kuuluu korkealle paikalle 

nouseminen, päivän tervehtiminen ("täytyy varrain 

noussa yllää ja männä katsomaa kon se keikkuu metsän 

daanda"), päivän liikkeiden seuraaminen ("myö ain 
gäytii katsomas ko auringo sätteil ja vipai"), sään 

ennustaminen ja tulien polttaminen.

12. huhtikuun alussa vietetään maan syntymää 

(ensimmäinen pälvi).

13. maanpäivien tapoihin kuuluu syksyllä kerättyjen 

punaisten marjojen syöminen ("syötii karpaloi ja vaik 

vaa mitä punasii marjoi syötii, siis oli aastajan punainen") 

ja tulevan kesän marjasadon ennustaminen ("kun 

suojat, siis tulloo marjavuosi").

14. huhtikuussa vietetyn urpapäivän (urupäiv) tapoihin 

kuuluu eläinten ja ihmisten virpomista ("ensiks lähettii 

ämmää virpomaa, sit tätilöi").

15. urpapäivän vitsat (urvat) sidotaan punapajunoksista, 

katajanoksista tai puolukanvarvuista (sekaan kirjavia 

koristeita, käytetty vitsa annetaan virvotulle, laitetaan 

pyhään nurkkaan tai maahan "kasvamaan").

16. virpomisen uskotaan tuovan onnea ("kui monta oksaa, 

niin monta onnea"), terveyttä ("urpaa arpaa, tuoreeks 

terveeks") ja viisautta ("mie siun virvon viisahaks, 

taputtelen taitavaks").

17. huhtikuun lopun pyhiä kutsutaan vanhoiksi suviöiksi 

(jokaisella yöllä oma nimikkokukkansa jonka uskotaan 

syntyvän yöllä, kuulostaa vieraalta ajoitukselta, 

vrt. etelästä tuodut tavat).

18. kevätpyhien tapoihin kuuluu kylän läpi kulkeminen 

näyttävässä naisten kulkueessa ("miehil näytettii jot näi 

myö tullaa, huuvvettii ja tultii pitkin kyllää").

19. toukotulille lähdettäessä lauletaan "lähtekäät tytöt 

kokoille, vanhat ämmät valkialle, tuokaa tulta tullessanne, 

kekäleitä kengissänne" (tulille kävellään piirimäisessä 

kulkueessa, käsistä kiinni pitäen).

20. toukotulet sytytetään hankaamalla yhteen kahta 

kuivaa puuta sanoin "syty synnytystulella, pala pantu 

valkialla, muille sytyt muilla puilla, meille sytyt tervaksilla".

21. toukotulien kekäleissä ja kipinöissä uskotaan olevan 

puhistavaa voimaa.

22. kevätpyhien ajoittajiin kuuluu kalojen kudut, 

metsälintujen soidin ja muuttolintujen paluu.

23. toukopäivien aamuna puhaltavan suvituulen 

uskotaan tietävän lohien nousemista ja lämmintä kesää

(hyvä enne).

24. virpomista pidetään terveyden ("tuoreeks terveeks") 

ja hedelmällisyyden ("täyeks tiineeks") antajana.

25. huhtikuun kevättulia poltetaan täydenkuun aikaan 

(tulilla halutaan karkottaa talven pimeys).

26. kevättulien tapoihin kuuluu tulen ympärillä 

kisaaminen ja tanssiminen, tulen yli hyppiminen 

ja tulen syöttäminen havuilla.

27. kevättulien polttamisen jälkeisenä aamuna 

noustaan korkealle paikalle seuraamaan "päivän 

tanssia" ja ennustamaan kesän ilmoja (pouta lämmintä, 

pilvinen sateista).

28. kevätpyhien tapoihin kuuluu "variksen veen" 

noutaminen purosta ennen variksen raakaisua ("petin 

kuret, petin käret, petin vaivasen variksen") ja kasvojen 

peseminen veellä ("sie hako, mie harakka").

29. kevätpyhien aikana nähtyjä asioita pidetään enteinä 

(ensimmäinen aamulla nähty eläin).

30. huhtikuun lopussa vietetään suviöitä (ensimmäiset 

lämpimät yöt, vrt. huhtikuu=huhtikuun puolivälistä 

toukokuun puoliväliin).

31. suviöiden tapoihin kuuluu korkeille paikoille 

nouseminen, seitsemän päivän sään ennustaminen, 

leppätorvien puhaltaminen, taikojen tekeminen, 

kodin kiertäminen pihlajanoksien kanssa ja tulien 

polttaminen.

32. suviöiden ajoittajina pidetään västäräkkien 

paluuta ja varisten pesintää.

33. toukopäivien tapoihin kuuluu tulien polttaminen, 

kylän ympäri juokseminen tiukujen kanssa, veen 

roiskiminen juoksijoiden päälle ja karhun puhutteleminen 

("metsän ukko halliparta, kummun kultainen kuningas, 

tee tämä sula sovinto, kesärauha rapsakaamme").

34. toukopäivät järjestetään uuden kuun ja lämpimän 

suvituulen aikaan (päivien aikana alkavaa sadetta 
pidetään hyvänä enteenä). 

35. toukokuun pyhien tapoihin kuuluu parhaisiin 

vaatteisiin pukeutuminen, perheen pitämyspuun 

juurelle kokoontuminen, kodinhaltijoiden 

puhutteleminen, yhessä syöminen, purossa 

kylpeminen, ensimmäisillä koivunvarvuilla 

vihtominen ja lemmen nostattaminen.

36. toukopäivien ajoittajiin kuuluu hyönteisten 

ilmestyminen, lintujen pesiminen ja kalojen kudut.

37. marien toukopitoihin (aya pajram) kuuluu 

kylän väen kokoontuminen yhteen ja illalla 

järjestetyt nuorten iltamat.

38. vepsäläisten kevätpäivien (äipäi) tapoihin 

kuuluu sukulimppujen leipominen (lapsi ojentaa 

leivän isovanhemmille), pajunoksien hakeminen, 

virpominen, halon laskeminen avantoon ja haudoilla 

käyminen (sukulaisten henget kutsutaan kodin 

suuntaan huivia heiluttamalla).

39. vepsäläisten toukokuun puolivälissä järjestämiin 

kesän vastaanottajaisiin (kezan vastuz) kuuluu järvien 

rannoille ja kummuille kokoontuminen, tulien 

polttaminen, syöminen, juominen, laulaminen ja 

tanssiminen.

40. vepsäläisten toukopäivien tapoihin kuuluu 

talojen koristeleminen koivunoksin ja seppelein, 

koivujen tuominen pihaan ja koivunlehvien 

laskeminen haudoille.

41. mordvalaisiin kevätpitoihin kuuluu neitojen yhteen 

kokoontuminen, kalapiirakoiden valmistaminen, 

vanhemman naisen kutsuminen rukoilijaksi (pyytää 

terveyttä Verm-avalta eli tuuli-emolta), nukkuvien 

virpominen ("nukkukaa, nukkukaa, älkää pelätkö 

heräämistänne, pajuvitsoilla teitä virvomme jotta 

toisenkin kerran tämän ajan eläisitte, jotta terveyttä 

riittäisi") ja salmat-leivonnaisten laatiminen 

(keitetään voissa).

42. ersalaisiin keväänalkajaisiin kuuluu kylän 

kauneimman neidon pukeminen kevääksi (piiloutuu 

metsään, päivännousun suuntaan), kevään vastaan

ottaminen kylän portilla mesijuoman kanssa (uskotaan 

saapuvan Niske-pasin eli taivaanjumalan luota), 

kevään kutsuminen metsästä, mesijuoman tarjoaminen, 

kevään kumartaminen, kevään saattaminen kylään, 

talosta taloon kiertäminen, kevään johdattaminen 

takaisin metsään (päivänlaskun suuntaan), tulien 

polttaminen kulkueen reitillä ja kevään hyvästeleminen 

mesijuoman ja laulun keralla ("palaa isänsä kotiin", 

vrt. karhun menot).

43. mordvalaisiin kevätpäiviin kuuluu kevään 

saattaminen kukkulalla kasvavan koivun luokse, 

kananmunien ja piirakoiden syöminen koivun 

juurella, koivun koristeleminen kankain ja 

munankuorin, kylään palaaminen, maljojen 

juominen, maahan lankeaminen, yhessä 

laulaminen ja tanssiminen, olkilyhteiden 

sytyttäminen ja laskeminen jokeen ja kevään 

rukoileminen ("lähde emonen, me saatamme 

sinua, tule taas tulevana vuonna, otamme sinut 

ilolla vastaan, anna hyvää terveyttä").

44. ersalaisiin toukopäiviin kuuluu kahden neidon 

pukeminen poikien vaatteisiin (and´amo), niitylle
matkaaminen käsi kädessä, kesäpäivän hakemisesta 

laulaminen, kukkaseppeleiden sitominen ja laskeminen 

veteen (liikkeistä ennustetaan), nuoren koivun 

(kesäpäivä) koristeleminen nauhoin ja seppelein, 

koivun kantaminen joen rantaan, koivun kasteleminen 

Veen emoa rukoillen ("Vesiemo, emonen, huuhtele 

kesäpäivämme"), kylään palaaminen laulaen ja käsiä 

yhteen lyöden, kulkueen etenemisen "häiritseminen" 
ja häiritsijöiden vitsominen koivunlehvillä. 

45. komien kevään vastaanottajaisiin kuuluu aikaisin 

herääminen, kevääksi ja tämän neljäksi saattajaksi 

pukeutuminen (olkiin, heiniin, tuohinaamareihin), 

kevään ympärillä tanssiminen (ihmetellen "onko 

kevääseen vielä pitkälti"), arvuuttelun jatkaminen 

(kunnes joku "paljastaa" kevään saapuneen paikalle), 

kevään ja saattajien vihtominen, vihtojen pois 

ottaminen ja vihtojien takaa-ajaminen.

46. komit ajoittavat kevätpyhiä västäräkkien 

saapumiseen ja jäiden lähtöön ("västäräkkien 

pidot").

47. komien kevätpitoihin kuuluu metsäaukealle 

kokoontuminen, kokon sytyttäminen, penkkien 

väsääminen pölkyistä, tulen ympärillä istuminen, 

kaljan juominen tuohiastiasta, laulaminen, tanssiminen, 

tulen yli hyppiminen, kaljan kaataminen maahan 

("tämä on västäräkeille"), västäräkkiä muistuttavan 

nuken kyhääminen, nuken kiinnittäminen paaluun, 

paalun ympärillä kisaaminen ja ruokalahjan nostaminen 

korkealle puuhun (toivotaan västäräkin hakevan ja 

tuovan tullessaan lämpimän sään).

48. toukopäivien tapoihin kuuluu koivunoksien 

hakeminen ja laittaminen ikkunoiden alle ja polkujen 

varteen, nuoren koivun istuttaminen kylän keskelle, 

koivun koristeleminen kirjavin nauhoin ja tuohikääröin, 

koivun ympärillä laulaminen, kisaaminen ja tanssiminen, 

koivunoksien tuominen pirtin pyhään nurkkaan 

(säilytetään seuraavaan kevääseen), pirtin nurkkien 

virpominen, lasten virpominen ("kasva niinkuin 

koivukin kasvaa") ja pienten lasten kylvettäminen 

(suojelevia taikoja tehden).

49. kevätpyhien tapoihin kuuluu jokien rannoille, 

mäille ja harjanteille kokoontuminen ja neitojen 

suorittamat salaiset metsäkäynnit (metsässä syödään, 

lauletaan ja tanssitaan koivun ympärillä).

50. toukopäivien tapoihin kuuluu koivunoksien 

vieminen haudoille ja pirtin pyhään nurkkaan 

("ettei ukkonen iskisi").

51. toukotulia poltetaan saarissa, niemissä, kallioilla 

ja mäillä (kootaan kuivuneista hongista ja katajista).

52. toukopäivien tapoihin kuuluu tulien sytyttäminen 

päivän laskiessa, suoraa huutoa huutaminen liekkien 

noustessa ja tulilla laulaminen, kisaaminen, 

tarinoiminen ja tanssiminen ("kunnes kaakkuri 

huutelee puoltayötä").

53. huhtikuussa vietetyn äijäpäivän tapoihin kuuluu 

kananmunien maalaaminen punaiseksi (elämän väri),
talosta taloon kiertäminen, kananmunien kerääminen 

koreihin ja virpominen ("virvinpuu varvinpuu, 
tuoreheksi terveheksi, kulu kettu muah, uuzi sijah").

54. äijäpäivästä sanotaan "äijäpäivä päivän nostuo" 

(vrt. huhtikuun poudat).

55. äijäpäivän tapoihin kuuluu yön läpi valvominen 

ja eläväisten virpominen sanoin "virvav varvan, 

vuuvekse tervehyökse" (käytetyt vitsat laitetaan 

pirtin lakeen, kedolle tai tuleen).

56. mordvalaiset laativat huhtikuussa "puhistavan 

tulen" tulen emon eli Tol-avan kunniaksi (sytytetään 

hankaamalla).

57. toukotulia poltetaan korkeilla kallioilla ja saarissa 

(tulilla istutaan, kisaillaan, lauletaan ja tanssitaan).

58. udmurtit kutsuvat huhtikuussa vietettyjä 

vuodenvaihteen pyhiä sanoilla kulem-poton-ui 

(kuolleiden-kulku-yö, vrt. syksyinen vuodenvaihde).

59. udmurttien huhtikuun pyhiin kuuluu suojelevien 

kehien piirtäminen talojen ympärille, kanervan, katajan 

ja pihlajan oksien laittaminen ikkunoiden ja ovien pieliin, 

huoneiden puhistaminen katajansavulla, tulen yli 

hyppiminen ("Inmar antakoon terveyttä"), kylpeminen, 

henkien lepytteleminen ruokalahjoin, katoilla istuminen, 

enteiden kuunteleminen, näytelmien esittäminen, porttien 

ja seinien virpominen pajunvitsoilla ja käytettyjen vitsojen 

laittaminen tuleen (vahingollisten asioiden uskotaan 

palavan vitsojen mukana).

60. komien huhtikuun tapoihin kuuluu katajan ja 

hopeakuusen oksien hakeminen metsästä (ripustetaan 

vuodeksi pirtin kurkihirteen tai poltetaan tulen yli 

hyppien).

61. marit viettävät maaliskuussa "uudenkuun yötä" 

(tapahtumassa karkotetaan tautien henkiä).

62. udmurttien keväiset kualamenot (tulis kuala piron, 

touko kualaan meno) järjestetään koivunsilmujen 

puhjetessa (oksien taittaminen kiellettyä ennen 

"lehti-pyhää").

63. udmurttien keväisiin kualamenoihin kuuluu 

syksyllä tuotujen kuusenhavujen poistaminen, 

pohjoiseen päin rukoileminen (rukouksen vetäjällä 

kädessään koivunoksa) ja pyhäkön koristeleminen 

vehrein koivunoksin (pöydälle, seinille, penkeille, 

uhrihyllylle, lattialle).

64. udmurttinaiset asettuvat kualan tulisijan 

oikealle ja miehet vasemmalle puolelle (kuala

=perhepyhäkkö, pihakota). 

65. udmurttien kevätpitoihin (guzdor-dzuk, 

pälvi-puuro) kuuluu kedolle kokoontuminen 

ensimmäisen pälven ilmestyessä, laulaminen, 

tanssiminen, pälvipuuron keittäminen, puurokupin 

kohottaminen etelää kohti ja hyvän vuoden 

pyytäminen taivaanjumala Inmarilta (vrt. pohjoiseen 

päin rukoileminen kualassa).

66. vatjalaiset kutsuvat kevättulia valvotuliksi 

(poltetaan huhtikuun lopussa).

67. marien kevätpyhiin (kugetse) kuuluu saunan 

lämmittäminen, sukulaisten henkien kutsuminen 

ja kestittäminen, kylpeminen ja peseytyminen, 

keinuminen, kokon laatiminen kuivuneista 

katajista, tulilla istuminen, laulaminen ja 

tanssiminen.

68. udmurtit pyhittävät toukokuun lopussa 

"viheriöivää maata".

69. metsästäjien toukokuun tapoihin kuuluu 

pyyntipaikkojen kiertäminen ja höyhenien 

kiinnittäminen puihin sanoin "tuopa lintu tuolta 

maalta, lapin lintu lennättele" (metsäonnen 

pyytäminen tulevalle kaudelle).

70. mansit viettävät huhtikuussa ("ja siitä kaksi 

uutta kuuta eteenpäin") suuria uhripäiviä 

(ajoittajana jokien vapautuminen jäistä).

71. mansien huhtikuun uhriin kuuluu päivän 

kumartaminen, haltijoille uhraaminen, yhessä 

rukoileminen ja keväästä iloitseminen.

72. "virbopiänä tullah dai virvalla perretäh toista, 

sanotah virvin-puu varvin-puu, tuoreheksi terveheksi, 

kulu kettu muah, uuzi siah, siua virba, miua jäittä" 

(kettu=vanhan vuoden iho, jäittä=muna).

73. kalastajien kevätuhriin kuuluu kevään ensimmäisen 

kalan keittäminen rantakivillä, haltijoiden kutsuminen 

("veen isäntä, veen emäntä, veen hippa halliparta, 

veen ainoo asukas, tules, syök kevätkaloja") ja paikalta 

poistuminen taakse katsomatta.

74. "akat kävivät vihtain kanssa ja sillä ripsuttelivat ja 

sanovat virvottelen, varvottelen tuoreeksi, tiineeksi, 

hyvee tekemässä oli sille rahvaalle, ja sitte kysy saapiko 

huhuilla talossa, ja sitte ken sitä lupas, sitte huhuili, 

hyvee toivottivat" (virpopäivän kuvauksia).

75. mansit järjestävät kevätvesien aikaan suuret uhripäivät 

haltija Xalew-ojkan (lokin-vanha-mies, vrt. kalevi) 

pyhäkössä (tapahtumaan osallistuu suvun täysi-ikäiset 

miehet, estynyt lähettää lahjan muiden mukana, 

vastaava uhri pidetään tammikuussa).

76. mansien kevätuhriin kuuluu Xalew-ojkan pyhäkölle 

matkaaminen (sijaitsee saaressa), tuohivirsujen jalkaan 

vaihtaminen vastarannalla (pyhäkön maata pidetään 

pyhänä, lumi suojaa maata talvisin), kiven heittäminen 

pyhälle rantahiekalle (jalpin ros) ennen veneistä nousemista, 

pyhäkön keskustaan käveleminen jonossa, haltijan antamien 

oksien kerääminen maasta (polttopuut), mukana tuodun 

uhrieläimen sitominen tulisijan vieressä sijaitsevaan tolppaan, 

eläimen silmien ja selän peittäminen pyhin uhrikankain 

(jalpin ulam), luojahenki Numi-toromin puhutteleminen, 

eläimen tainnuttaminen ja nylkeminen, lihojen kypsentäminen 

kattilassa, lihojen jakaminen kolmeen puuastiaan, astioiden 

kantaminen haltijoille (tulen ääreen, uhripöydälle, uhriaittaan), 

tukkijonon yli hyppiminen (3m välein, hyppijöinä 

ensimmäistä kertaa mukana olevat), vaatelahjojen sitominen 

pyhäkön uhripuuhun (siperianmänty), onnen ja terveyden 

pyytäminen Xalew-ojkalta (seuraavaan käyntiin asti), 

haltijoiden kumartaminen, lahjojen laskeminen onttoon 

puunrunkoon, lihojen syöminen (haltijoiden uskotaan syövän 

ruuan höyrytessä), pituuden hyppääminen ("lokin lento", 

pisimmälle hypännyt Xalew-ojkan suosikki), vyön vetäminen 

kilpaa, veneille palaaminen, seitsemän kertaa vastapäivään 

pyörähtäminen, lokkien huutojen jäljitteleminen (haltijan 

hyvästely) ja kotiin matkaaminen kilpaa meloen.

77. mansien toukouhria ajoittaa tuomen kukinta ja 

alavirrassa olevaan kalastusleiriin siirtyminen

(vrt. tuomen kukat ja lokit).

78. mansien toukouhria edeltää monipäiväiset 

perhekunnittain suoritetut melontakilpailut (kasne porat, 
kisan aika, melotaan soiton säestyksellä, voittanut perhe 

palkitaan porolla).

79. mansien jäidenlähdön uhriin kuuluu joen rantaan 

matkaaminen, joen puhutteleminen ("annan uhrin joelle, 

annan rakkaalle joelle kiehuvan kupillisen"), lihojen 

paistaminen (jäiden alkaessa murtua), piiraiden laskeminen 

lautasille (jäiden alkaessa liikkua), joelle kumartaminen, 

yhessä syöminen, lahjojen heittäminen jäälautoille, 

joen keskelle melominen (jäiden hävittyä), juoman 

kaataminen veteen, alavirtaan päin kumartaminen, 

haltija As-ikin rukoileminen, ensimmäisen verkon 

laskeminen, veneeseen koputtaminen ("jotta haltija 

olisi kuulolla") ja As-ikin lahjojen laskeminen veteen

(as=ob-joen haltija, vrt. asua, sukulaisnimet).

80. udmurtit uhraavat Puzmer-mumille (kuura

-mummi) viimeisen kuuran hävitessä maasta 

(vrt. ensimmäisen kuuran ilmestyessä).

81. marit uhraavat Poksom-kuwalle (pakkas-akka) 

ja Poksom-kuguzalle (pakkas-ukko) viimeisten hallojen 

aikaan (talven loppumista toivoen).

82. selkupit iloitsevat huhtikuussa joutsenten (cinki) 

paluusta (tapoihin kuuluu talvimajoista ulos tuleminen, 

veen roiskiminen ja joutsenten huutojen jäljitteleminen,

uskotaan vastaavan ja lentävän kierroksen kylän yllä).

