perjantai 23. marraskuuta 2018



KESÄ

suvi (suomi, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro), seu, siu, syuv (liivi), kesä (suomi, inkeri, karjala, vatja),
kezä (lyydi), keza (vepsä, viro), gaesse, geassi, kiess, keesi (saami), sagna, sennox, sanas (saami), guzem (udmurtti), kize, kiza (mordva), lon, jon, ton (mordva), toj, tuj, tuw, tujoy, tuji (mansi), lonim, jonim, nonam, thun (hanti), tagi, tai, taang, tanii (selkuppi), ta, tan, tana, taa (nenetsi), to, too, tojio, toe, tonoju (enetsi), tana, tano (kamassi), tana (nganasani), suni, sune (kantaurali).

1. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu kukkien 
kerääminen, kylpeminen, kokolla istuminen, 
laulaminen, tanssiminen ja kodin koristeleminen 
kukilla ja koivun ja pihlajan lehvillä

2. kesäkuuta pidetään parhaana aikana parantavien 
heinien keräämiseen (vrt. nuoret lehdet, kukinta).

3. kesäkuun pyhiin kuuluvan kylpemisen uskotaan 
puhistavan menneen vuoden kärsimykset, taudit ja liat 
(käytetyt vihdat jokeen tai saunan katolle,
"vie liat männessäs").

4. käkeä ja pääskyä pidetään suventuojina ("käk tuop 
suven sanomat, a piäsky päivän lämpöisen").

5. kesäkuun lopulla vietetään ukonvakkoja (tapahtuma 
kestää kolme päivää, paikkana ukkosen polttama aho 
tai ahon vastainen rinne, haltijan toivotaan saapuvan 
paikalle ukkosen hahmossa, vrt. päivää odottavat 
tapahtumat, kesto=kunnes saapuu paikalle).

6. kesäkuun ukonvakkoihin kuuluu maljojen juominen, 
juoman kaataminen uhrikiville, kokkojen polttaminen 
edeltävänä iltana (sytytetään latvasta käsin isketyllä 
tulella), kokoille kutsuminen lauluin ("tulkaa leikkarit 
lekolle, vanhat ämmät valkealle, tuokaa tuohta 
tullessanne, kämäriä käyvessänne, millä mie kokon 
kohennan, ilotulen tuikahutan"), kokkojen ympärillä 
laulaminen ja tanssiminen ja sukulaisten kanssa 
iloitseminen ("myö harvoin hanot yhessä, sitä 
harvemmin sisokset, harvemmin emosen lapset").

7. ukonvakkojen kokot kasataan juurakoista, 
vanhoista veneistä ja kuivuneista puista 
(palamisesta ennustetaan).

8. heinäkuun ukonvakkoihin kuuluu säästä 
ennustaminen ("pohja poudat ponnettomat, itä ilkeät 
satehet"), paikalla olijoiden kasteleminen ja pyhänä 
pidetyn sadeveden valaminen kallioille.

9. kesäkuun pisimpiä päiviä kutsutaan pesäpäiviksi
ja päivänpalaukseksi (päivistä ennustetaan 
loppukesän ilmoja).

10. kesäkuun pyhiin kuuluu heräävästä luonnosta 
iloitseminen (ajoittajina tuomen ja pihlajan 
kukinnat).

11. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu koivumajojen 
pystyttäminen ja majoissa ruokaileminen, haavan 
ja pihlajan lehtien ripotteleminen lattialle ("vihreä 
matto"), kukkivien pihlajanoksien ripustaminen 
seinille, "tuoksuvan pensaan" kyhääminen lattialle, 
kukkien sitominen seppeleiksi ja seppeleiden 
laittaminen päähän ja ikkunoille (koristelut 
tehdään yöllä).

12. kesäkuun pyhien koristeluissa uskotaan olevan 
Maan emon voimaa (varastoidaan tai pidetään 
paikallaan kekriin asti, huolimattoman kohtelun 
uskotaan tuovan huonoa onnea).

13. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu kokkojen 
polttaminen korkeilla paikoilla, palamisesta 
ennustaminen, lemmentaikojen tekeminen, 
lemmenkylpyjen järjestäminen, kedoilla 
pyöriminen, kastepisaroiden kerääminen,
9-heinäisen kukkaseppeleen ("akan kämmekkä") 
sitominen ja laittaminen tyynyn alle, kylpeminen, 
saunan kiertäminen kolmasti, lähteeseen 
katsominen ja koskessa istuminen.

14. heinäkuun alkua kutsutaan "kukkasten 
päiviksi".

15. heinäkuun puolivälissä vietetään kesännapaa 
ja karhunpäivää (karuse päev, sukulaisena pidetyn 
karhun toinen pääpyhä, tapoihin kuuluu karhun 
lepyttelyä ja lahjojen viemistä karhun petäjälle).

16. heinäkuun lopussa pidetään kolmannet 
ukonvakat (tapahtuman uskotaan aloittavan 
syyskesän ja määrittävän seuraavan kuun sään).

17. heinäkuun lopun ukonvakkoihin kuuluu pirtin 
siivoaminen, lehvien levittäminen lattialle, kovien 
äänien ja tulen tekemisen vältteleminen, uhrieläimen 
teurastaminen (kohdellaan muita eläimiä paremmin), 
kaljan keittäminen sadevedestä (ukonvesi), parhaimpiin 
vaatteisiin pukeutuminen, veen pirskottaminen 
rajapaikoille (lepänoksilla), yhessä syöminen ja 
ruokalahjojen vieminen kodinhaltijoille (pyhään 
nurkkaan, maahan, pihakoivun juureen).

18. elokuun lopulla vietetään akanpäivää (akkain 
kesä, emännän päivä).

19. akanpäivää ajoittavat viimeiset poutapäivät, 
aamukasteet ja maassa olevat seitit ("maa kiimassa", 
"maa härkii").

20. akanpäivän tapoihin kuuluu Maan emon 
kiittäminen hedelmällisyydestä, marjoista ja kesän 
antimista (alkavat vähetä maan valmistautuessa 
talveen ja lumipeitteeseen).

21. ukonvakkojen tapoihin kuuluu härän tai pukin 
uhraaminen, lihojen valmistaminen keitoksi, 
pyhäkön ympärillä valkoisilla liinoilla istuminen 
ja yhessä syöminen (uhrilla halutaan varmistaa 
seuraavan vuoden onni).

22. vepsäläiset viettävät heinäkuun alussa kesän
syntyä (kezan sunduma).

23. vepsäläisiin heinäkuun alun pyhiin kuuluu 
kukkien kerääminen, pirtin koristeleminen 
pihlajanoksilla, seppeleiden sitominen koivunoksista 
(laitetaan pyhään nurkkaan), lemmentaikojen 
tekeminen, neitojen saunan lämmittäminen, 
käytettyjen vastojen heittäminen veteen ja vastojen 
liikkeistä ennustaminen.

24. vepsäläisiin heinäkuun pyhiin kuuluu pyhälle 
kivelle (pestor) kokoontuminen, suojelevien taikojen 
tekeminen ja ruokalahjojen antaminen.

25. vepsäläisiin elokuun pyhiin kuuluu 
uhrieläimen teurastaminen (ilman rautaesineitä), 
lihojen paloitteleminen ja keittäminen, kedolle 
istuutuminen ja puulusikoilla syöminen (suurista 
kulhoista).

26. moksalaisten kesäkuun lopun pyhiin kuuluu kylän 
läpi kulkeminen äänekkäästi laulaen, kulkueen keskellä 
matkaavan kirjavasti puetun akan (henkiolento) 
suojeleminen kepeillä viuhtoen, kedolle matkaaminen, 
valkoisten liinojen levittäminen maahan, tapahtumaan 
laadittujen ruokien (lettuja, leipiä) laskeminen liinoille, 
haltijoiden kiittäminen rukouksin ja kädet ylös kohottaen 
ja yhessä syöminen.

27. mordvalaisten kesäkuun suuren pyhään (akkojen
puuro) kuuluu joen rannalle kokoontuminen, tulen 
sytyttäminen, tapahtumaan laaditttujen ruokien 
(piirakat, puuro) laskeminen sukulaisten henkien
(puukuvien) eteen, kuvien edessä rukoileminen 
("niin paljon kuin vadeissa on salmaa, niin paljon 
lisääntykööt lampaat") ja ruokalahjojen laskeminen 
jokeen.

28. mordvalaisten kesäkuiseen akkojenpyhään 
kuuluu salaa matkaan lähteminen, kedolle juokseminen 
hiukset avoimina, valkoisten liinojen levittäminen 
maahan, ruokalahjojen laskeminen liinoille, liinoilla 
ruokaileminen, itää kohti rukoileminen, kasvun ja 
terveyden pyytäminen Maa-emolta ("armahda meitä 
kostea Mastor-ava, kuule rukouksemme tammen, 
koivun, lehmuksen ja koko metsän puolesta"), 
ukkosen puhutteleminen ("anna hiljaisia, kuurottaisia 
sateita, älä lähetä tuhoavia rakeita, älä saata meitä 
näkemään nälkää"), Tuuli-emon puhutteleminen 
("tuulenhaltija, hiljaa puhaltaessasi hyvää teet, saat 
kuulla hyviä sanoja, kovasti puhaltaessasi pahoin teet, 
silloin kuulet pahoja sanoja"), Vesi-emon puhutteleminen 
("niin paljon kuin puurossa on suurimoita niin paljon 
anna hyvää, loputonta rikkautta, terveyttä, pitkää ikää") 
ja sukulaisten henkien puhutteleminen ("tulkoon siitä 
teidänkin hyväksenne, Tuuli-emo kantakoon sen teille, 
Maa-emo saattakoon sen perille").

29. moksalaisten kesäkuun lopun pyhiin kuuluu 
vihtojen laatiminen kukista ja lehvistä, vihtojen keralla 
kylpeminen, käytettyjen vihtojen heittäminen saunan 
katolle, saunan edessä tanssiminen, kukin ja lehvin 
koristautuminen, kedolla kieriskeleminen, ohikulkijoiden 
virpominen, suuren koivun alla uhraaminen, ilman, 
päivän, kuun ja maan rukoileminen, rieskaleipien 
laskeminen maahan, leipien ympäri kiertäminen, 
vasuihin laitettujen uhripalojen ripustaminen koivuun, 
kaljan kaataminen maahan, perheittäin syöminen ja 
itää kohti rukoileminen.

30. marien tapoihin kuuluu tulien sammuttaminen 
kesän kuumimpana päivänä, "uuden tulen" laatiminen 
hankaamalla, tulen yli hyppiminen ja uusien tulien 
ottaminen sukulaistaloihin ("yhestä tulesta elävät").




31. kesäpyhien tapoihin kuuluu pirtin koristeleminen 
heinin, kukin, koivunlehvin ja suopursuin 
(voimakas tuoksu).

32. ukonvakkojen tapoihin kuuluu lahjojen vieminen 
ukkosenhaltijan pyhäkköihin tuohivakoissa 
(ukonvuori, ukonsaari).

33. keskikesän tapoihin kuuluu seitsemän eri kukan 
kerääminen ja sitominen seppeleeksi, seppeleen 
laittaminen tyynyn alle ("nouse lempi lehvän alta"), 
niityllä kieriskeleminen ("seitsemä kertua enembi 
nuoret miehet mieltykäi kui ennen"), seitsemän 
puron läpi juokseminen, iltasaunan lämmittäminen, 
taikavastan sitominen (keltaisista kukista ja seitsemän 
koivun lehvistä), sidottaessa loihtiminen ("nytpä taitan 
taikavastan, lekahutan lemmenvastan, korvalta punaisen 
kosken"), veen noutaminen lähteestä (kukkia vastalahjaksi), 
yöllä kylpeminen, kasteen kerääminen aamuyöllä (liinaan, 
tuoheen) ja aamukasteessa käveleminen (paljain jaloin).

34. ukonvakkojen tapoihin kuuluu ukoinsupun 
eli poutatuohisen laatiminen viheltäen (karkeasta 
koivusta), lähteen eteläpuolelta otetun maan 
laittaminen tuohiseen, tuohisen nostaminen katolle, 
tuohisen kasteleminen viheltäen (kastellaan kunnes 
alkaa sataa), ukkosenhaltijan kiittäminen ja 
yhessä syöminen (ukonkeikkeet).

35. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu ensimmäisen 
vastan sitominen (täysi lehti), kukkien ja lehvien 
kerääminen, kukkien ripustaminen orsille ja oven 
päälle, kotieläinten koristeleminen, lattian peittäminen 
katajanoksilla, kylpeminen, vastojen heittäminen 
saunan katolle, risutulien polttaminen, korkean 
säärikokon kasaaminen ja polttaminen (sytyttäjänä 
suvun vanhin), tulen sanojen lausuminen ("tuikahti 
tulikipuna, suikahti punasoroinen") ja enteiden 
kuulosteleminen kallioiden ja kivien päällä.

36. kesäkuun tapoihin (lehtipyhät) kuuluu lehvien 
hakeminen metsästä, lehvien laittaminen pirtin 
nurkkiin, lehtien riipiminen lattialle ja pienten 
tulien laittaminen tuohilautoille (lehviä ei taiteta 
ennen pyhiä, puiden uskotaan olevan kantavina).

37. udmurtit järjestävät heinäkuussa kesä-juomingit 
(guzem-juon) johon kuuluu lehti-oluiden juominen
(kuar-sur).

38. udmurttien kesäkuisiin uhripäiviin kuuluu niitylle 
kokoontuminen (päivän ollessa korkeimmillaan), 
valkoisten liinojen levittäminen maahan, ilmalle 
(Inmar), maalle (Mu-kiltsin), ukkoselle (Gudiri-mumi), 
tuulelle ja sukulaisten hengille uhraaminen (lahjat 
tuleen, kuusenoksille ja maahan), uhritulien 
sytyttäminen, uhrieläimen sitominen hopeakuuseen, 
veen tuominen lähteestä, eläimen kasteleminen 
koivunlehvien läpi (liikkeistä päätellään onko haltijoille 
mieleinen), eläimen uhraaminen, lihojen keittäminen 
isoissa kattiloissa, tarjoilujen laskeminen liinoille, 
ruokien kohottaminen haltijoille, tulevan vuoden onnen 
ennustaminen, perhekunnittain ruokaileminen, pitkään 
riviin asettuminen ja haltijoiden kiittäminen.

39. ukonvakkojen tapoihin kuuluu ukkosenhaltijan 
ja joenhaltijan puhutteleminen (jälkimmäistä pyydetään 
olemaan hukuttamatta lapsia).

40. marien heinäkuun pyhiin (kusö) kuuluu lahjojen 
antaminen, tuohitorvien laatiminen ja vahingollisten 
henkien karkottaminen torvia puhaltaen.

41. udmurttien kesäkuun tapoihin kuuluu haltijoille 
uhraaminen, kisaaminen ja sateen kutsuminen 
(zor kuron).

42. hantien keskikesän viettoon kuuluu 
syntymänjumalatar Pugos ankin tytärten tuominen 
pyhäköstä (miehet eivät saa katsoa haltijoita), 
haltijoiden palveleminen perheen ruoka-aitassa, 
haltijoiden kierrättäminen sukulaisperheissä, 
helminauhojen, punaisen ja valkoisen kankaan 
ja nahkojen uhraaminen haltijoille, haltijoiden 
pukeminen uusiin vaatteisiin ja kunniakseen 
ruokaileminen.

43. marien kesäiseen lehtouhriin kuuluu joessa 
kylpeminen, puhtaisiin vaatteisiin pukeutuminen, 
lehtoon siirtyminen, uhripuiden (ona pu) 
kumartaminen, tulen laatiminen pudonneista 
oksista, havujen tai lehvien levittäminen uhripuiden 
alle (haltijan mukaan), valkoisen kankaan ja pyhien 
esineiden laskeminen lehvien päälle (eläinkuvioinen 
lusikka, pihkaa ja mesijuomaa sisältävät kupit, pata, 
linnunmuotoiset leivät), mesijuoman kaataminen 
tuleen ja uhripuun rungolle, haltijan tahdon 
tiedusteleminen (vuolemalla lastuja maahan ja tuleen), 
pienen taimen (izi-ona pu) istuttaminen uhripuun 
viereen, ruokalahjojen ripustaminen uhripuuhun, 
lehvien laskeminen pienen ja suuren uhripuun väliin, 
valkoisten kankaiden levittäminen maahan, kankaiden 
päällä ruokaileminen, haltijoiden viihdyttäminen 
kanteleen soitolla ja tapahtuman päättävät kiitosrukoukset
(rukousten lopussa laitetaan kekäle tuleen).

44. nganasanien kesäisiä kisapäiviä (any´o-dyaly) 
johtaa heimon vanhin nainen (tapoihin kuuluu kisailua, 
leikkimistä, keihäänheittoa ja suopunginheittoa).

45. "ylössui alassui miu roppei marjoi täys" 
(huudettin marjaan lähdettäessä ja heitettiin 
roppeet ilmaan).

46. "alkusuvi o kylm" (alkukesän luonteesta, 
vrt. kesä=kylmä).

47. "ankermoihaa niit joka taloo otettii" 
(ankermoja eli angervoja).

48. "ankermahheinii ottivat ennej laattijoillen, 
ne on nii hyvähaisusii ne heinät" (angervoja 
lattioille, haisuheinät).

49. "angerva kuk kukki niin sillo ruvettii heinää" 
(angervan kukinta).

50. "heihnään alethiin ko angerias tuli kukile ja 
hämhääkki kuto verkkonsa heihnään" (kesän 
ajanmittoja, angerias=angervo).

51. "enner ruvettiiv vasta sitte heinään ku apilas 
ol jo herennä kukkimasta" (herennä eli 
lopettanut).

52. "tuas se jo elokuun lopul alkaa vetäh oluu vähä 
anhelaks kun suvi on niinkon mennehiäh jo" 
(suvi mennehiä, jatkuu muistoissa).

53. "heinänkukastahan sitä paljo arveltii" 
(arveltii eli ennustettiin).

54. "s ooli juhannukseen astikka pikkusuvee, 
sittev vasta isosuvi tulee" (pikkusuvi ja isosuvi, 
vrt. talvi).

55. "kesäsyvämmellä o hellepäevinä ilimassa 
semmosta lämpöse aovverta, metkasti vipattavvoo" 
(lämpösen auerta, kesän ihmeitä).

56. "toissasuvena, ei mar, se oli tän erellisenä suvena 
ko niin kauheestis sato" (sadekesät).

57. "se olkii sillo nii kylmä kesä, huolint paljo alast olla" 
(kylmät kesät).

58. "kasvaa jo vissiin suvenihanaisii" (suvenihanaisii 
eli sinivuokkoja, vrt. kevään).

59. "kylä ne lehmät aina syksysuvesta oli hakusessa" 
(kevätsuvi, suvi ja syksysuvi).

60. "pantii havukokko tule, sitä sanottii kutsujaiskokokskii, 
et kansa ties soapuu paikal" (kutsujaiskokoksi, 
kokkojen alkuperää).




61. "jo sula näkky, jo alka kezä tulla" (sula, 
maa vai vesi).

62. "kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist" 
(juohtuu mieleen, vrt. talvella kesähelteet).

63. "ku tullo kezoi käppiä" (ja suvi suloinen).

64. "nurman pälle valkiat kankat panti" 
(nurmen päälle valkiat kankaat, 
vrt. sukulaiskansojen tavat).

65. "se satta sarahutta ja männö yli" (yli 
menevät kesäsateet).

66. "kezäl olti valkiad illad" (valkiat illat, 
vrt. elokuun pimenevät illat).

67. "ne olti enzimäist vassad" (ensimmäiset 
vastat).

68. "kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta yöt 
tyynet nin ne nousi kisoamah" (kalat, 
kesän ihmeitä).

69. "jyrizemätöi kezä" (ukkoseton).

70. "moa kazvau jussikkuo" (jussikkoa eli 
jussiheinää, muita nimiä ukonparta, jäkki, 
kontiontakku ja hukanvilla).

71. "jussiheiny niittäjes hyväl seäl ei paku" 
(oma jussiheinä, vieras niittäminen).

72. "hyvä seä on jussie niitteä" (vrt. jussi=jänis, 
heinien ystäviä).

73. "jussikk on vaigieda niitteä, lyhyöt kovat heinät" 
(jussikot).

74. "kesällä tyttärek kul läksi joukolla juuppuo 
keittämäh, ne ei ottam poikie matkah, ne kum 
mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti" 
(mustikoiden kerääminen ja keittäminen, 
juuppo=marjakeitto).

75. "egläi jiäraistu pani" (pani jäärakeita, 
kuka).

76. "oli mieli kezoi kylbie, tuulda ku viimai, 
en ni vedeh tarrennuh" (tuuli esti uimasta, 
mieli teki).

77. "kezäl on äjjy itikkää, ne puretellah" 
(itikoiden aika).

73. "kezäkizad ollah ilmal" (ilmal eli ulkona, 
ilmalla olon aika).

74. "sillon ruvetah vassasta suamah, siitä iivanampäivästä" 
(omat vastat, vieras iivana eli juhannus).

75. "iivanamboboa iivanampäiveä vast otettih 
vastoih, vastal kylbiettih kylyz, sid lykättih vedeh" 
(vastoihin iivanankukkia, juhannustapojen 
vieraasta alkuperästä).

76. "iivanampäivän yönä käyväh ruista talluamassa" 
(vieras iivana, vieraat ruispellot).

77. "iivanampäiveä vaste tuldu poltetah mägilöil 
ijän kaiken, kokil ollah" (kokil eli kokoilla, 
omaa vai vierasta).

78. "hiessytteä, pideä lähtie kezoil" (kezoil eli 
uimaan).

79. "tää on ylen räkki, hiestyttää" (räkki eli helle,
vrt. läkki, läkähtyä).

80. "huh mi on räkki" (heinäkuun helteet, 
vrt. tammikuun pakkaset).

81. "täz on katso hyvä kezoida kylbie, hiekkarandazel" 
(omat hiekkarannat, luonnon luomia).

82. "kus on hiekkakazikot rannat, sielä meän kizattih" 
(kesän kisapaikkoja).

83. "heinä hielimoi" (heilimöi).

84. "hempie aika" (hempeä aika).

85. "hemmehaiga" (vrt. hempeyden karkottavat 
syyssateet).

86. "kolmandeh heinäh" (kolmanteen heinään, 
kolmantena kesänä).

87. "halvaized ollah avavundalleh" (halvaized 
eli kukat).

88. "ankervo kun kukkiu, on heinä täysi" 
(täydessä mitassa).

89. "pyhällä juzahtelieteh" (ukkosen ääniä, 
vrt. jussi=ukon ajan alku).

90. "tänä keitona kesänä, jumalan sulana vuonna" 
(vuodenaikojen ja luojahenkien yhteydestä, 
kaksi ja kaksi).




91. "kesä keikkuon tulou, talvi suuta veärissellen" 
(alkuperäiset vuodenajat).

92. "midä kezäl keriälet, sidä talvel tabualet" 
(kesä=talveen valmistautumista).

93. "marjat ollah jo kerrinnyöt" (kerinneet 
eli kypsyneet).

94. "meilä leikattih kerppuja ta tuotih pirttih" 
(lehtikerppuja, juhannuksena).

95. "kezäkizoiz neidized da brihat kävelläh ymbäri, 
pajatetah" (kesäkisat eli tanssit).

96. "kezäkizad ollah ilmal" (ulkona).

97. "kezäkelin aigah pideä lähtie pitkil matkoil" 
(pitkien matkojen aika).

98. "toittsi jo äjjämpäivän aigah loadiu kezäkelin" 
(äijäpäivänä, vrt. karhun heräämispäivänä).

99. "kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä muurrellen" 
(keikkuen eli vaihtelevin ilmoin).

100. "päivä on kezäh päi lämmin" (kesään päin 
lämmin, päivä ja kesä, päivä=läsnä talvellakin).

101. "oza yksil, kezä kaikil" (osa eli onni, 
vrt. samojedin osa=liha).

102. "kezäzillä kalua tavotamma" (kesäkala).

103. "kezäzel aijal voi pallahin jalloin astuo pihal" 
(kesän iloja).

104. "kezäistä vuotammo" (vuotammo eli 
odotamme).

105. "tuli lämmin kezäine" (lämmön 
ystävät).

106. "kezälinnut tullah, kezän jumal tuo" 
(kesälintujen ja luojahenkien yhteydestä, 
vrt. luojahenkien hahmoina pitäminen).

107. "kezänkaudehil roatah talven varus" 
(varus eli varat, varautua talveen).

108. "kezäräkki peäh mänöö" (räkki eli 
helle).

109. "kezäts on äjjy matkoa, a talvits on oigiembi" 
(kesä ja talvimatkojen erosta, oigiembi
=suorempi).

110. "tämä vihma kezävytti moada, peäzöö heinä 
kazvamah" (kesävytti maata, kesä=kasvavan
heinän aika).

111. "ilmu kezävyi" (lämpeni).

112. "puu kesäytyy" (kasvattaa lehtiä).

113. "rubiou kezäydymäh, lehti kazvaa, lämbiöy" 
(kesäytymisen enteitä).

114. "ylem pimei oli kezäyökse" (pimeät kesäyöt, 
vrt. ukon yöt, pilviset).

115. "lehtet puulois on kibristytty g ei ole olluh vihmaa" 
(vihmaa eli sadetta, vrt. vehma).

116. "hyö kokkuo poltetah" (vrt. myö).

117. "kokol olimmo" (juhannuksena).

118. "kokil ollah iivänämpäiveä vaste, tuldu poltetah 
mägilöil" (vaste eli aattona).

119. "kolmittsi tänä suvena mato juureni mateli, 
korppi korsku latvallani" (kesien muistaminen 
kohdattujen eläinten mukaan, mato=kyy).

120. "pyhimpäivim marjoa kereälläh" (marjapyhät, 
omat pyhät=mukailevat luonnon tapahtumia).




121. mansit pitävät kesää luojahenki Numi-toremin 
luomana.

122. mansit yhistävät kesää talveksi itseään lihottavaan 
karhuun (Numin eläinhahmo vai Numi ottanut 
vanhemman karhujumalan paikan, vrt. karhun 
pitäminen Numin poikana).

123. hantien kesän alussa järjestämän "veneiden 
päivän" tapoihin kuuluu lahjojen jättäminen joen 
penkalle ja rukouksien lausuminen (veneiden
vesille laskeminen).

124. hantit yhistävät kesää karhuun ja luojahenki 
Torumiin ("hän luo kolmipäisen kesän").

125. hantit pitävät puolukoiden kypsymistä loppukesän 
tärkeimpänä ajankohtana (tuolloin riennetään 
metsään korien kanssa, kerääjinä nuoret ja vanhat, 
naiset ja miehet).

126. hantit pitävät kesää ylisen henkien aikana 
(yhistetään etenkin ukkoseen). 

127. hantit pitävät pohjoista pohjana (yl) ja etelää 
huippuna (nom).

128. hantien taruissa Nom ja Yl taistelevat ikuisesti 
(kesä alkaa Nomin päästessä voitolle).