83. selkuppien kevätpäiviin kuuluu uhrimenojen 

(pori) vetäminen noidan toimesta, veenhenkien 

ja kalasukujen vanhimpien puhutteleminen, kevään 

ensimmäisen kalan uhraaminen (polttamalla), 

yhessä syöminen ja "uuden laulun" laulaminen 

(noidilla uusi laulu kevääksi ja syksyksi).

84. selkuppien mukaan kevät alkaa "päivänä jolloin 

jäät liikahtavat ensimmäisen kerran".

85. selkuppien jäidenlähdön tapoihin kuuluu paistetun 

kalan, leivän ja hunajakakkujen tuominen joen rantaan, 

kiitoksien kuiskaaminen Joki-emolle ("kiitos, Ob-emo, 

talven väistymisestä, kiitos, selvisimme kylmästä") ja 

"elämän jatkumisen" pyytäminen.

86. kevätpyhien tapoihin kuuluu "talviunta nukkuvien 

lintujen herättäminen" (uskotaan nukkuvan talviunta 

karhun tavoin).

87. kalastajien kevätuhriin kuuluu kevään ensimmäisen 

kalan perkaaminen (ilman veistä), pään keittäminen 

haltijoille, ensimmäisen liemen valmistaminen 

ja yhessä syöminen.

88. hantit laativat jäiden lähdettyä ("uuden veen aika") 

puisen kalan joka otetaan mukaan kalaan lähdettäessä 

(vrt. kalasukujen vanhimmat / kalaonnen tuojat, 

laaditaan kutujen mukaan).

89. samojedit uhraavat kalastuskauden alkaessa joen 

suulla "veen isännästä" veistetyn puisen kuvan 

(kalanhahmoinen).

90. kalastajien kevätuhriin kuuluu kevään ensimmäisen 

kalan keittäminen jokitörmällä, kalan syöminen käsin 
ja ruotojen palauttaminen veteen (tulee säilyä ehjinä).

91. hantit pitävät muuttolintujen paluuta kevään 

tärkeimpänä tapahtumana (uskotaan "menevän 

ja tulevan taivaan liepeen alitse").

92. hantit järjestävät keväällä peijaiset "hirven pyhässä 

paikassa".

93. hantien kevätpeijaisiin kuuluu hirven kaataminen 

(toisen tiedon mukaan syödään syksystä jääneitä lihoja), 

sisäelimien ja sydämen paistaminen ja kallon ja kurkun 

ripustaminen koivuun (kaatajan toimesta, vrt. koivu

=ylinen, hirvenpuu).

94. mansien kevääseen kuuluu kevääntuojana pidetyn 

pikkulinnun (rei-tarton-ujris, lämpöä-tuova-lintu) 

muistaminen (kuviaan kirjaillaan pyhiin peitteisiin,

vrt. reijo).

95. mansit viettävät ensimmäisten varisten saapuessa 

"varisten päivää" (muuttolintuja).

96. mansien "varisten päivän" tapoihin kuuluu 

Urin-ekwan (varis-akka) muistaminen, enteiden 

katsominen tulevalle vuodelle (ensimmäinen nähty 

varis) ja varisten ja muiden pyhien eläinten liikkeitä 

jäljittelevien tanssien esittäminen (akan-akan, 

ojka-jikw).

97. enetsit uhraavat kalastuskauden alkaessa haltijoille 

(lahjoina kankaanpaloja ja kolikoita).

98. enetsien kevätmenoihin ("puhas kota") kuuluu 

maahan pystytetyn seipään (khorei) ympäri tanssiminen 

sisään ja ulospäin hengitettyjen kiljahdusten (khii-khoi) 

säestyksellä, kolmen noidan esittämä loitsulaulu 

(kamlanie), sukulaisten elämästä kertovien omien 

laulujen (mod´barei) esittäminen, hyväntahtoisten 

henkien (huuhkaja, karhu) kutsuminen paikalle ja 

vahingollisten henkien (amuke) karkottaminen.

99. nganasanien kevätmenoihin kuuluu kivillä 

reunustetun käytävän (fala-futu) rakentaminen 

ja käytävän läpi konttaaminen kolmasti noidan 

laulun säestyksellä ("syntyä uudestaan").

100. mansien kalastuskauden avajaisiin kuuluu tulien 

polttaminen, melontakisat, yhessä syöminen, haltijoille 

uhraaminen ja kalojen olinpaikkojen tiedusteleminen 

noidan toimesta (pidetään toukokuun lopussa).

101. "kevähinen kehno ilma hyvvää ajatelleepi" 

(tietää lämmintä kesää).

102. "kyllä taas velet nousee alaville maille kul 

lumi sullaa näim pija" (pian sulavat lumet,

tietää tulvakevättä).

103. "kum mentiin keväthaukeen tehtiin oikeih hyvä 

avokoppeli, siinä viikko nukuttiin" (avokoppeli eli 

laavu, vrt. kalastusleiriin siirtyminen).

104. "tullo aigaise keväd" (jokainen kevät erilainen, 

vrt. elävä olento).

105. "keväest tahtoi tulla hugudoz" (hukutus 

eli kevättulva).

106. "siz jä algoi männä pahaizekse" (jäiden 

paheneminen, kevään merkkejä).

107. "kevätkerzi noisso" (kersi eli kirsi, 

kevätrouta).

108. "keväest algad kugad kazva" (kukkien 

kasvaminen, uuden elämän aika).

109. "keväest laula sissavad" (kevätlintujen 

nimiä).

110. "alkad linnut pessiä etsiä, sid ongi kiurumpäivä" 

(kiurunpäivä).

111. "paistoid linnun, sid männit söttämä kiurua" 

(syöttämään kiurua, linnunhahmoisilla leivoksilla, 
kiurunpäivän tapoja, kiuru=volgan kansojen pyhiä 

lintuja).

112. "lapset käivät kogo udä urbimaz" (urpimassa 

eli virpomassa).

113. "virpi varpi tuoreks terveks, koit anna saija, 

ni sarvet pähä" (virpomislukuja, saija=teetä).

114. "jo alka lotta satta, kevät tullo" (lotta eli 

loskaa, lumesta veeksi).

115. "märkiä lottia satta, se on hyettä" (hyyettä, 

lotan aika, vrt. lotta).

116. "pud on keväest mahlakkad" (mahlassa,

puiden herääminen).

117. "ensihän ne urvattivat perenaista aina" 

(virpoivat perheen naista, vrt. hedelmällisyys,

nainen=lapsia saava nainen).

118. "keväest kuzi ja pettäjä om pihakkahad" 

(pihkapuut, vrt. mahla).

119. "tänäbän oli notta abajim pyhidöz" (apajien 

pyhitys, omat pyhät=omista asioista, 

jokaisella omaan aikaan).

120. "kevätpole tuli päiväpaistet" (kevätpuoli, 

päivän puoli).

121. "jä rikkahu, tullo tomagad ilmad" (tomakat 

eli utuiset, jäiden rikkoutuessa).

122. "ensi panna oksat kokko ja siz ne kuivad 

ja siz männä kevvällä polttama robjoita" (rovioita 

eli risutulia).

123. "keväest om metsä rohhoin gu lehti alka puihe 

noissa" (rohhoin eli vihreä, ruohon värinen).

124. "metsäd kaik sinettid, mad alkad näkkyä" 

(sinettid eli siinsi, maan näkyminen).

125. "urpa, arpa, tuoreks, terveks" (virpolukuja).

126. "se satta sarahutta ja männö yli" (kevätsade, 

vrt. sari=sade).

127. "tänä keväem pidi kauvvan kahuloja" 

(kahuloja eli yöpakkasia).

128. "jeä jurajoa, itsepäivilleh halgeilou" (jään 

elämää, vrt. itse aikojaan).

129. "jeäpalat kossez jyrsketäh" (joen luodessa 

jäitään).

130. "jeä jyskiendyy matkoamah keveäl" 

(matkaavan jään aika).

131. "kevöällä tullah semmoset juhkut" (juhkut 

eli kevätmyrskyt).

132. "silloin akat joijuttih ta eänellä itettih" 

("suurella pesulla" ollessaan, talven harmaudesta 

kevään puhtauteen).

133. "jeätuohustu potokoiz rippuu keväizil" 

(tuohustu=puikkoja, potokoiz=räystäissä).

134. "pitkä kevät tulou kuin om pität jeätorahat" 

(torahat eli puikot, kevään pituuden 

ennustaminen).

135. "järvez jeä lähti" (jäiden lähdön aika, 

vesi-ihmisten vuodenvaihde).

136. "jiämpezijäizie ku pitäy, enzi vuodena tulou 

hyvä vuozi" (pitää jäänpesijäisiä, sateen pestessä 

lumet jään päältä).

137. "äjjämpeän ittsenä" (pyhäpäivää vasten 

ja pyhäpäivän itsenä).

138. "kevätjiä on hutra, ei pie pahoin männä" 

(hutrat kevätjäät).

139. "jeä rubei hözistymäh" (hösistymään

eli pehmenemään).

140. "jeä on iltikkä, ei soa astuo" (iltikkä

=iljanne, liukas).

141. "ylen on huononi jeä, ei ole mändäveä" 

(jääkauden lopetus).

142. "tie on illenellä lumen lähtehyö" (illenellä 

eli mustalla jäällä, vrt. iljetä).

143. "hözäkk on lumi, ei kest astujez" (hösäkkä 

eli pehmeä).

144. "kevädlum on hözäkkö" (pehmeät 

kevätlumet).

145. "ei se eännä syyzjeän jytyi, se on katso häpäkkä" 

(äännä syysjään tavoin, jäätietäjät).

146. "kevädjiä vai hyzähtäh vedeh" (hysähtää 

veteen, sulaa pois).

147. "lumi sulau hyzäjäy kevätpäivil" (lumen

sulaminen, ilmojen lämpeneminen).

148. "kevädvezi hurajau" (veen kieltä).

149. "lumi houhtuu, alenoo" (lumen aleneminen, 

kevään merkkejä).

150. "hyvii vuozii vaste ylen äijäl matkoau jovez jeä, 

a pahoi vuozii vaste hillaizeh vidzvettäy" (jäiden 

lähdöstä ennustaminen).

151. "keveäl vai hissettäv jeä" (hissettää, 

jään kieltä).

152. "kuuluu jeän hilineh, jeäd järvez lähtöö" 

(jään tuntijat).

153. "diä pagenou hilizöy" (pakeneva jää).

154. "hedavad nyd ollah lumel" (lumelle 

karisseet hilppeet, vrt. heta).

155. "vezi juoksoo helhetteä keveäl" (juoksevan 

veen aika).

156. "jeä happanou keveäl" (happanee eli 

haurastuu).

157. "haplalla tsuutot tulou" (hapla=kevätkuiva 

maa, tsuutot=tsuudit, vrt. alueitaan puolustaneet

kantauralilaiset).

158. "hablakk oli jiä" (hauras).

159. "kevädjeä on hablakko" (hauraat kevätjäät).

160. "hangentsiite on, päivy suloa, upottamah rubiou" 

(hangensiite, upottava keväthanki).

161. "talvell ei oa hangie, a keveällä, konza sulamah rubie" 

(hanki eli sulava hanki).

162. "hudr on hangi" (hutra).

163. "hangi hudrenoo" (hutreneva hanki).

164. "hangitsakat hangella lentää, konz lämmä tuloo" 

(ensimmäiset hyönteiset).

165. "mua augeni, lumi lähtöy" (maa aukeni, 

maan palvojien pyhää aikaa).

166. "algulehti rubiou kazvamah keveäl" 

(alkulehti, vrt. silmut).

167. "keveäl jeänlähendaigah" (jäänlähentäaika, 

omat ajanmitat).

168. "se jyrimpäivästä läksi se kalampyynti matkah" 

(huhtikuun lopulla, jäiden lähdettyä).

169. "keviällä kangastaa, ei se talvella kangassa" 

(kangastaa eli väreilee, ilma).

170. "kylmän kapakka keväzil on" (kylmät tuulet, 

pohjantuulen katoaminen=kesän alkaminen).

171. "hengen kaupal mäni hudral jeäl" (hutralla 

jäällä liikkuminen, hengen vaarallista).

172. "jeän kauhna" (heikko kevätjää).

173. "lumen kauhna" (ohut keväthanki).

174. "meilä toatto kun kevöällä sai ensimmäisen 

hauvin nin se maksasta kattso mitys vuosi tulou" 
(hauen maksasta ennustaminen).

175. "kevät keikkujen tuloo" (keikkuen, 

vaihtelevin ilmoin).

176. "tämä kevät pitkähes keikkuu" (keikkuu 

pitkään, vrt. pysyy kylmänä).

177. "kevöällä keroni kipeyty" (keroni eli kurkku, 

tautien henkien liikkuma-aikaa).

178. "seä kevätyi, keveäkse menöö" (menee 

keveäksi, vrt. kevyeksi).

179. "kevädvez om peälitts äbrähiz tänä vuon" 

(kevätvesi eli tulva).

180. "kevädvihmu kirren suloau, heineä kazvattau" 

(sulattaa kirren eli roudan).

181. "kevädvilu on, viks toizen talven loadiu" 

(toisen talven, vrt. takatalven).

182. "kevädvuozi zavediu martakuuz" 

(alkaa martakuussa, vrt. maalis, marras,

vrt. martta, martti).

183. "mie tulin kevätyksiltä" (kevätyksiltä 

eli kevätkalasta).

184. "keveäni lämmim päivä" (lämpimät päivät, 

päivän palvojien pyhää aikaa).

185. "ilmu jo kevästäy, keviäks ottau" (ottaa

kevääksi, kevään tuntuminen ilmassa).

186. "seä on keveäksi" (vrt. kevyeksi, 

kevät=kevyen ilman aikaa).

187. "tulien keveän" (tulevana keväänä).

188. "männyön keveän" (menneenä 

keväänä).

189. "se oli ensimmäini kevätpäivä silloin" 

(äijäpäivänä, vrt. joutsenten paluupäivänä,

liian tarkat ajoitukset).

190. "kevädbuukkuloi piettih äjjiipäivii vaste" 

(pestiin kevätpyykkejä).

191. "missä tiän joukko kevätetäh" (kevätetäh

eli käytte kevätkalassa).

192. "kevätti" (keväällä pyydetty kala).

193. "kevätkala on laihembaine talven jällel" 

(laihat kevätkalat, lieneekö tarkoitettu 

syötäväksi, vrt. kutujen odottaminen).

194. "siitä se oli silloin keväkkierä järvillä" 

(kevätkierä eli jää, vrt. vähäluminen).

195. "kevätkieräl on hyvä ajoa" (ajaa reellä).

196. "on viel kevätkorvua" (kevätkorvaa, 

kelirikon nimiä).

197. "kevädlinnut taivazyleä lennetäh, vai eäni 

kuuluu hejjän" (lentävät taivasylää, vrt. kurjet, 

hanhet, vrt. matalalla lentävät joutsenet).

198. "kevädloukod avavuu diäh" (loukot

eli reiät, avannot).

199. "kiehkenemäh päi on lähte keveäl, avavuu" 

(lähde avautuu, laajenee).

200. "päivä kizoau, tuloo ilone vuozi" 

(sanottiin äijäpäivän aamuna, 

vuodenvaihde).

201. "kivospeälöi myö pideä astuo keveäl" 

(kivospeälöi eli kinoksien päällä, 

kevään ihmeitä).

202. "nuotal ku ollah enz yön keveäl net kalat 

koajitah" (koajitah eli pyhitetään savulla, 

kevään ensimmäiset kalat).

203. "kevöällä jeä mustuu, käy hutraksi" 

(jään mustuminen).

204. "polvesta suate pidi kohvua" (kohvua 

eli sohjoa, polveen saakka).

205. "kohvakerta" (sohjokerros, 

jäälle uhkuva vesi).

206. "kohvujeä" (sohjoinen kevätjää).

207. "jiän kolineh kuuluu, silut kolistah" 

(silut eli jäähileet).

208. "ga katsommoz, keväd rubei pitkenemäh" 

(rupeaa pitkenemään, kylmän jatkuessa, 

jokainen kevät erilainen).

209. "tämänvuodin jumala ei ole hyvä, 

pitkän keveäm pideä" (tämänvuotinen jumala, 

jumalat=vuodenaikojen henkiä, jokaisella 

vuodella omansa).

210. "voibi kouhtazilleh astuo" (kävellä 

paitasillaan, kevään iloja).

211. "kevädilmu kurmitsoittau" (kesakoittaa

kasvot).

212. "rozat kurmitsoitui keveäl" (rozat eli posket).

213. "keveällä kala kudou" (kevätkudut).

214. "kalampyydäjäd kudaigoa vardoijah" 

(odottavat kutuaikaa).

215. "päivällä suliau, yöllä i kylmähtäu" 

(keväthanki).

216. "kylmäni loppuu, tulee riivanneh" (lumen 

pinnalle syntyvä sohjo, vrt. riivata).

217. "virboivitsal käpytetäh" (käpytetään, 

lyödään kevyesti).

218. "Uhtuosta oli kymmenie kevättäjie, ne oltih 

kalampyytäjät kevöällä" (kevättäjiä eli kevätkalastajia, 
vrt. kalastusleirissä asuminen).

219. "rysät pitäis korjata, kun kevät tulou" 

(pyydysten kunnostaminen).

220. "pannah yhen jeälitsän kuoren seämeh talon 

hyvys kaikki" (munan kuoreen talon hyvyys, 

pääsiäistapoja).

221. "vezi kuohkau, ku avavuu ojat keveäl" 

(kuohkaavan veen aika).

222. nganasanit tanssivat karhutanssia keväisin 

lumen sulaessa (ensimmäisten pälvien ilmestyessä, 

vrt. karhujen herääminen). 

223. nganasanien karhutanssiin kuuluu karhun äänien 

jäljitteleminen (möristään ääntä jolla emokarhu kutsuu 

pentujaan), piirissä myötäpäivään liikkuminen, käsien 

heiluttaminen eteen ja taakse, polvien taivuttaminen, 

oe ee ai-huutojen huutaminen ja raskaasti hengittäminen 

(saa äänen värisemään karhua muistuttavalla tavalla).

224. nganasanien karhutanssiin osallistuvat aikuiset 

miehet ja naiset (tanssiminen voi kestää läpi yön).

225. nganasanit tanssivat karhutanssia suuren päivän 

(ania daly) menojen yhteydessä (suuri päivä=äijäpäivä).

226. nganasanien suuren päivän menot alkavat Maan 

emolle, Veen emolle ja Päivän emolle suoritetulla 

rukousuhrilla (jota seuraa karhutanssi, laulajina miehet, 

kevät=maan, veen ja päivän aikaa).

227. nganasanien karhutanssiin (ngarka betersya) 

kuuluu karhun ääniä jäljittelevät mylvinnät, 

mörähtelyt ja o-o-ai-huudot.

228. nganasanien karhutanssiin kuuluu piirissä 

myötäpäivään liikkuminen, ristiaskelin astuminen 

(vuorotellen jalan sivulle ja kantapäälle), käsien 

taivuttaminen ja heiluttaminen (taivutetaan 

kyynärpäästä), korkealla äänellä huudahtaminen 

sisään hengitettäessä ja matalalla äänellä 

huudahtaminen ulos hengitettäessä.

229. nganasanien karhutanssin vetäjänä toimii kylän 

vanhin nainen (kutsuu väen koolle, noidat osallistuvat 
"kuten muutkin" eli tavallisissa vaatteissa).

230. nganasanien karhutanssit alkavat yhteisellä uhrilla 

jota seuraa piiritanssi (tanssissa ei ole johtajaa).

231. nganasanien karhutanssin liikkeet jäljittelevät 

kahdella jalalla seisovaa pesästään tulevaa karhua 

(vrt. karhun vuoden alkajaiset).

232. nganasanien karhutanssiin kuuluu käsien 

heiluttaminen viidennellä tahdilla (tahti pysyy 

samana läpi tanssin).

233. nganasanit sovittelevat perheiden välille syntyneitä 

kiistoja keväisin ja syksyisin järjestetyillä käräjillä 

(sovittelijoina sukujen viisaimmat miehet).

234. nenetsit kutsuvat kaloja antavaa keskisen haltijaa 

nimellä Yaumau-haddaku (haddaku=akka, elää obin 

suulla, vastuussa kuduista ja kalojen määrästä).

235. nenetsien Yaumau-haddakulle järjestämiin menoihin 

kuuluu kevään ensimmäisestä saaliista saadun kalan 

perkaaminen, kalan laittaminen kepin päähän (joen 

rannalle, pää vettä kohti), haltijan kuvan asettaminen 

pyrstön viereen ja kalan sisälmyksien polttaminen 

(hyvän kalaonnen jatkumista toivoen).

236. nenetsit uhraavat veenhaltija Id erville 

keväisin jäidenlähdön aikaan (uhriin kuuluu kevään 

ensimmäisen kalan laskeminen rannalle kepin 

juureen). 

237. nenetsit kutsuvat pohjoista "naisten maaksi" 

ja etelää "miesten maaksi" (maiden välillä sijaitsee 

pyhäkkö jossa uhrataan ohi kuljettaessa).

238. nenetsimiehet uhraavat maiden välillä 

sijaitsevassa pyhäkössä keväisin pohjoiseen päin 

kuljettaessa (uhriksi kalloja ja sarvia, jätetään 

pyhäkön pohjoispäähän).

239. selkuppien kevätpyhiin kuuluu huhtikuiset 

"lintujen palaamisen päivät" (noidat esittävät päivillä 
"uuden laulunsa", vrt. uudelle hengelle sepitetyn,

vrt. yksilöinä pidetyt vuodenaikojen haltijat).