129. udmurttien suvipäiviin (bulda vösh, buldan rukous) 
kuuluu neljän samaan heimoon (Omga-vyl) kuuluvan 
kylän kokoontuminen kedolle, neljän vetäjän valitseminen 
(bajym vöshyash, koivunoksaa rinnassaan pitävä rukousten 
vetäjä, shion pöztysh, ruokavastaava, tör, vanhin, shion 
posudaosys mishkish, tiskivastaava), hyvinvoinnin, 
lämmön ja terveyden pyytäminen Inmarilta, valkoisen 
eläimen uhraaminen, ohuen rullalle kierretyn leivän 
(quarnyan) leipominen, yhessä syöminen ja pyhänä 
pidetyn kielisoittimen (bajym krezh) säestyksellä kyliin 
palaaminen.

130. marit kutsuvat alkukesästä pidettyä uhria sanalla 
kiiso (kiigagan=korkea paikka, kiisko=ylöspäin).

131. udmurtit kutsuvat kesäistä raja-aikaa sanoilla 
invo o (in=taivas, vo=vesi, od=aika, taivaallisen 
veen aika).

132. udmurttien kesäiseen invo-aikaan kuuluu 
kehruutöiden vältteleminen ja kukkien poimiminen 
(päättyy heinäkuun puolivälissä).

133. udmurtit yhistävät invo-aikaa kohokkien ja 
ketoneilikoiden kukintaan ("tällöin haltijat kulkevat 
niityillä").

134. udmurtit kutsuvat invo-aikaa taivaallisen vozhon 
ajaksi ja vozhon ilmestymisen kuuksi (vozho poton tolez
vrt. talvella vietetty vozho-aika).

135. vatjalaiset uhraavat veenhaltijalle elokuun alussa 
(pidetään haltijan liikkumisen päätösaikana, vrt. tuolloin 
katoavat vesieläimet, heinäkuu=majavan aikaa, 
vesilintujen aikaa).

136. saamelaiset kutsuvat kesävuoden haltijaa nimellä 
Njaveseatni (yhistetään päivään, lämpöön, valoon, 
elämään ja päivänpuoleiseen maahan).

137. saamelaisten taruissa Njaveseatni solmii liiton 
hirven kanssa (vrt. päivähirvi, hirviheimon 
perustajat).

138. saamelaiset kutsuvat etelää sanalla soajjv 
(vrt. suvi).

139. saamelaiset kutsuvat rakeiden satamista sanalla 
cuorpmasit.

140. "heinäd näivistyi, pouda ku oli" (näivistyi
eli näivettyi, kuivui).

141. "räkel nukahuttau" (räkel eli helteellä, 
vrt. nuukahtaa).

142. "räkki menöy piäh" (menee päähän, 
vrt. päivänpistos).

143. "mi kezeä, se talvie" (minkä kesää, 
sen talvea).

144. "mandzoid on tänä vuon ku naberoized, 
kuivu kezä" (mandzoid eli metsämansikat,
kuivat kesät).

145. "ei mäne kezä vezittä eigä talvi pakkazitta" 
(vuodenaikojen luonteesta).

146. "kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä murrellen" 
(sanonta, vrt. kevät).

147. "mulloizet päivät tazai jumal, muga talv oli 
pakkaine ga" (tasaa kesän ja talven päivät, 
jumala=ilmojen haltija, mulloizet=viime vuotiset).

148. "minum mustamah e ole olluh nenga poudii 
pitkäheze" (muistiin jäävät poudat).

149. "meil om mettsäh matkavo kezäl, akoil da 
muskoil" (metsään matkaamisen aika, 
muskoil=miehillä).

150. "tänä kezän mehesteleh, vähäin aigoa menöy 
da i vihmuu" (mehestelee eli sataa, mehukkaat 
vihmakesät, vrt. mesi).




151. "mehettömyz on marjoiz, mehen on kuivanuh kezä" 
(kuivan kesän jälkiä).

152. "marjatoi on halluvuozi" (hallakesät, 
vuosi=kesävuosi).

153. "pidäz löpsytteä kastiel mettsäh, huondeksel ajjoi" 
(kasteella metsään, ajoissa aamulla).

154. "häi kävellöy kastiez" (kasteessa käveleminen, 
maan palvontaa).

155. "heinaiga kun tuloo siidä ne vihmat löydyy" 
(heinäaika, löytää vihmat).

156. "ilmoa lämmendelöy" (ilmojen lämpiäminen).

157. "vesi lämpenöy" (vesien lämpiäminen).

158. "lämbymät seäd rodih" (kesän enteitä, 
rodih=tulee, syntyy).

159. "ei kezä lämbimättä mäne eigo talvi pakkazetta" 
(sanonta).

160. "tämän lämmyz ei olluh ni koz" (koskaan, 
lämpimimmät kesät).

161. "lämmyölleh on hyvä kezä" (hyvä eli lämmin 
kesä).

162. "lämbimyölleh on kezä" (lämpenemään päin).

163. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi, 
lähillä iivanan päiveä" (oma täyven lehen aika, 
vieras iivana / juhannus).

164. "loppukezäz ei tsakku pinize" (tsakku eli sääsket, 
itikoiden aika=lyhyt).

165. "likkoin silmäd lipetteä kui kezähoavan lehti, 
poigien silmät tarkittoa kui talvitaivoin teähti" 
(kesä=lemmen aikaa).

166. "vettä lipitin viiz lippoi, ägie moin oli ga juotatti" 
(ägie eli kuumuus, janottaa).

167. "jo om piätsköit tänne liivytty, nygöi kezä tulou" 
(pääskyt kesäntuojina).

168. "kezäl nenga k on liatoi nurmittsu" 
(liaton eli kuiva nurmi).

169. "kezäl lihoa ei otettu, a kaloa oli" 
(kalansyönnin aika).

170. "heinäine vai liepottau kazvau täl ilmal" 
(heinien ystävät).

171. "linnumpoijil on nyd lennändävägi" (vägi 
eli voima, kesän ihmeitä).

172. "jo on linnul lendelii poigaine" (pesä, 
oksa ja lentopoikaset).

173. "joga heinäizen piäs kastevuz lepettäy" 
(kasteheinät).

174. "puu lehittyy kun lehti kasvau" (puun 
lehittyminen).

175. "mettsy tulou lehtel, moin on hyvä duuhhu" 
(duuhhu eli tuoksu).

176. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi" 
(otettiin vastoja).

177. "vassaksessa käytih kevätkesästä, vain ei 
enneil lehti iivanam päiveä, sitä ennein ei soanut 
varpoa veitsellä katata" (katkoa vastaksia ennen 
juhannusta, vrt. kasvun aika).

178. "jo on lehti puolilehen lehväl" (puolilehen 
lehvällä, kesän ajanmittoja).

179. "koivahaiziz on lehtyöd, kezäl ozuttau" 
(ozuttau eli näyttää kesältä).

180. "puulois lehtyöd ollah" (täyven lehen aika).




181. "tuomen halvastandaigoa on lahnanliikeh" 
(tuomen kukkiessa lahna liikkuu).

182. "nupsalleh on lehet" (nupsalleh eli 
nuokuksissa, kuivuuden jälkeen).

183. "pilveksine koht etsitäh räkel istuo" (räkel 
eli helteellä, vrt. katve).

184. "hod olis pieni pilveksyd" (pilvien toivojat, 
heinäkuu=hellekuu).

185. "lähem pilvizeh lebiämäh" (pilviseen 
eli varjoon).

186. "pädelöö roata pilveksizel, räkk ei ole" 
(pilvisinä päivinä työskenteleminen).

187. "jo pimenöy yöt" (heinäkuun lopulla).

188. "pirajav vihmuu hienoizeh" (hienot 
kesäsateet).

189. "linduizil om pezoituzaigu" (pesimäaika).

190. "linnut pezoitellahez, pezäizii vai laitah" 
(kesän ajanmittoja).

191. "pezälindu pezäz istuu, jäittseä haudoo" 
(jäittseä eli munaa, kesä=lintujen aikaa).

192. "rais pekki heinät" (rais=rakeet, pekki
=löi kumoon).

193. "raista panou" (kuka).

194. "tämä päivy oli paras kogo kezäs" (kesän 
paras päivä).

195. "ei lai vihmoa, räkkie pamahteleh" (vihma 
ja räkki, kesän ilmoja).

196. "pallazjalgaizel on kebjiembi kezäl" (paljain 
jaloin käveleminen).

197. "ei kezä lämbimättä mäne, eigo talvi pakkazetta" 
(kesävuosi ja talvivuosi).

198. "pahimuolleh on räken aigu" (räken eli 
helteen, vrt. parhaimmillaan).

199. "liennöu ozua, niin lieu i lämmindä keziä" 
(osaa eli onnea, kesän ystävät).

200. "se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah sitä 
kesäntuluo hyvin onnestunutta" (muistetaan
hyvin onnistunutta kesäntuloa, yksinkertaiset
=omat tavat).

201. "olemma ta elämmä ta kesä kuluu" (oman 
elämän luonteesta).

202. "kum pulpukkaisien kaklat noussah pitällä, 
siitä vihmoja vuotettih" (ulpukoiden kasvaminen, 
kesän ajanmittoja).

203. "tänä vuon plokahtih mustoidu enämbi" 
(mustikkavuodet, vrt. kesät).

204. "poaksuh marjoa kazvoi tänä vuon" 
(poaksuh eli tiheään, marja=mustikka tai 
puolukka).

205. "pidäy kulkku kastoa, poaduu räkel" 
(poaduu=kuivuu, räkel=helteellä).

206. "peskul moates poavut tsirakal päiväl" 
(peskul=hiekalla, poavut=paahdut, tsirakal
=kirkkaalla).

207. "roza poadui päivypastol, musteni" (roza
=kasvot, poadui=paahtui, ruskettui).

208. "moin oli räkki, duotatti ga kai kulku paadui" 
(kurkku paatui, kuivui).

209. "oliz äjjy marjoa metsäz" (marjojen aika).

210. "polvisk on heineä niitul" (polvisko=polveen 
asti, heinän kasvu=kesän ajanmittoja).




211. "pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei" 
(pitkät poudat).

212. "heitti poudam piennän" (heitti eli lopetti, 
poudan ystävät).

213. "tänäpiän om pouda, ei ole vihmua" 
(poudat ja vihmat).

214. "mennyt kezäm pidi pitkii poudii" 
(poutakesät).

215. "poudu lumoo villad" (lumoaa villat, 
poudan voimista).

216. "vihman dällel poudaa vuota" (dällel=jälkeen, 
vuota=odota).

217. "povvad on, hyviä siädy pidäy" (poudat eli 
hyvät säät).

218. "on pouvembi, vähemmin vihmuu" 
(pouvempi, pouta=sateeton aika).

219. "emmo peässyh poudal aigoa, vihma zaimi" 
(zaimi eli tavoitti, poudalla matkaaminen).

220. "poudani aiga" (hyvä aika).

221. "tulouko sateini vain tulouko poutakesä" 
(kesän ilmojen ennustaminen).

222. "silloi oli kaksi poudukeziä jällekkäi" 
(poutakesät muistetaan).

223. "poudukezäine vuozi" (kesäinen vuosi, 
vrt. kesävuosi ja talvivuosi).

224. "povvistih kerral, heitti vihmundan" 
(pouvisti kerralla, selkeni).

225. "tuassen pouvistuu" (aika lähteä 
liikkeelle).

226. "vihman jällel povvistui" (kesän ilmoja).

227. "vihmuu pramauttau" (vihman ääniä).

228. "vihmu pratsettau levol" (levol eli katolle, 
sateen kuunteleminen).

229. "tuuli puhaldi vähäzel viluskoitti, eiga ylen 
olluz räkki" (vilvoittava kesätuuli).

230. "mustoi kukal puhkeni" (mustikan 
kukinta).

231. "muuroi tupesti, sit puhkei halval" (muurain 
tupesti, puhkesi tupesta kukkaan).

232. "a konza kum muajäitsäd ruvettih kazvamah, 
niin sanottih sto jo metsässä griba puhkieu" 
(muajäitsäd=maamunat, griba=sienet).

233. "lehti puuh puhkioo" (lehtien puhkeaminen, 
kevättä vai alkukesää).

234. "buolakas kezä" (puolukkakesät, 
vrt. syksyt).

235. "algupuoli kezäz vil oli" (vilu alkukesä, 
vrt. kesä=kylmä).

236. "higie otsas puzerdau räkel" (hien aika, 
päivän ystävä=ei valita lämmöstä).

237. "pyydö tänä kezän ei loistannuh" (pyytö 
eli kalansaalis).

238. "pyörii aigu, tulou yks kai pyöriäd ilmad" 
(pyöriät eli epävakaiset ilmat).

239. "päivä on kezäh päi lämmin" (kaikki 
hyvin).

240. "loppukezäs päi ei tsakku pinize" (tsakku 
eli sääsket, itikoiden väheneminen).




241. "paidazilleh päivittäy selläd da i rungan kaiken" 
(paitasillaan eli ohuessa paidassa).

242. "kogo kezäs päivitys ei lähte rozis" (rozis
eli kasvoista). 

243. "kezäl päivy pystyh pastau, a talvel moanrajoa 
myö" (paistaa pystyyn, suoraan ylhäältä).

244. "kelbuau kezäl eliä, pädöö päiväpaistozel" 
(kesän ystävät).

245. "vähä väliz vihmuu piraittau" 
(kesävihmat, lyhyitä).

246. "myö istuma därven rannalla peskussa 
pallahin jaloin" (peskussa eli hiekassa, 
kesän iloja).

247. "mehesteleh da päiveä tsirahuttau" (taitaa 
tulla kesä, vrt. mesi).

248. "raistu panou pamajau levua vaste" (levua 
eli kattoa, rakeiden ihme).

249. "nyt o ollunna huonompuoleinen kalakesä" 
(hyvät ja huonot kalakesät).

250. "s on niuhaa ollu kalanlähtö tänä kesänä" 
(lämpimänä vai viileänä).

251. "kesääll oli kovat kalampyyrökset" 
(kalanpyynnin aikaa, vrt. lihan pitäminen 
talviruokana).

252. "siä on vähä kylmänkalee ilma" (kaleat 
kesäpäivät).

253. "veti ilman nin kaleeks ukkosej jälkeen" 
(ilmaa viilentävä ukkonen).

254. "rakehii heittelee" (kuka).

255. "sattaa kalistellee rakheja vain ei tämä ole 
kesän tekova" (rakeiden alkuperää, ei pidetä 
kesän tekosina).

256. "olthin niin isoja rakheja että oikein kipeää 
teki ku net kalijahelthin ihmishen" (rakeiden 
voimasta).

257. "jos se nyt tuosta kaljisttuu pouttaan" 
(poudan odottajat, vrt. kalja=kirkas).

258. "eij oo tällek kesällen nossur ruohom piikkiä" 
(päivän polttamaan kohtaan).

259. "syyspuoleksihan tämä rupesi kallistummaan 
tämähik kesä" (kesästä syksyyn).

260. "kalppeesseen täytyy men" (kalppeeseen 
eli varjopaikkaan).

261. "kalavehes syäthij ja ryypithij juatavaa" 
(kalavehes eli varjossa).

262. "sanom mää kut tästä kesä tuloo, em palijo 
kalavesta kattele" (kesän ystävät, lämmön 
ystäviä).

263. "viel työ kalveesenkim menette" (lämmöstä 
varottaminen).

264. "oli kalveempi näätte kulkee" (kalveempi 
eli viileämpi, illalla). 

265. "jos mä hänen sitte ehtookalvella tekisin" 
(ehtookalvella eli illan viileydessä).

266. "ko luaja sen kesän antas niin kalposeen 
en menis vaikka ruskiaks paistusin" (luojan 
antama kesä, vrt. kesävuoden henki ja 
talvivuoden henki).

267. "kum päevä paesto niin kuumast niim mänin 
tuonnek kalaveen" (kalaveen eli varjoon).

268. "saa ollat talavikamineet, muuten ei tarkene" 
(kesäkuussa, viileät alkukesät).

269. "se käy sen konkiv vaan että joka päivä sattaa" 
(harmaat sadekesät).

270. "kankkaloi tekkiit" (kankkaloi eli tuohipalloja, 
juhannuskoristeiksi).




271. "kyllä kesä kasteesak kuivaa" (sanonta).

272. "sitte alako kesäkuun kannala ilemat parantua" 
(kannala eli lopulla).

273. "kyllä ens kesänä uutinen joutuu kun näen 
aekaseen suves" (suves eli lämpeni, suvi
=ilmojen lämpeneminen).

274. "hellek on hartteissa ja vilulla karrauttaa" 
(auringonpistoksen oireita).

275. "oo niin kuiva aikka et karettuvak kaik" 
(kuivat kesät).

276. "tulija poltettiim mäellä karkejalla ja siinä 
tanssasvat" (kisapaikkoja).

277. "hallat on nyv vähä karkkamastunu" 
(karkkamastunu eli kaikonneet).

278. "sillon tul kylmä vaik syränsuvel" 
(hallakesänä, syränsuvi=keskikesä).

279. "taitaapi olla tuppihalla tulosa" 
(varhainen halla).

280. "ku kaeke kessee om paljai jalo kyllähä 
se jalaka kuarnettuu" (kuarnettuu eli tulee 
paksunahkaiseksi).

281. "tunt ensi nii karsakalt ko riisu vaattiet päält" 
(uimaan mentäessä).

282. "se ol niin kuuma poutta et heinä oikken 
karreks palo" (poutakesät).

283. "kesä kulluu keikahellen, talvi peätä karsutellen" 
(sanonta).

284. "sillon oltihin aina kartanokoivusilla" (leikkiä 
jossa "näkki" tavoitteli pihakoivua turvapaikkanaan 
pitäviä leikkijöitä, vrt. veenhaltijan aika).

285. "o nii lökö et hikikin kartuttu" (lökö
=kuuma ja hiostava ilma, kartuttu=kuivuu iholle, 
vrt. lökötellä).

286. "karvanen on kesänen mettä" (karvanen 
eli heinäinen, heinät=maan karvoja).

287. "äkkiä se kasahti kesä" (meni ohi).

288. "toeset tuskael ja ähis seh helteen keskellä, 
mut minä sanon niille jotta tämähä ov voan tavallinen 
makkuulämmin" (helteen ystävät).

289. "juhannusyänä se, kokos semmosta, kasivettä, 
jota se anto lehmillensäj juara" (kasivettä eli kastetta, 
juhannustaikoja).

290. "se iltaisiil alkaa jo kaste laskiissa" (kaste 
laskeutua).

291. "kesäm pitkään oli kastetta" (kastetta eli 
sadetta, kaste-sanan merkityksiä).

292. "kyllä se kesä kastelemasa kuivoo" (kesä 
kuivaa, elävä olento).

293. "kuusen kasuvi revitti juhannuksen ja tuatti 
sisäl ja tehti rink pirtin laattial" (revittiin maasta 
nuoria kuusia, ei kuulosta puista polveutuvien 
kansojen tavoilta).

294. "uulet suviyäk kylmästee" (uudet suviyöt 
kylmästee, vrt. vanhat, kalenteripyhien
vieraudesta).

295. "ei ollum mikkääk kasvivuosi" (kasvuvuosi, 
kylmästä kesästä).

296. "suvinen kirkas yä oli" (kirkkaat suviyöt).

297. "sit se jääp se kasvu kesen kuivana kesänä" 
(heinän kasvu).

298. "sillon on olluk kitukasvusempi se puu" 
(kylmänä kesänä, kasvun ja lämmön 
yhteydestä).

299. "sitte kuk kaekki katajammarijatt on kypsiä" 
(katajanmarjojen kypsyminen, vihreistä 
sinisiksi).

300. "ku kataja pöllyvää, sillo käyp lahna kuvus 
toise kerra, sannoot katajapöllyämälahnaks" 
(pölyt ja kudut).




301. "se katkes siihen" (lahnankutu, 
ukonilmaan).

302. "liijan suuri on kesä katteiksi" (katteiksi
=katoamaan, jäämään tulematta).

303. "siihen seuttuun se tuli" (tuomen 
kukinnan seutuun).

304. "ja siihen katkoosa se kesän tek" (katkoosa
=katkeamatta, yhteen menoon).

305. "ei lähe halla haon takkoa, kaste katvasta 
tilasta" (kesäisin piilotteleva halla).

306. "poijjat ne vaam makaa katvassa" 
(katvassa eli varjossa, katve).

307. "kun täälläki vähä kaunaili" (kaunaili 
eli ripotteli lunta, kesäkuun alussa).

308. "siel ei tanssittu ei muuta ko voa, 
katsottii sitä ku, se niin kauniist palo" 
(katsottiin kokkoa, juhannuksen 
alkuperää).

309. "nyt on kaikkein kauneimmallas" 
(kesä).

310. "kesähän se alakaa ollak kaoniimallaan 
kun vaen ilima asettuu" (kesää häiritsevä 
ilma eli sää, eri olentoja).

311. "se on kauhniimila jäkälä" (jäkälä 
kauneimmillaan, syyskesästä).

312. "se ol se juhannuskaonistus se pihlaja" 
(pihlajan kukinta).

313. "ei oot tullu vettä ollenkaa tänä kesänä" 
(sateettomat kesät).

314. "kesä kulluu keikahellen, talvi peätä 
karsutellen" (sanonta).

315. "hyppiin keikkuin myö kessään männään" 
(hyppien keikkuen kesään, iloista aikaa).

316. "kesä männöö keikutellen, talvi päätä 
siloitellen" (alkuperäiset vuodenajat).

317. "jos ei tule tänä keitossa kesänä, ei tule sinä 
ilmossa ikänä" (loitsujen kieltä).

318. "päivä kellastaa heinäsänket pilale jossei 
sajetta tule kiireest" (oma päivä, vieraat 
heinän kasvattajat).

319. "siit se alkaa sil taval kellaistuh ja lauhtuh" 
(pystyyn kuivuva heinä).

320. "kylymä kesä olluk ko, kasvaa nuin keltakukkaa" 
(keltakukkaa eli niittyleinikkiä).

321. "kesä siittä tullee ku keltarentukkaki oon jo 
alkanu kukkihmaa" (kesä tulee, kesä=lämmin 
aika).

322. "tarkenettepas työ noin kelteisillännä" 
(kesän lapset).

323. "eihän nyt turkkija tarvihe, hijottooha 
tuo tahtoo jo kelteisillääkii" (hikoiluttaa
kelteisillään).

324. "uamukasteen aikana pittää männä" 
(aamukasteella liikkuminen).

325. "paljaij jalvon on kelvänäs kävellä" (kelvänäs 
eli kevyt, kesän iloja).

326. "kovat on olleep pouvat, kenturat alakavat 
ollav valakijoita" (kenturat=pihanurmet, 
valakijoita=kuivuneita).

327. "siäl oli sinä vuan mustikkoi ja oliki vähä 
pahan kerra" (mustikkavuodet).

328. "ei tulek kesä kertomatt eikä talvi takans 
kattomatta" (eläviä olentoja).

329. "kerättiin kokko siihen toiselle puolelle joen 
yhelle kalliolle" (kokkokalliot).

330. "nyr rupiaa kessääntyyn" (kessääntyyn 
eli lämpenemään).




331. "se lähti kevättalavella käymääm pohojam 
puolessa vain kuuluukik kesettyneen Iijjokisuulle" 
(kesettyneen Iijokisuulle, talvipaikka ja 
kesäpaikka).

332. "kum peäsisit tässä vähän kesettymmään 
niin sittehän sitä voesis sielläek käyvä" 
(kesettymmään eli rauhoittumaan).

333. "se on ollu kesän tulo keskeinnyksisä" 
(keskeytyksissä, vuodenaikojen luonteesta, 
kesä=voi olla kokonaan kesätön).

334. "jonsei ennen ni keskellä kesäsyräntä" 
(kesäsyräntä eli keskikesää).

335. "ei keskisuvel helti enään koivust tuahi" 
(tuohenoton lopetus).

336. "lämmin lämmin ei kesoine, hellä hellä ei 
emoine" (arvoitukset).

337. "ken ties kesoisem päivän ilma pilvej satava" 
(käyneekö niin, vertauskuvat).

338. "tulleeko tuosta vieläkääk kestäviä poutia" 
(poutien toivojat).

339. "paljaij jaloin kaiket kesät kulettiin niin kauam 
melkein kun maa sulana kesti" (paljain jaloin 
kulkeminen, maan pyhittämistä).

340. "pitkäm pouram perää se kestää ennenkun 
siit tulee sare" (kesän ilmoja).

341. "ko täs piäsis kessiä ni vielhä sitä eläs" 
(kesään pääseminen).

342. "ei sillä kenkkii kesissä olt" (paljasjalkaiset, 
kesää elävät).

343. "se jo kessee teki" (teki kesää, kuka).

344. "oesitten kesemmällä tullunna" (tulleet 
kesemmällä, kesä=vierailujen aikaa).

345. "ilimat tunttuu jo kesemmältä" (kesemmältä 
eli lämpimämmältä).

346. "jos sattain tullee kesä se on sajekkesä, 
jos päiväpaisteella ottaa silloo om poutakesä" 
(sade ja poutakesät).

347. "se on kesässä" (millainen vuosi saadaan, 
vrt. talvi).

348. "ne joka kesänä tuolla kulukivat siellä" 
(käymässä poikansa luona).

349. "ei oov vielä soatu marjoja tällek kesälle" 
(vrt. vuodelle).

350. "huonoksihan nuo kehu Oulujärven 
rantalaiset tännäek kesänä sitä kalakesseäsä" 
(hyvät ja huonot kalakesät).

351. "nii semmone hietamella oli siinä, uijas siinä 
sittek kesämpää" (hietamella eli hiekkasärkkä, 
missä uitiin kesemmällä).

352. "van taettaa kuiva tullak, tällä pienellä 
kesällä eij ooh hyvin satanna" (pieni ja suuri 
kesä, vrt. toukokuun ja heinäkuun poudat).

353. "jos lyhyt kesä ol lämmin niim pitkä kesä kylymä" 
(lyhyt ja pitkä kesä).

354. "tämä lyhykkesä on hyvin lämmintä, 
minkälaiseksi ruvennoo sitte pitempi kesä" 
(yhteydessä toisiinsa).

355. "lapsen huuvettii et täs näkkyy jo kessää 
ko löyvettii sullii paikkoi määjerintehilt" 
(näkyy kesää, sulissa paikoissa).

356. "ei se teem mullen kesää ei talavia" 
(kesää ei talvea, ei mitään).

357. "ei se tiek kellekkääk kesseä eikä talavea 
tekipä hänessä miten tahasa" (vuodenajoista 
keksityt sanonnat).

358. "kyllä sitä ei hänenkähä töistä tule kesää 
ei talavija" (ei mitään).

359. "kesäaamu aotereinen, syksynen upettousva" 
(autereen ja usvan erosta).

360. "kesäaeka kiireellinen, talaviaeka torkkumisen" 
(kesäkiireet, talvitorkut).