240. hantit viettävät uutta vuotta helmikuun lopussa 

tai maaliskuun alussa (noidat saavat tiedon tarkasta
ajankohdasta otavalta eli taivaalliselta hirveltä).

241. hantit kutsuvat uuteen vuoteen sattuvaa aikaa 

sanoilla tyles kurok iki (vanha kotkan aika).

242. hantit kutsuvat uutta vuotta "ajaksi jolloin 

kotkat saapuvat".

243. hantien mukaan vuoden vaihtuminen tarkoittaa 

"uuden hyvän alkua ja vanhan pahan taakse 

jättämistä".

244. mansihaltija Mir-susne-khumin uskotaan 

kiertävän vuodenvaihteessa maailman ympäri 

ja auttavan ihmisiä (pidetään parantajana ja 

pyyntionnen antajana).

245. mansit laittavat uutena vuotena ikkunalle neljä 

hopeavatia Mir-susne-khumin laskeutumispaikaksi
(pidetään toiveiden toteuttajana).

246. hantien uuden vuoden tapoihin kuuluu 

kevätmyrskyssä haljenneen haavan tai pihlajan välistä 

kulkeminen noidan laulaessa ja lyödessä kannusta 

tulen ääressä (uskotaan ajavan pois tautien henget 

ja menneen vuoden huonon onnen).

247. hantien uuden vuoden tapoihin kuuluu savun 

ja tulen läpi kulkeminen (noidan laulun säestyksellä).

248. hantien uuden vuoden ruokiin kuuluu hiilillä 

paahdettu pähkinöistä ja oravan vatsalaukuista 

laadittu herkku.

249. hantien uuden vuoden tapoihin kuuluu haltijoille 

uhraaminen tulevan vuoden pyyntionnen varmistamiseksi 

(vrt. pyyntipaikkoja hallitsevat keskisen henget).

250. hantit vaihtavat uutena vuotena lahjoja sukulaisten 

kesken (helmiä, tuohiesineitä, koristeltuja pusseja, 

toivotaan muistuttavan antajasta).

251. hantien uudenvuodenvietto kestää yhden illan 

(tapahtumaan osallistuvat sukulaiset, vrt. jäänteitä 

kotkapäivistä, kotkien saapuminen=kotka-heimon 

uusi vuosi).

252. hantien uuden vuoden tapoihin kuuluu rekien 

yli hyppiminen.

253. udmurttien kevätpäivien tapoihin kuuluu kuusen 

ja pihlajan oksien noutaminen metsästä, oksien 

laittaminen ikkunoille, oville ja seinille ja tulen yli 

hyppiminen.

254. hantit yhistävät kevättä karhun talviuneen ja 

luojahenki Torumiin ("hän kääntyy kevät Torum

-miehen puolelle").

255. mansien taruissa "Kalteshin majan takana 

olevassa kultalehtisessä-kultaoksaisessa koivussa istuu 

seitsemän kultasiipistä-kultahäntäistä käkeä jotka 

laulavat seitsemän päivää ja seitsemän yötä" 

(Kaltesh=syntymän ja elämän jumalatar).

256. mansien mukaan Kalteshin käkien kukkuessa 

"ei ilolle ole loppua, ei päivisin eikä öin" (toukokuun 

käkiyöt, vrt. suviyöt, vrt. kukkumisen jatkuminen 

lämpiminä kesinä).

257. mansien mukaan kovia kokeneet saavat käkien 

laulusta voimaa jolla selviävät vuodesta toiseen 

(kevätpäivien luonteesta, luotu palauttamaan 

talven viemät voimat).

258. unkarilaiset noidat lentävät keväisin "kuolleiden 

maahan" pyytämään onnea heimolleen (henkimatkaan 

kuuluu tarunomaisen Koori-linnun kutsuminen lintujen 

ääniä jäljitellen, matka lopetetaan kotkan kiljaisuun).

259. unkarilaisten kevätpäivien tapoihin kuuluu 

muuttolintujen paluusta iloitseminen, yheksän puisen 

sauvan pystyttäminen maahan (päihin veistetään 

pyhien lintujen kuvia, korppi, kuikka, käki), sauvojen 

yhistäminen nauhalla ja sauvojen suuntaaminen 

palaavien lintujen suuntaan.

260. udmurttien huhtikuisen suuren päivän (byjym nunal) 

tapoihin kuuluu talojen koristeleminen pihtakuusen 

havuilla, puunuijien (iyggy, tachir) veistäminen, porttien 

lyöminen nuijilla (uskotaan karkottavan vahingollisia henkiä), 

pienet rukousmenot (pichi vösh nerge), suurten rukousten 

vetäjän (vöshyash) valitseminen vanhojen miesten joukosta, 

suuret rukousmenot (byjym vösh nerge), kylän yhteisessä 

suuressa kualassa (bajym kuala) käyminen (valmistettu 

ilman nauloja), sukulaisten (bölyak) luona kiertäminen 

rukouslauluja (vösh nerge gur) laulaen, yhessä syöminen, 

naimattomien neitojen käynnit (pyytävät taloista 

puuroaineksia), neitojen puuronkeitto akashka-lauluineen 

(akashka gur) ja tapahtuman päättävä akashka-hengen 

pois saattaminen (akashka ullyan).

261. udmurttien 4-5 päivää kestävillä akashka-päivillä 

rukoillaan sukujen suojelushenkiä (vorshud) ja jumalaisia 

(Inmar=ilma, Kyldysin-mumy=maa, Kvaz=sää, Nules

-murt=metsä, Vu-murt=vesi).

262. udmurttien kevätpyhien (akashka) menoihin kuuluu 

pirttien lakaiseminen ja peseminen, ovien ja seinien 

koristeleminen katajanoksilla ja värjätyillä munankuorilla, 

pyhäruokien laatiminen (akashka zazeg zhuck, puuroa, 

hanhenlihaa, värjättyjä munia), haltijoiden osan vieminen 

perheen kualaan (lihan palanen, lusikallinen puuroa), 

hyvinvoinnin ja terveyden pyytäminen perheelle, yhessä 

syöminen akashka-laulun säestyksellä (laulajana perheen 

pää tai suvun vanhin) ja sukulaistalojen kiertäminen 

myötäpäivään akashka-lauluja laulaen (jokaisella kylällä 

omat laulut, kertovat kevään tulosta ja kiurun paluusta).

263. udmurttien kevätpyhien (yu vösh) tapoihin kuuluu 

munien värjääminen, koriin laittaminen ja maahan 

hautaaminen (haudataan pienillä puulapioilla kaivettuun 

matalaan kuoppaan, kuopan pohjalle pihtakuusen oksa 

jonka päälle värjättyjä munia, pannukakkuja ja muita 

lahjoja, vrt. Maan emon pyhä, uusi maa).

264. mordvalaiset kutsuvat pääsiäisen aikoihin 

vietettyä suurta päivää sanoilla ine shi (vrt. joutsenen 

hahmoinen luojahenki Ine narmon, suuri päivä

=suuren linnun paluu).

265. mordvalaiset uhraavat pyhissä lehdoissa 

huhtikuussa (suuri päivä), kesäkuun lopussa (vel´ozks, 

kylärukous) ja elokuun puolivälissä.

266. udmurtit kutsuvat huhtikuussa vietettyä jäiden 

saattelemista sanoilla yö kelyan.

267. udmurtit uhraavat keväällä metsänhaltija 

Nules-murtin kunniaksi (bydzym nyunya).

268. komien tärkeimpiin pyhiin kuuluu 

keväinen "jäiden pois saattaminen" ja syksyinen 

"vesien jäätyminen" (vrt. vuodenvaihteet, 

kalastuskauden alku ja loppu).

269. hantit viettävät pääsiäisen aikoihin kevään, 

uuden vuoden, hirven ja päivän kunniaksi järjestettyjä 

menoja ("päivä-hirven paluu"). 

270. hantien kevätpäiviin kuuluu päivän rukoileminen, 

tapahtumaan pyydetyn hirven lihojen uhraaminen, 

hirven pään nostaminen pöydälle, hirven huulien ja 

kielen syöminen ja "hyppäävän päivän" tervehtiminen 

päivännousun aikaan kohotetuilla huudoilla 

(vrt. hirven hiihtäminen).

271. udmurtit uhraavat keväisin ensimmäisen vihreän 

verson nähdessään (lahjat verson viereen).

272. udmurtit järjestävät uhrin lumen alta paljastuvan 

ensimmäisen maan kunniaksi (guzhdor).

273. moksalaiset ennustavat tulevaa kesää muuttolintujen 

paluusta (kda pozdna saikht narmottne, kizos uli kuvaka, 

jos linnut saapuvat myöhässä, tulee kesästä pitkä).

274. mordvalaisten kevätpyhien (saraz ozks) tapoihin 

kuuluu kanojen uhraaminen joen rannalla (yksi kustakin 

talosta), kanojen keittäminen yhteisessä kattilassa, 

sulkien polttaminen uhrikuopassa, veren kaataminen 

kuoppaan, luiden laskeminen veteen ja hyvän sadon, 

hedelmällisyyden ja terveyden pyytäminen Shkai

-haltijalta.

275. udmurttien kevätpäivien tärkeimpänä osana 

pidetään nuorten (16-18v.) hyväksymistä suvun 

aikuisten jäsenten joukkoon (eru karon=poikien 

rukous, nylyoslen kuris´konzy=neitojen rukous).

276. udmurtit viettävät huhtikuussa veen (vu kel´an) 

ja jään (yö kel´an) hyvästelyyn liittyviä menoja 

(tarkoittanee veen tervehtimistä, ellei talvivettä 

pidetä eri vetenä).

277. udmurttien jäiden hyvästelyyn (yö kel´an) 

kuuluu parhaisiin vaatteisiin pukeutuminen, 

joen rannalle matkaaminen juomia ja ruokia 

kantaen, haltijoille uhraaminen, yhessä syöminen 

ja joenhaltijan puhutteleminen (juomaa, ruokaa 

ja tauditonta vuotta pyytäen).

278. udmurttinoidat (tuno) osallistuvat huhtikuisiin 

jäiden hyvästelymenoihin (tapahtumaa pidetään 

vuodenvaihteena).

279. udmurtit pitävät vuodenvaihdetta taianomaisena 

aikana ("tuolloin kaikista tulee noitia").

280. udmurttien kevätpäivien tapoihin ("neitojen rukous") 

kuuluu naisten hihattomiin, rinta ja olkakirjailuin 

koristeltuihin pukuihin pukeutuminen (puetaan päälle 

ensimmäistä kertaa), sukulaistalojen kiertäminen 

(eri suuntaan kuin pojat), puuroainesten kerääminen 

taloista, kylän päähän kokoontuminen, suvun vanhimman 

esittämä rukous, tulen laatiminen niitylle, puuron 

keittäminen padassa, neitojen palveleminen (aikuisten 
joukkoon hyväksyttyjen nuorten miesten toimesta), 

kylän väen saapuminen (oman lautasen ja lusikan kanssa), 

kuusenhavujen, liinan, puuropadan ja kumyshka-astian 

laskeminen maahan, lahjojen laskeminen liinalle 
(hihan välityksellä, ei kosketa liinaan), yhteisrukousten 

lausuminen (etelään päin kääntyneinä, neidot eturivissä), 

yhessä syöminen, juoman jakaminen neitojen toimesta 

(ei oteta vastaan, toivotetaan neidoille terveyttä), taloissa 

kiertäminen (neidot ja nuorukaiset yhessä), nuorten 

kestittäminen ja vastalahjaksi laulaminen ja tanssiminen 

(menojen jälkeen nuoria pidetään aikuisina).

281. saamelaiset kutsuvat talven loppumiseen 

yhistettyä haltijaa nimin Gissen-olmai ja Jisjienolmaj 

(pidetään sään, tuulen, lumen ja jään haltijana).

282. saamelaiset uhraavat Gissen-olmaille toivoessaan 

lumen, pakkasen ja talven loppumista (gisse=kesä, 
vrt. kesä-sanan yhistäminen kylmyyteen, 

kylmät kesäkuun alut).

283. "vihmad lumed nuoli moas terväh" (nuoli lumet 

maasta, kevätsade).

284. "keveäl nuorendau, lehtyön kazvattau, vihandu 

roih mettsäine" (keväällä nuorentaa, uuden elämän 

aika).

285. "nuorigä on ku kevätpäivy, vanhattuu ku syvyspäivy" 

(vuodenaikoihin vertaaminen).

286. "tänäpäi äjjän sulaa lundu, doga notkozes on vetty" 

(sulavan lumen aika).

287. "järven nissan liikutti, jeä rubei lähtemäh" 

(liikutti järven niskan, kuka).

288. "mättähäd on vie salvas, vähäizel vai eräz nilgavuu, 

kurgi jo briiluu" (mättäät pilkistää, kurki laulaa,
elämä voittaa).

289. "kevädjeä on niegloil, kai niegloittoa astujez" 

(neuloiksi haurastuvat jäät).

290. "diä on ku niegloil keviäl" (jää kuin neuloilla, 

kevään ihmeitä).

291. "havuloista kun nieglaset aivoin kevöällä kirpoi 

moah ni aikani kesä tuli" (neulasten kirpoamisesta

ennustaminen).

292. "konzu kevädvett äjjy on, sid eletäh ku niemyöl" 

(eletään kuin niemellä, kevätveen eli tulvan 

aikaan).

293. "mudavezi kulgou keviäzil" (joessa).

294. "ezmäizes pilmus tuulel havunnenät kirvotah, 

oksastu katkou, se om metsämpuhtastuz" (neulasia 

ja oksia pudottava kevätmyrsky).

295. "jo om mettsäh matkaldannuh" (metsään 

matkaamisen aika).

296. "lindu matkoaa pohjazeh" (pohjaseen

matkaavat linnut).

297. "mehyöm moah pani, rubei heinä kazvamah" 

(kevätsade, mehi=mesi).

298. "tänä huondez em pannuh ni mekkostu piäl" 

(vaatteiden vähentäminen).

299. "tuogoa tuohipalaizel tämän kevällisty" 

(tämän kevällistä, mahlaa).

300. "koivus mahlad valutah keviäl" (mahlan aika).

301. "se tuloo läylem vuozi elää konzu panoo 

lundu varvoile" (läyle eli lämmin vuosi, 

pannessa lunta vihreille varvuille).

302. "lämmeneksendeli ilmad" (ilmojen 

lämpeneminen, vrt. tuulien kääntyminen).

303. "pihal olim pallahin käzin, g ei kylmetty käed" 

(kevään iloja).

304. "vilul ei lähe, kevöäl lähtöu" (tuohi, 

vilusta kevääseen).

305. "lämmä kezä tulou" (kesän ilmojen 

ennustaminen).

306. "seä on lämmälleh" (lämmälleen, 

lämpenemään päin).

307. "päivy pastau lämmästi keviäl" (kevät,

päivän aikaa).

308. "aigazeh pidi mennä, ennem pätsin lämbiendiä" 

(mennä virpomaan, pääsiäisenä).

309. "keviällä, konza lumi rubieu lähtömäh" 

(lumen lähtemisen aika).

310. "keväjel lumen lähtehyy" (lumen lähdettyä, 

kevään aikoja).

311. "niittuloil vetty läikkäi, kevädvezi" 

(tulvivat niityt).

312. "liipokkaized läipetetäh lennelläh keväizil" 

(liipokkaiset eli perhoset, päivän lapset).

313. "kirren lähtendaiga" (kirren eli roudan).

314. "ojansuulois luiskahtih jiä" (ojien sulaminen, 

oja=luonnonoja).

315. "lumed luiskahettih" (luiskahettiin,

sulivat).

316. "linduized luglettau, kevät tulou" (lintuset 

eli joutsenet, lug lug).

317. "lumipöpäkkäni" (lumella nähty

hyönteinen).

318. "aja lumizikkoo myö, älä aja sulaa myö" 

(rekikauden päätös).

319. "diä lompastih jovez rannoiz" (lompasti 

eli lähti liikkeelle, vrt. sukulaiskansojen jäitä 

saattelevat menot).

320. "vezi lirevyi matkah, lumi sulau päivän kohtaz" 

(päivän kohdat).

321. "päiveä lyzäi, kevät tuli" (päivää lisää, 

päivän paluusta iloitseminen).

322. "liukahutteloo keveäl tsipsuz astues" 

(sipsus eli sohjossa).

323. "lindurukad liivyttih istumah, matkaspäi 

tullah, huogavutah" (muuttolinnut, pysähtyivät 

lepäämään).

324. "lähtin äijämpiän pihal, vuota näen harakkoa, 

varoi liivahtis silmien edeh, nygöi kezän ku varoi 

kävelet" (varoi eli varis, äijäpäivänä nähdyistä 

eläimistä ennustaminen).

325. "äijiempäivien aigah liedzutah da pajatetah 

da ollah vesselät" (äijäpäivien luonteesta, 

vesselät kevätpäivät, vrt. luonnosta vieraantuneiden 

synkistelijöiden "pääsiäinen").

326. "linduloin lennändaig on keveäl da syksyl" 

(lintujen lennäntäajat, vrt. vuodenvaihteet).

327. "lavanneh" (upottava kevätkeli,

vrt. lavansaari).

328. "tie lavantau" (lavantaa eli upottaa).

329. "lehtenaigu om parahuolleh" (lehden aika).

330. "lehtenaig oliz, ga vie ei kazva, vilud on" 

(lehdetön lehden aika).

331. "lehenkanda työndyi" (lehenkanta eli silmu, 

kevään ihmeitä).

332. "lehtenkandu nägyy, jo on keveäh päi vuozi" 

(kevääseen päin vuosi).

333. "keväthallu lehtenkannan kylmi" 

(toukokuiset hallayöt).

334. "lehenlehväzen kylmi" (keväthalla).

335. "lehvänsordamizest on kuu kezäh" (lehviä

sortavasta kevättuulesta).

336. "päivä lauhuttau lumen" (lauhuttaa eli 

sulattaa, vrt. lauha).

337. "äjjämpäivän aigah mujutetah jäittseä laukankojaz" 

(värjätään munia sipulinkuorilla, pääsiäistä

edeltänyt äijäpäivä).

338. "linnunlaulo metsäs kuuluu, kevät tuli" 

(kevään merkkejä).

339. "keviällä lähtöö puusta pihkua" (pihkan 

aika).

340. "pihkuheiny, kazvamah ku rubieu uudehes keveäl 

heiny" (pihkaheinä eli uusi heinä, tahmeita).

341. "pihkahine puu on keveäl, pihku tsiriöy nouzoo 

pindah" (siriää pintaan, pihka=puiden hikeä).

342. "kevädvez om peälitts äbrähis tänä vuon" 

(päällitse joen äyräistä, kevätvesi).

343. "vidin ku panoo hangem peäl keveäl, sit se roih 

ozruvuozi" (hangen päälle satava uusi lumi,
vrt. marjavuosi).

344. "keveäl ei pie ambuo, parahite om pezoitundu heil" 

(lintujen pesinnän rauhoittaminen, kevät ja kesä
=lisääntymisen aikaa).

345. "nouzijas kaivoz vetty tuvvah huondeksel, 

päivännouzun ker otetah da valetahez pihal, tiesuaroil, 

metsäz" (haetaan lähdevettä päivän noustessa, 

kevättaikoja).

346. "puum persiessä oj jo pälvie, sanottih kevöällä 

kun alko pälvie tulla" (pälvien aika).

347. "kevädvez om penkkaizis sah" (joen 

penkkaan saakka).

348. "vetty penzahtah rannaz nouzoo keveäl" 

(veen korkeuden tarkkaileminen).

349. "keveäl vettä penzahutti joga kohtah, ylen vetyi jogi" 

(joen vettyminen, vrt. tulviminen).

350. "pehk om puu, magoandoa talven oal vettynyh" 

(talven alla vettynyt puu, vrt. pehkonen).

351. "jeä parrastuu rannaz, tuuli vai roih" (parrastuu

=ajautuu pois hileinä, roih=yltyy, syntyy).

352. "pani touvod moah" (touvod eli kevätkylvöt, 

touko=kevät, toukokuu=kevätkuu).

353. "ei muuta kun käsilläni pitäyhyij jeäm 

pankassa ta niim peäsiv vaij jeäm peällä yksinäni" 

(kevätjäihin vajonnut).

354. "jeäm pankku tageni" (tageni eli vetäytyi, 

vrt. penkka).

355. "pallas mua ol" (paljas eli lumeton, 

vrt. paljakka, pallastunturi).

356. "moa on pallas, lumed lähti" (maan 

paljastuminen).

357. "pallastumizeh om moa keveäl" (maan 

palvojien pyhää aikaa).

358. "moa pallastui" (ensimaa=ensilumi,

maan palvojien vuodenvaihteet).

359. "moa pallastuu keveäl, durmud jeävih moal" 

(durmud=nurmet, jeävih=ilmestyy).

360. "tunduu tougo orahas" (tuntuu touko, 

vrt. touko=kevään haltija).

361. "orahasta touvon tuntou" (heinien 

orastaminen).

362. "ojansuulois terväh luiskahti lähti jeä" 

(ojansuiden sulaminen).

363. "keväd rubei pitkenemäh" (rupeaa 

pitkenemään, jatkuu kylmänä, kevät

=kylmä valoisa aika).

364. "kevätpuoleh päivät pitketäh" (päivien 

pitkeneminen).

365. "jeät on hutrat, tuulem matassa liikutah" 

(jäitä liikuttava tuuli).

366. "rubiou kevädjeä lähtemäh" (jäiden 

lähteminen).

367. "tuuli pajenzutti jeän toizel rannal, 

sie vai rouhiou rodzaittau" (tuulen mukana 

ajautuvat silujäät).

368. "pohjuau lumen" (pohjaa eli tiivistää, 

lämmin kevätsää).

369. "vihmu pohjoau lumen" (vihmu eli sade).

370. "vihmu lumem pohjai" (kevätvihmat).

371. "kevöällä kuj jeä alko lähtie porien aikana" 

(porien aikana, rantojen sulaessa).

372. "porien aigana ku dee sulau" (pori=sula 

paikka, vrt. Pori).

373. "moarandah poried roiteh jeälöin lähendaigah" 

(maarantaan syntyvät poreet).

374. "poried roih randoih" (rannoista 

sulavat järvet).

375. "pore avavuu merez da järvilöiz" 

(poreiden avautuminen).

376. "keveäl vai hissettäv astujes porejeä, 

kui niegloim peäl astud" (hissettää astuessa, 

jään kieltä).

377. "jeä porevuu keveäl" (porevuu, 

alkaa sulaa).

378. "jeäm porevutti kevätseä" (kevätsään 

voimasta).

379. "rand om poriehine" (poriehine, 

täynnä sulapaikkoja).

380. "diä rannas potkastih, lähti kulgemah 

myödyvirdah" (jäiden potkiminen, vrt. jäitä 

saattelevat menot).

381. "jeä potkastui rannaz, lähti kävelemäh" 

(elävä olento).

382. "kevät lähenöö gu potokas rubiau tippumah 

vetty" (potokas eli räystäistä).

383. "potopp oli litvan aigah" (potoppa=tulva, 

litvan=ohueksi kuluneen jään tai lumen).

384. "tulima sulah soate toimeh" (sulaan 

saate toimeen, lopputalvi=nälän aikaa).

385. "jeä pritsetteä, ku hoikka tuloo" (hoikan 

jään aika).

386. "pröyskäy söhlöjeä keveäl jallan oal" 

(söhlöjää).

387. "ojaz vetty pagenou keviäl" (pakenevan 

veen aika).

388. "kevätpuoli punaldah, sunnostah ilmad 

vähäzel" (punaldah=kiertyy, kääntyy, 

sunnostah=lauhtuu, lämpenee).

389. "pitkä keväd roih, pitkäd om purahad räystähäs" 

(roih=tulee, purahad=jääpuikot).

390. "koski burhoav äjjäl keveäl" (purhoavan 

veen aika, vrt. purhonen).

391. "lehti jo puskeh joga puuhuol, sulavu keväd roih" 

(sulavu eli lämmin kevät).

392. "koivunlehti puskeh keviäl" (lehtien 

puskeminen).

393. "kevöällä tuldih pudahittsi" (joen pudasta 

myöten, omat valtatiet).

394. "kuni on suu sulal, peä pälvel" (sulaan 

selviytyminen).

395. "jeäm päivitti siluloil, hudrendi" (huterat 

silujäät).

396. "jeäm päivittäy keveäl, hudristuttau" 

(kevään merkkejä).

397. "päivityttäy kevätpäiväz" (päivettävät 

kevätpäivät).

398. "nyt om päivä pitkä" (toukokuussa, 

tekemisen aikaa).

399. "hoz on vilu, ga päivembä roih lämmin" 

(päivemmällä lämpenee, viileät aamut).

400. "sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo" 

(odotettiin päivännousua, äijäpäivän tapoja). 

401. "mägilöil lumi luiskahtih päivyrindejiz" 

(päivärinteiden sulaminen).

402. "pälvempeittiäzet panou" (pälvet 

peittävä lumisade).

403. "jo pälvevyi moa" (maan 

pälveytyminen).

404. "ei ole vielä pälvie" (kevät myöhässä).

405. "pälved avavutah" (pälvien 

avautuminen).

406. "suu sulalla, peä pälvellä" (kaikki hyvin, 

kevät=toivon aikaa).

407. "kuni on suu sulal, sini on pää pälvel" 

(toivoa antavat pälvet).

408. "pälvekäz moa on keveäl" (pälvien 

aika).

409. "pälvistyi tänäpäi äjjy moadu" (lumesta

maaksi).

410. "sula pälvikkö" (pälviköt).

411. "pälvikk on rindiez" (ensin sulavat 

rinteet).

412. "pälvikkö avavui" (pälvikkö, monta 

pälveä).

413. "virpoi, varpoi tuorehii, tervehii, kui monta 

oksaa, nii monta urpaa" (virpolukuja, kaikella 

taikoihin käytetyllä merkitys).

414. "virvon, varvon tuoreeks, tiineeks, tulovana 

vuonna tuntumaan, näill ajon näkymään" 

(tiineeksi virpominen).

415. "minä viron vihallani, panen pajuvarvallani" 

(vihalla eli pajuvarvulla).

416. "minä virvon viisaasti, taputtelen taitavasti" 

(virpolukuja).

417. "virpoi, varpoi, tuoreeks, terveeks, nuoreks, 

notkiaks" (tuoreutta, terveyttä, nuoruutta, 

notkeutta).

418. "virpoiv, varpoin, tuoreeks, terveeks, 

tulovaks vuuvveks" (tulevaksi vuodeksi, 

vuodenvaihde).

419. "kalankutu on tääl siin kevässuvest" 

(kevätkudut).

420. "huono kalavuos tulloo" (huhtikuun lopussa 

kylmetessä, kalavuosi=kesävuosi).

421. "keväk kun kalistuu, ei se soa ennen kuj 

jouttuu se moan tuorreus ruohosta ja lehestä" 

(kalistuu=poutaantuu, soa=sada). 

422. "siinä näkkyy aivan selevästit tien kalla" 

(talvitien pohja).

423. "oli sitä vielä vähäj jäänkallasta" (kallasta 

eli reunaa).

424. "on jo keseä päi kallelloa" (kesään päin 

kallellaan, huhtikuussa).

425. "kyl suvikeli jo pian tlee ko nua viimäsek 

kallot tualt varipaikast sulava" (kallo=sulamaton 

jäinen kohta, jääkasauma rannalla).

426. "see on kamal ihminen ku see palja jalvo 

jo keväl kalttote lähtes" (kävelee jäisellä maalla, 

paljain jaloin käveleminen=maan palvomista). 

427. "keväl pääse kalloi pisi sittekki viäl, ko muuhalt 

jo ova jääs sulanu" (kalloi=rannoille kerrostuneita 

jäitä pitkin).

428. "viel tommot et o jeenkallo rannal ni ruppe 

se jeelahna tulema pyydyksiin" (jäälahnat).

429. "Ukinvahan nummella oli vielä lunta, 

mutta muuval ei olluk ku pikkasej jään kalloo" 

(viimeiset jäät, vrt. pääkallokeli).

430. "kyl siälä viälä reellä pääsee, ko hakkee 

semmosia kaltopaikoja" (vrt. kallopaikkoja).

431. "on stää nyv viälä sev verran jään kaltoo 

että reellä juur ja juur pääsee" (rekikauden päätös, 

vrt. vanhemmat ihmisvetoiset kelkat).

432. "siellä vuoren kohlalla on kalloo paljokin" 

(kalloo eli jäisiä kohtia).

433. "korkkeat tienkallot on hyväv vuojem merkki" 

(kalloista ennustaminen).

434. "sitä tien kalttoa yli minä peäsin vielä, 

muuvalta oli jeä epävarmoa" (tien kalttoa

=kovempaa talvitien pohjaa).

435. "jos roukut nousevat termile, rantajäät, 

ja miten korkealle neh kalloluut jäävä nin se 

tullee sitte uusi vesi vielä" (roukut=jääröykkiöt, 

termile=törmille, kalloluut=jäälohkareet, 

uusi vesi=tulva).

436. "on niin kalapakka kulukee kun on tiet jäätikällä" 

(kalpakka eli hankala, vrt. käydä kalpaten).

437. "mihin siellä tuommosella kalapakalla peäsöö" 

(kalpakalla eli kelirikolla, keskeyttää talvisen 

liikkumisen).

438. "kalseikkokel" (keväinen jääkeli).

439. "tuo mäk on ni kalttonen, ettei siitä peäse iliman 

keppiä jeäkelillä vallankoa" (kalttonen eli jäinen, 
jääkelit).

440. "kallijolta valluu sellaista ylänekkalttuva" 

(jään päälle syntyvää uutta jäätä).

441. "oamkammaa aikan" (aamukaman 

eli pakkasen).

442. "pitää aamukamantehen aikana käyräm 

ku on pareek keli" (aamukamanne=aamuinen 

pakkaskeli).

443. "kyllä son joutusaa ku saapi kammanthem 

päällä liikkua" (kamanteella liikkuminen, 

vrt. hankiaisilla).

444. "mitä sum piti sinnej jo aamukamaralla 

tormoottaa" (liikkeen aikaa).

445. "keväkkamara on kovaa ahavetuttaan" 

(kevätkamara=aamuinen pakkaskeli, ahvetuttaan

=päivettämään).

446. "alakaa jo toa tie olla nii kaltosa, jotta ei rek 

ennee taho pysyvä tie harjala voa kampeutuu kahe puole" 

(talviteiden sulaminen).

447. "kyl siäl oli kampperaa olla jos oli huano jää, 

ettei tiänny koska parsahtaa uimah" (jääkauden 

lopetus).

448. "ei tiäläj jos kamun aikana saatas viälä kulkeen" 

(yöpakkasten kovettamalla hangella).

449. "ei ny ennääp paljo käy ajo muukko kamun aikana" 

(kamun aika).

450. "onkin tällem päätä taas kovastik kamuttanu" 

(pitänyt aamupakkasia).

451. "välist tuule kans särkeentyy" (jäät keväällä).

452. "ol niin selekiitä päivälläin ettei yhteän 

kangistannu, tul voan katolta veet" (kangistannu 

eli pakastanut, kattojen sulaminen).

453. "kyllä se hanki näe uamusella kannattaa" 

(aamukannot).

454. "toisim paikoo hanki jo alakaa kannellam miestä" 

(miehen kantava hanki).

455. "toukopellot ihan kannessaan, ihan kun kattava 

hanki" (kannessaan, usvan peitossa).

456. "kylmeät lehekannatkii" (takatalvi).

457. "täsä tien kannalla vielä vähä on keliä, 

vaikka muuhalta on aivan sulaa" (keliä eli kelkkakeliä, 

talviteiden sulaminen).

458. "lumen kanthan oikein ahvettunu" (ahvettunu 

eli päivettynyt, lumen kanta=lumisen ajan loppu).

459. "talvenkantoa jälellä" (talvenkantoa eli loppua, 

vrt. kantaa).

460. "liekkö niissä huonommissa kohissa liijaksi 

kantivarrookaa" (kantivaraa eli kantavuutta, 

hauraat kevätjäät).

461. "aamulla meni hankikannoilla" (liikkeen

aika).

462. "oli taah niin hyvä kirsikanto ku eilen sulatti lunta 

ja yällä oli kova pakkanen" (kirsikanto eli hankikanto, 
vrt. kirsi=routa).

463. "ku om pitkäk kantohanget, tullee köyhä vuosi" 

(hangista ennustaminen).

464. "kantohankijaenen ku on niin silloihan suks kulukoo" 

(suksipäivät).

465. "nääk kanttaam päivät oli nii hurjan kuumat" 

(kanttaan päivät, toukokuun alussa).

466. "kanttaampäivät helatuarstaij jälkee" (omat 

kanttaanpäivät, vieras helatorstai).

467. "kun on kylmä se kanttaaviikko nin tullee lämmyn 

suvi" (suven ilmojen ennustaminen).

468. "siinä kun suvi ja talvi riiteli, siinä se oli kanttausviikko" 

(riiteli eli kanttasi, vrt. tuulien kääntyminen).

469. "tule vasta aamukappeella" (ilmojen mukaan 

liikkuminen).

470. "eile aamul mie mäni kappee aikan" (kappeen 

aikana, aamupakkasilla).

471. "keveä son kävellä kappassa kylymäsen aikana 

aamuvarhaisella" (kappassa, kovalla hangella).

472. "ol vielä lume karakkeita" (karakkeita eli laikkuja, 

lumien sulaminen).

473. "nu se olkiin nii hyvä karanne jälleh aamol" 

(karanne eli kevättalvinen pakkaskeli, vrt. luojahenki 
Karu).

474. "akkunas sulava ja rästäk karava" (karava eli 

valuvat, kevään merkkejä).

475. "on nyt lumi karanna" (sulanut nopeasti).

476. "iltakarreen aikana luistaa reki huonollakin tiellä" 

(ilta ja aamukareet).

477. "kyllä kuorma luistaa, kun sen aamukarreella hakkee" 

(kevättöiden aikaa).

478. "karesjäätä" (haurasta kevätjäätä).

479. "kari rupeaa" (ottamaan reen jalaksiin, kari=sora, 

vrt. mennä karille).

480. "siel on karhankkanne oikase siit poikki" (hankiaisten 

nimiä, vrt. Karun hanki).

481. "kun hangelleh hyvin kariseisih havuneuloo 

niin kariseisse ruviskis sitte kesällä" (neulasista 

ennustaminen).

482. "tul takatalavi, se kesti kaks viikkoo" (oma 

takatalvi, vieraat viikot).

483. "suvet kumminkik karkkoontu pois" (suvet 

eli lämpimät ilmat).

484. "kuha vuan ei tuas tulis karkkotalvi ku näin 

aikasee alko kesä tulla" (karkkotalvi=sulaan maahan 

satava uusi lumi).

485. "niim monta karkontalavii kun ol syksyllä niim 

monta sanottiin olevan kevveellä" (syksyiset ja keväiset 

karkontalvet).

486. "menin kohta aamukarmanteella ko oli yällä 

piäni pakanen että vähä karmahti" (karmahti eli jäätyi, 

hanki).

487. "tuul on olt tänä kevän nii karmakkua se käyvvyy 

oikie luihen ja ytimii" (karmakkaa eli kylmää, 
vrt. karmutuulet).

488. "pakanem piti karmanteesa" (ilmaa 

kylmänä).

489. "ku tuallaanen karmannes on pihalla nii ei 

sinne hevillä päätänsä pistä" (karmanne,

aamuinen tai iltainen pakkaskeli).

490. "kylhan se lum kestiä kun yöl aina karmistaa" 

(karmistaa eli kylmenee, yökylmät).

491. "karmistaa pakkaseks" (kuka).

492. "hilsteet ja kuivan karmun" (lennätti puista, 

kevätmyrsky).

493. "ensimäisest karmukaristuksest o viis viikkua 

ku ne o rikat sulas moas" (kevättuulista 

ennustaminen).

494. "karpanne" (karkea pakkaskeli).

495. "männään sittev vasta iltakarpanteella" 

(iltaisin liikkuminen).

496. "hank ol ehto erel jo vähän karppaunnu, 

ja kanno miehe" (karppaunnu eli kovettunut, 

miehen kantava hanki).

497. "ettei ook ko karskeita jälliillä" (lumien 

hävittyä parissa päivässä).

498. "karske ol jo hangem peällä" (kylmän yön 

jälkeen, hankiaisten odottajat).

499. "hanki on karstalla" (karsta=hangen kova 

pintakerros).

500. "suvej jäläkihin se tulee karstahanki" 

(suven=suojan, karstahanki=karkea hanki).

501. "karstajää" (karkea ja kuluttava 

kevätjää).

502. "karstakeli syö suksein pohojat valakosiksi" 

(jäinen hanki).

503. "kum päivälä sullaa lumi ja yölä jäätyy, 

se on karstaletta" (lumen tuntijat).

504. "siit ol sellain korppu hangel ja ol sellaist 

karstalliist kun ol ollu pakkain" (korppu eli

karsta eli jäinen kuori).

505. "tuo karstalumi syö suksempohojat pilalle" 

(karkea karstalumi).

506. "se tuommonen karstanne syöpi heleposti 

sukset pilalle" (itse laaditut=arvokkaat).

507. "karstankaristaja" (oksia karistava 

kevättuuli).

508. "s ei oleh hyvä, semmoseksi karstanteheksi 

sem pinnan saapi" (jään pinnan).

509. "olemattomaksi ne sukset kuluu, jos enemmälti 

tämmösellä karstannekelillä hiihtelöö" (suksikelien 

päättyminen).

510. "kirren päällä on joskus semmonen karstet että 

se syö suksistaki äkkiä vakset pois" (kirsi=routa, 

jäinen maa, karste=jäinen lumikerros).

511. "se oh hyvin karstehelliist" (karsteen aika).

512. "karstehanki tulee ko suviaa ja sitte pakastaa" 

(suviaa eli lämpenee).

513. "kun eile oli suoja ja yöllä pakkanen, niin on 

lumempinta karsteikolla" (karsteikon synnystä).

514. "semmosta piäntä karvannetta" (aamuinen 

tai iltainen pakkaskeli).

515. "kyl ne siält aamukarvanneel kottii saaraa" 

(kevättöiden aikaa).

516. "kyl nihen kasos semmosep pitkäp puikut" 

(puikot, räystäisiin).

517. "täyry varrot vaan et rupes uut jäätä sihen 

kassoomaa" (kasvamaan, jääpuikkojen 

putoamisen jälkeen).

518. "taitaa tuisku tulla, koska purasta kasvattaa 

räystääse" (puikoista ennustaminen).

519. "maa kassahtelee keveellä ku lumi sulaa ku 

or roulittunu" (kassahtelee eli kohahtelee, 

roudan sulaessa).

520. "ei siä viä uilav viitti, muuta jos juuri kastaa" 

(kastaa itseään, jäiden lähdettyä).

521. "pittää käyvväk kastaemassa ja sit lähteep 

poes" (kastautumassa järvessä, vrt. talviturkin 

heittäminen).

522. "pitäs keritä ajjoo ne sieltä ennenkur ruppee 

huovettammaan nii, että kel katkii" (huovettamaan 

eli sulattamaan lumia, vrt. huveta).

523. "viel on oikei ninku moaha päi riipalloa, 

ei ov viel räystästä katkont yhteä" (katolla olevan 

lumen tarkkaileminen).

524. "ei ollup päläveä vähejää, näin jos alakaa 

toukokuullem mennän niin kummoa katotaan" 

(katsotaan kummaksi, pälvettömyyttä, 

kaikella aikansa).

525. "katov vaa, ettet mee ihan katolle, kut taas 

tulloo kevätkuivuuvet" (mee katolle=laihdu liikaa, 

kevät=liikkeen aikaa).

526. "kevvällä on kavva kylmäd i jolakot" (jolakot 

eli viileät ilmat, vrt. pohjantuuli).

527. "minä kierrin sulan kauaatte" (sulan eli

jäällä olevan sulapaikan).

528. "ei ne kaukaset ou" (sulamaan alkavat 

lumet, talvesta kevääksi).

529. "on niin lämmin jotta on mukaveet olla 

kaulahispäätä" (ilman huivia, vaatteiden 

vähentäminen).

530. "sillon ko koivul lalva vihertämmään ni s on 

ollu sem merkki et sillol lähretään kaurankylvölle" 

(koivujen vihertäminen, vieraat kylvöt).

531. "muuta ko kautta kävelisij jä menisi sekaha" 

(pitkään jäiltä poissa oltuani, jäillä liikkuminen
=vaatii kokemusta).

532. "kyl se ol kavalikko jot peäsyök siint mut 

yhä siint peäs" (kavalat kevätjäät).

533. "kun siitettä sattaa, sillon tulloo kova keli 

semmonen kavanne että kapisoo suksi" (siitettä 

eli räntämäistä tihkua).

534. "nytpä on semmonen kavanne" 

(aamuinen pakkaskeli).

535. "vähän alako kavannehtoa" (kylmetä,

pakastaa).

536. "kavatteleha vähä ko määt sin jääle se saattaa 

puottaa" (kavattele eli varo, vrt. kavahtaa).

537. "jää voip käyvvä nii kovast et mies ei jaksa 

juossa rinnal" (käyvvä eli kävellä, jokijäiden 

lähteminen).

538. "selkämerel ko jäät käivät käymää ni piti 

tulla pois putkilt" (putkilta=jäällä olevilta 

kalastuskojuilta).

539. "kerta vuojessa käytihin alahalla keväkkelillä" 

(alahalla eli etelämpänä, vrt. alavirrassa).

540. "kehelmä" (lumeton paikka puun ympärillä, 

vrt. kehä, ke=pyöreä, pyhä, maan uhripaikkoja).

541. "puum pershet olik kehinhej jo metsässä" 

(puiden kehiminen).

542. "ei sydänmaila ole puun perseetkään kehineet" 

(kevään etenemisestä).

543. "jäät rupeaa kehihmään irti" (jäiden 

kehiminen, pyöreät sulakohdat).

544. "kehnoa jäätä, ei se kestä" (kehnon jään 

aika).

545. "jää on nii kehno et enempää yli ei pääse" 

(talvisen liikkumisen lopetus).

546. "jeä kehnontuu, käö aena kehnommaks ja 

kehnommaks" (kunnes katoaa).

547. "ja ku kevätpuoli keijahtaa" (keijahtaa 

eli keikahtaa, vrt. keiju).

548. "kevähhän tästä tullak keijahtaa" 

(kevään keijahtaminen).

549. "keikkoja" (keväthangella olevia pieniä 

hyönteisiä).

550. "kyllä se kuh herkkii kevvääks niin se on 

niin keilakkoo tuo ilima" (keilakkoo eli kuulasta, 

vrt. herjetä=lopettaa).

551. "oli simmonen keväinen keli" 

(kevätmuistot).

552. "kyllä se tekee kelistä kuitin nii" (lämmin 

kevätilma, vrt. olla kuitti).

553. "Päijänne ol kelissä silloim peäsiäisen aikaan" 

(kelissä eli kelirikossa).

554. "keli lähti" (jäät sulivat).

555. "ny on kova kelihanki" (vrt. rekikeli,

hiihtokeli).

556. "kelirriite" (riite eli rikko).

557. "ei pääse ajjaar reellä eikä pääsej jäätä Ouluu, 

kelirriitto se on syystä kevättä" (keväinen ja 

syksyinen keliriitto).