361. "se ol kesäaeka vielä" (kesien 
muisteleminen).

362. "kuk kesähalla käy nin kaikki sillom mennee" 
(pelätty kesähalla).

363. "totta ihmeissä naiset on kuumina päivinä 
kesähetaleissa" (kesähetaleissa eli ohuissa 
vaatteissa).

364. "oikeen oj jo kesäästä" (saa iloiselle 
mielelle).

365. "sen tietää varmah, ettei kesäset velet 
taivahas pysy, jos on kauvam poutaa kuumal, 
nii kyl tuloo sateit ja" (poudat ja sateet).

366. "siellähän ne kesäsessä ilimassa hyrrittää" 
(hyönteiset, kesän lapset).

367. "näenhän sitä helteellä tarkenoo kesäsissään, 
vähillähi voatteilla" (kesävaatteissa).

368. "paljo ne siäl kesäilee" (kesäilee eli viettää 
aikaa, lammen rannalla).

369. "saapa nähäp piisaako vielä elokuullet 
tämmösiä kesäilimoja" (elokuun ilmoista, 
voi kääntyä syksyiseksi).

370. "tuuppa kaonis kesäilta" (kesäillan 
kutsuminen).

371. "kyllä tua kesäjatko tuleennutti loputki elot" 
(kesäjatko eli jälkikesä, lämpimien ilmojen 
jatkuminen).

372. "siehä heitäit nii kesäkelteisilleis" (vähiin 
vaatteisiin, ihoa paljastaviin).

373. "jok teil o kesäkestit olleet" (lähisukulaisille 
pidetyt kutsut).

374. "ei siinä kesäkuivall oo yhtääv vettä" 
(kuivuvat kohdat).

375. "näen kesäkuivan aekana eipä siitä venneellä 
tahop peästäj joka paekassa" (kesäkuivan aika).

376. "tytöt oli nii koreisa kesäkussisa, vaikk oli 
kylymä tuuli" (kesäkussisa eli leningeissä, 
vrt. kuosi).

377. "nu ny kattutah, kulla n oon kesäkäpälät" 
(kuka on nopein).

378. "mei mummo läks jalkasii, hiä näyttiä 
kesäkäpäliijiä" (näyttää kesäkäpäliään,
reippauttaan).

379. "kyl sit taas kesälämpymäl tarkenee" 
(lämmön ystävät).

380. "kesälämpese aeka männöö niim pija" 
(menee pian, aamusta iltaan elettynä kestää
pitempään).

381. "nyt ollaam myökik kesämoassa" 
(kesämaassa eli sulassa maassa).

382. "mitästä on kuulunu – ei kuulukkaam 
muuta kun kesänilimaa" (kesänilmaa eli 
hyvää).

383. "uutisii ast sanottii aikaa kesä keskeks" 
(kesäkeskeksi, vrt. keskikesäksi).

384. "nuori mieshän tuo kuuluu olovan kun 
kesänkukka" (kesäkukkiin vertaaminen).

385. "on se tuohii yks kesäm märättäjä, 
kuv vielä kesäkuussa kulukoo karvalakki peässä"
 (kesään pukeutuminen, kesän pyhittämistä).

386. "jua vähän kesäntuliaisiks" (kesän tulosta 
iloitseminen).

387. "mie läksi iha kesänöpsylöis, en arvant 
jot näi kylmä tulloo" (toukokuun helteistä 
kesäkuun kylmiin).

388. "hallayö oo haekijampi, kesäpakkanem 
pahempi" (hallayöt ja kesäpakkaset).

389. "ensmäine kesäpäevä" (kellä milloinkin, 
jokainen kesä erilainen).

390. "kesäpäivänpallaus" (pallaus eli seisaus).




391. "kesäpäivänseisahluh on kolome päivee ennej 
juhannuksen" (keltä kuulit, seisaukset=liian tarkkaa 
eli myöhäistä ajan tajuamista).

392. "se oli juur silloin kesäsuvel" (kesäsuvella, 
kuumimpaan aikaan).

393. "nääthään kesäsyrämmen ol valvast" (valvast 
eli valoisaa, valon aika=valveen aika).

394. "keskellä kesäsyräntä" (kesän sydän, 
vrt. sydäntalvi).

395. "se tloo kesäteloilleen, on aena syksyyn" 
(kesäteloillaan syksyyn asti, kesäpaikka 
ja talvipaikka).

396. "kyllä sen kesäterään soa talvellai" 
(tylsäksi kirveen).

397. "piäset oikeellen kesätiellen" (kesätielle, 
ymmärrät asian).

398. "pittää kulokeek kesätie kaotta" (kesätien 
kautta, poiketa metsässä).

399. "ei ilema suak koittii tulla, pittää tuuvvap 
paa aluksia taekka vastav varpuja, pittää kulokeek 
kesätietä myöte" (kulkea kesätietä myöten, 
omat kaupat).

400. "se laetto sinut kesätiele" (harhautti, 
höynäytti).

401. "kestäähän sen kesäöesen satteen ei se un 
niin kylymää" (lämpimät kesäsateet).

402. "ketä muistaa talven pakkaset se kestää 
kesähelteen" (helteestä valittavalle).

403. "se pihlaja sillon tuuvvaan ku se on kukissaam 
mutta eiköhän tuo kevenen nytkiij juhannukseks 
kukistaan" (juhannuksen keinotekoisesta luonteesta, 
ei osu edes pihlajan kukintaan).

404. "kevättuorreoven ruohonnousu on lakannus 
silloj jo" (kevättuoreus, ruohonnousu).

405. "se näin kesälläki vain yöm puolella kalsistuu 
tuo ilima" (kalseat kesäyöt).

406. "jo lehtiä karusti illalinen rajesaje" 
(kesän ihmeitä).

407. "on sattoak kattuuttanna" (sadepäivät, 
poutia odotellessa).

408. "sattee jäläkee tuntuupi niin mukavalta, 
ku sillo tulleepi kevy ilima" (sateen jälkeinen 
kevyt ilma, sade=puhistava voima).

409. "vihrat täyty tehrä enne jaakom päivä" 
(omat vihrat, vieraat kalenteripäivät).

410. "jaakkoo heittää kylymän kiven jokhen" 
(mikä haltija vastuussa vesien kylmenemisestä).

411. "jaakko lyöp tuohen ihvin kiinne" (tuohen 
oton lopetus).

412. "jaakko yöt pimentää, päivät lyhentää" 
(pimentää yöt, lyhentää päivät).

413. "jaakolta joukkoon, laurilta laumaan ja 
perttulilta perätip poes" (sanottiin 
muuttolinnuista).

414. "juakompäevältä viskataa kylömä kiv järvee, 
lämpönel lähteesee" (vrt. kesän lopetus).

415. "jos jaakompäivänä sattaa, sattaa perttulii asti" 
(syksyn ilmoihin yhistäminen).

416. "jaakopäiväkutu" (silakan kutu).

417. "vanahat sano että kun ei ooj joakonviluja 
niin ei ool laorinviluja" (vieraat nimipäivät, 
omat syysvilut).

418. "on siellä lämmin, mutta ei se liikaa ook, 
kuj jaksas pitkittää" (lämmön ystävät).

419. "tulloo se kesä, kuj jaksetaan outtoa" 
(kesän outtajat).

420. "ain käveltii paljaij jaloin" (kesällä metsässä, 
maan ystävät).




421. "kesähän nyt on, saaphan nyt vaikka jalkah alta" 
(syötävää, kasvissyönnin aikaa).

422. "niin kauhiastik kuumotti jalakopohojia 
ko kivikolla käveli" (kuumat kivikot).

423. "siell oli jo marijoja" (ensimmäiset marjat).

424. "juhannussa ne toe pihlajija ja pistel 
seinär rakkooj ja koevuja nuihen nurkkiin" 
(juhannustapoja).

425. "juhannukse oamuna ne otti kasteesta voatteesii" 
(kastevettä vaatteisiin).

426. "juhannuksehen se veti, ennenku kesä tuli" 
(kesän tulo, vrt. lämmön).

427. "kohlin nyt on ollukkii joleit noi ilmat taas" 
(joleit eli viileitä).

428. "koko yön ol niij jolleata, että halloa pelekäsimmö" 
(yöhallat).

429. "no kyllä taettaa ollak kesä jonniillaenem, 
mut taettaa tuulta" (kesää haittaava tuuli, 
vrt. pohjantuuli).

430. "sitte se kesähelteellä palloak kärähti" 
(iho, päivän palvomisen vaaroja).

431. "ku puolest päiväst jollisti ton ilman tollasseks" 
(jollisti eli viilensi, ilmojen kääntyminen).

432. "siel ov viel jollokii juhanapäivä aikankii lunta" 
(notkossa, hitaasti sulavat kohdat).

433. "osovaa se jollottoo, ei saa eikä paista" 
(pilviset päivät).

434. "pitää ny vaan niin joloo ilmaa" (joloo eli 
viileää, kesän pettämät).

435. "on niij jolo pouta ettei kuivvoo" (heinät 
kuiva, jolopoudat). 

436. "jolloa ja kolleata ilimoo" (joloa ja koleaa).

437. "jolopouta ei oo heinänkuivuuilima" 
(jolopouta eli pilvipouta).

438. "siellä on niim pitkät taepaleet että kun siellä 
jalakapatikassa jotostelloo nin kesä siinä mennöö" 
(liikkeen aika).

439. "sillo ol semmone kesä jot se ei satant" 
(sateettomat kesät).

440. "onhan tuota kylymee olluj joukkoon van muki 
om männys sehi" (muki mennyt eli kelvannut, 
kesä on kesää).

441. "onks tänäin pouta.. on jos satielt joutaa" 
(kesän ilmoja).

442. "siit alkoit jo joutuu marjat" (marjojen 
joutuminen).

443. "sillo kesäl ko joutuit kaik yhtaikaa, Pentti 
tul tähä, Määttäne joutu tähä, meil ol nii paljo ihmisii" 
(vierailujen aikaa).

444. "mittee se kun hyvästi on satanna ja sitte näel 
lämpimät tuli niin se kasvvaa heinä niij jouttuuj jotta" 
(kesän ilmojen tarkoituksesta).

445. "juhanampäivännä ol leppä lehellä ja punanem 
paarma lentää" (omia ajanmittoja).

446. "ahve kuttoo juhanii ast" (juha-ni, 
vrt. juha-nen, omat nimet=eläinten nimiä).

447. "jotkut siin kiirisivät ennen aurinkonnousuu 
juhaninkastees" (kieriskelivät kasteessa, 
juhanintaikoja).

448. "juhaninkoivui trapun etteej ja sit tuatiin tonnal 
lehtei seiniij ja lehtei permonol" (juhanin tapoja).

449. "juhanimmeijui hajettii" (meijui eli koivunoksia).

450. "siin oli juhaniviikol viäl vahva hanki" 
(notkopaikassa, hallakesänä).




451. "saunan kans juhanekseaatto ai mennä" 
(juhannussauna).

452. "juhanekseaattoehton poltetti juhaneksevalkja" 
(juhannusvalkiaa, vrt. kokkoa).

453. "ko juhaneksenkasteesa kiäreskelevät niim 
mennee syhelmä pois" (syhelmä eli syyhy,
kasteella parantaminen).

454. "ei vihtoja tehty ennej juhannesta" 
(täyen lehen aika).

455. "sit tuatiij juhannes pirttii" (juhannus 
pirttiin, koivun ja pihlajanoksia tuotaessa).

456. "juhannes" (jäniksestä, vrt. jussi=jänis).

457. "mettässä on jussia" (jussien aika, 
juhannus=jussi-heimon pyhää aikaa).

458. "käytiij juhanneskasessa ennen auringon 
ylenemää" (kieriskelemässä kasteessa, 
juhannustaikoja).

459. "juhannuspäivää vasten yöllä hajettiij 
juhanneskoreuksia" (koreuksia eli koristeita, 
lehviä ja kukkia).

460. "juhanestulva on se joka lohet tuopi, 
s on pienempi tulva ja siitä sel lohem pittää saaja" 
(lohenpyynnin aloitus).

461. "juhannesyänä soureltiij järvellä" (valon 
aikaa).

462. "vastat tehtii ko juhanus mäni" (kasvun 
pyhänä pitäminen).

463. "puarmat oj jo juhannuksella" (lämpimät
kesät, kaikki edistää).

464. "juhannukse oamuna ne otti kasteesta voatteesii" 
(juhannustaikoja).

465. "juhannusaamuna vahava kuura maasa" 
(hallakesät).

466. "juhannusaatto ol keijjuilta" (keiju eli 
keinuilta).

467. "juhannusaatton tuatih koivui ja pihjalii sisää 
ja ovem piälih" (vrt. tietyn haltijan puita).

468. "koivut tuotiim pihaasee juhannusaattoiltana jo" 
(vrt. mentiin koivupyhäkköön).

469. "ku juhannusaattiltan tuotii lehmät kotija, 
ni kaihlaliuhlat tellättii päähä" (kaihlaliuhlat 
eli kaislakimput).

470. "näin keveäl juhannusaikaar rupiaa olemaan 
se kaskempolttoaika" (pidetään kevääseen kuuluvana, 
viileää aikaa).

471. "juhannuksen oli juhannusheinää lattial" 
(mesiangervoja).

472. "niitä pit ollaj juhanusheiniä" (tuvan 
lattialla).

473. "olimme tuala juhannuskaskia tuamasa Martin kans" 
(kaskia eli koivuja).

474. "juhannusyönä pruukattihil lehemät ajaa aikasi 
aamulla juhannuhkasteesehen että ne lypsi hyvin" 
(kasteen voimasta, vrt. Maan emo).