558. "aikusin se särki kelin tullee pitkä rospuuton 

aika kelinsärky" (särki kelin, kuka).

559. "siitä tullee taas kohta keliriitteen aijaat" 

(keliriitteen ajat, vrt. rikon).

560. "ei sitä näin keliriiton aikana pääsek kun kuret 

ja pirut liikkeelle" (kurkien paluun aikaa,

vrt. piru=korppi).

561. "kelirikko oli pahimmallas, ei pääsny reellä, 

ei rattail" (vrt. kävellen).

562. "on niin kelirikko ettei pääse ennääm minkää" 

(kelien mukaan eläminen).

563. "heitäp poes turkki, ni o kelekkeemp kävelläkseis" 

(vaatteiden vähentäminen).

564. "kevätrusko kelteiks, syysrusko lämpimiks" 

(kelteet=selkeä, kolea ja tuulinen kevätsää).

565. "tuli sittev vahvalle jeälle, kellimällä tulin mut 

en hirvennä vielä noustap pystyy" (jäihin pudottuani, 

hukkuneet=yksin liikkuneita).

566. "kellona se vain on tuo selkäjää jo" (kellona 

eli vapaana, irti rannoista).

567. "ny aivav viimesellä liukkahalla se löi mun 

kenturahan" (löi kenturahan eli kaatoi maahan, 

kevät ja syysliukkaat).

568. "on kepiä keli kulukia ilta tae aamu kylymäsen 

aekaan" (ilta ja aamukylmäset).

569. "meille tulloo viellä keppelin päivät kuh sullaa 

järvi ja soahaa tuoreita kaloja" (talven niukkuudesta 

kevään kylläisyyteen).

570. "kevvällä on kavva kylmädi jolakot kera" 

(ilmat pysyvät kylminä kauan, vrt. tuulien

kääntyminen).

571. "jääkere" (kerroksellinen kevätjää).

572. "ne otti siihen kerppuusa oksan kullennii" 

(marian päiväksi poimittuun pajunoksaan,

vrt. maan pyhät).

573. "se on nin kevättalvi että ol lumem päällä 

semmoim pien kerste" (ohut jääkerros, 

vrt. kirsti).

574. "ei kerstiel suksetkaa hyvin kule" (hyvät 

ja huonot suksikelit).

575. "tek yölä kerstettä lumem piälek" (yöllä 

syntyvä kerste).

576. "lähetääs sitte oamulla kerstee aikana järventaha" 

(aamukersteellä liikkuminen, vrt. karsteella).

577. "kyl niillä hannae piästeev vaekka kerstehhankia" 

(paksuilla suksilla, hannaa=uskaltaa).

578. "keveällä kersthangen aikana" (jäisen 

hangen).

579. "siäll on semmoset kerstinkeet, ettei siällä 

minkääm menneem pääse" (jäiset kelit).

580. "kas kun on kerstinnes syänyt talluni anturap 

puhki" (talluni eli tallukkani, jalkineita syövä 

keli).

581. "keskujää nous" (keskujää nousi ja alkoi 

hauen kutu, rantojen sulaessa).

582. "kyllä se hankijainen jo tok kestättää, 

on se hanki niin vahvoo, ei yhtään upottanna" 

(hankiaisten ihme).

583. "tänä uamuna hanki jo kestätti ihan hyvästi" 

(aamuhangilla liikkuminen).

584. "se on se moarriikuu ensmäenej ja sitte 

huuhtikuu toenen kun tekköö ja sitte kolommaas 

toukokuulla, sitte oj jo täösi kesä toukokuulla" 

(huhtikuu, toinen kesää tekevä kuu, maarikuu

=maaliskuu).

585. "kolmannella kuukauvella ne on kesässä jo" 

(kevättuulen pudottamat neulaset).

586. "sillo ol jo kesäihollaa kaik puut" (puut 

kesäihollaan, vrt. lehdessä, mahlassa).

587. "ei siitä ou ennee pitkältä sulliim maehin, 

jo käv meillä kesälintu" (kesälintujen 

saapuminen).

588. "kyllä siälä jo kesäliparehis tarkenoo" 

(naisten kesävaatteissa).

589. "se oli kesämaahan asti" (kesämaahan 

eli sulaan maahan).

590. "kaokasessa etelässä jossa se on kesämoa 

sieltä pijan tulloo lämmin henki tännej joka 

selevee tekköö" (tekee selvää talvesta, 

kesämaasta tuleva lämmin henki, vrt. pohjoisesta 

tuleva kylmä henki).

591. "jopa tul kiire kesäntekijälle" (lämpimistä 

ja sateisista kevätilmoista).

592. "se on kesäntekoa nyt" (lumien sulaessa 

nopeasti).

593. "ei nyt o kesäntulost toivet" (toivoa syövä 

takatalvi, kevät=toivoa kesästä).

594. "se rupiaa jo pikkuhilijaa siittä kesättelehen" 

(tekemään kesää).

595. "aiva hikuaa kun niin kesättii" (hikoaa, 

pitää lämmintä kevätilmaa).

596. "yöll on kumminki kylymänny vaikk ehtooll 

oli niin kesättävänä" (yökylmät).

597. "pian nyj jo alakaa niin kesättähän ettei enäär 

reellä ajeta" (rekikelien lopetus).

598. "näyttää että rupiaa kesättähä" (tekemään

kesää, vrt. tuulien kääntyminen).

599. "sielä puhaltelee oikeen kesätuuli, kyllä siittä 

kesä tulee" (kesämaasta puhaltava tuuli).

600. "välistä käyttää sitä kylmempänä, lämpiää se 

ku kerkiää" (ilmojen vaihteluista, vrt. pohjantuulen 

ja suvituulen taistelu).

601. "kon tlee jälles keväse, niin kyl se tuntu sentä 

mukavalt" (mukava aika).

602. "onhan niit myähäisii kevii" (myöhäiset 

ja aikaiset keväät).

603. "kevääntaittees se uolevi unkaa päälle, 

ihimisillej ja itikoolle" (uolevi unkaa, 

tarkoittaako nälkää).

604. "kylä viime kevä oli kaunis ja lämmin, 

harvon on nin kaunista kevväätä" (keväiden 

muisteleminen).

605. "kevvään kovvuutta talvel lämpöset" 

(vrt. kylmät ja lämpimät ilmavirtaukset).

606. "käyrään sitte vasta kevväimmällä" 

(liikkeen aikaa).

607. "en os semmosta kalasaalista saanus sittem 

mennyk kevvään" (kevätkalassa käyminen).

608. "nyt on päästy kevähäh" (kevääseen 

pääseminen).

609. "mie kulon kankahii kaiket keväit" 

(tekemisen aikaa, vrt. päivänvalosta saatu 

voima).

610. "kevveähe ast" (kevääseen asti, 

mistä alkaa).

611. "kevväil kerra syksyl kahista" (kehotettiin 

vierasta syömään).

612. "en ook kahteen kevväehen käöny" 

(kahteen kevääseen, vrt. vuoteen).

613. "pitkät on jeäpurraat, seun pitkän kevväin 

merkki" (purraat eli puikot). 

614. "joinaki kevinä kirsi ov vielä paksu" 

(kirsi eli routa, maan tuntijat).

615. "se rupiaa jo kevväämmäksi kääntymhä" 

(helmikuussa, vrt. päivän palaaminen).

616. "keväjistä se sato, syksystä oli poutaa" 

(vuodenaikojen yhteydestä).

617. "se satoi hyvin keväistä" (sateiset keväät).

618. "tämä on keveänkalleutta" (sanottiin 

aikaisesta keväästä).

619. "kum maaliskuu tuloo ni minä ole ihan kevättö" 

(kevättö eli kevätväsynyt, talviset maaliskuut

=väsyttäviä, keväiset=piristäviä).

620. "on nuin kevveästis sattoah heovetellunna" 

(satanut keveästi).

621. "ny on keviä keli" (keviän kelin aika).

622. "ol hyvin kaunis kevopäevä silloinnii" 

(kauniit kevätpäivät).

623. "ensimmäene kevopäevä" (kevo eli kevät, 

vrt. lunta sulattava päivä).

624. "siinä keväämen korvas" (kevään korvassa, 

vrt. taitteessa, vaihteessa).

625. "keväimmen näkö on ilmassa" (keväimen 

näkö, vrt. näkö=kasvot).

626. "keväimel mie viimeks kävin siel" (keväällä 

tehdyt matkat).

627. "keväimeltä se ny näkyy" (näyttää).

628. "menen kun kevväimempi tulee" (liikkeen 

lisääntyminen).

629. "kyl stä nyj jo mennee ko kauniik kevväiset 

ilmat on" (kevätmenot).

630. "on niin kevväesemmakuine ilima" (keväisen 

makuinen, maistuvat ilmat).

631. "oes se kevväesinä aekoina soma katottava sekkiip" 

(somien katsottavien aika).

632. "taitava mennäk keväsep pitkäp päivät niinku 

talvisep pitkät illakki" (pilviset kevätpäivät, 

päivää odotellessa).

633. "jos jäät ajo keväiseltäär rantaan, sanottiin 

nyt tän kyläl likakkin nailaa" (jäiden liikkeistä 

ennustaminen).

634. "kevääsillä viälä oj joskus yäpakkaasia" 

(yöpakkasia eli kahuja).

635. "evvään kans ennen kuljettiin kevväisiltään" 

(eväiden kanssa, kertoo matkojen pituudesta).

636. "kevähisi hanget kantaa ni jot voip lasketella 

kelkaal" (laskemiseen käytetyt kelkat, 

vrt. vetämiseen).

637. "tuluva aikaan keveäsittäin aika ryöhy käy" 

(kevättulvat).

638. "oltiin sta ennen tästä mökistä keväaamuna 

hangenselässä" (hangenselässä eli pitkillä 

eräretkillä).

639. "keväthalla on hampaaton" (talven  

heikentymisestä).

640. "ei keväthaplalla piet tulta suattoom mettään, 

pallaa puol mualimmoo" (keväthaplalla eli ahavalla, 
maan kuivuminen).

641. "kyllä se rasi vielä palaa keväthapleella" 

(edellisenä kesänä polttamatta jäänyt kaski).

642. "mulla on olluk kevähiuka ko täsä ei oo ollu 

oikiaa ruokaa" (keväthiuka eli nälkä, vrt. hiukoa).

643. "ei täs keväthohlaman aikana viitti mettähän 

hakkoollen mennä" (keväthohlaman eli keväisen 

sohjokelin).

644. "kääri ny liäpees ennenkos meet tohon 

kevähholskanteesee" (holskanteeseen eli 

sohjoon).

645. "ajetaa kaikk ajot ennen ko tulee taas ne 

kevähholskeit" (kevätajot, reellä metsästä).

646. "kevähhäyry on kevyttä ja kuivaa" (häyry 

eli sumu, vrt. häyrynen).

647. "kyllä seijjooh häävi kulukijam minkäällaesella 

ajopelillä tuommosella kevähhölseellä" (hölseellä

eli sohjossa).

648. "viime kevänä siinä keväthölseikö aikana se 

käyv meillä viimeks" (keväthölseikön eli kelirikon 

aikaan).

649. "ol semmonen kevätilima ja hankijjaenen ol 

niin ne kun suksella kuluki" (suksin ja jaloin kulkijat, 

jaloin kulkeminen vanhempaa).

650. "keväjää se om petolinen, s ei ritise, se hurahtaa" 

(jäätietäjät).

651. "keväkkamara on kovaa ahavetuttaan" 

(keväinen aamupakkanen).

652. "ohhanne keväkkarmanteekkij joka kevä" 

(kevätkarmanteet, maalis-huhtikuuhun sattuvat 

tuulet).

653. "kevätkarmanne" (hankikanto).

654. "jos vaa ei tulis kevätkarmuloi" (keväinen 

tuulinen pakkassää).

655. "kevätkaski huuhtikuu ajalla o hakattu" 

(vieraat kasket, vieraat kuiden nimet).

656. "se on koko keväkkautte siäl ol" (koko 

kevätkauden).

657. "Erkki jätti hirreajon keväkkieriin, sillon se 

vasta hyvil laatuun käy" (keväinen jääkeli, 

lumettoman jään aika).

658. "perämettältä hajetaan puut vasta 

kevätklapsanteilla että sopii ottaa isompia kuarmia" 

(kevätklapsanteilla eli keväisillä jääkeleillä,

omituinen hevosilla teettäminen).

659. "keväkkojo poltti laehon kuloksi" 

(kevätkojo=kylmä kevättuuli, kevätahava, 

vrt. kojonen).

660. "ko satut kevätkorvis joskus tänneppäi" 

(kevätkorvissa liikkuminen).

661. "vielä täs on kevätkorvvoo tehäk" 

(omat ajanilmaisut).

662. "keväkkorvalla sitä saattaa pikku töetä tehäk 

ku oo aekkaa" (kevättöiden aikaa).

663. "se pittää tehäk kevätkosteutie" 

(kevätkosteuden aikaan).

664. "ussein tahtoo sattuak keväkkuivaen aejaksi" 

(kevätkuivan aika, kosteudesta kuivaan).

665. "ensimäine kevätkuu se jos syntyy pohjaistuulella 

ni siit tulloo kylmä kevät" (kuiden syntymisestä 

ennustaminen).

666. "jos ei kevätkuissa puista varise neulasia" 

(neulasia varistavat kevättuulet).

667. "eokol lehmä ynnittää jos pohoisista kiäntyy 

ne kevätkuukaovvet" (pohjoisesta kääntyvät 

kevätkuukaudet, vrt. pohjantuulen aikaan).

668. "kyl ny on keväkuulas ilma" (kuulas 

eli kirkas, kuu-las).

669. "keväkuulaal tulee valkeet pyykkii" 

(kevättöiden aikaa).

670. "ku ei tulis pahoja kevätkylymie enneäv" 

(kylmään kyllästyneet).

671. "rupes pittää nuita keväkylymäsijä nui pitkää" 

(kylmän jatkuminen, takatalvi).

672. "tavalliisest on kahlet kärjät, keväkkärjät 

ja syyskärjät" (kevät ja syyskäräjät, käräjä

=kokoontuminen jossa selvitetään perheiden 

välisiä asioita).

673. "hälinää ja hulinaa kun kevätkäräjillä" 

(käräjien iloisesta luonteesta, nähdään tuttuja 

pitkän talven jälkeen).

674. "ku viimesel kevällumel pesee silmääs" 

(kevättaikoja).

675. "kun kevällämmin tullee" (lämpimän 

odottajat).

676. "kolomannesta kovast kevämmyrskystä 

on yheksän viikkuva kessään" (kevätmyrskyistä 

ennustaminen, vieraat viikot).

677. "kevääouru men nii salaa" (keväinen 

sulamisvesi, kevättulva, vrt. oulu).

678. "kovii keväppakkasii tulee" (yöpakkasten 

alkaessa).

679. "oli ensimmäinen keväppäivä oikeen" 

(vrt. lämmin päivä, lumien sulaminen).

680. "kevätrousteikkoo" (rosoiseksi jäätynyttä 

tietä).

681. "kevärruska kylymiksi, syysruska lämpimäksi" 

(ruskoista ennustaminen).

682. "keväträvässä kun ajethij" (rävässä,

päivän pehmentämässä hangessa).

683. "kevätsaret tuoo, syksysaret viöö" (kevät

ja syyssateet).

684. "ko tulisit pitkät keväsoikoset että paremin 

saattas olla ulukona" (kevätoikoset eli lämpimät 

kevätpäivät, vrt. oikaista selälleen).

685. "ei s ole kevätsoset vielä sillon" (keväinen 

sohjokeli, pääsiäisenä).

686. "olipa raskas kevässuvi, jeät ja lumet oli mennä 

heti peäsijäesej jäläkeen" (kevätsuvi=keväinen 

suojasää, vrt. pilvinen ja sateinen).

687. "mua aina keväällä kevättii nottei lystää syärä" 

(kevättii eli väsyttää).

688. "elä ollenkaar ruppeak kevätyks, syöp poes" 

(hyvin syöminen, paikallaan olosta liikkeeseen).

689. "kyllä siellä jo kevättää, ku maata paikka 

paikoon näyttelöö" (näyttelee maata, kevään 

merkkejä).

690. "rupiaa kevättähäj jo" (harmaiden päivien 

päätös, kevät=toivon aikaa).

691. "kevätveet ko männiit perrääj jäihen" (jäiden 

perään, lumien sulamisveet).

692. "kevävväylä" (kevätvesien aikainen 

veneväylä).

693. "ei ne keväöistä muut ot tärkeit ku ne suvyöt" 

(suviyöt, vrt. käenlaulun aikaiset yöt).

694. "sit on keväyönä tuolla syvämmaalla monellaesta 

ääntä" (yölaulun alkaminen).

695. "kevveelisenä pitkänä päevänä" (päivien

piteneminen).

696. "pitää teitä rippoja, jottei teistä tule keväänkestie 

ja talvelleskie" (heitettäessä pajunurpuja ihmisten 

päälle, vrt. virvottaessa).

697. "jo alkaa kevväintymhän" (kevään 

lapset).

698. "olik siit vuas nyk keväste, vai olik siit kaks" 

(keväällä tapahtuneet asiat).

699. "ensmäs keväste" (ensi keväänä).

700. "viimäs keväste sado paljo" (viime 

keväänä).

701. "käväkahu" (aamupakkanen).

702. "se oli semmonen kalaveppaikka mehtän alla" 

(varjoisa paikka, luminen kohta).

703. "siellä on kierähanget parraellaa" (jäiset 

ja sileät hanget).

704. "kevätkierät taes tulla" (jäiset kelit).

705. "öylössä päevänä kävellä joappaelin tuosta 

vielä jeätä myötej ja nyt siinoj jo venekel" 

(nopeasti etenevät keväät).

706. "kyllä kevväellä mua pöllyää, tämä alakaa ollaj 

jakaekoo, om poutaset ajat ja kaek" (keväinen 

jakoaika, vrt. talven ja kesän välinen aika).

707. "kannattoaha se jalkamiestä viel vähäise" 

(pehmenevät hanget).

708. "ja siäl oli vanhoja ja lapsia ja, kaikkia ketä 

sitte, jalkeillep pääsi nin oli siälä" (helavalkeilla, 

vrt. hella, helga).

709. "niitä ennen lumella jampi niitä hyönteisie 

semmosie kärpäsie ja toukkie" (lumikärpäset).

710. "sitä kuuloo jos vaekka minkälaesta jarnutusta" 

(keväällä, eläinten ääntelyä).

711. "om päivä vähä nopiaa jatkunu" (jatkunu 

eli pidentynyt).

712. "jatkuvam päevän aekana se ei tule äkkiä 

pimmee iltaisin" (jatkuvan päivän aika).

713. "se tuntuu pitemältä tuo jatkuva päivä" 

(pitenemisen tuntuminen).

714. "se rupiaa joki luomahaj jäitähän" 

(elävä olento).

715. "ves sieltä altapäij jauhaa ja tulloo uveavanto" 

(avantojen nimiä).

716. "jaustanne" (kovapintainen hanki,

ei kestä kulkemista).

717. "päivääl hellittää, yöl iätyttää" (jäätyttää, 

lämpötilan vaihtelut).

718. "joham miä sillol lentelin siit iltapäivällä 

paljaij jaloin" (toukokuun alussa, 

maan ystävät).

719. "minä meninki niin näperältä töyttäähän 

että jopa plumpsahij ja menin aivan umpehe" 

(töytäisemään jäälauttaa, joessa).

720. "ka se on kevväällä siinä heti kun, joit aukivvaa" 

(jokien aukeaminen).

721. "kyl se jolla aikka nous jääm pääl" (vesi,

jolla aika).

722. "kevväl tuli jälle mokoma jolakko däi vilu" 

(jolakko ja vilu, vrt. takatalvi).

723. "ilmat taas jolakoituut" (viilenee,

vrt. syksyn ilmat).

724. "nyv viä oli hyvä tulla" (jään yli, 

huhtikuussa).

725. "kylläpä se uli jotennis suuri tuluva tännäik 

kevännä" (tulvakeväät, vrt. nopeasti sulavat 

lumet).

726. "ku sataa ni sitten se pakenoo jourumma" 

(routa, pakenee joudummin).

727. "niim pijan kun järvistä jeät särky niin lähettiin" 

(lautalla järvelle, kevään iloja).

728. "piampa se näyttää tuosta joutuvam pälävele" 

(päivän kohdat).

729. "kevväällä se villin veen aekana puu huilovaa 

joutuun alavessiin" (villin veen aika).

730. "kyl se vaa jumakkakih ilma lunta sulattaa, 

ku aurinko käyp korkejal jo ku kevättä tekee, 

vaikka se pilvenkih alla käyp" (jumakka

=pilvinen ilma, vrt. juma=pilvinen taivas).

731. "olin sielä koko jumalan kevättäki" 

(jumalan kevät, vrt. jumala=kesävuoden 

henki).

732. "siihen se kokuaa sitte jumalattomat rovat" 

(jääröykkiöt, matalikolle).

733. "sillon ko tuluva puhkesi niin sillon se oli 

parraimmillaam maslaj juoksu" (maslan eli 

mahlan).

734. "juoksujäitä se seisottaa karreim päälle" 

(karien päälle, vrt. ajojäitä).

735. "juoksuttaa tuota lunta kevätahava" 

(kevättuulet).

736. "jää juoksee kertohins" (juoksee kertoihin, 

liukuessaan toistensa päälle).

737. "sären kutu se oj justtiisas sillon kun tuo lehti 

rupevvaa puhkkiimmaan" (särjen kutu ja lehden 
puhkeaminen).

738. "ruo´ojjuurustat tulee laukuille ens ja siit se 

jää aina huontuu, jää tuloo puikoille alta päi" 
(ruokoiset paikat, sulavat ensin).

739. "siellä oj jyhhäös kuj jiät halakee" (jäiden 

ääniä).

740. "eilen sulatti nin että mäjestä juaksi tiälle vettä 

ja nys se on siihen yän aikana jylliintyny" 
(jylliintyny eli jäätynyt).

741. "tänä kevännä vesi jylittää Mattilan kohlalla" 

(luo jääkerroksen joka uuden veen valuessa 

paksunee).

742. "kaiken yätä siä jylyttii Hulkkiovvuarella 

helaatorstaina" (omat vuoret, vieraat 

viikonpäivät).

743. "jyrimpäivän käki kukkuu vaikka pesäh ovelt" 

(käen kukkuminen).

744. "jyrimpäiväj jyrrääs, kalakontin kapsaas" 

(jyrinät ja kalakontit).

745. "jyrimpäivän nostettii nuorikkoi akkaij joukkoo" 

(jyrinpäivän tapoja, huhtikuun lopussa).

746. "jos kylymää jyrinyöt, kylymää heinällatvat" 

(jyrin öistä ennustaminen).

747. "jos ei jyrki jyrisen niin ei kesä karise" 

(omat jyrinät, vieraat kalenteripäivät, 

ei jyrise kalenterin mukaan).

748. "tulloo pitkä kevät, ennen jyrkii jyräi 

ukkoinen" (ensimmäisestä jyrähdyksestä 

ennustaminen).

749. "kun jyrkinä kylömää, ni kylömää yheksä 

yötä perättäe" (kylmää eli pakastaa, 

yöhallat).

750. "nii pölkäsivät naisii jyris ko pahat laatanaa" 

(miehet pelkäsivät naisia, vrt. kevätkalastuksen 

alkaminen, miesten ja naisten pyhät).

751. "jyrympäevä, sillon ei soanna jyrytä, tul karhu 

ja tappo niien eläimet" (jyrytä eli meluta).

752. "jyryyönä kuulu torvein äänet ympäri kyllää" 

(jyrynyön tapoja).

753. "siittähän ne jyryyöt om perintyäki, yrjöm päivän 

aikuset jyry yöt" (jyry yöt).

754. "kyllä se vishin on jyrkkää lumen menova sitte 

ku se alakaa sulattamhan" (lumien sulaminen).

755. "kyllä se jo huomena jytkäsee" (järven jää, 

lähtee liikkeelle).

756. "kyllä sitä soa tehä yhtä jytyä näen kevätkiireessä" 

(kevättöiden aika).

757. "jos pakkanen puree lehenkannan puree se 

jyvänkannan" (pakkasesta ennustaminen).

758. "mee mene jokirantta jäittelähtö kattoma" 

(jäidenlähtöä katsomaan, vrt. sukulaiskansojen

tavat).

759. "nyt se tuli jäirellähtö, kattotahan nym millä 

rannalla ensi kesänä tanssitahah häitä" (jäiden

lähdöstä ennustaminen).

760. "jäehellähtö käv tänä kevännä nii äkkiä, 

että jeät reätys voam paekoillee" (suli 

paikoilleen, jokainen kevät erilainen).

761. "ko vieriveet laskee jokkee oj jäijellähtö kaukana" 

(rannoille jään päälle kerääntyneet veet).

762. "koskipaikoos oj jäiremmeno kovaa rytinää" 

(kevään ihmeitä).

763. "ne un taas pimiät aejat jälelläpäen" 

(maaliskuussa, elämä voittaa).

764. "yritti kolokostummaan van sitte lämpisi jälelleen" 

(kevään ilmoja).

765. "kyllä se jäläki näötti ensin nii hirviältä että" 

(tulvan jälki).

766. "jäläkilumiisa se talavi tapovaa useinnii 

satoo kylymiin aikaan" (sataa jälkilumiaan, 

elävä olento).

767. "jos jäirellähärön aikana tuloo kylymääsiä 

ja vesi laskoo äkkiä jotta jäitä jää rannoollet 

tuloo viä jäläkipaisunnat jokka koriaa jäät" 

(jälkipaisunnat eli tulvat, jokitietäjät).

768. "kun ei olev voa jälkpakkaisia" (jälkipakkasia, 

lämpimän ajan jälkeen).

769. "ku ei vua tulis jäläktalavee" (jälki eli 

takatalvea).

770. "tuossa Marjosuolla jämötti lunta ja vielä vähäj 

jäykällaesta" (hitaasti sulavat kohdat).

771. "keväjjänkä" (sumupilvi).

772. "se sato lunta järkiään koko maaliskuun" 

(lumiset keväät).

773. "monastihhaa jäät lähtee isona järkäleinä" 

(jäiden tuntijat).

774. "tuolla metässä on ihan jäyhä talavi, tiällä 

aukeillahan tuo alakaa suaha pälävijä, vain ei siitä 

vielä kesee tule" (ensipälvet).

775. "nyk ku se tuohon oikean pakkasen järähyttää 

niin siihen hyvä hanki tullee" (hyvä hanki, 

vrt. kantava).

776. "niin kauhiaj jäyhä talvi" (jäyhä eli kylmä, 

vappuna jäitä pitkin matkattaessa).

777. "siel ov vielä jäykkä talavi" (maaliskuussa, 

talvi vai kevätkuu).

778. "ei hanki uskaltaa mennä sinne jäälle ko se 

tullee heikoks jää keväällä" (jäitä välttelevät, 

maa ihmisiä).

779. "alkaa jo se talvihiij jää käyläs sohnaks" 

(käydä sohnaksi, vrt. sohjoksi).

780. "pääsiäisen aikaal lähtee jääk kumminki, 

ja jolsei sillol lähren ni sullaa paikallens" 

(jäiden lähdön aika, vrt. pyhä).

781. "jeät tulee tänner rantaan se tiätee sitä että 

Mahnalam plikat nailaan" (jäiden liikkeistä 

ennustaminen).

782. "jiet rupie jo lähtie" (jäiden lähtö).

783. "silviisiij jää kävi ja se tuli laariks, kum meres 

jää käyp" (kävi eli liikkui, merijäät).

784. "liikkuu jäät enemmittäin, ei siel sopinnu olla" 

(tytärsaaren vesillä).

785. "jäät meresä pullailee" (pulaa).

786. "pienempie jäetä jotka uiskenteli" (veessä, 

eläviä olentoja).

787. "jäät huilaavah jovesa" (huilaavat paikallaan, 

jokijäät).

788. "jeät mänöö" (jäiden meno).

789. "keväillä kun jeät män eteläpeähän" (järven 

eteläpäähän, järveläisten kevättä).

790. "meill on iso jää täällä vankam perässä" 

(vankan eli laakson, sulamisvesien luomat 

jäätiköt).

791. "täss on ain viimeiks jeätikkö" (viimeiset

jäätiköt).

792. "sinne oj jäähalakeimia tullu" (halkeamia 

eli vanoja, järven jäälle).

793. "joku jäähippale sieltä tullee" (pieni 

jäälautta).

794. "jiehilvoja tulie velem pielle" (hilvoja eli 

hileitä).

795. "eij o ennee suurina laottona ov vua jeähylsettä" 

(lautoista hylseeksi, vrt. hilse).

796. "koko tie on jääkaljamella, ei sinne ny pysty 

lähtehän" (kelien mukaan liikkuminen).

797. "lensikkös härkäpyllyä tos jääkaljakaises mäes" 

(jäiset mäet, varottavia paikkoja).

798. "kevväällä jääkaljamalla" (vrt. syksyiset 

iljanteet).

799. "paljasta jääkaljamaa, siinä lentää äkkiä nurin" 

(jäisten kohtien vältteleminen).

800. "min en oot tuota tietä nähänyn nuil luikkaalla 

jääkaliamalla ussein kun nyt, sit om mahotoj jalan 

kulukia" (jäätyvät tiet, vrt. polut).

801. "jääkalla" (jääkasauma rannalla).

802. "kun sattaa kyllä jääkallot sullaa" (jääkallot 

eli kasat).

803. "metiski o ain kauva jääkaltto" (jääkaltto, 

vrt. käydä kaltoin).

804. "kyl mnä ole jääkeliaikan meinanu teil tul, 

mut saa nähr jos noi jää lähtevä enne" (jäiden lähtö, 

talvisen liikkumisen lopetus).

805. "jääkilte" (kilte eli kuori, lumen päällä).

806. "kaks kertaa miekii jääkiukaal olin ku rikko 

jään" (liikkuvalla ja murskautuvalla merijäällä, 

kiuas-sanan alkuperää).

807. "vieläpäs on tuolla järvessä monjaeta 

jeäkolokkareita" (kolkkareita eli lohkareita).

808. "heitettii tänä päivän jiäkontit pois" 

(käytiin uimassa ensimmäistä kertaa).

809. "toisinnaam puiskahttaat jo jäihen aikkaaj 

jiäkonttii heittämmään" (lapset järveen).

810. "jokos sinn out jiäkonti heittänä selästäes" 

(käynyt uimassa).

811. "jos puttoo jiähän, nii sanotaan kylläpä sinä 

aekaseej jiäkontih heetit" (kävit uimassa).

812. "vielä se kantaa jiäkonttija, ei uskallam männä 

uimaa" (uskalla vai halua, ihminen=maaeläin).

813. "kevväil viimisii lummii ko ol, ihan nuoskaa ni se" 

(nuoskaa eli suojalunta).

814. "jääleippo" (lautta).

815. "löi jääleipui syrjälles" (syrjälleen, siltaa 

vasten).

816. "merestä päin rupes tuuleej ja ajo meilles 

semmosej jäälosum pahaa" (jäälosun eli aallokon 

murtaman jäänreunan).

817. "jäälährön aikana" (jäästä veteen,

vrt. vuodenvaihde).

818. "sillo me oli jeelevest sisel" (jään lävestä 

sisällä, vrt. jäitä välttelevät maaeläimet, 

jäniksetkin pysyttelevät rantahangilla).

819. "jääläpätys" (uhkuavanto).

820. "jäämana" (hauras kevätjää).

821. "kyl niitä ov vahvoenniij jäijen aekana 

uveavannoita toesin kevin" (uveavantoja, 

vrt. uhku).

822. "pitkään tänä kevännä jiät järvissä jymöttää" 

(kaikella aikansa).

823. "keveän korvalla" (alkukeväästä).

824. "jäämohjaa oli rannalla" (mohjaa eli sohjoa).

825. "jäämohu" (sohjo). 

826. "jääneulat helisee sullaessaan kun kaatuvat" 

(helisevän jään aika).

827. "kyllä or rannolla jeähhiluva" (jäähilua, 

jäiden murtuessa).

828. "jeänietoksesta katolla ne ennustel kevvääm 

pittuutta" (jäänietoksesta eli riippuvasta 

räystäslumesta).

829. "se otti jäänkahelmahan se uhku sitte" 

(jäänkahelmaan eli hyhmään, uhkuavanto).

830. "jäänkaira" (kaistale).

831. "nyt oj joka paekassa tuota vanhoa jeänkalttoa" 

(jäänkalttoa, vrt. lumen alta paljastuvaa).

832. "maa ov viälä jäänkamarassa" (jäisen 

maan aika).

833. "jäänkappali uiju joes jäälährö aika" 

(jäidenlähdön aika).

834. "siä vetesä menee aikasmoisia jäänkelleksiä" 

(isoja jäänkappaleita).

835. "oli siin viäl vähä jäänkärmäki" (apajalla, 

yöllä tullutta riitettä).

836. "nys se oj jo jierrikko ei jiet pilä enie" 

(jäänrikko, ei pidä jäät).

837. "jäärröysti" (röykkiö).

838. "jiänsilimä" (jäänsilmä eli uveavanto, 

vrt. suonsilmä).

839. "tuul on tuonna paljoj jeänsiluva rantaa" 

(kevätjäästä murtunutta hilua).

840. "jiensiro" (pieni jääkappale, vrt. siru).

841. "or rannallet tullus semmosta jäänsohjoo" 

(sohjon aika).

842. "jäänsohruja" (jäänpalasia, ajelehti joessa 

tulvan jälkeen).

843. "tuossai on semmosta pehmosta jeänsohua" 

(sohua eli sohjoa).

844. "jäänsoskoo" (sohjoa).

845. "jiensyrjä rupie ensin sulaan" (syrjä eli 

reuna).

846. "eipä tahtonuj jäänsäivilön yli ajjaa, että jos 

se lohkiaa" (säivilön eli jäätyneen railon).

847. "meän kosken kautta alkavah ne jääntelhet 

vääntelemhän" (jääntelhet=jäälautat, 

vääntelemhän=lähtemään).

848. "onko sinne Salamelle päin ennää yhtään keliä.. 

on siellä viälä toisim paikon vähän jään telyä" 
(keliä=jääkeliä, telyä=lauttoja).

849. "jääpakka" (rantaan ajautunut jääröykkiö).

850. "jeäpatama" (pato).

851. "mukkapaikkoihin niitä jääpatoja parahitet tuloo" 

(mukka eli mutka).

852. "nii häikäsee, lum nii kimaltelee, sellasii 

jääpilkkui lumes" (häikäisevän lumen aika).

853. "jääty uuresthan jääpisarheiks" (oksien 

vesipisarat).

854. "näes ku rästääst killu vähä pitki ja kaunei 

jääpuikui" (killui jääpuikkoja).

855. "päivämpualisella räystäällä oj jo tippa jääpuikom 

päässä, se tiätää suven tulloo" (suven enteitä,

vrt. lämpimän ajan).

856. "kevättä seu jo, ko hiuvottaa, jot räystäät tippuut 

ja kasvaat pitkät jääpuikot" (tietää kevättä).

857. "pitkä keväk ko nuim pitkiä jääpuikkoja tullee" 

(puikoista ennustaminen).

858. "ku jeäpurat riippuut räysteäs pitki talvia, 

sillo o pitkä kevät" (purat eli puikot).

859. "vielä suviaa koska jätti jääpurhat rästhäile" 

(suviaa=lämpiää, purhat=puikot, rästhäile

=räystäille).

860. "rästhäissä rippuu paljo jääpurhaja" 

(jääpurhat).

861. "alakovat jääpurhet tulla" (kevään 

merkkejä).

862. "jääripukalle" (tulleet puut, ripukalle eli 

helmille).

863. "jääroito" (railo).

864. "jäällähön aikana nousee jääroukkoja" 

(roukkoja eli röykkiöitä).

865. "jääroukkoja tuola rannala vaikka jäät om menheet" 

(jokelaisten kevättä).

866. "ni semssin krunneihin tul jääroukui kon oliva 

iha makkia vet ko nes sulatetti" (krunneihin=veen 

alta paljastuviin kiviin, jääroukui=röykkiöitä, 

meriveden laskiessa).

867. "käväl ol koske rannal paljo jäärovjoi" 

(rovjoi eli röykkiöitä).

868. "jeät raivasiit kaloil tietä sillo ku jeäruoppija 

synty eikä sielt soant kesäl kalloi mihi jeät män kevveäl" 

(kaloihin yhistäminen).

869. "suur jääruuhka tos kosenniskal" (omat 

ruuhkat, luonnon luomia).

870. "jääröykkijöi tuol kosen alla" (kevään ihmeitä).

871. "siinä aikaa meni, ennenkuj jääröykkijöt 

kevväällä kokonaan suli" (rannoille kasaantuneet 

röykkiöt).

872. "tuol Vuokse rannas on pitkält korkiaa 

jääröykkyy, ko tuuli on ne tähä rantaa päi työntänt" 

(tuulen töitä).

873. "jeäröyste syöp" (suksen pohjia, röyste

=karkea jää).

874. "siin oj jääröysät myähäsee, etteivät kerkiäs sulata" 

(luodolla, röysät eli röykkiöt).

875. "ku jääselk ruppe nousema ni halkpao se 

ensi vetä keskel jokea" (halkeaman joen 

keskelle).

876. "jääselk on kyl ylhäl jo mutt ajeta siit joest viäl" 

(jääselkä, kohonnut jää).

877. "ompa palijo jo sullaimija jääselällä" 

(sulia kohtia).

878. "eihä ne sellaiset jeäsiekaliet kestä, laskuo 

siseä nii et kumajoa" (ohuet ja hauraat kevätjäät,

vrt. siekailla).

879. "nii paljo ol jääsilmäkkehii jääl" (silmäkkeitä 

eli uhkuavantoja).

880. "oo nim paha kävelk ku o semmost jääsohju" 

(sohjon aika).

881. "toisinas tuli jääm päälle vettä ja se oli semmost 

jääsohjoo" (sohjoiset kevätjäät).

882. "joki täönnä jääsohojua" (jokijäät).

883. "siel aaval jäälakeuvel tuli jääsokijaks" 

(jääsokeaksi, vrt. lumi).

884. "se tullee kilosta jääsokijaksi, kun silimät 

ahavettuu" (kilosta eli kiillosta, päivän

aikaa).

885. "jääsumppua kulkuu taas alas" (alas

torniojokea).

886. "jääsuraa" (sohjoista vettä).

887. "s oli niin jääe, lumi niin jäätheistä" (jääe 

eli jääteinen lumi).

888. "siel on tiel sellane jäätele, jottei taho kestää pystys" 

(jäinen keli).

889. "kokuvaa jäätelejä matalikoita vastaa" 

(jäätelejä eli lauttoja).

890. "työntää ja työntää maales sitä jääteliä korkeita 

jääroukkoja" (roukkoja eli röykkiöitä).

891. "jäätelei uiskele vedes" (eläviä olentoja).

892. "jäätelki" (lohkare, ui joessa).

893. "pitkät jäätiikat riippuit räystämis" 

(tiikat eli puikot, vrt. tikka).

894. "täss on ain viimeiks jeätikkö" (viimeiset 

jäätiköt, jään palvojien pyhiä kohtia).

895. "saapa nähä eikö tuus suvi kum mettä jäe 

jäätilikkaan" (jäätilkkaan eli helmiin).

896. "jäätiploohin jäe mehtä joten pijan tullee 

uusi suvi" (tiploohin=helmiin, uusi suvi=lämmin 

kausi, tiploista ennustaminen).

896. "päivääl hellittää, yöl iätyttää" (lumen 

keväällä).

897. "jäätyty" (tyty eli pato).

898. "sem mahalaj jiättää usseemp kevät" 

(kannon päästä juosseen mahlan).

899. "sillon oli varraenen keväh huhtikuum 

puolivälissä, jokkii oli jo jäätön" (varhaiset ja 

myöhäiset keväät).

900. "jeätörstöt ol oikein korkealla" (törstöt 

eli lohkareet, vanan molemmin puolin).

901. "jäätöyrhät jäävät törmile" (töyrhät eli 

kasaumat, joen törmille).

902. "se taetaa jököttee koko päevä pilivessä" 

(päivän odottajat).

903. "se alkoa kai jo vähä ollas sukskel huono" 

(kelien huononeminen).

904. "kaatheita vain tahtoo tulla tiehen ko ilimat 

on ollu näin nöyriä" (nöyriä eli lauhoja).

905. "kevväisin on talvitiät välliin nin kaateit täyn, 

ettei kuarman kans tahro pääst mihinkää" 

(talvitiet, vrt. reki).

906. "tie on niin kalttoa että rek koatuu" 

(kalttoa eli kaltevaa).

907. "keväst ruppe joo huamelt aikasink kajottama" 

(aamukajo).

908. "ei o ennee ei nii lumen kuakarta" 

(lumen kaakarta, yhtään lunta).

909. "jos merkit paikkasap pittää niin tullee 

varrainen kevät, tapijorriihempuinti elik 

kaarmunkaristus oli jo helemikuun alussa" 

(keväinen myrskytuuli).

910. "yhyreksäv viikkua ensimmäisestä 

kaarnajentuulesta kesäntuloo" (kaarnaa 

pudottavasta tuulesta).

911. "kaarnojentuulia pitää olla kolome ainaki 

talavem mittahan, ennenkö tuloo hyvä vuasi" 

(kevättuulista ennustaminen).

912. "kui monneis koarnakaristaja on, ni siint 

tietää, millo kesä tulloo" (myrskytuulet,

johtuvat ilmojen kääntymisestä).

913. "on kolome koarnankaristusta talavessa" 

(keltä kuulit).

914. "kaarnan suvi" (helmikuinen suojasää).

915. "eikö se sillor ruvennul lumi vähenehen 

kö kaarnapyryjä oli" (kaarnapyryistä alkavat 

suojat).

916. "sato toas karnarakeita" (keväällä 

satavia rakeita).

917. "ensimmäisestä kaarnasuvesta talavella 

on yheksän viikkua sullaan vetteen" (omat 

kaarnasuvet, vieraat viikot).

918. "ku on kaatheiset tiet niim myöthänsä on 

kuormat nurin" (kuormien kanssa tuskailijat, 

vrt. vieraat hevoset ja reet).

919. "kyl toi synkkiys ruppe jällen kattoma" 

(pimeydestä valoon).

920. "jos varsin katoavat höyryt tyhihän se 

tullee hyvä kesä" (pakkashöyryt tyhihän, 

vrt. tykkänään).

921. "kevätsatteet kasvattaa, syyssatteet kavottaa" 

(kasvattava voima).

922. "ehtokaha" (ehtoolla jäätyvä lumi, 

vrt. kahu=yöpakkanen).

923. "maa ol vähä kahattanu ni et sai vähä paremin" 

(ajetuksi reellä, kahattanu=jäätynyt yöllä).

924. "mää luule, et se o yäl taas vähä kahattannu" 

(kovettanut lunta).

925. "kahanne" (keväinen aamupakkanen).

926. "siellä menee paikat kaheeseen" 

(kaheeseen eli jäähän).