475. "se pittää kylyvää naurhit juhannuskasthen alle 
net kasvavat äkkiä sitte" (kasvuun yhistäminen).

476. "juhannuskesäll ei paukap pakkanev vain sillon 
inisee sääski" (sääskien aika).

477. "juhannuskoreuksia mentii hakeen kylpömisej
jälkee" (koreuksia eli koristeita).

478. "nehän aena ruukasivat sitä aekaa juhannuskuusen 
hakia" (pihalle pystytetyn latvaan asti karsitun 
kuusen, vrt. joulukuuset).

479. "kun kattaat pöllyvvää, se juhannuslahna vielä o 
syönnilää" (katajan pöllyäminen, lahnan kutu).

480. "juhannuslehtiä riivittiih haavasta" (haavat,
pihlajat ja koivut).




481. "sittet tul vasta juhannus ku juhannuslehet 
ol tuotu sissää" (vrt. sukulaiskansojen 
kotipyhäkköihin tekemä lehvien vaihto).

482. "juhanuslehti tuattin kuistim piälehe ja tuppaha" 
(lehtipyhät).

483. "nehän säilyttel ennej juhannuslehtoi seuraavah 
juhannukseh astikka jossah katoksemparves" 
(lehtoi eli lehviä, taikakaluja, taanneet jotain 
vuodeksi). 

484. "juhanusmehet tuotii tuppaa ja kartanol, 
keskekasvusii koivui ja pihlajii tuppaa" 
(metsän sisään tuominen, vrt. metsäpyhäkköön 
meneminen).

485. "hajettii juhannusmeijjui" (meiju=nuori 
lehtipuu tai sen oksa).

486. "om mentävä aikasempah mettäh tuomah 
juhannusmeijut kotih" (valmistelujen / taikojen 
ajankohtia).

487. "se ei tunnuj juhannukselta ilimaj juhannusrieskoo" 
(pyhäruuat).

488. "niit sanottih juhannusruuhoiks, ku niit 
juhannuksen ennem pantih lattijallet, tuvam 
permannollej ja saunahkih" (mesiangervoja).

489. "ne o nuare ko juhanusvalkkiat poltta, 
vaik koko yä" (valkkiat eli kokkoa).

490. "koko yöhä se oli juhannusvalavijaiset" 
(vrt. valvojaiset, yötön yö).

491. "se o hyvi huono kylä jossa ei ooj juhannusvelliä" 
(kyläjuhlat, vrt. suku).

492. "kyl sitä hyvij juhlaks kohetettiin simmottaa" 
(koetettiin simmottaa, juhannusta, vieraisiin 
juhliin liittyvä epävarmuus).

493. "juhlaa tietenki on mettumaariki" (mettumaari 
eli juhannus).

494. "nyt o nii julakka ilma ko syksyl, taitoa tulla iha 
sate" (julakka eli pimeä, ukon päivät).

495. "julukeet on suvella silimät" (sanonta, 
julkeet=häpeämättömät).

496. "julmal lämpysii päivii" (vrt. kylmiä, 
kesä ja talvi=yhenlaisia).

497. "se on tänäpän olluv vähä satteej juanessa" 
(sateen juonessa, juoninut sadetta).

498. "uamkastee aekaa" (aamukaste, 
kesän ihmeitä).

499. "viimmek kesän ei olluj juanim missäh" 
(sieniä, sienien aikaa pidetään kesään 
kuuluvana).

500. "elotanseis ol juappossi paljo" (vieraat 
tanssit, vieraat juopot).

501. "oom minä nähnys semmosenki aja, 
että jussimpäivä uattona sato paksul lumkerroksem 
muahak" (jussinpäivän kylmistä ilmoista,
vrt. lämpimän ajan alkamisen juhla).

502. "tavattiij jussimpäiväks" (saada uusia 
vihtoja, omat jussit eli jänikset).

503. "moavunnainen sae justausi tietennii ko 
luokopoutoa outettii" (maavunnainen eli 
pitkä sade).

504. "muutaman kerran se jylähti ja äkkie tul 
roppasale" (jylähdyksiä seuraava sade, 
ukko ilmoittaa tulostaan).

505. "toisel keäl sato ja toisel ei satant, tek nii 
jyrkä taittie" (kädelle, sateen ystävät).

506. "jos on semmosie kessie mitä om pari 
jälellemmennyttä kesseä ollu" (viimeiset 
kesät muistetaan).

507. "juhannuksej jälellen se ol irti" (tuohi, 
vrt. ilmojen lämpeneminen).

508. "isokesä kahtoo jäläkeesäj ja on kylymä" 
(lämpimän pikkukesän jälkeen).

509. "mnää muista et sen talve jälkkene suvi ol 
nin kamalan kylm ja sattene" (talvet ja suvet,
alkuperäiset vuodenajat).

510. "pouraj jälki virkoo sateella" (poudan jälki, 
maassa näkyvät ilmat).




511. "tulevana vuona tuohikuussa jälkhin jäneksen päivän" 
(tuohi eli toukokuussa, jäneksen päivä=jussin päivä, 
jussin ajankohdasta).

512. "neliäs kesä jäläkiimpäin oli kuiva kesä" 
(kuiva eli sateeton).

513. "jäläkikylymmii pittää, sittä ei tulel lakkoja" 
(pitää jälkikylmiä, kesäkuussa).

514. "se ol kuukaus yhtä jatko simmost jämijä ilma" 
(jämijä eli tasaisen lämmintä).

515. "siitähän tuli taas kerrassaaj jämiä pouta" 
(poudan ystävät).

516. "viiskymmentä vuotta mahtaa ollaj jentillee, 
ku ol oekeen kylömä kesä" (harvinaiset kylmät 
kesät).

517. "se on syntyny tuohikuussa, jäneksen päivänä" 
(vrt. päivänä jolloin jänikset ilmestyvät).

518. "no se nyt ei tapahu jos tulevassa tuohikuussa 
jäniksem päivänä" (vrt. jussin, mikon, matin,
eläinpyhät).

519. "jäätä jänkä luatehella vaikka keskellä kesäsyräntä" 
(jäätä tuovat jänkäpilvet, vrt. rakeita).

520. "jänkkäniityt ku ei toisin uosin kasuam mithän 
ku on kirsinen uosi" (jänkkäniityt=suoniityt, 
kirsinen=routainen).

521. "ko niit oli monta kesää järijestähän niitä ukonilmoja" 
(ukon ilmoja eli sateista).

522. "se un satanut täällä järkiääj joka päevä" 
(sateeseen kyllästyneet).

523. "ei oj järkiim monta kertaa ollu ukkosta" 
(ukkosettomat kesät).

524. "järvhome, lahna kutu" (järvihome eli 
siitepöly).

525. "ei kestä ollal lämpimänä, tullee järyilima" 
(järyilima eli ukonilma).

526. "ahvene kuvust ei miestä jätetä" (sanottiin 
pitkästä kudusta).

527. "siäl oli tulluv vettä vallan kaatamalla ja sormempään 
kokosia jäitä" (jäitä eli rakeita, omat mitat).

528. "siält tuli jäitäki" (kesän ihmeitä).

529. "sato nii julmia jäitäkii" (julmia eli isoja).

530. "miul on ään vähä kaavuksis mie oli eile vähä 
ulkon oikei kovast ku sato jäätä" (kaavuksissa
eli painuksissa).

531. "siellä sattaap päristää jäetä" (rakeiden 
ääniä).

532. "rakheita, kesälä jäitä sattaa" (kesäjäitä 
eli rakheita).

533. "ohan niitä jäläkhij jäänheinä aikoina ollu" 
(kovia ukonilmoja, ukon kesät).

534. "s oli vielä, jäänheenä kesän ollu hyvi huono 
heinävuosi" (jääneenä eli menneenä).

535. "aivan ilimam marjoita ihimiset jää tänä kesänä" 
(marjattomat kesät, vrt. kylmät).

536. "se onki olluj jäähallaa viimme yänä kum maa 
ja laiho oli niin märkää" (hallan jälkeinen märkyys).

537. "kyllä se taas pouvvistuu ku se vähä jähähtää" 
(jähähtää eli tasaantuu, ukkosen jälkeen).

538. "ol vielä isot jeäkarhot tuolla Särkänniityllä" 
(raekuuron jälkeen).

539. "jiäkuuro kuluki" (elävä olento).

540. "ukkoi pruukoa olla tuottuistej jeäkuurojev völjyssä" 
(ukkoi, vrt. haltijoita).




541. "iha jeärakkeita sattoa" (jäärakeita, 
vrt. samojedin ja=maa).

542. "a ne olkii issoi ne jiärakkiet mitä äske sato" 
(kesän ihmeitä).

543. "yhtev vuav vaa ol jääsaaje kauhean suur" 
(jääsateet, mieleen jäävät).

544. "on vastaa, ku jääsaaje" (sanonta).

545. "täälä sato jäätikettä kans tänä suvena" 
(jäätikettä, vrt. jäätikkö).

546. "se on tulovana yönä kahta lujempi jos kerran 
vaen ei piliveö" (pilvettömät hallayöt).

547. "illal vähä koahitii satamaa" (yösateet).

548. "nii ol ves vähis, jot kaalamal päästii oja yl" 
(kaalamalla eli kahlaamalla).

549. "kesäkuiva aikan sai kaaloo ylisse" 
(joen ylitse, kesäkuivan aika).

550. "ei kasi kalvesta katoo eikä halla havon alta" 
(kasi=kaste, kalvesta=varjosta, havon=haon).

551. "veit ei taivaale katoo jos nei tule vetenä kesälä 
ni ne tuloo seuraavana talavena lumena" (kesän 
veet=talven lumet).

552. "kamahlollaan sai ammentooj jäitä" 
(kahmalolla eli kourilla, raekuurossa).

553. "jos siitä hyvinnit tullee saje" (poudasta 
sateeseen).

554. "vielähä myö tässä hämärän kahussa käyvvää 
par kuormoo heinijä" (hämärän kahussa 
työskenteleminen).

555. "lähethän sitte illankaihesa kylälle ko alakaa 
vähän hämärtää" (illan kaiheessa liikkuminen).

556. "menhän sitte illan kaiheesa" (kaiheesa 
eli hämyssä).

557. "saapii sanoa, ettei ole ollu lämmintä ilmaa 
kaikkena kesänä" (kylmät sadekesät).

558. "siel Metsonieme kainalos on sit paljo mustikoi 
tänä kesän" (mustikkakesät).

559. "kesäl usjast kajottel" (kangasteli).

560. "siä rupes taas pilveilemmää, mahtaaks jatkaas 
saretta vaa" (vrt. sää=sään haltija).

561. "kyllä se siitä päivän päällen sateeksi juantuu" 
(juontuu sateeksi, yösateet).

562. "yällä sato että jähisi" (sateiset kesäyöt).

563. "jeälleh on kai hallu silmyhavvan ymbäri" 
(jäällään halla silmähaudan ympärillä, 
halla=pakkasen kesäinen nimi).

564. "sinä vuodena ylen suuri oli halla" 
(hallavuodet).

565. "täyskasvuni heinä ei enämbi summene" 
(summene eli tuuhene, heinän tuntijat).

566. "suvieni vesi" (lämpeni, suvi=lämpimän 
veen aika).

567. "mustoi kukkiu, mandzoi svettiy" (marjojen 
kukinnat, kesän ajanmittoja).

568. "räkk on, kai itsen suloau" (räkki eli helle, 
sulattaa itsen).

569. "kazvau sohottau heiny nygöi" (heinän kasvun 
aika, vrt. heinäkuu).

570. "sienekäs kezä" (sienikesät).




571. "kezäsyväin" (kesän sydän).

572. "syväimpäiv on räkki" (syväimpäiv
=keskipäivä, räkki=kuuma, helle).

573. "yön sydämel tulin" (yöllä liikkuminen, 
luonnollisempaa kesällä).

574. "seän rikoi, vihman loadi" (rikkoi sään 
eli hyvän sään, kuka).

575. "sanottih jotta ennein iivanampäivöä ei ois 
pitän seäksie tappoa yhtänä" (iivananpäivää 
eli juhannusta, vrt. ottaa lehviä).

576. "suvisiä" (etelätuuli sateineen).

577. "kui kezä zavodiu, muga i lopeh" (kuin 
kesä alkaa, niin loppuu).

578. "raista sadau" (rakeita).

579. "pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei" 
(kesän ilmoja).

580. "sagonah om mardoa" (sakeenaan, 
marjakesät).

581. "hot röbiskäh tämä vihma, i meidä kassa ei" 
(vihman kuunteleminen).

582. "mustoidu lämmil keväizil kazvav äjjy, 
sid vai röbizöö jalgoih astujez" (kesää kutsutaan 
kevääksi, mustoidu=mustikoita).

583. "raistu rövähytti" (rakeiden ihme).

584. "räkkehine päivy" (kuuma).

585. "ildutsurah räkkevykses peäzed, ei enämbi 
hiestytä" (hiestytä iltapuolella, helle=muuttaa 
ihmisten ja eläinten käyttäytymistä).

586. "moizeks räkkevytti, tsud en alasti daksanuhez" 
(tsud=melkein, daksanuhez=riisuutunut).

587. "keskikezäl räkkilöin aigah" (vuoden
kuumin aika).

588. "räkin aig on, kärvästyzaigu" (kärvästys 
eli kukinta aika).

589. "räkes kai hiestyttäy roadahez" (oudolta 
tuntuva helteessä raataminen).

590. "räkki on, higi tippuu" (hikiset päivät).

591. "räkkizel on hyvä kezojjakseh" (kezojjakseh 
eli uida, kesän iloja).