927. "siäl ov vähä kaheeta olluv viime yänä" 

(kaheeta eli yöpakkasia, vrt. Kahu=pakkasen 

haltija, vrt. kaheli).

928. "ku lähret oikee aikasee, ni pääset kaheen aikaa 

perille" (kaheen aikaan liikkuminen).

929. "lähtiit ny ajah niikauvan kun soon viäl kahelaa, 

ennenk päivä kerkiää" (pehmentämään lumen).

930. "kahetti se sev verran että aamukylymäsen 

aikana tienselekä kesti" (aamukylmänen).

931. "siitt on aina semmosek kahinat ja tohinat 

ollu että jos maaliskuu syntyy kylmänä ni kolk kuuta 

syntyy kylmänä" (kevätkuista ennustaminen,

kuut=eläviä olentoja).

932. "mää tulin aamukahul pitkin hankii ojetis, 

kun oli yällä kahistannu" (kahistannu eli

kylmennyt).

933. "ku se ny aamuks taas vähä kahistas, 

nii piäsis täst hankkannetta myöle" (hankikannetta 

eli kantavaa hankea).

934. "yökahman aikaan sinne piäsöö" (yökahman 

aika).

935. "on se hange pinta vähä kahmeessa va se ei kanna 

eikä katkii" (kahmeessa eli jäässä).

936. "kylymeä kahmo sen verran jotta suksella kanto 

hiihtoa" (suksen kantava hanki).

937. "kyll ei se kesä het tule, jos tämmösiä koahmuja 

kesteä" (kylmiä kevättuulia).

938. "se ol se verra vyäl olk kaho, et reki luijas oikke 

hyvi" (kaho=yöpakkanen, luijas=luisti).

939. "se o sukkela ilma, ku ehto ol nii suaja, 

et vesi flitisi, ja huameltta on taas kaho" 

(ehtoo suoja, huomen kaho).

940. "tila oli muuton iha lopus, aamukahus saatii 

vaa reel vähä ajettun" (tila eli keli lopussa, 

rekikauden päätös).

941. "kyl mää täst piaa menen kelkal kotija ehtokahul" 

(kelkkakelit).

942. "menhän sitte aammukahulla, ennen päivän tulua" 

(aamukahulla meneminen).

943. "vielhä myö täs iltakahus tehheä jottai" 

(iltakahussa tekeminen).

944. "mie läksin jo uamkahus liikkiel" 

(kantavan hangen aikaan).

945. "jo tänuana lähettii pimiin kahussa pöllimetsää 

Kommisalolle" (kevättöiden aikaa).

946. "varraen oamusta pittää siellä hangen selässä 

kahhuilla" (hangen selässä).

947. "oamupakkanen kahus tiet" (rekitiet).

948. "ku yölä kahutais hiukan, nii aamukahus 

sentää saa vähä aetuks" (kahun toivojat, 

paikallaan oloon kyllästyneet).

949. "ehtool tippus rästäät viäl, mut yälä kahutti 

hiuka" (kahutti eli kylmeni).

950. "kaikev viimeitteks tua kaljojen holos" 

(holos eli kolossa, oli lunta).

951. "ku ei vielä aurinko oo ylläällä silloha om 

metässä oekeir raikuki, semmonen kajas, kaeku käy" 

(raiku, kajas ja kaiku).

952. "päevän kajes vielä näkkyy" (vielä, 

pitenevät päivät).

953. "huhtikuusa päivän kaje näkkyy läpi yön" 

(päivän aikaa).

954. "hank on nin kajjea" (kajastava).

955. "keväst ruppe joo huamelt aikasink kajottama" 

(kajottama eli valkenemaan).

956. "on tehnys semmosia jylitöksiä" (valuvan 

veen luomaa jäätä, omaa taidetta).

957. "jyliteves" (uhkuvesi).

958. "Huhtaniitulla on aina pitkältä jylitystä" 

(jään päälle uhkunutta vettä).

959. "jylitys" (uhkuavanto).

960. "oli sen verran sen hangen selässä vitijä että 

sen jäläki näky" (karhun jälki, karhun kantava 

hanki).

961. "suurie jiekasoja tuul ajaa rantamaille" 

(tuulen ajamat jäät).

962. "päält sulatta päivällä, yöllä siiz jälle kahnaja 

kovaks" (hangen, kahnaja eli jäädyttää).

963. "enzimäi on kova hangi, päivysydämel gu 

sulaa sit tuloo sipsu" (hangesta sipsuksi).

964. "oja syvenöy keväizil diän sulahuu" (oja 

syvenee, sulamisveet).

965. "kevätrusko kelie, syyzrusko lämmindä" 

(ruskoista ennustaminen).

966. "kevättuul ei ole syystuulen vägevytteh" 

(tuulien vertaaminen).

967. "oli kevättäjie ta syystäjie" (kevättäjiä

=kevätkalojen pyytäjiä, syystäjiä=syyskalojen 

pyytäjiä, vrt. kudut).

968. "kevätvihmane kazvattau, syvysvihma 

hapattau" (kevät ja syysvihmat, 

vastavoimia).

969. "ahavu deän syöy, tuulou ku lämmäl seäl" 

(ahava, kuiva kevättuuli).

970. "kevädvirdu syöy diädy" (syö jäätä,

kevätvirta).

971. "uhku söhleäv astujez, kahta päi hoaruou" 

(söhlää astuessa, uhkujää).

972. "moal on söhlö keveäl" (söhlö eli 

sohjo).

973. "söhlö hyvä on, ei soa ni astuo täz" 

(söhlön aika).

974. "söhlödeä pröyskäy keveäl jallan oal" 

(keväiset söhlöjäät).

975. "suurenvein aigu" (suuren veen eli 

tulvan).

976. "ilmat suveuduu, rändeää" (kevään 

merkkejä).

977. "siitä tulou ne suuret suvet vasta, 

ta siitä tulou hanket suvej jälkeh" (suuret 

suvet=lämpimät kevätpäivät, hanket=kantavat 

hanget).

978. "ei peästy kulkomah kun tuli suvi" 

(suvi eli pitempi suoja).

979. "mäin suvitsural ezmäi lumen ottau keveäl" 

(suvitsural eli etelärinteeltä).

980. "kevätpuoli punaldah, sunnostah ilmad" 

(sunnostah eli lauhtuu).

981. "mua ol jo suloa" (maan ystävien 

vuodenvaihde).

982. "sulah muas sai" (sulaan maahan saakka, 

omat ajanilmaisut).

983. "keväizil on linduizil kielet sulad" 

(kevään lapset).

984. "sulal ajetah reil, keveäl" (ajetaan sulalla, 

kaikki rekiin liittyvä=myöhäistä perinnettä, 

vrt. ihmisten vetämät pulkat).

985. "suu sulalla, peä pälvellä" (sanonta).

986. "kuni on suu sulal, sini om pää pälvel" 

(sulaan selviytyminen).

987. "sulaimeh ajoi" (sulaan kohtaan).

988. "sulani" (pälvi, ni=nen).

989. "sulamizilleh on deä" (sulavan jään 

aika).

990. "sulankeskine on, kuzgi lundu, kuzgi sula" 

(sulankeskinen, lunta ja sulaa).

991. "sulandoin suli deä ilmai vihmattah" (suli 

satamatta, jokainen kevät erilainen).

992. "sulandalleh on lumi, päiveä pastau" 

(sulavan lumen aika).

993. "sulandahine moa" (sulantahinen, 

sulamassa oleva).

994. "sulandahiine kohtu diäl" (vrt. virtakohta, 

sulien tunteminen).

995. "sulapohjissa on jo moa" (sulapohjissa, 

lumesta maahan).

996. "pälvittäy moan, suloau da heinän sih meheh 

työnyttäy" (heinien työntyminen).

997. "lumen sulai" (sulatti, kuka).

998. "diän sulai" (huhtikuu eli sulakuu).

999. "muan suluau" (suluaa).

1000. "sulattau hang on, ei kestä" (kestä astua).

1001. "lundu sulatti viekse" (lumesta veeksi).

1002. "lehti jo puskeh joga puuhuol, sulavu keväd 

roih" (lehtien puskeminen).

1003. "sulavanat valvotah" (vanat eli railot, 

eläviä olentoja).

1004. "mua suleni, vie on kylmeä keskez" 

(kylmeä=jäätä, keskez=seassa).

1005. "no ne mäntih keveällä kun se lumi suli 

ta alko se kesä tulla" (tuohimetsään, lumien 

sulamisen jälkeen).

1006. "muurazmätäs sulau aivoin" (sulaa 

aikaisin, hangen alta paljastuvat muurahaispesät).

1007. "lumi sulaa lämmäl" (lämmän aika).

1008. "moa sulau" (ensimaat, vrt. lumet, 

omia vuodenvaihteita).

1009. "päivä poahtoa ylen äijäl, ka sih i suloa" 

(päivän voimista, lumen sulattaja, vrt. suvituulen 

pitäminen kesän tuojana).

1010. "vetty suittuu därveh keveäl" (suittuu 

eli kertyy).

1011. "koski burhoav äijäl keveäl" (koski 

burhaa, veen aika).

1012. "stroitsampäivänä jokahini mänöy 

kalmisomah koatimah, jos hyvä seä ollou" 

(helluntain vieraasta alkuperästä, taustalla 

voi olla omaa kuolleiden muistamista).

1013. "meil stroitsampiän koivuo pordahien edeh 

pannah, koivunvarbaizie pertih, jumaloin edeh" 

(tuotiin koivunvarpuja pirttiin, vrt. udmurttien 

kualat, perhepyhäkön havujen korvaaminen 

koivunlehvillä).

1014. "sroittsana rahvas kävelläh kalmoilla, 

kaikilla koivuzet kiässä" (vieras helluntai, 

oma koivujen herääminen).

1015. "soslejeä" (sohjon peittämä jää).

1016. "soslieni jeä" (sohjoinen).

1017. "svätöih suate" (svätöih eli pääsiäiseen, 

kalenteripyhien vieraasta alkuperästä, 

omassa ajanlaskussa ensimmäisten pitempien 

poutien aikaa).

1018. "kai on smutkalleh puuhuod keväizil lumen 

valdoa" (puut mutkallaan, lumen vallan alla).

1019. "ei soa päiväh kattsuo, eigo lumeh, silmät 

kai lipitteä" (lipittää silmät, vrt. liipukka

=perhonen).

1020. "pidäy rospuutan ajjakse puudu skroappie" 

(hakea puita, rospuutan=kelirikon).

1021. "deä silavuu keväjel" (jää silavuu, 

särkyy sileiksi).

1022. "deä sirizöy tuulel randoa vast" 

(sirisevän jään aika).

1023. "jiän sirgalehet" (sirpaleet).

1024. "deä silevyy, randoa vast mureni"

(mureni rantaa vasten, vrt. mennä 

sileeksi).

1025. "ku lämbiöy, sid net jeäd silistäh kirvotah 

eäre" (jäiden kirpoaminen).

1026. "seä on keveäksi, silmäd deähäh pihalla" 

(silmät jäävät pihalle, kevätsäästä 

sisälle tultaessa).

1027. "jeän silu" (siru).

1028. "silulleh yläh nostah jeäd, mugalem matkoau" 

(jäät nousevat silulleen).

1029. "sijoi myö vie on lundu muaz äjjy" 

(sijoi myöten lunta, paikoitellen).

1030. "sijakkah on lundu vie" (sijakkah 

eli paikoittain).

1031. "sijakohtin on do lumettomuz, pälved" 

(pälvet eli lumettomat kohdat, vrt. päivän 

kohdat).

1032. "sijoitellen on sula moa" (sijoitellen 

sulava maa).

1033. "jeä mänöy siekaleheksi" (siekaleiksi 

eli säpäleiksi).

1034. "nengoine seähyd k on kevädilmaine, 

se om paraz eleä" (paras ilma elää, 

kevään ystävät).

1035. "keviäl nostau savimuan rouhtiel" 

(rouhtiel eli roudalle, vrt. kirrelle).

1036. "kägöi kukkuu, keväjel zavodii kukkua" 

(käen aika).

1037. "deän pardahalla seizou" (jään partaalla, 

jään tuntijat=jäätä pelkäämättömiä).

1038. "sarmakko diä on keviäl" (sarmakko 

eli rosoinen).

1039. "sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo, 

vuuven sanomat heän toi" (toi vuoden sanomat, 

äijäpäivä=vuodenvaihde).

1040. "deäpalad randoa vas salizou" (kevään 

ääniä).

1041. "jeä zalomi joven" (salomi eli tukki, 

tulvien syitä).

1042. "mättähäd on vie salvaz" (mättäät salvassa, 

lumen alla).

1043. "diän röpisköitti, vetty nouzi lumen kele" 

(jään päälle nouseva vesi).

1044. "deä rözistyy kevädvuottu" (rösistyy

=haurastuu, ohenee).

1045. "upponi rözähtih vedeh jeäl" (heikkojen 

jäiden aika).

1046. "astuu röyskäy hangie myö" (röyskää 

hankia myöten, vrt. puoliksi kantava hanki).

1047. "moin on röyskeändähini astuo, jalga ielleh 

upponoo" (röyskentähinen, pinnasta jäätynyt 

hanki).

1048. "hangi katkeni röyskähtih jallan oal" 

(vrt. suksen alla).

1049. "hangi röyskähtih, kann ei" (kanna ei, 

hankiaisten odottajat).

1050. "vetty ryöpsähytti jiäle piäle" (järven 

jäälle).

1051. "hangi do rydzizöy, rubiov upottamah" 

(rupeaa upottamaan, päivällä).

1052. "kevädjeäd vodzvettoa da rudzineh menöö heijän" 

(jäiden ääniä, heiksi kutsuminen).

1053. "hangi do rudzizou, päiväl, kannatuksen heittäy" 

(heittää eli lopettaa kannatuksen).

1054. "lähtöö lumi rutosti" (rutosti eli nopeasti, 

vrt. saamelaisten Ruto-haltija).

1055. "jalga uppuoloo, ruzahtelieteh hangeh vähävälis" 

(rusahtelee jalan alla).

1056. "uppoi ruzahtih hangeh" (hankiaisten 

elämää).

1057. "kelie keveäni rusko, sykysyini lämpimiksi, 

talvirusko pakkasiksi" (ruskoista ennustaminen, 

vrt. haltijoina pitäminen).

1058. "keviäll on ruoho lähten kazvamah" 

(ruohon kasvu, kuuluu kevääseen).

1059. "vaste lumi lähti, do ruoho algaa työndyä" 

(lumesta ruohoon).

1060. "deäruopaz" (jääröykkiö).

1061. "merez on jiä ruoppahilleh" (röykkiöinä,

meriläisten kevättä).

1062. "diän ruopastutti" (ajoi röykkiöihin).

1063. "deä ruopastui rannal" (rantalaiset

=jään tuntijoita).

1064. "keviällä i sygyzyll on rospuutta" 

(rospuutta eli kelirikko).

1065. "dorogu rospuuttiheze, ei sua lähtie" 

(vieraat tiet, vieraat kelirikot).

1066. "erähin keveäzin ei roite hangie" (tule 

hankia, hanki=kantava hanki).

1067. "keviäl nostau savimuan rouhtiel" 

(rouhtiel eli roudalle).

1068. "jeän rouhi keveäl tuuli kaiken" (rouhi jään, 

tuulen voimista).

1069. "pajenzuttau tuuli jeän toizel rannal, 

sie vai rouhiv rodzaittau" (ajaa jäät toiselle rannalle, 

siellä rouhii, elävä olento).

1070. "randah roukkai deän tuuli" (kasaa 

röykkiöiksi).

1071. "diän roukitsi, ruoppahil ajoi kaiken" 

(ajoi ruoppahille, röykkiöiksi).

1072. "roukalleh on deä" (roukalleh eli 

röykkiöinä).

1073. "ensin suvi, siitä rouste" (suvi eli 

suoja, lämmin ajanjakso).

1074. "keviäll on rouda muassa" (roudan 

aika).

1075. "jo on rouvus koholla, ei ole mändävä jiällä" 

(rouvus=jokijään keskikohta).

1076. "jeän yhteh randah ruhkai keveäl" 

(omat ruuhkat).

1077. "diä on rompalleh, vai kobizou diä" 

(rompalleh=kohollaan, kobizou=tuntuu 

ontolta).

1078. "ajozdiä on, ei sua pyydeä nuottoa, 

rompeiloih tartuu" (rompeloinen ajosjää, 

vaikeuttaa pyytämistä).

1079. "diän rompistutti" (jäädytti rosoiseksi).

1080. "diä rompistui rannal, ylembä vetty" 

(vesirajan yläpuolella).

1081. "kuzg on rompehikko" (rompehikko eli 

ahtojääröykkiö).

1082. "työndyy lehtipuulois keveäz" (silmujen 

työntyminen).

1083. "hangen riite" (hangen päälle syntyvä 

ohut jää).

1084. "lumi ku on riitoksez, ga suksi luiskoa" 

(lumi riitoksessa, suksi luistaa).

1085. "hangen riitti" (jäädytti kovaksi, 

vrt. riti rati ralla).

1086. "kylmäni loppuu, tulou riivanneh" 

(kylmäni=pakkanen, riivanneh=lumen 

pinnalle syntyvä kohva).

1087. "hangi rauskevui, upottamah rubei" 

(päivän lämmittäessä).

1088. "hangie myö vai jalgu rauskau" 

(hangella kävellessä).

1089. "rautini jeä" (kova jää, raudusjää).

1090. "rautieni" (musta kevätjää).

1091. "jiä on ravvakselleh" (rauvaksellaan, 

liukas ja lumeton).

1092. "jeä on ravvaksizelleh, moine hyvä" 

(hyvä kävellä).

1093. "tänä vuonn oli rauvazjeä järie, uhkujeä 

oli ylen hözäkkä" (rauvasjää ja uhkujää, 

järie=paksu, hözäkkä=hauras).

1094. "keveäl on ravvazdeä sulahez, sid ei hätkie 

ajella" (ajella reellä, rauvasjään sulaessa).

1095. "kevöällä jeä rauvistuu" (menee kirkkaaksi 

ja mustaksi).

1096. "terväh lumi ravahtih tänä keveän" 

(terväh=nopeasti, ravahtih=lähti).

1097. "linnud ylähäl lennetäh keveäl, raglatuksen 

ker matkatah" (lennetään raklattaen ylhäällä, 
vrt. lukluttaen matalalla).

1098. "oudokkiena ku juoksuttav vie lumen yli 

raizivon, kalankuvun segavuttau" (juoksuttaa 

lumen raisivon eli rekiuran yli, sekoittaa kudun, 

takatalven vaikutuksia).

1099. hantien variksen päivän (vorna khatl) tapoihin
kuuluu variksen kiittäminen, variksen seikkailuista
kertominen, terveyden ja hyvän olon toivottaminen,
jumalille ja perheen haltijoille uhraaminen (suojelusta
toivoen), laulujen laulaminen (jokaisella suvulla
omat laulunsa), lasten herättäminen lauluin ja
hellimäsanoin ("herää, pieni päiväni"), lahjojen
antaminen lapsille (ripustetaan puiden oksille,
kerrotaan olevan variksen tuomia), tulevan vuoden
onneen liittyvät tavat (mitä aikaisemmin herää
sitä paremmin asiat sujuvat), uhriporon lihojen
keittäminen, haltijakuvien roiskiminen poron verellä,
uhriliinojen sitominen koivuihin, painiminen, kirveen
ja suopungin heittäminen, rekien yli hyppiminen 

ja "uuden elämän" aloittaminen (uusi vuosi=uusi 

elämä).

1100. hantit ajoittavat variksen päivää varisten 

paluuseen, purojen sulamiseen ja pälvien 

ilmestymiseen (varikset alkujaan muuttolintuja).

1101. hantien keväisiin "ensimmäisen kalan" 

menoihin kuuluu joelle matkaaminen jäiden 

lähdettyä, kasvojen peseminen jokivedellä ("veteen 

yhtyminen"), joenhaltija As tai ikin hyväksynnän 

pyytäminen (vakava hetki, huono enne vaikuttaisi 

koko vuoden saaliiseen), hyvän pyyntionnen 

toivottaminen miehille (naisten toimesta),
ensimmäisten kalojen pyytäminen, saaliin 

perkaaminen käsin, kalakeiton (ukha) keittäminen 

rannalla, keiton jakaminen puisiin kulhoihin, 

jäähtymisen odottaminen (sukulaisten henkien 

uskotaan ottavan osansa höyryn noustessa) ja 

uudesta kalastuskaudesta iloitseminen.

1102. komien lauluihin kuuluu "tulys vois,
gaza lunjas" (kevät on tullut, iloiset päivät).

1103. enetsit sanovat kevättalvella "derir dabu

-us kani" (päivä pitkäksi menee).

1104. nenetsit kutsuvat kevättä sanoilla naarej
ja naroj (vrt. naaras).

1105. nenetsit kutsuvat kevättä sanoilla nara, 

narei ja narej (jäidenlähtöä edeltävä aika).

1106. nganasanit kutsuvat kevättä sanoilla norua
ja narua (vrt. noro, vrt. naru, nauru).

1107. nenetsit kutsuvat kevättä sanoilla 

wiqnu ja yunu (jäidenlähdön jälkeinen aika,

vrt. junnu).

1108. enetsit kutsuvat kevättä sanalla nara

(vrt. narrata, narri, naarata).

1109. nganasanit kutsuvat kevättä sanalla 

kamba (vrt. kama-joki).

1110. nenetsit kutsuvat kevättä / hankikannon 

aikaa sanalla nala (vrt. naali).

1111. enetsit kutsuvat kevättä / hankikannon 

aikaa sanalla nara (l=r).

1112. nganasanit kutsuvat kevättä / hankikannon 

aikaa sanoilla siaraa ja siarai (vrt. saara, si-ara,

vrt. sara-ahkka).

1113. nganasanit kutsuvat kevättä / hankikannon 

aikaa sanalla noru.

1114. nenetsit kutsuvat sulaa sanalla yibey

(y=j, ji-bey).

1115. nenetsit kutsuvat kevättä sanalla nara 

(narey=keväinen, nareyamcy=tulla keväiseksi).

1116. nenetsit kutsuvat kevättä sanalla yunuy
(jäidenlähdön jälkeinen aika. vrt. juntu

=polku).

1117. nenetsit kutsuvat ilmojen lämpenemistä /
suojasäätä sanalla xolkanas.

1118. nenetsit kutsuvat sulamista sanalla junas

(vrt. junui=sulava aika).

1119. nenetsit kutsuvat lämmittelemistä sanoilla
junat ja yuadm (vrt. junnata).

1120. nenetsit kutsuvat kevättä sanalla wiqnyu
(weqnyuy=kevään ensimmäinen kala josta
kevään uskotaan alkavan).

1121. enetsit kutsuvat kevättä sanalla nara
(narnuju=keväällä).

1122. selkupit kutsuvat kevättä sanoilla utti ja ytti

(u=y).

1123. "tsorosenah räystähistä vesi juoksou kun 

on suvi" (suvi eli suoja, lämmin jakso).

1124. "keveällä vesi tsorosenah juossa tsortsottau"
(juoksevan veen aika).

1125. "tsomakazvoin om mettsy keveäl" 
(somakasvoinen metsä, vrt. kasvuinen).

1126. "lähtien avai, lumet tsongai" (lähtien eli 

avannon, kevään etenemistä).

1127. "kevät siitä tulou kum päivän puolelta 
räystähistä vesi tippuo tsoksuttau" (kevään 

enteitä).

1128. "kevädvezi tsolajau matkoau ojassa"
(kevätvesi eli sulamisvesi).

1129. "keviällä konza lumi rubieu lähtömäh, 
viijittih koista, istuitsettih tsirozeh, imiettih 

päivästä" (istuttiin tsirozeh eli paisteeseen,

imiettiin päivästä, vrt. imi=emo).

1130. "kevätjeä tsiltsettäy" (silisee).

1131. "jiälöin tsilu kuuluu" (jäiden silinä).

1132. "tulou tsipsu, päivä paistau" (tsipsu eli 

suojalumi, vrt. sipsutella).

1133. "kun heittäy tsipsum, tulou riivanneh"
(riivanneh eli jäinen keli, hangen pinnan

jäätyessä).

1134. "hankini on aivan tsipsuna"  (hankinen

sipsuna, vrt. hanki).

1135. "keveäl on lumen tsipsu" (tsipsun aika).

1136. "tsipsu on illaz lähtie ajamah, anna vähäzen 
jähmöitteä" (jähmettää hangen, yöpakkanen).

1137. "enzimäi on kova hangi, päivysydämel 

gu sulaa sit tuloo sipsu" (kovasta hangesta
sipsuksi).

1138. "päivä sipsuou lumen" (päivän

voimasta).

1139. "huhtikuussa savotiu tsipsuttamah" 
(huhtikuu eli sipsukuu).

1140. "jeätsiirud ruvettih sulamah" (tsiirud
eli hileet, vrt. sirut).

1141. "kylmi jöngöi moizen trirun" (tsirun
eli riitteen, keväthangelle).

1142. "lumen jeädäy, ku vihman ker tulou"
(jäätää eli kovettaa lumen, hankiaiset).

1143. "deä vai tsilajau, tuuli ku murendau"
(kevään ääniä).

1144. "jiä pagenou tsilajau" (pakeneva jää).

1145. "jiät paitez vai tsilistäh" (silistään

puhuessaan, eläviä olentoja).

1146. "tryhkähtih vetty myödymägeh lumen 

sulahuu" (ensin sulavat mäet).

1147. "pallahat ollah tunturit, ei ole i heinän 
toukuo" (toukoa eli oraita, oma toukokuu
=luonnonheinien ilmestyminen).

1148. "tougozet työnnytäh lämmäzel"
(maasta työntyvät toukoset).

1149. "tänä vuona on hyvät touvut" 

(hyvät touot).

1150. "keveän aiga oliz a on vilut tobiet" 
(kevättä häiritsevä vilu, jokainen 
kevät erilainen).

1151. "tolko vihmuu, vieg azetunnou, tänä keviän"
(vieläkö asettuu, sateiset keväät).

1152. "tulima sulah suate toimeh" (sulaan
saakka, maan vai veen).

1153. "toine talvi rodih, nengoine vil on" 
(toinen talvi eli takatalvi).

1154. "kevädvil on, viks toizen talven loadiu"
(kevätvilu).

1155. "toaz lämmin aiga tulou" (lämmin 

aika eli kesä).

1156. "jeäm pankku toane tageni" (pankku
eli reuna, taantuvan jään aika).

1157. "on vie tiblakko netsiz lundu" (tiplakko 
eli täplä, lumesta maahan).

1158. "linduine tiblettäy sulal kielel, 
ku lämmitäh keveäl" (lämmön vaikutuksia, 
saa laulamaan).

1159. "kevät lähenöö gu potokas rubiau tippumah 
vetty" (potokas eli räystäässä).

1160. "lumen suloau vähäzeldi, rubieu tarttumah 
jallaksih i jalgoih" (tarttuvan lumen aika).

1161. "se tiedäv vihmukezän" (sadekesää,
kesän enteet).

1162. "täl puolel jogie roih äjjiä teriämbä pälvie"
(pälviset kohdat, vrt. päivän).

1163. "kevädjeäh roih pore, talvijeäh vana"
(poreet ja vanat).

1164. "päivällä suliau, yöllä i kylmähtäu, 
keviällä, ze i tsängeri" (sänkeri eli
routainen maa).

1165. "kevöällä kun tulou lintujen tuloaika"
(kaikella aikansa).

1166. "päivä tunduu, kus kohaz on, rubioo nägymäh"
(päivän tuntuminen).

1167. "tuuli ajoi deän rannal turppai"
(turppai eli kasoihin).

1168. "tuuttsapeälöil seä kävelöö keveäl"
(kävelee tuutsapäillä, tuutsa=tuisku, 
kova tuuli).

1169. "sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo, 

vuuven sanomat heän toi" (varteitih eli odotettiin,

toi vuoden sanomat, äijäpäivä=vuodenvaihde).

1170. "vaste lumi lähti, do ruoho algau työndyä"
(lumesta ruohoon).

1171. "leht on työnöl" (lehtien työntyminen).

1172. "kezän työndö nägyy pilmuu myö"
(pilmuu eli silmuja myöten).

1173. "kevädjeä töyskähteä, ei radzize"
(jään tuntijat).

1174. "uhkukaz vez on keveäl därvel"
(uhkukas eli sohjoinen).

1175. "tämä kevät pidi hyvän ulpehuksen nurmiloil"
(peitti nurmet veteen).

1176. "vezi nurmed ulpehutti" (kevätvesi).

 
1177. "umbivezi on niittuloil" (umpivesi 

eli tulva).

1178. "umbiviez on keväjel niitud" (niityt 

umpivedessä).

1179. "astuu hangez, kuz upotteloo, kus kannatteloo"
(hangen astujat).

1180. "paha on hiihteä, upotez on suksel"
(upotus suksella).

1181. "sid on upotes sie, ei pie sih ajoa"
(ajaa reellä).

1182. "katso upotesseän loadi, heittäy hangi kannandan"
(heittäy eli lopettaa, hankikanto).

1183. "hangi upottau" (upottavan hangen

aika).

1184. "kevädvez upotti niitun" (tulvivat 

jokiniityt).

1185. "dälgitalvie kutsutah toizella nimellä uuveksi 

talveksi" (kolmannella taka).

1186. "äijänpeän ittseh kaiken uuvendi"
(äijäpäivä, uudisti itsen, vrt. vuodenvaihde).

1187. "uvehavannosta vezi nouzi, myö uhkuuduma"
(vrt. uhkujää).

1188. "uvehlähte keväizil roih deäh, pikkarain om peälitsi, 
alaham päi lierakembi" (uvelähde eli avanto).

1189. "vai on i vilu tänä keviän" (vilut keväät).

1190. "sykysyllä ollah valvannehet, kevöällä uvehavannot" 

(valvanteet ja uveavannot).

1191. "äijämpäivän yö se valvottih" (yö valvottiin,

vrt. herättiin aikaisin, tavat vaihtelevat).

1192. "rannan vanoitti, jiän ollotti kaiken"
(vanoitti eli ollotti, vrt. olos).

1193. "ylen äijäl uukkoa jeä vanoittues"
(uukkoa eli ääntelee).

1194. "siitä siinä äijämpäivänyönä ne varvat kaikki 

kovottih ta siih poltettih" (virpomisvarvat,

äijäpäivä=vuodenvaihde).

1195. "sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo"
(pääsiäistä edeltänyt äijäpäivä, päivän pyhiä,
vrt. ensimmäiset pidemmät poudat).

1196. "vastupuoli rand on vilu keveäz, a sygyzyz

lämmin" (vrt. vastaranta).

1197. "meilä ennein kuv virvottih, se oli netäli

äijähpäiväh, lapsie nossatettih makoamasta, 

luvettih, virvav varvan, vuuvekse tervehyökse, 

netälikse velkapeäkse, siula vittsa, miula kakkara"

(äijäpäivän tapoja).

1198. "a kui vai vilivetten tuulou se venyttäy keveen"
(venyttää kevään, vilut tuulet).

1199. "kai verkkonsilmäzilleh on järvi männyd" 
(järven jää, sulanut verkkomaiseksi).

 

 

 
1200. "veziaigah keviästä suahah haugie" 
(vesiaikaan, vrt. tulva).

1201. "vedevöityi nurmi keväjel" (nurmien

vetevöityminen).

1202. "vienvuodo oli ravei lumen sulahuu" 
(ravei eli kova, vuotavan veen aika).

1203. "vienylityz vei telad" (veen ylitys,

tulvavesi).

1204. "vienyllytez niitud vetutti" (veen yllytes,

vrt. yltyä, yllätys).

1205. "kevät tuli, pikkusen savotittih vihahtamah

kentät" (vihahtamah eli vihertämään,

vrt. vihanta).

1206. "moa vihahtih keveäl" (kevään
merkkejä, vrt. vihta).

1207. "vihmoa pidäy pitkäh tänä keviän"
(vihmakeväät).

1208. "vaste lumi lähti, do nurmi vihoittaa" 
(vihoittaa eli vihertää).

1209. "vihmu nurmen vihoitti" (kevävihma,
elämän antajia).

1210. "viilie vezi" (viileä vesi,
puhas vesi).

1211. "seä vilendelieteh yölöiks da päiviks

lämmittelieteh" (kevätsäiden luonteesta).

1212. "villeimyölleh ku on vettä keviäl" 
(villeimyölleh eli runsaasti, vrt. ville, vilja).

1213. "keveän aiga oliz a on vilut tobiet"
(kevättä häiritsevät vilut, jokainen kevät
erilainen).

1214. "vilul ei lähe, kevöäl lähtöu" (tuohi,

kevät=lämmin aika).

1215. "deän ollez ku dyrizöy, sid vilu kezä tulou"
(ensijyrinästä ennustaminen).

1216. "vai vilu vilivettäy, ei tule kezeä"
(vilu vilvettää, vrt. pohjantuuli).

1217. "kevättä vilivettäy" (valoisan vilun 

aika).

1218. "virvan varvan, tuoreheksi terveheksi, 

vanha nahka pois, uuzi nahka siah"

(virpolukuja, vrt. nahkansa luovat kyyt,

kyy=maan haltijan hahmoja, paju=maan  

haltijan puita).

1219. "virvasta viedih kalmoilla" (virpoja 

kalmoille, sukulaisten henkien 

muistaminen).

1220. "virbavitsalla virvotah" (vrt. vir-keä,  

vrt. Vir-ava, metsänhaltija).

1221. "miula moamo aina laitto virpavittsoih

kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä"

(lapsien virpominen).

1222. "virboivittsa, paivuni varba"
(pajuinen varpu).

1223. "virvetti varvetti, kulu kett eäre, uus kettu sijah"
(virpolukuja, kettu=iho).

1224. "ne piti virvovvitsat suorittoa siitä kun  

annettih  virvovvittsa, loatie tähtisie sinne"  

(laatia tähtisiä, vrt. koristeluja).

1225. "kaikem perehem virvoitti" (virvoitti

eli virpoi).

1226. "virvoitan varvoitan, tuoreheks terveheks,  

rauhutta, tervehyttä, pitkeä igeä, siul vittsa, 

miul jäittsä" (jäitsä eli muna).

1227. "jeä on hiluloil, vai vidzvetetäh"
(hilujäät).

1228. "kevädjeäd vodzvettoa da rudnizeh menöö 

hejjän" (heiksi kutsuminen, liikkuu=elää).

1229. "kevöällä ylittäy, kul lumet suletah" 
(ylittää eli tulvii).

1230. "jeän kun ylittäy, ta siitä kylmäy,  

niin tulou uovakerros" (ylittäy=tulvii jäälle,  

vrt. aava).

1231. "ylitti lodmakohis kai tsumuks"
(ylitti=tulvi, lodmakohis=notkoissa,
tsumuks=piripintaan).

1232. "vien ylitti, nurmed vetyttih"
(jokelaisten elämää).

1233. "keveäl ylähäkkäli ku lennetäh, sid ei  

terväh kezä tule" (terväh eli pian, lintujen 

lennosta ennustaminen).

1234. "keväizil ajetah yökylmän aigah"
(reellä, yökylmät).

1235. "yökylmäset ta pakkaset tuli ni sitä ne  

kesti vielä" (talvitiet).

1236. "sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo, 
vuuven sanomat heän toi" (häneksi kutsuminen).

1237. "äijämpäiväm murkinoa ei syöty ennein 

kum päivä nousi" (päivän mukaan syöminen,

äijäpäivän alkuperää).

1238. saamelaisten taruissa Barbmo-akka 

(muuttolintujen-akka) tuo keväällä linnut 

takaisin pohjoiseen (eri haltija kuin 

lintujen suojelushenkenä pidetty

Loddis-edne). 

1239. samojedit viettävät uutta vuotta

villien hanhien saapuessa (tapahtumassa

uhrataan päivälle ja kuulle, molemmista 

laaditaan varjokuva joka laitetaan seipäiden 

päähän).

1240. udmurtit uhraavat yöpakkasen 

haltijalle kylmien kevätöiden jälkeen 

(kylmään kyllästyneet).

1241. marit kutsuvat aamupakkasta 

pakkasmieheksi ja iltapakkasta pakkasnaiseksi 

(vrt. miesten ja naisten elämä).

1242. udmurttien kevättapoihin kuuluu 

ensiruoholle uhraaminen (kohdassa missä

maa näyttäytyy ensimmäisenä, pälviin lasketaan

kolme puuropataa lusikkoineen).

1243. mordvalaisten kevätpyhiin kuuluu 

tundon iltema eli kevään saattaminen 

(tapahtumassa lauletaan ja tanssitaan niittyjen 

emo Paksya-avalle).

1244. mordvalaiset kutsuvat pääsiäistä sanoilla 

ine ci (suuri päivä, vrt. suuren linnun (ine narmon)

päivä, joutsen, hanhi).

1245. mordvalaiset kutsuvat kevättä sanalla tundo 

(tunda=keväällä, vrt. tunto, tuntua).

1246. mordvalaiset kutsuvat sulamista sanalla 

solams.

1247. marit kutsuvat keväälle sepitettyä säveltä 

sanoilla shosho sem (yhistetään kauneuteen).

1248. marit kutsuvat kevään ensimmäisiä heiniä 

sanoilla jylgashudo (shudo=heinä, suto).

1249. marit kutsuvat lumen alta paljastuvia 

edellisen kesän heiniä sanalla kavydan.

1250. marit kutsuvat kevättä sanalla shosho

(shosho tolyn, teve shosho=kevät on tullut, 

er shosho=alkukevät, shosho ketse=kevätpäivä, 

shosho mardez=kevättuuli).

1251. udmurtit kutsuvat kevättä sanalla tulys 

(tulysmyny=kääntyä kevääksi, vrt. tulis jo).

1252. unkarilaiset kutsuvat kevättä sanalla tavaszi 

(tavaszi nap=kevät päivä, tavaszi eso=kevätsade, 

tavaszi reggel=kevätaamu).

1253. ersalaiset kutsuvat kevättä sanalla tundo 

(vrt. tundo-noidat).

1254. moksalaiset kutsuvat kevättä sanalla tunda.

1255. "tuli lumi, lumi suli, tuli varra tsesä, 

menin mettsä tsävelemmä, levvin linnu pezä"

(vatjalaisten lauluja).

1256. saamelaiset kutsuvat kevättä sanoilla kidda 

ja kiida (vrt. ki-ida, haltijanimet).

1257. saamelaiset kutsuvat kevättä sanoilla gijre, 

gidda, kidda, kita, gida, kidda, kidd, kitt ja kide 

(vrt. kiire, kiteet, kiti, kitti).

1258. saamelaisten kevätsanastoon kuuluu 

äimijiena (neulasjää, vrt. äimä), pänijiena 

(neulajää), aimasjiena (musta ja löyhä kevätjää), 

kuosta, kuostuu (keväinen kylmä ilma), 

soojjad, soojai, saja (sulaa, vrt. suoja), 

kevattattad (käyttäytyä, vrt. kuten keväällä

kuuluu), suddadid (sulattaa, vrt. sutata), 

euorgid, euorgiim (kasata jäätä röykkiöiksi), 

ijjakalmadah (yöpakkanen, kalma=kylmä), 

siäbladah (upottava keli, keväällä), timadah 

(pehmeä ja upottava keli), pievlaaigi (sulan 

maan aika, aigi=aika), suavli (sohjo, vrt. sauli), 

kidduv (keväällä), ooskas, oskas (paannejää, 

uudelleen jäätynyt kevätvesi, vrt. osku), 

sudes, suddas (sula), mualus, muallus (rantasula, 

keväällä, vrt. malla, mallu), guosteh, kuostah, 

kuosta, guosta, kuost, kust, kostek (kylmä kevätsää, 

kaste, vrt. kusti), muolos, mualus, mueles, muelas, 

mille, molo (rantasula, vrt. milli), bievle, beäula, 

pievla, peula, biewla, pievla, piull, pivl, pelve, pevle 

(pälvi, päivän kohta, vrt. paula), sangas, sanas, 

soonnad, sennad, sene (sula, jäätön, vrt. sanna, 

senni), suddie, suddee, suttie, sudde, sudd, sund, 

sunde, sunte (sula, vrt. sutia, syntyä), soovlie, soulee, 

soovlie, soule, soawle, soavli, suäull, sovle (sohjo),

sieble, siäbla, siepla, siebla, siewla, siobll, sibl, seple 

(sohjo), soose, soosohka, suossa, suosa, suoss, suss, 

siss, sose (heikko jää), vuoddje, vuadtja, vuottja, 

vuodtja, vonce, vuozze, vyezzi, vuezz (sulaa, iljanne), 

kärnnj (kaltto, jäinen kohta), njeakkad (kaltto, 

jäinen kohta), kuost (kolea kevätsää), moolccai 

(lipsuva), liogg, lioggas (lämmin, vrt. liukas, loka), 

paakkas, pakk (lämmin, vrt. pakkanen), lioggneei 

(lämpenevä), pakkneei (lämpenevä), piulli, pioulles, 

pioulli (pälvinen, vrt. pullinen), suuddes (sula), 

cuopcc (sulamaton), suuddtem (sulamaton), 

suddeei (sulattava), suddi (sulava), jionn vooide 

(jäät lähtevät), kiidi (keväisin), keadda (keväällä), 

ruonas pajjned (alkaa vihertää, vrt. paijata), 

ejjpeivv (äijäpäivä, pääsiäinen), alggkidd (alkukevät), 

vozzenjapeivv (helatorstai), jionnvualggmos 

(jäidenlähtö), tuepp (kelirikko), tuepp-podd 

(kelirikkoaika), kiddpodd (kevätaika), kiddpaajj 

(kevätkausi), kiddkiess (kevätkesä), kiddsoobbar 

(kevätkokous), kiddpeeivorstok (kevätpäiväntasaus), 

kiddpeeivjoorglummus (kevätpäivänseisaus), 

kiddtälvv (kevättalvi), kiddviossmos, kiddviossos 

(kevätväsymys), kuostsonn (kolea kevätsää), 

kuost (koleus), virbb (virpa, lehdetön oksa, 

vrt. virpi), piullad (tulla pälviseksi), kuosteed 

(tulla koleaksi, keväällä), mualstoovvad (maalistua, 

sulaa, vrt. maaliskuu), sohttjed (sulaa), sohtted 

(sulattaa), soonnad (sulaa), soonneed (sulattaa), 

siobloottad (sulaa soselumeksi), pehtted (sulattaa), 

siebltoovvad (joutua sosekelin yllättämäksi), 

täälvtoovvad (joutua takatalven yllättämäksi), 

tooras (töykä, keväinen rantajää), tulvv (tulva), 

tulvvkouddos (tulvan peittämä alue), tulvvjääuraz 

(tulvalammikko), kouddmos (tulviminen),

tolvvmos (tulviminen), soddjummus (sulamaan 

alkaminen, vrt. sotata), piull, pioull (pälvi), 

pioulläigg (pälviaika), pioullpuäzz (pälviporo), 

vuonja (rantajää), kiddapudda (kevätkausi,

vrt. pudas), pessijas, pessijaah (pääsiäinen, 

vrt. pessi=tuohi, tuohen oton alkajaiset) ja 

kiddlooddaz, kiddlodd (kevätlinnut, muuttolinnut).