592. "räkkipäiväd ollah dällel, syystsura tulou" 
(hellepäivät takana).

593. "pitäy peseytyö, räkät syötih" (räkät eli sääsket, 
kesäkuu=räkkäkuu).

594. "vihman iellä räkittäy" (pilvisistä päivistä 
pitävät sääsket, vrt. inhoavat päivää).




595. "ei russota ni missä tänä vuona buolua" 
(ruskota puolukoita, huonot puolukkavuodet).

596. "kezällä ruga nouzou" (ruka nousee, 
vrt. pihka).

597. "romevuttih kellod metsäz, kezä tuli" (kellojen 
aika, vrt. kesä puolessa).

598. "syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi" 
(rakeista ennustaminen).

599. "keviäl raiz on vilukse, sygyzyl on lämmäkse" 
(harvinainen asia=tietää jotain).

600. "tänäpiänä ruaht äijäm pani" (ruaht eli 
rakeita, vrt. jäitä).

601. "panigo raistu sinne tejjän tsupul" (tsupul 
eli puoleen, paikalliset kuurot).

602. "meän kyläh pani tobjoa raistu, kai oli moa valgei" 
(kaikki maa valkeana, tobjoa=isoa).

603. "roivuo poltetah iivanampäiveä vaste"  
(juhannusta vasten, vrt. lainasana aatto).

604. "roivod ollah mäile da kiesoaroiz" (roviot mäillä 
ja tienhaaroissa, vrt. kokot).

605. "vihmui ribirabi, kai umbimärgäzeks kassuimmo" 
(kastuimme umpimäräksi).

606. "lehed redvettih poudal" (redvettih eli 
lakastui, poutakesät).

607. "lujah vihmuu, kai lehted ravistah" 
(ravistah eli rapisee, kesän ääniä).

608. "mustoi kukkiu kezäl keskipiän aigah" 
(mustikan kukinta).

609. "raista rapatteloo monda kerdoa tänä kezän" 
(raekesät).

610. "kuules kulleh vihmuu rapettaa" (vihman 
kuunteleminen=vihman pyhittämistä, omat tavat, 
tulevat luonnostaan).

611. "kozgo vihmuu, kozgo tuuttsoau, kozgo raistu 
rapettau" (vihmuu, tuulee, rapettaa rakeita, 
kesän ilmoja).

612. "raizusti vihmui, lassut pihal kubleloo" 
(lastut kelluvat pihalla, kesävihmat, 
kerralla paljon).

613. "anna vihmuz da g ei raizusti vihmus" 
(vihman toivojat, kasvun antaja).

614. "moine ragehempano oli" (rakeiden ihme, 
ylisen haltija näyttää voimiaan).

615. "raistu pani romahutti" (kuka).

616. "raistu ravahutti" (ravahutti taivaalta).

617. "raistu rabiendui panemah" (rakeiden rapina).




618. nenetsit pitävät kesää ylisen henki
Numin aikana (kesän helppous Numin 
aiheuttamaa, vrt. kesävuoden henki).

619. nenetsit pitävät vuodenaikojen vaihtelua
Numin ja Ngan taistelun seurauksena
(Num voitolla kesällä, Nga talvella,
vrt. Num=sinitaivas).

620. nenetsit viettävät uutta vuotta kesäkuussa
ja marraskuussa (kesäkuisia menoja ajoittaa
lumien sulaminen ja porojen vasominen).

621. nenetsien uuden vuoden menoihin 
kuuluu hyvän vuoden pyytäminen haltijoilta
(pyydetään kalaisaa jokea ja antoisaa
metsää).

622. nenetsien uuden vuoden menoihin 
kuuluu nauhojen sitominen koivuihin, lasten
huomioiminen ja hemmottelu (varotaan
loukkaamasta, mielensä pahoittanut
lapsi=huone enne tulevalle vuodelle).

623. hantit viettävät toista uutta vuotta
elokuun alussa (vrt. emäpäivä).

624. hantien elokuun tapoihin kuuluu
rekien ja työkalujen laatiminen jutaamista 
varten, poronlihan syömisen aloittaminen 
(kesä kalansyönnin aikaa), porojen uhraaminen 
perheen suojelushengille (yksi miehille, yksi 
naisille), syyskalastuksen aloittaminen ja 
kalojen kuivaaminen talveksi.

625. hantien uuden vuoden menoissa naisten
uhriporon nahka ja pää haudataan maahan
(uhri suoritetaan kodan edessä, poron 
tappajana mies).

626. hantien uuden vuoden menoissa miesten
uhriporon nahka ripustetaan uhripuun
oksille (uhri suoritetaan kodan takana).

627. hantimiesten uuden vuoden menoihin 
kuuluu uhriporon ympäri kiertäminen uhriliinan
kanssa, uhriliinan kastaminen poron vereen,
liinan ripustaminen puuhun (lehtikuusi tai
koivu), poron kielen, sydämen, kylkipalan
ja viiden selkänikaman paistaminen, palojen
tarjoileminen uhrikepissä (jir jux), palojen
syöminen (kielenkärkeä lukuunottamatta),
poron nahan ripustaminen puuhun (yhessä
revon nahan kanssa, jälkimmäistä pyöritetään
kolmasti tulen yllä) ja seitsemän huudon
kohottaminen.

628. enetsit sanovat morga male nul pibi
(hillat jo hyviä, kesän ajanmittoja).

629. hantit kutsuvat kesää sanalla lun
(lun-kutap-xatl, keskikesän päivä, 
vrt. lounas).

630. nenetsit kutsuvat kuumuutta sanalla jewii.

631. nenetsit kutsuvat lämmintä / lämpöä 
sanoilla jiba, jiwa ja jivva (jivoaa=on lämmin).

632. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla taa ja tan
(vrt. tane, tanni).

633. nganasanit kutsuvat lämmintä sanoilla 
hekutaamangi (vrt. hekuma, hehkua).

634. nenetsit kutsuvat hellettä / kuumuutta 
sanoilla jepate, jepjate, jepete ja jepdje
(vrt. je-pate, jep-ate, haltijanimet).

635. nganasanit kutsuvat hellettä / kuumuutta
sanoilla hekogo ja hekoroo (vrt. hekottaa).

636. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla tang ja ta.

637. nganasanit kutsuvat kesää sanoilla tongo 
ja tongoo.

638. nganasanit kutsuvat lämmintä säätä 
sanoilla njunja, nune ja nunje.

639. nenetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanoilla
jupa ja yiba (vrt. jupailla).

640. enetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanalla 
duba (vrt. jupa, tupa).

641. nenetsit kutsuvat rakeita sanoilla pujuqti
(pujuq-ti).

642. nenetsit kutsuvat rakeita sanoilla sanrey 
ja salaba xad.

643. enetsit kutsuvat rakeita sanalla tibi
(vrt. tippa, tippua).

644. enetsit kutsuvat rakeita sanoilla serpado.

645. nganasanit kutsuvat rakeita sanoilla syrhuatha
(syr=lumi, jää).

646. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla ta, tan ja tah.

647. enetsit kutsuvat kesää sanoilla to ja too.

648. nganasanit kutsuvat kesää sanoilla tana 
ja tanu (vrt. tanut=tuohivirsut).

649. nenetsit kutsuvat kuumuutta / kuumaa ilmaa
sanoilla yepa ja jepda.

650. nenetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanoilla 
jiba ja yiba (j=y).

651. nenetsit kutsuvat kesäistä sanalla tani
(vrt. tanninen).

652. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla tang, tan 
ja tah.

653. nenetsit kutsuvat kuivaa / kuivuutta sanoilla
kasuj, kisuj ja xasuy (vrt. kassu, k=x).

654. enetsit kutsuvat lämmintä sanalla duba
(vrt. juva).

655. enetsit kutsuvat lämmintä päivää sanoilla
deri duba (vrt. jeri).

656. enetsit kutsuvat raekuuroa sanoilla
tipi-xun.

657. selkupit kutsuvat lämmintä sanoilla
lisiken ena.

658. selkupit kutsuvat kuumaa sanoilla pötpil.

659. selkupit kutsuvat kesää sanalla tani.




660. "niin vihmuu jotta vezi juoksou tsorozenah"
(kesävihmat).

661. "katsos ku nurmitsut tsomettih kulleh"
(nurmikot somenivat).

662. "kezä on tsomimmuolleh" (somimmillaan, 
vrt. eniten kukkia).

663. "pallahin jalloin vai tsomberoitammo 
lämmäzel jumalan ker" (paljain jaloin
liikkuminen).

664. "linduzet tsitserretäh kezeä vas" (vasten 
eli edellä, vrt. suvituulen mukana saapuvat 
suvilinnut).

665. "vihmoa vaste tsiritäld ylen äjjäl" (tsiritäld 
eli paahtoi kuumasti, vrt. tsi, si=päivä).

666. "vihmui tsibavutti" (vihman ääniä).

667. "vähäzen vettä rävähytti, tsipetti"
(yli menevät kesäsateet).

668. "tsiberöd rodih nämät povval" (pienet ja 
kuivat marjat, poutakesät).

669. "nenga tsirahuttelou, päiviä kualattelou, 
ga sit pidäz vihmuo" (tsiharuttelee eli paistaa 
lämpimästi).

670. "vezi tsilkettäy rannas päivypastol"
(vesi ja päivä, läheisiä).

671. "kaste heinämpeäs tsilketteä päiväh päi"
(aamukaste).

672. "mua kuivi kai tsiiroili" (kuivan maan
aika).

673. "vihmoa tsihmettäv ylen hienoizesti"
(hienot vihmat).

674. "koko päivän hillakaiseh satoa tsihuuttau" 
(tsihupäivät).

675. "vihmui tsahahutti" (kesävihmat).

676. "tuli vihmu da kastoi heinäd" (kasvun
antaja).

677. "tovendui minun sanondu vihman kohtah"
(ennustin vihman, säätietäjät).

678. "ni vain kun tuli semmoni ukon seä ta 
semmoni, jotta torma toas tuli niin" (ukon sää, 
kesän ilmoja).

679. "toko on räkki, tolkun räkk on" (tolkun räkki, 
hellepäivät).

680. "toko vihmad on tänä kezän" 
(vihmakesät).

681. "suurta roahta satoa, ei tämä tolkur rakehie 
olla" (suuria rakeita, tolkun eli järjen
vastaisia).

682. "toittsi on erähänny kezänny enämbi" 
(karpaloita, vrt. syksyllä).

683. "linduzem poigazet titetetäh" 
(poikasten aika).

684. "vihmoa tipahteleh" (sataa hiljakseen).

685. "vihmoa tipahutti vähäine" (taivaasta 
tippuva vihma).

686. "vihmuu tipakoittsou harvaizeh" (tippuu 
harvaan).

687. "tippai vihmui yhem pizarehen" (yhen 
pisaran, tipat ja pisarat).

688. "vähäizen tippai vetty, kastiehuom pani"
(pani kasteen). 

689. "vihmuo tipetteä" (vihman ääniä).

690. "vihmu tihiendi heinäd" (vihman
tarkoituksesta, kasvun antaja).

691. "lämmin on tandarella tuossa heinikössä moata"
(maata tanterella, kesän iloja).

692. "ei kezä lämbimättä mäne, eigo talvi pakkazetta"
(kesävuosi ja talvivuosi).

693. "mi keziä, se talvie" (vrt. lämmin kesä, 
lämmin talvi).




694. "se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah 
sitä kesäntuluo hyvin onnestunutta" 
(muistetaan hyvin onnistunutta kesäntuloa, 
omilta kuulostavat pyhät).

695. "kezällä dälgi ei tunnu" (eläinten,
hiekassa tuntuu).

696. "äijäm pani raistuuttsu, hätken aigoa tuuttsai"
(pani rakeita, tuiskutti, kesällä näyttäytyvä talvi).

697. "kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta oli yöt 
tyynet" (kesän tuntomerkkejä).

698. "tyyni kezä" (tyynet kesät).

699. "tyynesti vihmui vähäzen, kastien vai pani"
(pani kasteen, kuka).

700. "se on lämmin, tyynehes ku vihmuu"
(lämpimät vihmat).

701. "vihmuu täytty vägie" (täyttä väkeä,
sadekuurot).

702. "täyzi on heinä nurmiloissa"
(kesän ajanmittoja).

703. "täyskasvuni heinä ei enämbi summene"
(tihene, vrt. suma).

704. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi"
(täyden lehen aika).

705. "kogo kezäs ei päivitys lähte rozis" 
(rozis eli poskista, päivän lapset).

706. "uvvel kezäl" (vrt. tulevana).

707. "minuu vaivuttau räkel" (räkel eli helteellä, 
vrt. väsytttää).

708. "vihmuu sorittav vagavah, tyynel"
(vagavah eli vakaasti, hiljaa).

709. "rannal valavuin räkkie, em mennyh kezoil"
(vrt. valoin vettä, kezoil=uimaan).

710. "kezäpilv on vallallini" (vallaton, 
vrt. nopea).

711. "räken valdoa en voinuh moata" (räken 
eli helteen vallassa, vuoden kuumin aika).

712. "siun vannovunnoiz ei ole kezeä ni talvie"
(kesää talvea, ei mitään).

713. "hyö ollah kezeä vastoamas" (vastaan 
ottamassa, ilakoivat lapset, vrt. ensimmäiset 
lämpimät päivät).

714. "kezeä vaste seä lämbiöy" (vaste eli 
edellä).

715. "vaste vie mardat kypsettih" (kesän 
luonteesta, kuluu nopeasti).

716. "kezän vastoandupäivy" (kesän vastaan 
ottamisen päivä, vrt. haltijan).

717. "ei kezä veittä, eigä talvi lumetta"
(sanonta, lumi=jäätynyttä vettä).

718. "viändies pidäv vastat suaha" (juhannuksen 
jälkeen, kesän väänne).

719. "veändöinaigah lembie nossetah neidizil"
(lemmen aikaa).

720. "veändöinaigah kezoil ei pie männä polvie 
syvemmäks, sanotah, Vedehin ottoa" (kezoil 
eli uimaan, Vetehisen aikaa).

721. "viändöinaigah kastepizarehii kerätäh silmie 
kastoa lemmekse" (kastepisaria lemmeksi).

722. "veändöintuli loajitah tiesuaroil da neidizet 
piälitsi tules hypitäh" (vääntötuli tienhaaraan, 
tulen yli hyppiminen).

723. "tänä kezänä mie en vielä neä händä" 
(kesällä nähdyt eläimet, vrt. haltijat).

724. "vienozeh vihmuu päivän kaiken"
(vihmapäivät).

725. "vienvaivu on rägel dugei" (veenvaiva 
eli jano, räkel=läkel, vrt. läkähtyä).

726. "oikeiv vihmasa oli se kesä" 
(vihmakesät).

727. "se kun oli vihmakesä nin emmä soanun 
niitä roatukse" (tehdyksi, ilmojen mukaan 
tekeminen).

728. "konz on vihmukezät, sid ol ligoa"
(likaa eli kuraa).

729. "vihmatoi aigu" (aika, vrt. kuu).

730. "povvistih kerral, heitti vihmundan"
(ilmojen kääntyminen).

731. "on pouvembi, vähemmin vihmuu"
(kesän ilmoja).

732. "vihmui vihmui, ga nygöi povvistah"
(vihmasta poutaan).

733. "ragehen ken vihmuu" (ken eli  
keralla).

734. "raistu vihmuu" (raevihmat).

735. "viihakko kezä" (viileä, kylmä).

736. "tänäpäi oli vilu huondes, kai raistu pani"
(huondes eli aamu).

737. "pilveksez on vilumbane" (viileämpi, 
päivälle arat).

738. "mie vuotin vihmoa, kai oli kieli ulgon"
(vihman odottajat).

739. "täytty vägie päivy pastau" (päivän
aikaa, päivän palvojien pyhää aikaa).

740. "vihmuu täytty vägee" (kesävihmat).

741. "kezoil mennez värähtättös, vilu kauhaskoittoa"
(kylmään veteen mennessä).

742. "kezä on kaikil yhtenjytyz a oza e ule"
(kesän luonteesta, yhtä hyvä kaikille).

743. "oli hätken yhty poudoa" (yhtä eli 
jatkuvaa).

744. "ylen janottau" (janon aika).

745. "päiväne paistau ylen ägieldi" (äkiät eli 
kuumat päivät).

746. "kezäl päivy pystyh pastau da ylähätsi kävelöö"
(päivän elämää).

747. "yökastiem pani hyvän" (yökasteet).

748. "ähkym pidää kezoil mendyy viluh vedeh"
(ähkäisee, uimaan mennessään).

749. "ähkähtättöz, moine hyvä on vilun vien juoduu 
kezäl" (ähkäisee juotuaan).

750. "egläst äjjembästi vihmoi" (kesävihmat, 
kovia ja lyhyitä).

751. "oli zen ägehyne" (äkehynen, kuuma 
elokuu).

752. "miul on äkie" (äkie eli kuuma).

753. "miun viel pitäis kävellä pitältä, vain kun 
on näin äkie" (liikkeen vähentäminen).

754. "assuin poikkoiseh, niin äkie tuli" 
(poikkoiseh=reippaasti, äkie=kuuma).

755. "äkie tuli astuoissa, jotta ihan hikeh"
(hikiset päivät).

756. "tänäpiän on ägie" (ägiet päivät, 
vuoden kuumin aika).

757. "tämän aijan on ägiet päivät" 
(tämän ajan, vrt. kuun).

758. "ylen ägeä kezä" (ägeät kesät).

759. "ägei om palamah keli" (äkeä palamaan, 
kesäkuivat).




760. hantit kutsuvat keskikesän päivää sanoilla 
lun-kutop-xatl (xatl=päivä).

761. hantien keskikesän uhriin kuuluu noidan 
laulama laulu (henkien herättäminen), eläimen 
kääntäminen kohti nousevaa päivää, oo-oo-
huudon kohottaminen (kolmasti), päivänliinan 
(oranssit, punaiset ja valkoiset kirjailut) 
liikuttaminen eläimen päällä (myötäpäivään), 
kirveen pyörittäminen eläimen pään yläpuolella,
eläimen uhraaminen (kuono päivää kohti), liinan 
tahriminen eläimen verellä, liinan ripustaminen 
pyhän koivun oksaan (sisäelimet viereiseen 
puuhun), lihojen pilkkominen (keittämistä varten), 
nahan ja pään laskeminen pyhän koivun alle 
(mistä voi seurata juhlamenoja), lihojen keittäminen, 
laulukodan pystyttäminen, lihojen syöminen, 
tsaijun juominen, eläimen nahan vieminen metsään 
(ripustetaan nuoreen kuuseen), kuusen taivuttaminen 
oo-oo-huudoin ja niityllä tanssiminen.

762. hantien keskikesän menoihin kuuluu uhripaikalle 
saapuminen venein, tulen sytyttäminen kylän pyhäkköön, 
noidan saapuminen paikalle (laskee reppunsa pyhän 
koivun juurelle), puhistusmenot (noita savustaa jalkansa, 
välineensä ja uhrimenoissa käytetyt punaiset kankaat), 
kankaiden ripustaminen pyhiin koivuihin (yksi miehille 
ja naisille), päivänliinan savustaminen ja laskeminen 
koivun alle, taikajuoman (vrt. mahlajuomat) maistaminen 
päivänliinaan kääritystä astiasta (pyhän koivun juurella, 
juoman uskotaan siirtyvän haltijoille), juoman kaataminen 
puun juurelle (myötäpäivään kääntyen), uhrieläimen 
tuominen paikalle, uhrin tarkoituksen ilmoittaminen 
(heimojen välinen ystävyys), ylisen henkien kutsuminen 
(piirtämällä taikasauvalla ympyrä pään päällä), keskisen 
henkien kutsuminen (piirtämällä sauvalla eteen ympyrä), 
tarujen urhojen kutsuminen (pitämällä sauvaa vyötäröä 
vasten), alisen henkien kutsuminen (maata sauvalla 
koskettaen), tarjoilujen levittäminen maassa oleville 
kankaille, eläimen uhraaminen, eläimen nahan laskeminen 
pyhän koivun alle (istualteen, uskotaan seuraavan menoja), 
tarjoilujen laittaminen nahan eteen (vrt. karhupäivien 
tavat), eläimen sisälmysten laittaminen koivun takana 
olevaan koloon, maksan, sydämen, keuhkojen ja munuaisten 
nostaminen toiseen koivuun, lihojen keittäminen (pyhän 
koivun vieressä), punaisen kankaan sitominen taikasauvan 
päihin, noidan suorittama laulu (pyhän koivun alla istuen), 
eläimen nahan ripustaminen nuoreen kuuseen (taivutetaan 
ja päästetään irti), lihojen jakaminen astioihin ja yhessä 
(henkien keralla) syöminen.

763. hantinoidan osuus keskittyy pyhiä edeltävään ja 
jälkeiseen aikaan (istuu erityisessä laulukodassa uhria 
edeltävänä päivänä ja uhripäivän iltana kuulostellen 
henkien tunnelmia).

764. mordvalaiset kutsuvat kesävuoden ja maan haltijaa 
nimellä Mastyr-paz (kasvun ja kasvillisuuden henki, 
toiselta nimeltään Kize eli kesä, vrt. kisse, kissa).

765. mordvalaiset kutsuvat iloitsemista sanalla kecams 
(vrt. kesä, ilon aikaa).

766. mordvalaiset kutsuvat kesää sanalla kize (kizna
=kesällä).

767. saamelaiset kutsuvat kesää sanoilla kiesse ja kässe 
(tjaktja-kiesse=syyskesä).

768. marit kutsuvat lehtien aikaa sanoilla lyshtash arnja
(vrt. lystin aika).

769. marit kutsuvat heinäkuussa (syrem tylze) vietettyä 
uhrijuhlaa sanalla syrem (syrem kudaltash=heittää 
tikkuja vahingollisten henkien karkottamiseksi, syrem 
kysö=uhrimenot, syrem oto=uhrilehto, syrem pajrem
=uhriateria, syrem poktysh=vahingollisten henkien 
karkottaja, syrem jomo=haltija jolle uhrataan,
vrt. surema, sirema).

770. marien kesäkuun pyhiin kuuluu semyk 
(vihreä viikko, semykym jyasham=viettää semykkiä, 
semyk sorta=sukulaisten hengille järjestetty uhri, 
vrt. sorta-vala).

771. marit kutsuvat kesävaatteita sanoilla kengez 
vurgem.

772. marit kutsuvat kesää sanalla kengesh (jyrash 
kengesh=sadekesä, ketsash kengesh=lämmin kesä, 
kengez jyd=kesäilta, kengez ketse=kesäpäivä, kengez 
shoksho=kesäkuumuus, kengezrydö=keskikesä).

773. marit kutsuvat lämmintä sanalla leve 
(leve igetse=lämmin ilma).

774. marit kutsuvat kuumuutta sanalla shoksho
(sokso, shoksho ketse=kuuma päivä).

775. marit kutsuvat hellettä sanoilla lyn-lyn shoksho, 
ryn shoksho ja pits shoksho.

776. marit kutsuvat rakeita sanalla sholem
(sholeman jyr=sataa rakeita).

777. udmurtit kutsuvat kesää sanalla guzem.

778. udmurtit kutsuvat hellettä / kuumuutta sanoilla 
pös ja pös kuaz (kuaz=sää, vrt. pössis, kuosi).

779. udmurtit kutsuvat rakeita sanalla jö (jö zore
=sataa rakeita, kushtem=raekuuro, vrt. jää).

780. unkarilaiset kutsuvat kesää sanoilla nyar ja nyari 
(nyaron=kesällä, nyaruto=loppukesä, nyari nap
=kesäpäivä, nyari napfordulo=kesän napa, nyari 
ideny=kesäaika, vrt. nuori).

781. unkarilaiset kutsuvat hellettä sanoilla ho ja hö 
(helleaika=höhullam, kanikula, höseg).

782. unkarilaiset kutsuvat rakeita sanoilla jegesö
(vrt. je=jää)

783. ersalaiset kutsuvat kesää sanalla kize.

784. moksalaiset kutsuvat kesää sanalla kiza 
(vrt. kisata).

785. moksalaiset kutsuvat lämmintä aikaa sanoilla 
lämbolgodoma.

786. mordvalaiset kutsuvat lämpöä sanoilla laskoma 
ja pisi (vrt. lieden nimet, piisi).

787. mordvalaiset kutsuvat raekuuroa sanoilla 
tsärahman ja tsjarahman (ämks=rae).

788. saamelaiset kutsuvat kesää sanoilla giesie, 
giessee, kiessie, kiesse, gaesse, keesi, kiäss, kiess
ja kese (vrt. ke-esi, ki-essi, haltijanimet).

789. saamelaisten kesäsanastoon kuuluu kesiijja 
(kesäyö), pakka, paaha (helle, vrt. paahde), tarjad, 
taarjam (lämmintä sietävä, vrt. tareta, tarja), 
pakkanid (lämmetä liikaa, vrt. pakkanen), euormastid, 
euormast (sataa rakeita, vrt. urmas), sillud, silluum 
(läkähtyä), piastud, piastuum, piestud, piestuum 
(hiostua), pivastud (hiestyä), kume (helle, kuuma 
ilma), kesikume (kesäkuuma), koskadah (kuiva sää), 
ijadah (kova kuivuus), kiäsadah (kesäinen sää), 
kesiäigi (kesäaika), pessimäigi (pesimäaika), eoheakeesi 
(syyskesä), algakeesi, alggkiess (alkukesä), koskakeesi, 
koskkkiess (keskikesä), loppakeesi (loppukesä), liegas, 
lieggas (lämmin, vrt. liekki), paahas, pakkas, pakka 
(kuuma, lämmin), euormas (rae), keessiv (kesällä), 
taankiässas (tämänkesäinen), kesiaimu (kesäilma), 
cormes, tjuorpmas, tjuormas (rae), cuorbmas, cuormas, 
curmas, cirms (rae, vrt. surma, turma), paakkas (kuuma, 
vrt. pa-akka), njääbbeei (suveava), kiezzi (kesäisin), 
keässa (kesällä), luamman läädde (hillat kypsyvät), 
muerj kiorggne (marjat kypsyy), reennkiess (härmäkesä), 
keäzzok (kesäinen ilma), paalgasjäurr (kesäjärvi), 
kiessmädd (kesämaa, vrt. matti=maassa elävä sukulaisen 
henki), paalgaskedd (kesäpaikka, vrt. keto), pajjpäikk 
(kesäpaikka), kiesspäikk (kesäpaikka), kiesspeeivjoorg
lummus (kesäpäivänseisaus), kiesspiogg (kesätuuli),
kooskok (kuivuus, pouta), paarr (kuuma, vrt. para, vari), 
pakkvuott (kuumuus), njäbbad, njääbbeed (suveta), 
cuormsted (sataa rakeita), coskkummus (tulla sääskiseksi), 
njäbbmos, njääbbummus (suveaminen), njäbb (suvi), 
koskk-kiess (poutakesä), jonsahpeivi (juhannus) ja 
juannus, juonnus (juonia, vrt. juhannus).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti