KESÄ

suvi (suomi, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro), seu, siu, syuv (liivi), kesä (suomi, inkeri, karjala, vatja),

kezä (lyydi), keza (vepsä, viro), gaesse, geassi, kiess, keesi (saami), sagna, sennox, sanas (saami), guzem (udmurtti), kize, kiza (mordva), lon, jon, ton (mordva), toj, tuj, tuw, tujoy, tuji (mansi), lonim, jonim, nonam, thun (hanti), tagi, tai, taang, tanii (selkuppi), ta, tan, tana, taa (nenetsi), to, too, tojio, toe, tonoju (enetsi), tana, tano (kamassi), tana (nganasani), suni, sune (kantaurali).

1. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu kukkien 

kerääminen, kylpeminen, kokolla istuminen, 

laulaminen, tanssiminen ja kodin koristeleminen 

kukilla ja koivun ja pihlajan lehvillä. 

2. kesäkuuta pidetään parhaana aikana parantavien 

heinien keräämiseen (vrt. nuoret lehdet, kukinta).

3. kesäkuun pyhiin kuuluvan kylpemisen uskotaan 

puhistavan menneen vuoden kärsimykset, taudit ja liat 

(käytetyt vihdat jokeen tai saunan katolle,

"vie liat männessäs").

4. käkeä ja pääskyä pidetään suventuojina ("käk tuop 

suven sanomat, a piäsky päivän lämpöisen").

5. kesäkuun lopulla vietetään ukonvakkoja (tapahtuma 

kestää kolme päivää, paikkana ukkosen polttama aho 
tai ahon vastainen rinne, haltijan toivotaan saapuvan 

paikalle ukkosen hahmossa, vrt. päivää odottavat 

tapahtumat, kesto=kunnes saapuu paikalle).

6. kesäkuun ukonvakkoihin kuuluu maljojen juominen, 

juoman kaataminen uhrikiville, kokkojen polttaminen 

edeltävänä iltana (sytytetään latvasta käsin isketyllä 

tulella), kokoille kutsuminen lauluin ("tulkaa leikkarit 

lekolle, vanhat ämmät valkealle, tuokaa tuohta 

tullessanne, kämäriä käyvessänne, millä mie kokon 

kohennan, ilotulen tuikahutan"), kokkojen ympärillä 

laulaminen ja tanssiminen ja sukulaisten kanssa 

iloitseminen ("myö harvoin hanot yhessä, sitä 

harvemmin sisokset, harvemmin emosen lapset").

7. ukonvakkojen kokot kasataan juurakoista, 

vanhoista veneistä ja kuivuneista puista 

(palamisesta ennustetaan).

8. heinäkuun ukonvakkoihin kuuluu säästä 

ennustaminen ("pohja poudat ponnettomat, itä ilkeät 

satehet"), paikalla olijoiden kasteleminen ja pyhänä 

pidetyn sadeveden valaminen kallioille.

9. kesäkuun pisimpiä päiviä kutsutaan pesäpäiviksi

ja päivänpalaukseksi (päivistä ennustetaan 

loppukesän ilmoja).

10. kesäkuun pyhiin kuuluu heräävästä luonnosta 

iloitseminen (ajoittajina tuomen ja pihlajan 

kukinnat).

11. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu koivumajojen 

pystyttäminen ja majoissa ruokaileminen, haavan 

ja pihlajan lehtien ripotteleminen lattialle ("vihreä 

matto"), kukkivien pihlajanoksien ripustaminen 

seinille, "tuoksuvan pensaan" kyhääminen lattialle, 

kukkien sitominen seppeleiksi ja seppeleiden 

laittaminen päähän ja ikkunoille (koristelut 

tehdään yöllä).

12. kesäkuun pyhien koristeluissa uskotaan olevan 

Maan emon voimaa (varastoidaan tai pidetään 

paikallaan kekriin asti, huolimattoman kohtelun 

uskotaan tuovan huonoa onnea).

13. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu kokkojen 

polttaminen korkeilla paikoilla, palamisesta 

ennustaminen, lemmentaikojen tekeminen, 

lemmenkylpyjen järjestäminen, kedoilla 

pyöriminen, kastepisaroiden kerääminen,
9-heinäisen kukkaseppeleen ("akan kämmekkä") 

sitominen ja laittaminen tyynyn alle, kylpeminen, 

saunan kiertäminen kolmasti, lähteeseen 

katsominen ja koskessa istuminen.

14. heinäkuun alkua kutsutaan "kukkasten 

päiviksi".

15. heinäkuun puolivälissä vietetään kesännapaa 

ja karhunpäivää (karuse päev, sukulaisena pidetyn 

karhun toinen pääpyhä, tapoihin kuuluu karhun 

lepyttelyä ja lahjojen viemistä karhun petäjälle).

16. heinäkuun lopussa pidetään kolmannet 

ukonvakat (tapahtuman uskotaan aloittavan 

syyskesän ja määrittävän seuraavan kuun sään).

17. heinäkuun lopun ukonvakkoihin kuuluu pirtin 

siivoaminen, lehvien levittäminen lattialle, kovien 

äänien ja tulen tekemisen vältteleminen, uhrieläimen 

teurastaminen (kohdellaan muita eläimiä paremmin), 

kaljan keittäminen sadevedestä (ukonvesi), parhaimpiin 

vaatteisiin pukeutuminen, veen pirskottaminen 

rajapaikoille (lepänoksilla), yhessä syöminen ja 

ruokalahjojen vieminen kodinhaltijoille (pyhään 

nurkkaan, maahan, pihakoivun juureen).

18. elokuun lopulla vietetään akanpäivää (akkain 

kesä, emännän päivä).

19. akanpäivää ajoittavat viimeiset poutapäivät, 

aamukasteet ja maassa olevat seitit ("maa kiimassa", 
"maa härkii").

20. akanpäivän tapoihin kuuluu Maan emon 

kiittäminen hedelmällisyydestä, marjoista ja kesän 

antimista (alkavat vähetä maan valmistautuessa 

talveen ja lumipeitteeseen).

21. ukonvakkojen tapoihin kuuluu härän tai pukin 

uhraaminen, lihojen valmistaminen keitoksi, 

pyhäkön ympärillä valkoisilla liinoilla istuminen 

ja yhessä syöminen (uhrilla halutaan varmistaa 

seuraavan vuoden onni).

22. vepsäläiset viettävät heinäkuun alussa kesän

syntyä (kezan sunduma).

23. vepsäläisiin heinäkuun alun pyhiin kuuluu 

kukkien kerääminen, pirtin koristeleminen 

pihlajanoksilla, seppeleiden sitominen koivunoksista 

(laitetaan pyhään nurkkaan), lemmentaikojen 

tekeminen, neitojen saunan lämmittäminen, 

käytettyjen vastojen heittäminen veteen ja vastojen 

liikkeistä ennustaminen.

24. vepsäläisiin heinäkuun pyhiin kuuluu pyhälle 

kivelle (pestor) kokoontuminen, suojelevien taikojen 

tekeminen ja ruokalahjojen antaminen.

25. vepsäläisiin elokuun pyhiin kuuluu 

uhrieläimen teurastaminen (ilman rautaesineitä), 

lihojen paloitteleminen ja keittäminen, kedolle 

istuutuminen ja puulusikoilla syöminen (suurista 

kulhoista).

26. moksalaisten kesäkuun lopun pyhiin kuuluu kylän 

läpi kulkeminen äänekkäästi laulaen, kulkueen keskellä 
matkaavan kirjavasti puetun akan (henkiolento) 

suojeleminen kepeillä viuhtoen, kedolle matkaaminen, 

valkoisten liinojen levittäminen maahan, tapahtumaan 

laadittujen ruokien (lettuja, leipiä) laskeminen liinoille, 

haltijoiden kiittäminen rukouksin ja kädet ylös kohottaen 

ja yhessä syöminen.

27. mordvalaisten kesäkuun suuren pyhään (akkojen

puuro) kuuluu joen rannalle kokoontuminen, tulen 

sytyttäminen, tapahtumaan laaditttujen ruokien 

(piirakat, puuro) laskeminen sukulaisten henkien

(puukuvien) eteen, kuvien edessä rukoileminen 

("niin paljon kuin vadeissa on salmaa, niin paljon 

lisääntykööt lampaat") ja ruokalahjojen laskeminen 

jokeen.

28. mordvalaisten kesäkuiseen akkojenpyhään 

kuuluu salaa matkaan lähteminen, kedolle juokseminen 

hiukset avoimina, valkoisten liinojen levittäminen 

maahan, ruokalahjojen laskeminen liinoille, liinoilla 

ruokaileminen, itää kohti rukoileminen, kasvun ja 

terveyden pyytäminen Maa-emolta ("armahda meitä 

kostea Mastor-ava, kuule rukouksemme tammen, 

koivun, lehmuksen ja koko metsän puolesta"), 

ukkosen puhutteleminen ("anna hiljaisia, kuurottaisia 

sateita, älä lähetä tuhoavia rakeita, älä saata meitä 

näkemään nälkää"), Tuuli-emon puhutteleminen 

("tuulenhaltija, hiljaa puhaltaessasi hyvää teet, saat 

kuulla hyviä sanoja, kovasti puhaltaessasi pahoin teet, 

silloin kuulet pahoja sanoja"), Vesi-emon puhutteleminen 

("niin paljon kuin puurossa on suurimoita niin paljon 

anna hyvää, loputonta rikkautta, terveyttä, pitkää ikää") 

ja sukulaisten henkien puhutteleminen ("tulkoon siitä 

teidänkin hyväksenne, Tuuli-emo kantakoon sen teille, 

Maa-emo saattakoon sen perille").

29. moksalaisten kesäkuun lopun pyhiin kuuluu 

vihtojen laatiminen kukista ja lehvistä, vihtojen keralla 

kylpeminen, käytettyjen vihtojen heittäminen saunan 

katolle, saunan edessä tanssiminen, kukin ja lehvin 

koristautuminen, kedolla kieriskeleminen, ohikulkijoiden 

virpominen, suuren koivun alla uhraaminen, ilman, 

päivän, kuun ja maan rukoileminen, rieskaleipien 

laskeminen maahan, leipien ympäri kiertäminen, 

vasuihin laitettujen uhripalojen ripustaminen koivuun, 

kaljan kaataminen maahan, perheittäin syöminen ja 

itää kohti rukoileminen.

30. marien tapoihin kuuluu tulien sammuttaminen 

kesän kuumimpana päivänä, "uuden tulen" laatiminen 

hankaamalla, tulen yli hyppiminen ja uusien tulien 

ottaminen sukulaistaloihin ("yhestä tulesta elävät").

31. kesäpyhien tapoihin kuuluu pirtin koristeleminen 

heinin, kukin, koivunlehvin ja suopursuin 
(voimakas tuoksu).

32. ukonvakkojen tapoihin kuuluu lahjojen vieminen 

ukkosenhaltijan pyhäkköihin tuohivakoissa 
(ukonvuori, ukonsaari).

33. keskikesän tapoihin kuuluu seitsemän eri kukan 

kerääminen ja sitominen seppeleeksi, seppeleen 

laittaminen tyynyn alle ("nouse lempi lehvän alta"), 

niityllä kieriskeleminen ("seitsemä kertua enembi 

nuoret miehet mieltykäi kui ennen"), seitsemän 

puron läpi juokseminen, iltasaunan lämmittäminen, 

taikavastan sitominen (keltaisista kukista ja seitsemän 

koivun lehvistä), sidottaessa loihtiminen ("nytpä taitan 

taikavastan, lekahutan lemmenvastan, korvalta punaisen 

kosken"), veen noutaminen lähteestä (kukkia vastalahjaksi), 

yöllä kylpeminen, kasteen kerääminen aamuyöllä (liinaan, 

tuoheen) ja aamukasteessa käveleminen (paljain jaloin).

34. ukonvakkojen tapoihin kuuluu ukoinsupun 

eli poutatuohisen laatiminen viheltäen (karkeasta 

koivusta), lähteen eteläpuolelta otetun maan 

laittaminen tuohiseen, tuohisen nostaminen katolle, 

tuohisen kasteleminen viheltäen (kastellaan kunnes 

alkaa sataa), ukkosenhaltijan kiittäminen ja 

yhessä syöminen (ukonkeikkeet).

35. kesäkuun pyhien tapoihin kuuluu ensimmäisen 

vastan sitominen (täysi lehti), kukkien ja lehvien 

kerääminen, kukkien ripustaminen orsille ja oven 

päälle, kotieläinten koristeleminen, lattian peittäminen 

katajanoksilla, kylpeminen, vastojen heittäminen 

saunan katolle, risutulien polttaminen, korkean 

säärikokon kasaaminen ja polttaminen (sytyttäjänä 

suvun vanhin), tulen sanojen lausuminen ("tuikahti 

tulikipuna, suikahti punasoroinen") ja enteiden 

kuulosteleminen kallioiden ja kivien päällä.

36. kesäkuun tapoihin (lehtipyhät) kuuluu lehvien 

hakeminen metsästä, lehvien laittaminen pirtin 

nurkkiin, lehtien riipiminen lattialle ja pienten 

tulien laittaminen tuohilautoille (lehviä ei taiteta 

ennen pyhiä, puiden uskotaan olevan kantavina).

37. udmurtit järjestävät heinäkuussa kesä-juomingit 

(guzem-juon) johon kuuluu lehti-oluiden juominen
(kuar-sur).

38. udmurttien kesäkuisiin uhripäiviin kuuluu niitylle 

kokoontuminen (päivän ollessa korkeimmillaan), 
valkoisten liinojen levittäminen maahan, ilmalle 

(Inmar), maalle (Mu-kiltsin), ukkoselle (Gudiri-mumi), 
tuulelle ja sukulaisten hengille uhraaminen (lahjat 

tuleen, kuusenoksille ja maahan), uhritulien 

sytyttäminen, uhrieläimen sitominen hopeakuuseen, 

veen tuominen lähteestä, eläimen kasteleminen 

koivunlehvien läpi (liikkeistä päätellään onko haltijoille 

mieleinen), eläimen uhraaminen, lihojen keittäminen 

isoissa kattiloissa, tarjoilujen laskeminen liinoille, 

ruokien kohottaminen haltijoille, tulevan vuoden onnen 

ennustaminen, perhekunnittain ruokaileminen, pitkään 

riviin asettuminen ja haltijoiden kiittäminen.

39. ukonvakkojen tapoihin kuuluu ukkosenhaltijan 

ja joenhaltijan puhutteleminen (jälkimmäistä pyydetään 

olemaan hukuttamatta lapsia).

40. marien heinäkuun pyhiin (kusö) kuuluu lahjojen 

antaminen, tuohitorvien laatiminen ja vahingollisten 

henkien karkottaminen torvia puhaltaen.

41. udmurttien kesäkuun tapoihin kuuluu haltijoille 

uhraaminen, kisaaminen ja sateen kutsuminen 

(zor kuron).

42. hantien keskikesän viettoon kuuluu 

syntymänjumalatar Pugos ankin tytärten tuominen 

pyhäköstä (miehet eivät saa katsoa haltijoita), 

haltijoiden palveleminen perheen ruoka-aitassa, 

haltijoiden kierrättäminen sukulaisperheissä, 

helminauhojen, punaisen ja valkoisen kankaan 

ja nahkojen uhraaminen haltijoille, haltijoiden 

pukeminen uusiin vaatteisiin ja kunniakseen 

ruokaileminen.

43. marien kesäiseen lehtouhriin kuuluu joessa 

kylpeminen, puhtaisiin vaatteisiin pukeutuminen, 

lehtoon siirtyminen, uhripuiden (ona pu) 

kumartaminen, tulen laatiminen pudonneista 

oksista, havujen tai lehvien levittäminen uhripuiden 

alle (haltijan mukaan), valkoisen kankaan ja pyhien 

esineiden laskeminen lehvien päälle (eläinkuvioinen 

lusikka, pihkaa ja mesijuomaa sisältävät kupit, pata, 

linnunmuotoiset leivät), mesijuoman kaataminen 

tuleen ja uhripuun rungolle, haltijan tahdon 

tiedusteleminen (vuolemalla lastuja maahan ja tuleen), 

pienen taimen (izi-ona pu) istuttaminen uhripuun 

viereen, ruokalahjojen ripustaminen uhripuuhun, 

lehvien laskeminen pienen ja suuren uhripuun väliin, 

valkoisten kankaiden levittäminen maahan, kankaiden 

päällä ruokaileminen, haltijoiden viihdyttäminen 

kanteleen soitolla ja tapahtuman päättävät kiitosrukoukset
(rukousten lopussa laitetaan kekäle tuleen).

44. nganasanien kesäisiä kisapäiviä (any´o-dyaly) 

johtaa heimon vanhin nainen (tapoihin kuuluu kisailua, 

leikkimistä, keihäänheittoa ja suopunginheittoa).

45. "ylössui alassui miu roppei marjoi täys" 

(huudettin marjaan lähdettäessä ja heitettiin 

roppeet ilmaan).

46. "alkusuvi o kylm" (alkukesän luonteesta, 

vrt. kesä=kylmä).

47. "ankermoihaa niit joka taloo otettii" 

(ankermoja eli angervoja).

48. "ankermahheinii ottivat ennej laattijoillen, 

ne on nii hyvähaisusii ne heinät" (angervoja 

lattioille, haisuheinät).

49. "angerva kuk kukki niin sillo ruvettii heinää" 

(angervan kukinta).

50. "heihnään alethiin ko angerias tuli kukile ja 

hämhääkki kuto verkkonsa heihnään" (kesän 

ajanmittoja, angerias=angervo).

51. "enner ruvettiiv vasta sitte heinään ku apilas 

ol jo herennä kukkimasta" (herennä eli 

lopettanut).

52. "tuas se jo elokuun lopul alkaa vetäh oluu vähä 

anhelaks kun suvi on niinkon mennehiäh jo" 
(suvi mennehiä, jatkuu muistoissa).

53. "heinänkukastahan sitä paljo arveltii" 

(arveltii eli ennustettiin).

54. "s ooli juhannukseen astikka pikkusuvee, 

sittev vasta isosuvi tulee" (pikkusuvi ja isosuvi, 

vrt. talvi).

55. "kesäsyvämmellä o hellepäevinä ilimassa 

semmosta lämpöse aovverta, metkasti vipattavvoo" 
(lämpösen auerta, kesän ihmeitä).

56. "toissasuvena, ei mar, se oli tän erellisenä suvena 

ko niin kauheestis sato" (sadekesät).

57. "se olkii sillo nii kylmä kesä, huolint paljo alast olla" 

(kylmät kesät).

58. "kasvaa jo vissiin suvenihanaisii" (suvenihanaisii 

eli sinivuokkoja, vrt. kevään).

59. "kylä ne lehmät aina syksysuvesta oli hakusessa" 

(kevätsuvi, suvi ja syksysuvi).

60. "pantii havukokko tule, sitä sanottii kutsujaiskokokskii, 

et kansa ties soapuu paikal" (kutsujaiskokoksi, 

kokkojen alkuperää).

61. "jo sula näkky, jo alka kezä tulla" (sula, 

maa vai vesi).

62. "kezäl jouhtud mele talvellist pakkaist" 

(juohtuu mieleen, vrt. talvella kesähelteet).

63. "ku tullo kezoi käppiä" (ja suvi suloinen).

64. "nurman pälle valkiat kankat panti" 

(nurmen päälle valkiat kankaat, 

vrt. sukulaiskansojen tavat).

65. "se satta sarahutta ja männö yli" (yli 

menevät kesäsateet).

66. "kezäl olti valkiad illad" (valkiat illat, 

vrt. elokuun pimenevät illat).

67. "ne olti enzimäist vassad" (ensimmäiset 

vastat).

68. "kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta yöt 

tyynet nin ne nousi kisoamah" (kalat, 

kesän ihmeitä).

69. "jyrizemätöi kezä" (ukkoseton).

70. "moa kazvau jussikkuo" (jussikkoa eli 

jussiheinää, muita nimiä ukonparta, jäkki, 

kontiontakku ja hukanvilla).

71. "jussiheiny niittäjes hyväl seäl ei paku" 

(oma jussiheinä, vieras niittäminen).

72. "hyvä seä on jussie niitteä" (vrt. jussi=jänis, 

heinien ystäviä).

73. "jussikk on vaigieda niitteä, lyhyöt kovat heinät" 

(jussikot).

74. "kesällä tyttärek kul läksi joukolla juuppuo 

keittämäh, ne ei ottam poikie matkah, ne kum 

mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti" 

(mustikoiden kerääminen ja keittäminen, 

juuppo=marjakeitto).

75. "egläi jiäraistu pani" (pani jäärakeita, 

kuka).

76. "oli mieli kezoi kylbie, tuulda ku viimai, 

en ni vedeh tarrennuh" (tuuli esti uimasta, 

mieli teki).

77. "kezäl on äjjy itikkää, ne puretellah" 

(itikoiden aika).

73. "kezäkizad ollah ilmal" (ilmal eli ulkona, 

ilmalla olon aika).

74. "sillon ruvetah vassasta suamah, siitä iivanampäivästä" 

(omat vastat, vieras iivana eli juhannus).

75. "iivanamboboa iivanampäiveä vast otettih 

vastoih, vastal kylbiettih kylyz, sid lykättih vedeh" 

(vastoihin iivanankukkia, juhannustapojen 

vieraasta alkuperästä).

76. "iivanampäivän yönä käyväh ruista talluamassa" 

(vieras iivana, vieraat ruispellot).

77. "iivanampäiveä vaste tuldu poltetah mägilöil 

ijän kaiken, kokil ollah" (kokil eli kokoilla, 

omaa vai vierasta).

78. "hiessytteä, pideä lähtie kezoil" (kezoil eli 

uimaan).

79. "tää on ylen räkki, hiestyttää" (räkki eli helle,

vrt. läkki, läkähtyä).

80. "huh mi on räkki" (heinäkuun helteet, 

vrt. tammikuun pakkaset).

81. "täz on katso hyvä kezoida kylbie, hiekkarandazel" 

(omat hiekkarannat, luonnon luomia).

82. "kus on hiekkakazikot rannat, sielä meän kizattih" 

(kesän kisapaikkoja).

83. "heinä hielimoi" (heilimöi).

84. "hempie aika" (hempeä aika).

85. "hemmehaiga" (vrt. hempeyden karkottavat 

syyssateet).

86. "kolmandeh heinäh" (kolmanteen heinään, 

kolmantena kesänä).

87. "halvaized ollah avavundalleh" (halvaized 

eli kukat).

88. "ankervo kun kukkiu, on heinä täysi" 

(täydessä mitassa).

89. "pyhällä juzahtelieteh" (ukkosen ääniä, 

vrt. jussi=ukon ajan alku).

90. "tänä keitona kesänä, jumalan sulana vuonna" 

(vuodenaikojen ja luojahenkien yhteydestä, 

kaksi ja kaksi).

91. "kesä keikkuon tulou, talvi suuta veärissellen" 

(alkuperäiset vuodenajat).

92. "midä kezäl keriälet, sidä talvel tabualet" 

(kesä=talveen valmistautumista).

93. "marjat ollah jo kerrinnyöt" (kerinneet 

eli kypsyneet).

94. "meilä leikattih kerppuja ta tuotih pirttih" 

(lehtikerppuja, juhannuksena).

95. "kezäkizoiz neidized da brihat kävelläh ymbäri, 

pajatetah" (kesäkisat eli tanssit).

96. "kezäkizad ollah ilmal" (ulkona).

97. "kezäkelin aigah pideä lähtie pitkil matkoil" 

(pitkien matkojen aika).

98. "toittsi jo äjjämpäivän aigah loadiu kezäkelin" 

(äijäpäivänä, vrt. karhun heräämispäivänä).

99. "kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä muurrellen" 

(keikkuen eli vaihtelevin ilmoin).

100. "päivä on kezäh päi lämmin" (kesään päin 

lämmin, päivä ja kesä, päivä=läsnä talvellakin).

101. "oza yksil, kezä kaikil" (osa eli onni, 

vrt. samojedin osa=liha).

102. "kezäzillä kalua tavotamma" (kesäkala).

103. "kezäzel aijal voi pallahin jalloin astuo pihal" 

(kesän iloja).

104. "kezäistä vuotammo" (vuotammo eli 

odotamme).

105. "tuli lämmin kezäine" (lämmön 

ystävät).

106. "kezälinnut tullah, kezän jumal tuo" 

(kesälintujen ja luojahenkien yhteydestä, 

vrt. luojahenkien hahmoina pitäminen).

107. "kezänkaudehil roatah talven varus" 

(varus eli varat, varautua talveen).

108. "kezäräkki peäh mänöö" (räkki eli 

helle).

109. "kezäts on äjjy matkoa, a talvits on oigiembi" 

(kesä ja talvimatkojen erosta, oigiembi

=suorempi).

110. "tämä vihma kezävytti moada, peäzöö heinä 

kazvamah" (kesävytti maata, kesä=kasvavan

heinän aika).

111. "ilmu kezävyi" (lämpeni).

112. "puu kesäytyy" (kasvattaa lehtiä).

113. "rubiou kezäydymäh, lehti kazvaa, lämbiöy" 

(kesäytymisen enteitä).

114. "ylem pimei oli kezäyökse" (pimeät kesäyöt, 

vrt. ukon yöt, pilviset).

115. "lehtet puulois on kibristytty g ei ole olluh vihmaa" 

(vihmaa eli sadetta, vrt. vehma).

116. "hyö kokkuo poltetah" (vrt. myö).

117. "kokol olimmo" (juhannuksena).

118. "kokil ollah iivänämpäiveä vaste, tuldu poltetah 

mägilöil" (vaste eli aattona).

119. "kolmittsi tänä suvena mato juureni mateli, 

korppi korsku latvallani" (kesien muistaminen 

kohdattujen eläinten mukaan, mato=kyy).

120. "pyhimpäivim marjoa kereälläh" (marjapyhät, 

omat pyhät=mukailevat luonnon tapahtumia).

121. mansit pitävät kesää luojahenki Numi-toremin 

luomana.

122. mansit yhistävät kesää talveksi itseään lihottavaan 

karhuun (Numin eläinhahmo vai Numi ottanut 

vanhemman karhujumalan paikan, vrt. karhun 

pitäminen Numin poikana).

123. hantien kesän alussa järjestämän "veneiden 

päivän" tapoihin kuuluu lahjojen jättäminen joen 

penkalle ja rukouksien lausuminen (veneiden

vesille laskeminen).

124. hantit yhistävät kesää karhuun ja luojahenki 

Torumiin ("hän luo kolmipäisen kesän").

125. hantit pitävät puolukoiden kypsymistä loppukesän 

tärkeimpänä ajankohtana (tuolloin riennetään 

metsään korien kanssa, kerääjinä nuoret ja vanhat, 

naiset ja miehet).

126. hantit pitävät kesää ylisen henkien aikana 

(yhistetään etenkin ukkoseen). 

127. hantit pitävät pohjoista pohjana (yl) ja etelää 

huippuna (nom).

128. hantien taruissa Nom ja Yl taistelevat ikuisesti 

(kesä alkaa Nomin päästessä voitolle).

129. udmurttien suvipäiviin (bulda vösh, buldan rukous) 

kuuluu neljän samaan heimoon (Omga-vyl) kuuluvan 

kylän kokoontuminen kedolle, neljän vetäjän valitseminen 

(bajym vöshyash, koivunoksaa rinnassaan pitävä rukousten 

vetäjä, shion pöztysh, ruokavastaava, tör, vanhin, shion 

posudaosys mishkish, tiskivastaava), hyvinvoinnin, 

lämmön ja terveyden pyytäminen Inmarilta, valkoisen 

eläimen uhraaminen, ohuen rullalle kierretyn leivän 

(quarnyan) leipominen, yhessä syöminen ja pyhänä 

pidetyn kielisoittimen (bajym krezh) säestyksellä kyliin 

palaaminen.

130. marit kutsuvat alkukesästä pidettyä uhria sanalla 

kiiso (kiigagan=korkea paikka, kiisko=ylöspäin).

131. udmurtit kutsuvat kesäistä raja-aikaa sanoilla 

invo o (in=taivas, vo=vesi, od=aika, taivaallisen 

veen aika).

132. udmurttien kesäiseen invo-aikaan kuuluu 

kehruutöiden vältteleminen ja kukkien poimiminen 

(päättyy heinäkuun puolivälissä).

133. udmurtit yhistävät invo-aikaa kohokkien ja 

ketoneilikoiden kukintaan ("tällöin haltijat kulkevat 

niityillä").

134. udmurtit kutsuvat invo-aikaa taivaallisen vozhon 

ajaksi ja vozhon ilmestymisen kuuksi (vozho poton tolez, 

vrt. talvella vietetty vozho-aika).

135. vatjalaiset uhraavat veenhaltijalle elokuun alussa 

(pidetään haltijan liikkumisen päätösaikana, vrt. tuolloin 

katoavat vesieläimet, heinäkuu=majavan aikaa, 

vesilintujen aikaa).

136. saamelaiset kutsuvat kesävuoden haltijaa nimellä 

Njaveseatni (yhistetään päivään, lämpöön, valoon, 

elämään ja päivänpuoleiseen maahan).

137. saamelaisten taruissa Njaveseatni solmii liiton 

hirven kanssa (vrt. päivähirvi, hirviheimon 

perustajat).

138. saamelaiset kutsuvat etelää sanalla soajjv 

(vrt. suvi).

139. saamelaiset kutsuvat rakeiden satamista sanalla 

cuorpmasit.

140. "heinäd näivistyi, pouda ku oli" (näivistyi

eli näivettyi, kuivui).

141. "räkel nukahuttau" (räkel eli helteellä, 

vrt. nuukahtaa).

142. "räkki menöy piäh" (menee päähän, 

vrt. päivänpistos).

143. "mi kezeä, se talvie" (minkä kesää, 

sen talvea).

144. "mandzoid on tänä vuon ku naberoized, 

kuivu kezä" (mandzoid eli metsämansikat,

kuivat kesät).

145. "ei mäne kezä vezittä eigä talvi pakkazitta" 

(vuodenaikojen luonteesta).

146. "kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä murrellen" 

(sanonta, vrt. kevät).

147. "mulloizet päivät tazai jumal, muga talv oli 

pakkaine ga" (tasaa kesän ja talven päivät, 

jumala=ilmojen haltija, mulloizet=viime vuotiset).

148. "minum mustamah e ole olluh nenga poudii 

pitkäheze" (muistiin jäävät poudat).

149. "meil om mettsäh matkavo kezäl, akoil da 

muskoil" (metsään matkaamisen aika, 

muskoil=miehillä).

150. "tänä kezän mehesteleh, vähäin aigoa menöy 

da i vihmuu" (mehestelee eli sataa, mehukkaat 

vihmakesät, vrt. mesi).

151. "mehettömyz on marjoiz, mehen on kuivanuh kezä" 

(kuivan kesän jälkiä).

152. "marjatoi on halluvuozi" (hallakesät, 

vuosi=kesävuosi).

153. "pidäz löpsytteä kastiel mettsäh, huondeksel ajjoi" 

(kasteella metsään, ajoissa aamulla).

154. "häi kävellöy kastiez" (kasteessa käveleminen, 

maan palvontaa).

155. "heinaiga kun tuloo siidä ne vihmat löydyy" 

(heinäaika, löytää vihmat).

156. "ilmoa lämmendelöy" (ilmojen lämpiäminen).

157. "vesi lämpenöy" (vesien lämpiäminen).

158. "lämbymät seäd rodih" (kesän enteitä, 

rodih=tulee, syntyy).

159. "ei kezä lämbimättä mäne eigo talvi pakkazetta" 

(sanonta).

160. "tämän lämmyz ei olluh ni koz" (koskaan, 

lämpimimmät kesät).

161. "lämmyölleh on hyvä kezä" (hyvä eli lämmin 

kesä).

162. "lämbimyölleh on kezä" (lämpenemään päin).

163. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi, 

lähillä iivanan päiveä" (oma täyven lehen aika, 

vieras iivana / juhannus).

164. "loppukezäz ei tsakku pinize" (tsakku eli sääsket, 

itikoiden aika=lyhyt).

165. "likkoin silmäd lipetteä kui kezähoavan lehti, 

poigien silmät tarkittoa kui talvitaivoin teähti" 

(kesä=lemmen aikaa).

166. "vettä lipitin viiz lippoi, ägie moin oli ga juotatti" 

(ägie eli kuumuus, janottaa).

167. "jo om piätsköit tänne liivytty, nygöi kezä tulou" 

(pääskyt kesäntuojina).

168. "kezäl nenga k on liatoi nurmittsu" 

(liaton eli kuiva nurmi).

169. "kezäl lihoa ei otettu, a kaloa oli" 

(kalansyönnin aika).

170. "heinäine vai liepottau kazvau täl ilmal" 

(heinien ystävät).

171. "linnumpoijil on nyd lennändävägi" (vägi 

eli voima, kesän ihmeitä).

172. "jo on linnul lendelii poigaine" (pesä, 

oksa ja lentopoikaset).

173. "joga heinäizen piäs kastevuz lepettäy" 

(kasteheinät).

174. "puu lehittyy kun lehti kasvau" (puun 

lehittyminen).

175. "mettsy tulou lehtel, moin on hyvä duuhhu" 

(duuhhu eli tuoksu).

176. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi" 

(otettiin vastoja).

177. "vassaksessa käytih kevätkesästä, vain ei 

enneil lehti iivanam päiveä, sitä ennein ei soanut 

varpoa veitsellä katata" (katkoa vastaksia ennen 

juhannusta, vrt. kasvun aika).

178. "jo on lehti puolilehen lehväl" (puolilehen 

lehvällä, kesän ajanmittoja).

179. "koivahaiziz on lehtyöd, kezäl ozuttau" 

(ozuttau eli näyttää kesältä).

180. "puulois lehtyöd ollah" (täyven lehen aika).

181. "tuomen halvastandaigoa on lahnanliikeh" 

(tuomen kukkiessa lahna liikkuu).

182. "nupsalleh on lehet" (nupsalleh eli 

nuokuksissa, kuivuuden jälkeen).

183. "pilveksine koht etsitäh räkel istuo" (räkel 

eli helteellä, vrt. katve).

184. "hod olis pieni pilveksyd" (pilvien toivojat, 

heinäkuu=hellekuu).

185. "lähem pilvizeh lebiämäh" (pilviseen 

eli varjoon).

186. "pädelöö roata pilveksizel, räkk ei ole" 

(pilvisinä päivinä työskenteleminen).

187. "jo pimenöy yöt" (heinäkuun lopulla).

188. "pirajav vihmuu hienoizeh" (hienot 

kesäsateet).

189. "linduizil om pezoituzaigu" (pesimäaika).

190. "linnut pezoitellahez, pezäizii vai laitah" 

(kesän ajanmittoja).

191. "pezälindu pezäz istuu, jäittseä haudoo" 

(jäittseä eli munaa, kesä=lintujen aikaa).

192. "rais pekki heinät" (rais=rakeet, pekki

=löi kumoon).

193. "raista panou" (kuka).

194. "tämä päivy oli paras kogo kezäs" (kesän 

paras päivä).

195. "ei lai vihmoa, räkkie pamahteleh" (vihma 

ja räkki, kesän ilmoja).

196. "pallazjalgaizel on kebjiembi kezäl" (paljain 

jaloin käveleminen).

197. "ei kezä lämbimättä mäne, eigo talvi pakkazetta" 

(kesävuosi ja talvivuosi).

198. "pahimuolleh on räken aigu" (räken eli 

helteen, vrt. parhaimmillaan).

199. "liennöu ozua, niin lieu i lämmindä keziä" 

(osaa eli onnea, kesän ystävät).

200. "se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah sitä 

kesäntuluo hyvin onnestunutta" (muistetaan

hyvin onnistunutta kesäntuloa, yksinkertaiset

=omat tavat).

201. "olemma ta elämmä ta kesä kuluu" (oman 

elämän luonteesta).

202. "kum pulpukkaisien kaklat noussah pitällä, 

siitä vihmoja vuotettih" (ulpukoiden kasvaminen, 
kesän ajanmittoja).

203. "tänä vuon plokahtih mustoidu enämbi" 

(mustikkavuodet, vrt. kesät).

204. "poaksuh marjoa kazvoi tänä vuon" 

(poaksuh eli tiheään, marja=mustikka tai 

puolukka).

205. "pidäy kulkku kastoa, poaduu räkel" 

(poaduu=kuivuu, räkel=helteellä).

206. "peskul moates poavut tsirakal päiväl" 

(peskul=hiekalla, poavut=paahdut, tsirakal

=kirkkaalla).

207. "roza poadui päivypastol, musteni" (roza

=kasvot, poadui=paahtui, ruskettui).

208. "moin oli räkki, duotatti ga kai kulku paadui" 

(kurkku paatui, kuivui).

209. "oliz äjjy marjoa metsäz" (marjojen aika).

210. "polvisk on heineä niitul" (polvisko=polveen 

asti, heinän kasvu=kesän ajanmittoja).

211. "pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei" 

(pitkät poudat).

212. "heitti poudam piennän" (heitti eli lopetti, 

poudan ystävät).

213. "tänäpiän om pouda, ei ole vihmua" 

(poudat ja vihmat).

214. "mennyt kezäm pidi pitkii poudii" 

(poutakesät).

215. "poudu lumoo villad" (lumoaa villat, 

poudan voimista).

216. "vihman dällel poudaa vuota" (dällel=jälkeen, 

vuota=odota).

217. "povvad on, hyviä siädy pidäy" (poudat eli 

hyvät säät).

218. "on pouvembi, vähemmin vihmuu" 

(pouvempi, pouta=sateeton aika).

219. "emmo peässyh poudal aigoa, vihma zaimi" 

(zaimi eli tavoitti, poudalla matkaaminen).

220. "poudani aiga" (hyvä aika).

221. "tulouko sateini vain tulouko poutakesä" 

(kesän ilmojen ennustaminen).

222. "silloi oli kaksi poudukeziä jällekkäi" 

(poutakesät muistetaan).

223. "poudukezäine vuozi" (kesäinen vuosi, 

vrt. kesävuosi ja talvivuosi).

224. "povvistih kerral, heitti vihmundan" 

(pouvisti kerralla, selkeni).

225. "tuassen pouvistuu" (aika lähteä 

liikkeelle).

226. "vihman jällel povvistui" (kesän ilmoja).

227. "vihmuu pramauttau" (vihman ääniä).

228. "vihmu pratsettau levol" (levol eli katolle, 

sateen kuunteleminen).

229. "tuuli puhaldi vähäzel viluskoitti, eiga ylen 

olluz räkki" (vilvoittava kesätuuli).

230. "mustoi kukal puhkeni" (mustikan 

kukinta).

231. "muuroi tupesti, sit puhkei halval" (muurain 

tupesti, puhkesi tupesta kukkaan).

232. "a konza kum muajäitsäd ruvettih kazvamah, 

niin sanottih sto jo metsässä griba puhkieu" 
(muajäitsäd=maamunat, griba=sienet).

233. "lehti puuh puhkioo" (lehtien puhkeaminen, 

kevättä vai alkukesää).

234. "buolakas kezä" (puolukkakesät, 

vrt. syksyt).

235. "algupuoli kezäz vil oli" (vilu alkukesä, 

vrt. kesä=kylmä).

236. "higie otsas puzerdau räkel" (hien aika, 

päivän ystävä=ei valita lämmöstä).

237. "pyydö tänä kezän ei loistannuh" (pyytö 

eli kalansaalis).

238. "pyörii aigu, tulou yks kai pyöriäd ilmad" 

(pyöriät eli epävakaiset ilmat).

239. "päivä on kezäh päi lämmin" (kaikki 

hyvin).

240. "loppukezäs päi ei tsakku pinize" (tsakku 

eli sääsket, itikoiden väheneminen).

241. "paidazilleh päivittäy selläd da i rungan kaiken" 

(paitasillaan eli ohuessa paidassa).

242. "kogo kezäs päivitys ei lähte rozis" (rozis

eli kasvoista). 

243. "kezäl päivy pystyh pastau, a talvel moanrajoa 

myö" (paistaa pystyyn, suoraan ylhäältä).

244. "kelbuau kezäl eliä, pädöö päiväpaistozel" 

(kesän ystävät).

245. "vähä väliz vihmuu piraittau" 

(kesävihmat, lyhyitä).

246. "myö istuma därven rannalla peskussa 

pallahin jaloin" (peskussa eli hiekassa, 

kesän iloja).

247. "mehesteleh da päiveä tsirahuttau" (taitaa 

tulla kesä, vrt. mesi).

248. "raistu panou pamajau levua vaste" (levua 

eli kattoa, rakeiden ihme).

249. "nyt o ollunna huonompuoleinen kalakesä" 

(hyvät ja huonot kalakesät).

250. "s on niuhaa ollu kalanlähtö tänä kesänä" 

(lämpimänä vai viileänä).

251. "kesääll oli kovat kalampyyrökset" 

(kalanpyynnin aikaa, vrt. lihan pitäminen 

talviruokana).

252. "siä on vähä kylmänkalee ilma" (kaleat 

kesäpäivät).

253. "veti ilman nin kaleeks ukkosej jälkeen" 

(ilmaa viilentävä ukkonen).

254. "rakehii heittelee" (kuka).

255. "sattaa kalistellee rakheja vain ei tämä ole 

kesän tekova" (rakeiden alkuperää, ei pidetä 

kesän tekosina).

256. "olthin niin isoja rakheja että oikein kipeää 

teki ku net kalijahelthin ihmishen" (rakeiden 

voimasta).

257. "jos se nyt tuosta kaljisttuu pouttaan" 

(poudan odottajat, vrt. kalja=kirkas).

258. "eij oo tällek kesällen nossur ruohom piikkiä" 

(päivän polttamaan kohtaan).

259. "syyspuoleksihan tämä rupesi kallistummaan 

tämähik kesä" (kesästä syksyyn).

260. "kalppeesseen täytyy men" (kalppeeseen 

eli varjopaikkaan).

261. "kalavehes syäthij ja ryypithij juatavaa" 

(kalavehes eli varjossa).

262. "sanom mää kut tästä kesä tuloo, em palijo 

kalavesta kattele" (kesän ystävät, lämmön 

ystäviä).

263. "viel työ kalveesenkim menette" (lämmöstä 

varottaminen).

264. "oli kalveempi näätte kulkee" (kalveempi 

eli viileämpi, illalla). 

265. "jos mä hänen sitte ehtookalvella tekisin" 

(ehtookalvella eli illan viileydessä).

266. "ko luaja sen kesän antas niin kalposeen 

en menis vaikka ruskiaks paistusin" (luojan 

antama kesä, vrt. kesävuoden henki ja 

talvivuoden henki).

267. "kum päevä paesto niin kuumast niim mänin 

tuonnek kalaveen" (kalaveen eli varjoon).

268. "saa ollat talavikamineet, muuten ei tarkene" 

(kesäkuussa, viileät alkukesät).

269. "se käy sen konkiv vaan että joka päivä sattaa" 

(harmaat sadekesät).

270. "kankkaloi tekkiit" (kankkaloi eli tuohipalloja, 

juhannuskoristeiksi).

271. "kyllä kesä kasteesak kuivaa" (sanonta).

272. "sitte alako kesäkuun kannala ilemat parantua" 

(kannala eli lopulla).

273. "kyllä ens kesänä uutinen joutuu kun näen 

aekaseen suves" (suves eli lämpeni, suvi

=ilmojen lämpeneminen).

274. "hellek on hartteissa ja vilulla karrauttaa" 

(auringonpistoksen oireita).

275. "oo niin kuiva aikka et karettuvak kaik" 

(kuivat kesät).

276. "tulija poltettiim mäellä karkejalla ja siinä 

tanssasvat" (kisapaikkoja).

277. "hallat on nyv vähä karkkamastunu" 

(karkkamastunu eli kaikonneet).

278. "sillon tul kylmä vaik syränsuvel" 

(hallakesänä, syränsuvi=keskikesä).

279. "taitaapi olla tuppihalla tulosa" 

(varhainen halla).

280. "ku kaeke kessee om paljai jalo kyllähä 

se jalaka kuarnettuu" (kuarnettuu eli tulee 

paksunahkaiseksi).

281. "tunt ensi nii karsakalt ko riisu vaattiet päält" 

(uimaan mentäessä).

282. "se ol niin kuuma poutta et heinä oikken 

karreks palo" (poutakesät).

283. "kesä kulluu keikahellen, talvi peätä karsutellen" 

(sanonta).

284. "sillon oltihin aina kartanokoivusilla" (leikkiä 

jossa "näkki" tavoitteli pihakoivua turvapaikkanaan 

pitäviä leikkijöitä, vrt. veenhaltijan aika).

285. "o nii lökö et hikikin kartuttu" (lökö

=kuuma ja hiostava ilma, kartuttu=kuivuu iholle, 

vrt. lökötellä).

286. "karvanen on kesänen mettä" (karvanen 

eli heinäinen, heinät=maan karvoja).

287. "äkkiä se kasahti kesä" (meni ohi).

288. "toeset tuskael ja ähis seh helteen keskellä, 

mut minä sanon niille jotta tämähä ov voan tavallinen 

makkuulämmin" (helteen ystävät).

289. "juhannusyänä se, kokos semmosta, kasivettä, 

jota se anto lehmillensäj juara" (kasivettä eli kastetta, 

juhannustaikoja).

290. "se iltaisiil alkaa jo kaste laskiissa" (kaste 

laskeutua).

291. "kesäm pitkään oli kastetta" (kastetta eli 

sadetta, kaste-sanan merkityksiä).

292. "kyllä se kesä kastelemasa kuivoo" (kesä 

kuivaa, elävä olento).

293. "kuusen kasuvi revitti juhannuksen ja tuatti 

sisäl ja tehti rink pirtin laattial" (revittiin maasta 

nuoria kuusia, ei kuulosta puista polveutuvien 

kansojen tavoilta).

294. "uulet suviyäk kylmästee" (uudet suviyöt 

kylmästee, vrt. vanhat, kalenteripyhien

vieraudesta).

295. "ei ollum mikkääk kasvivuosi" (kasvuvuosi, 

kylmästä kesästä).

296. "suvinen kirkas yä oli" (kirkkaat suviyöt).

297. "sit se jääp se kasvu kesen kuivana kesänä" 

(heinän kasvu).

298. "sillon on olluk kitukasvusempi se puu" 

(kylmänä kesänä, kasvun ja lämmön 

yhteydestä).

299. "sitte kuk kaekki katajammarijatt on kypsiä" 

(katajanmarjojen kypsyminen, vihreistä 

sinisiksi).

300. "ku kataja pöllyvää, sillo käyp lahna kuvus 

toise kerra, sannoot katajapöllyämälahnaks" 

(pölyt ja kudut).

301. "se katkes siihen" (lahnankutu, 

ukonilmaan).

302. "liijan suuri on kesä katteiksi" (katteiksi

=katoamaan, jäämään tulematta).

303. "siihen seuttuun se tuli" (tuomen 

kukinnan seutuun).

304. "ja siihen katkoosa se kesän tek" (katkoosa

=katkeamatta, yhteen menoon).

305. "ei lähe halla haon takkoa, kaste katvasta 

tilasta" (kesäisin piilotteleva halla).

306. "poijjat ne vaam makaa katvassa" 

(katvassa eli varjossa, katve).

307. "kun täälläki vähä kaunaili" (kaunaili 

eli ripotteli lunta, kesäkuun alussa).

308. "siel ei tanssittu ei muuta ko voa, 

katsottii sitä ku, se niin kauniist palo" 

(katsottiin kokkoa, juhannuksen 

alkuperää).

309. "nyt on kaikkein kauneimmallas" 

(kesä).

310. "kesähän se alakaa ollak kaoniimallaan 

kun vaen ilima asettuu" (kesää häiritsevä 

ilma eli sää, eri olentoja).

311. "se on kauhniimila jäkälä" (jäkälä 

kauneimmillaan, syyskesästä).

312. "se ol se juhannuskaonistus se pihlaja" 

(pihlajan kukinta).

313. "ei oot tullu vettä ollenkaa tänä kesänä" 

(sateettomat kesät).

314. "kesä kulluu keikahellen, talvi peätä 

karsutellen" (sanonta).

315. "hyppiin keikkuin myö kessään männään" 

(hyppien keikkuen kesään, iloista aikaa).

316. "kesä männöö keikutellen, talvi päätä 

siloitellen" (alkuperäiset vuodenajat).

317. "jos ei tule tänä keitossa kesänä, ei tule sinä 

ilmossa ikänä" (loitsujen kieltä).

318. "päivä kellastaa heinäsänket pilale jossei 

sajetta tule kiireest" (oma päivä, vieraat 

heinän kasvattajat).

319. "siit se alkaa sil taval kellaistuh ja lauhtuh" 

(pystyyn kuivuva heinä).

320. "kylymä kesä olluk ko, kasvaa nuin keltakukkaa" 

(keltakukkaa eli niittyleinikkiä).

321. "kesä siittä tullee ku keltarentukkaki oon jo 

alkanu kukkihmaa" (kesä tulee, kesä=lämmin 

aika).

322. "tarkenettepas työ noin kelteisillännä" 

(kesän lapset).

323. "eihän nyt turkkija tarvihe, hijottooha 

tuo tahtoo jo kelteisillääkii" (hikoiluttaa

kelteisillään).

324. "uamukasteen aikana pittää männä" 

(aamukasteella liikkuminen).

325. "paljaij jalvon on kelvänäs kävellä" (kelvänäs 

eli kevyt, kesän iloja).

326. "kovat on olleep pouvat, kenturat alakavat 

ollav valakijoita" (kenturat=pihanurmet, 

valakijoita=kuivuneita).

327. "siäl oli sinä vuan mustikkoi ja oliki vähä 

pahan kerra" (mustikkavuodet).

328. "ei tulek kesä kertomatt eikä talvi takans 

kattomatta" (eläviä olentoja).

329. "kerättiin kokko siihen toiselle puolelle joen 

yhelle kalliolle" (kokkokalliot).

330. "nyr rupiaa kessääntyyn" (kessääntyyn 

eli lämpenemään).

331. "se lähti kevättalavella käymääm pohojam 

puolessa vain kuuluukik kesettyneen Iijjokisuulle" 

(kesettyneen Iijokisuulle, talvipaikka ja 

kesäpaikka).

332. "kum peäsisit tässä vähän kesettymmään 

niin sittehän sitä voesis sielläek käyvä" 

(kesettymmään eli rauhoittumaan).

333. "se on ollu kesän tulo keskeinnyksisä" 

(keskeytyksissä, vuodenaikojen luonteesta, 
kesä=voi olla kokonaan kesätön).

334. "jonsei ennen ni keskellä kesäsyräntä" 

(kesäsyräntä eli keskikesää).

335. "ei keskisuvel helti enään koivust tuahi" 

(tuohenoton lopetus).

336. "lämmin lämmin ei kesoine, hellä hellä ei 

emoine" (arvoitukset).

337. "ken ties kesoisem päivän ilma pilvej satava" 

(käyneekö niin, vertauskuvat).

338. "tulleeko tuosta vieläkääk kestäviä poutia" 

(poutien toivojat).

339. "paljaij jaloin kaiket kesät kulettiin niin kauam 

melkein kun maa sulana kesti" (paljain jaloin 

kulkeminen, maan pyhittämistä).

340. "pitkäm pouram perää se kestää ennenkun 

siit tulee sare" (kesän ilmoja).

341. "ko täs piäsis kessiä ni vielhä sitä eläs" 

(kesään pääseminen).

342. "ei sillä kenkkii kesissä olt" (paljasjalkaiset, 

kesää elävät).

343. "se jo kessee teki" (teki kesää, kuka).

344. "oesitten kesemmällä tullunna" (tulleet 

kesemmällä, kesä=vierailujen aikaa).

345. "ilimat tunttuu jo kesemmältä" (kesemmältä 

eli lämpimämmältä).

346. "jos sattain tullee kesä se on sajekkesä, 

jos päiväpaisteella ottaa silloo om poutakesä" 

(sade ja poutakesät).

347. "se on kesässä" (millainen vuosi saadaan, 

vrt. talvi).

348. "ne joka kesänä tuolla kulukivat siellä" 

(käymässä poikansa luona).

349. "ei oov vielä soatu marjoja tällek kesälle" 

(vrt. vuodelle).

350. "huonoksihan nuo kehu Oulujärven 

rantalaiset tännäek kesänä sitä kalakesseäsä" 

(hyvät ja huonot kalakesät).

351. "nii semmone hietamella oli siinä, uijas siinä 

sittek kesämpää" (hietamella eli hiekkasärkkä, 

missä uitiin kesemmällä).

352. "van taettaa kuiva tullak, tällä pienellä 

kesällä eij ooh hyvin satanna" (pieni ja suuri 

kesä, vrt. toukokuun ja heinäkuun poudat).

353. "jos lyhyt kesä ol lämmin niim pitkä kesä kylymä" 

(lyhyt ja pitkä kesä).

354. "tämä lyhykkesä on hyvin lämmintä, 

minkälaiseksi ruvennoo sitte pitempi kesä" 

(yhteydessä toisiinsa).

355. "lapsen huuvettii et täs näkkyy jo kessää 

ko löyvettii sullii paikkoi määjerintehilt" 

(näkyy kesää, sulissa paikoissa).

356. "ei se teem mullen kesää ei talavia" 

(kesää ei talvea, ei mitään).

357. "ei se tiek kellekkääk kesseä eikä talavea 

tekipä hänessä miten tahasa" (vuodenajoista 

keksityt sanonnat).

358. "kyllä sitä ei hänenkähä töistä tule kesää 

ei talavija" (ei mitään).

359. "kesäaamu aotereinen, syksynen upettousva" 

(autereen ja usvan erosta).

360. "kesäaeka kiireellinen, talaviaeka torkkumisen" 

(kesäkiireet, talvitorkut).

361. "se ol kesäaeka vielä" (kesien 

muisteleminen).

362. "kuk kesähalla käy nin kaikki sillom mennee" 

(pelätty kesähalla).

363. "totta ihmeissä naiset on kuumina päivinä 

kesähetaleissa" (kesähetaleissa eli ohuissa 

vaatteissa).

364. "oikeen oj jo kesäästä" (saa iloiselle 

mielelle).

365. "sen tietää varmah, ettei kesäset velet 

taivahas pysy, jos on kauvam poutaa kuumal, 

nii kyl tuloo sateit ja" (poudat ja sateet).

366. "siellähän ne kesäsessä ilimassa hyrrittää" 

(hyönteiset, kesän lapset).

367. "näenhän sitä helteellä tarkenoo kesäsissään, 

vähillähi voatteilla" (kesävaatteissa).

368. "paljo ne siäl kesäilee" (kesäilee eli viettää 

aikaa, lammen rannalla).

369. "saapa nähäp piisaako vielä elokuullet 

tämmösiä kesäilimoja" (elokuun ilmoista, 

voi kääntyä syksyiseksi).

370. "tuuppa kaonis kesäilta" (kesäillan 

kutsuminen).

371. "kyllä tua kesäjatko tuleennutti loputki elot" 

(kesäjatko eli jälkikesä, lämpimien ilmojen 

jatkuminen).

372. "siehä heitäit nii kesäkelteisilleis" (vähiin 

vaatteisiin, ihoa paljastaviin).

373. "jok teil o kesäkestit olleet" (lähisukulaisille 

pidetyt kutsut).

374. "ei siinä kesäkuivall oo yhtääv vettä" 

(kuivuvat kohdat).

375. "näen kesäkuivan aekana eipä siitä venneellä 

tahop peästäj joka paekassa" (kesäkuivan aika).

376. "tytöt oli nii koreisa kesäkussisa, vaikk oli 

kylymä tuuli" (kesäkussisa eli leningeissä, 

vrt. kuosi).

377. "nu ny kattutah, kulla n oon kesäkäpälät" 

(kuka on nopein).

378. "mei mummo läks jalkasii, hiä näyttiä 

kesäkäpäliijiä" (näyttää kesäkäpäliään,

reippauttaan).

379. "kyl sit taas kesälämpymäl tarkenee" 

(lämmön ystävät).

380. "kesälämpese aeka männöö niim pija" 

(menee pian, aamusta iltaan elettynä kestää

pitempään).

381. "nyt ollaam myökik kesämoassa" 

(kesämaassa eli sulassa maassa).

382. "mitästä on kuulunu – ei kuulukkaam 

muuta kun kesänilimaa" (kesänilmaa eli 

hyvää).

383. "uutisii ast sanottii aikaa kesä keskeks" 

(kesäkeskeksi, vrt. keskikesäksi).

384. "nuori mieshän tuo kuuluu olovan kun 

kesänkukka" (kesäkukkiin vertaaminen).

385. "on se tuohii yks kesäm märättäjä, 

kuv vielä kesäkuussa kulukoo karvalakki peässä"

 (kesään pukeutuminen, kesän pyhittämistä).

386. "jua vähän kesäntuliaisiks" (kesän tulosta 

iloitseminen).

387. "mie läksi iha kesänöpsylöis, en arvant 

jot näi kylmä tulloo" (toukokuun helteistä 

kesäkuun kylmiin).

388. "hallayö oo haekijampi, kesäpakkanem 

pahempi" (hallayöt ja kesäpakkaset).

389. "ensmäine kesäpäevä" (kellä milloinkin, 

jokainen kesä erilainen).

390. "kesäpäivänpallaus" (pallaus eli seisaus).

391. "kesäpäivänseisahluh on kolome päivee ennej 

juhannuksen" (keltä kuulit, seisaukset=liian tarkkaa 

eli myöhäistä ajan tajuamista).

392. "se oli juur silloin kesäsuvel" (kesäsuvella, 

kuumimpaan aikaan).

393. "nääthään kesäsyrämmen ol valvast" (valvast 

eli valoisaa, valon aika=valveen aika).

394. "keskellä kesäsyräntä" (kesän sydän, 

vrt. sydäntalvi).

395. "se tloo kesäteloilleen, on aena syksyyn" 

(kesäteloillaan syksyyn asti, kesäpaikka 

ja talvipaikka).

396. "kyllä sen kesäterään soa talvellai" 

(tylsäksi kirveen).

397. "piäset oikeellen kesätiellen" (kesätielle, 

ymmärrät asian).

398. "pittää kulokeek kesätie kaotta" (kesätien 

kautta, poiketa metsässä).

399. "ei ilema suak koittii tulla, pittää tuuvvap 

paa aluksia taekka vastav varpuja, pittää kulokeek 

kesätietä myöte" (kulkea kesätietä myöten, 

omat kaupat).

400. "se laetto sinut kesätiele" (harhautti, 

höynäytti).

401. "kestäähän sen kesäöesen satteen ei se un 

niin kylymää" (lämpimät kesäsateet).

402. "ketä muistaa talven pakkaset se kestää 

kesähelteen" (helteestä valittavalle).

403. "se pihlaja sillon tuuvvaan ku se on kukissaam 

mutta eiköhän tuo kevenen nytkiij juhannukseks 

kukistaan" (juhannuksen keinotekoisesta luonteesta, 

ei osu edes pihlajan kukintaan).

404. "kevättuorreoven ruohonnousu on lakannus 

silloj jo" (kevättuoreus, ruohonnousu).

405. "se näin kesälläki vain yöm puolella kalsistuu 

tuo ilima" (kalseat kesäyöt).

406. "jo lehtiä karusti illalinen rajesaje" 

(kesän ihmeitä).

407. "on sattoak kattuuttanna" (sadepäivät, 

poutia odotellessa).

408. "sattee jäläkee tuntuupi niin mukavalta, 

ku sillo tulleepi kevy ilima" (sateen jälkeinen 

kevyt ilma, sade=puhistava voima).

409. "vihrat täyty tehrä enne jaakom päivä" 

(omat vihrat, vieraat kalenteripäivät).

410. "jaakkoo heittää kylymän kiven jokhen" 

(mikä haltija vastuussa vesien kylmenemisestä).

411. "jaakko lyöp tuohen ihvin kiinne" (tuohen 

oton lopetus).

412. "jaakko yöt pimentää, päivät lyhentää" 

(pimentää yöt, lyhentää päivät).

413. "jaakolta joukkoon, laurilta laumaan ja 

perttulilta perätip poes" (sanottiin 

muuttolinnuista).

414. "juakompäevältä viskataa kylömä kiv järvee, 

lämpönel lähteesee" (vrt. kesän lopetus).

415. "jos jaakompäivänä sattaa, sattaa perttulii asti" 

(syksyn ilmoihin yhistäminen).

416. "jaakopäiväkutu" (silakan kutu).

417. "vanahat sano että kun ei ooj joakonviluja 

niin ei ool laorinviluja" (vieraat nimipäivät, 

omat syysvilut).

418. "on siellä lämmin, mutta ei se liikaa ook, 

kuj jaksas pitkittää" (lämmön ystävät).

419. "tulloo se kesä, kuj jaksetaan outtoa" 

(kesän outtajat).

420. "ain käveltii paljaij jaloin" (kesällä metsässä, 

maan ystävät).

421. "kesähän nyt on, saaphan nyt vaikka jalkah alta" 

(syötävää, kasvissyönnin aikaa).

422. "niin kauhiastik kuumotti jalakopohojia 

ko kivikolla käveli" (kuumat kivikot).

423. "siell oli jo marijoja" (ensimmäiset marjat).

424. "juhannussa ne toe pihlajija ja pistel 

seinär rakkooj ja koevuja nuihen nurkkiin" 

(juhannustapoja).

425. "juhannukse oamuna ne otti kasteesta voatteesii" 

(kastevettä vaatteisiin).

426. "juhannuksehen se veti, ennenku kesä tuli" 

(kesän tulo, vrt. lämmön).

427. "kohlin nyt on ollukkii joleit noi ilmat taas" 

(joleit eli viileitä).

428. "koko yön ol niij jolleata, että halloa pelekäsimmö" 

(yöhallat).

429. "no kyllä taettaa ollak kesä jonniillaenem, 

mut taettaa tuulta" (kesää haittaava tuuli, 

vrt. pohjantuuli).

430. "sitte se kesähelteellä palloak kärähti" 

(iho, päivän palvomisen vaaroja).

431. "ku puolest päiväst jollisti ton ilman tollasseks" 

(jollisti eli viilensi, ilmojen kääntyminen).

432. "siel ov viel jollokii juhanapäivä aikankii lunta" 

(notkossa, hitaasti sulavat kohdat).

433. "osovaa se jollottoo, ei saa eikä paista" 

(pilviset päivät).

434. "pitää ny vaan niin joloo ilmaa" (joloo eli 

viileää, kesän pettämät).

435. "on niij jolo pouta ettei kuivvoo" (heinät 

kuiva, jolopoudat). 

436. "jolloa ja kolleata ilimoo" (joloa ja koleaa).

437. "jolopouta ei oo heinänkuivuuilima" 

(jolopouta eli pilvipouta).

438. "siellä on niim pitkät taepaleet että kun siellä 

jalakapatikassa jotostelloo nin kesä siinä mennöö" 
(liikkeen aika).

439. "sillo ol semmone kesä jot se ei satant" 

(sateettomat kesät).

440. "onhan tuota kylymee olluj joukkoon van muki 

om männys sehi" (muki mennyt eli kelvannut, 
kesä on kesää).

441. "onks tänäin pouta.. on jos satielt joutaa" 

(kesän ilmoja).

442. "siit alkoit jo joutuu marjat" (marjojen 

joutuminen).

443. "sillo kesäl ko joutuit kaik yhtaikaa, Pentti 

tul tähä, Määttäne joutu tähä, meil ol nii paljo ihmisii" 

(vierailujen aikaa).

444. "mittee se kun hyvästi on satanna ja sitte näel 

lämpimät tuli niin se kasvvaa heinä niij jouttuuj jotta" 
(kesän ilmojen tarkoituksesta).

445. "juhanampäivännä ol leppä lehellä ja punanem 

paarma lentää" (omia ajanmittoja).

446. "ahve kuttoo juhanii ast" (juha-ni, 

vrt. juha-nen, omat nimet=eläinten nimiä).

447. "jotkut siin kiirisivät ennen aurinkonnousuu 

juhaninkastees" (kieriskelivät kasteessa, 

juhanintaikoja).

448. "juhaninkoivui trapun etteej ja sit tuatiin tonnal 

lehtei seiniij ja lehtei permonol" (juhanin tapoja).

449. "juhanimmeijui hajettii" (meijui eli koivunoksia).

450. "siin oli juhaniviikol viäl vahva hanki" 

(notkopaikassa, hallakesänä).

451. "saunan kans juhanekseaatto ai mennä" 

(juhannussauna).

452. "juhanekseaattoehton poltetti juhaneksevalkja" 

(juhannusvalkiaa, vrt. kokkoa).

453. "ko juhaneksenkasteesa kiäreskelevät niim 

mennee syhelmä pois" (syhelmä eli syyhy,

kasteella parantaminen).

454. "ei vihtoja tehty ennej juhannesta" 

(täyen lehen aika).

455. "sit tuatiij juhannes pirttii" (juhannus 

pirttiin, koivun ja pihlajanoksia tuotaessa).

456. "juhannes" (jäniksestä, vrt. jussi=jänis).

457. "mettässä on jussia" (jussien aika, 

juhannus=jussi-heimon pyhää aikaa).

458. "käytiij juhanneskasessa ennen auringon 

ylenemää" (kieriskelemässä kasteessa, 

juhannustaikoja).

459. "juhannuspäivää vasten yöllä hajettiij 

juhanneskoreuksia" (koreuksia eli koristeita, 

lehviä ja kukkia).

460. "juhanestulva on se joka lohet tuopi, 

s on pienempi tulva ja siitä sel lohem pittää saaja" 

(lohenpyynnin aloitus).

461. "juhannesyänä soureltiij järvellä" (valon 

aikaa).

462. "vastat tehtii ko juhanus mäni" (kasvun 

pyhänä pitäminen).

463. "puarmat oj jo juhannuksella" (lämpimät

kesät, kaikki edistää).

464. "juhannukse oamuna ne otti kasteesta voatteesii" 

(juhannustaikoja).

465. "juhannusaamuna vahava kuura maasa" 

(hallakesät).

466. "juhannusaatto ol keijjuilta" (keiju eli 

keinuilta).

467. "juhannusaatton tuatih koivui ja pihjalii sisää 

ja ovem piälih" (vrt. tietyn haltijan puita).

468. "koivut tuotiim pihaasee juhannusaattoiltana jo" 

(vrt. mentiin koivupyhäkköön).

469. "ku juhannusaattiltan tuotii lehmät kotija, 

ni kaihlaliuhlat tellättii päähä" (kaihlaliuhlat 

eli kaislakimput).

470. "näin keveäl juhannusaikaar rupiaa olemaan 

se kaskempolttoaika" (pidetään kevääseen kuuluvana, 
viileää aikaa).

471. "juhannuksen oli juhannusheinää lattial" 

(mesiangervoja).

472. "niitä pit ollaj juhanusheiniä" (tuvan 

lattialla).

473. "olimme tuala juhannuskaskia tuamasa Martin kans" 

(kaskia eli koivuja).

474. "juhannusyönä pruukattihil lehemät ajaa aikasi 

aamulla juhannuhkasteesehen että ne lypsi hyvin" 
(kasteen voimasta, vrt. Maan emo).

475. "se pittää kylyvää naurhit juhannuskasthen alle 

net kasvavat äkkiä sitte" (kasvuun yhistäminen).

476. "juhannuskesäll ei paukap pakkanev vain sillon 

inisee sääski" (sääskien aika).

477. "juhannuskoreuksia mentii hakeen kylpömisej

jälkee" (koreuksia eli koristeita).

478. "nehän aena ruukasivat sitä aekaa juhannuskuusen 

hakia" (pihalle pystytetyn latvaan asti karsitun 

kuusen, vrt. joulukuuset).

479. "kun kattaat pöllyvvää, se juhannuslahna vielä o 

syönnilää" (katajan pöllyäminen, lahnan kutu).

480. "juhannuslehtiä riivittiih haavasta" (haavat,

pihlajat ja koivut).

481. "sittet tul vasta juhannus ku juhannuslehet 

ol tuotu sissää" (vrt. sukulaiskansojen 

kotipyhäkköihin tekemä lehvien vaihto).

482. "juhanuslehti tuattin kuistim piälehe ja tuppaha" 

(lehtipyhät).

483. "nehän säilyttel ennej juhannuslehtoi seuraavah 

juhannukseh astikka jossah katoksemparves" 
(lehtoi eli lehviä, taikakaluja, taanneet jotain 

vuodeksi). 

484. "juhanusmehet tuotii tuppaa ja kartanol, 

keskekasvusii koivui ja pihlajii tuppaa" 

(metsän sisään tuominen, vrt. metsäpyhäkköön 

meneminen).

485. "hajettii juhannusmeijjui" (meiju=nuori 

lehtipuu tai sen oksa).

486. "om mentävä aikasempah mettäh tuomah 

juhannusmeijut kotih" (valmistelujen / taikojen 

ajankohtia).

487. "se ei tunnuj juhannukselta ilimaj juhannusrieskoo" 

(pyhäruuat).

488. "niit sanottih juhannusruuhoiks, ku niit 

juhannuksen ennem pantih lattijallet, tuvam 

permannollej ja saunahkih" (mesiangervoja).

489. "ne o nuare ko juhanusvalkkiat poltta, 

vaik koko yä" (valkkiat eli kokkoa).

490. "koko yöhä se oli juhannusvalavijaiset" 

(vrt. valvojaiset, yötön yö).

491. "se o hyvi huono kylä jossa ei ooj juhannusvelliä" 

(kyläjuhlat, vrt. suku).

492. "kyl sitä hyvij juhlaks kohetettiin simmottaa" 

(koetettiin simmottaa, juhannusta, vieraisiin 

juhliin liittyvä epävarmuus).

493. "juhlaa tietenki on mettumaariki" (mettumaari 

eli juhannus).

494. "nyt o nii julakka ilma ko syksyl, taitoa tulla iha 

sate" (julakka eli pimeä, ukon päivät).

495. "julukeet on suvella silimät" (sanonta, 

julkeet=häpeämättömät).

496. "julmal lämpysii päivii" (vrt. kylmiä, 

kesä ja talvi=yhenlaisia).

497. "se on tänäpän olluv vähä satteej juanessa" 

(sateen juonessa, juoninut sadetta).

498. "uamkastee aekaa" (aamukaste, 

kesän ihmeitä).

499. "viimmek kesän ei olluj juanim missäh" 

(sieniä, sienien aikaa pidetään kesään 

kuuluvana).

500. "elotanseis ol juappossi paljo" (vieraat 

tanssit, vieraat juopot).

501. "oom minä nähnys semmosenki aja, 

että jussimpäivä uattona sato paksul lumkerroksem 

muahak" (jussinpäivän kylmistä ilmoista,

vrt. lämpimän ajan alkamisen juhla).

502. "tavattiij jussimpäiväks" (saada uusia 

vihtoja, omat jussit eli jänikset).

503. "moavunnainen sae justausi tietennii ko 

luokopoutoa outettii" (maavunnainen eli 

pitkä sade).

504. "muutaman kerran se jylähti ja äkkie tul 

roppasale" (jylähdyksiä seuraava sade, 

ukko ilmoittaa tulostaan).

505. "toisel keäl sato ja toisel ei satant, tek nii 

jyrkä taittie" (kädelle, sateen ystävät).

506. "jos on semmosie kessie mitä om pari 

jälellemmennyttä kesseä ollu" (viimeiset 

kesät muistetaan).

507. "juhannuksej jälellen se ol irti" (tuohi, 

vrt. ilmojen lämpeneminen).

508. "isokesä kahtoo jäläkeesäj ja on kylymä" 

(lämpimän pikkukesän jälkeen).

509. "mnää muista et sen talve jälkkene suvi ol 

nin kamalan kylm ja sattene" (talvet ja suvet,

alkuperäiset vuodenajat).

510. "pouraj jälki virkoo sateella" (poudan jälki, 

maassa näkyvät ilmat).

511. "tulevana vuona tuohikuussa jälkhin jäneksen päivän" 

(tuohi eli toukokuussa, jäneksen päivä=jussin päivä, 

jussin ajankohdasta).

512. "neliäs kesä jäläkiimpäin oli kuiva kesä" 

(kuiva eli sateeton).

513. "jäläkikylymmii pittää, sittä ei tulel lakkoja" 

(pitää jälkikylmiä, kesäkuussa).

514. "se ol kuukaus yhtä jatko simmost jämijä ilma" 

(jämijä eli tasaisen lämmintä).

515. "siitähän tuli taas kerrassaaj jämiä pouta" 

(poudan ystävät).

516. "viiskymmentä vuotta mahtaa ollaj jentillee, 

ku ol oekeen kylömä kesä" (harvinaiset kylmät 

kesät).

517. "se on syntyny tuohikuussa, jäneksen päivänä" 

(vrt. päivänä jolloin jänikset ilmestyvät).

518. "no se nyt ei tapahu jos tulevassa tuohikuussa 

jäniksem päivänä" (vrt. jussin, mikon, matin,

eläinpyhät).

519. "jäätä jänkä luatehella vaikka keskellä kesäsyräntä" 

(jäätä tuovat jänkäpilvet, vrt. rakeita).

520. "jänkkäniityt ku ei toisin uosin kasuam mithän 

ku on kirsinen uosi" (jänkkäniityt=suoniityt, 

kirsinen=routainen).

521. "ko niit oli monta kesää järijestähän niitä ukonilmoja" 

(ukon ilmoja eli sateista).

522. "se un satanut täällä järkiääj joka päevä" 

(sateeseen kyllästyneet).

523. "ei oj järkiim monta kertaa ollu ukkosta" 

(ukkosettomat kesät).

524. "järvhome, lahna kutu" (järvihome eli 

siitepöly).

525. "ei kestä ollal lämpimänä, tullee järyilima" 

(järyilima eli ukonilma).

526. "ahvene kuvust ei miestä jätetä" (sanottiin 

pitkästä kudusta).

527. "siäl oli tulluv vettä vallan kaatamalla ja sormempään 

kokosia jäitä" (jäitä eli rakeita, omat mitat).

528. "siält tuli jäitäki" (kesän ihmeitä).

529. "sato nii julmia jäitäkii" (julmia eli isoja).

530. "miul on ään vähä kaavuksis mie oli eile vähä 

ulkon oikei kovast ku sato jäätä" (kaavuksissa

eli painuksissa).

531. "siellä sattaap päristää jäetä" (rakeiden 

ääniä).

532. "rakheita, kesälä jäitä sattaa" (kesäjäitä 

eli rakheita).

533. "ohan niitä jäläkhij jäänheinä aikoina ollu" 

(kovia ukonilmoja, ukon kesät).

534. "s oli vielä, jäänheenä kesän ollu hyvi huono 

heinävuosi" (jääneenä eli menneenä).

535. "aivan ilimam marjoita ihimiset jää tänä kesänä" 

(marjattomat kesät, vrt. kylmät).

536. "se onki olluj jäähallaa viimme yänä kum maa 

ja laiho oli niin märkää" (hallan jälkeinen märkyys).

537. "kyllä se taas pouvvistuu ku se vähä jähähtää" 

(jähähtää eli tasaantuu, ukkosen jälkeen).

538. "ol vielä isot jeäkarhot tuolla Särkänniityllä" 

(raekuuron jälkeen).

539. "jiäkuuro kuluki" (elävä olento).

540. "ukkoi pruukoa olla tuottuistej jeäkuurojev völjyssä" 

(ukkoi, vrt. haltijoita).

541. "iha jeärakkeita sattoa" (jäärakeita, 

vrt. samojedin ja=maa).

542. "a ne olkii issoi ne jiärakkiet mitä äske sato" 

(kesän ihmeitä).

543. "yhtev vuav vaa ol jääsaaje kauhean suur" 

(jääsateet, mieleen jäävät).

544. "on vastaa, ku jääsaaje" (sanonta).

545. "täälä sato jäätikettä kans tänä suvena" 

(jäätikettä, vrt. jäätikkö).

546. "se on tulovana yönä kahta lujempi jos kerran 

vaen ei piliveö" (pilvettömät hallayöt).

547. "illal vähä koahitii satamaa" (yösateet).

548. "nii ol ves vähis, jot kaalamal päästii oja yl" 

(kaalamalla eli kahlaamalla).

549. "kesäkuiva aikan sai kaaloo ylisse" 

(joen ylitse, kesäkuivan aika).

550. "ei kasi kalvesta katoo eikä halla havon alta" 

(kasi=kaste, kalvesta=varjosta, havon=haon).

551. "veit ei taivaale katoo jos nei tule vetenä kesälä 

ni ne tuloo seuraavana talavena lumena" (kesän 

veet=talven lumet).

552. "kamahlollaan sai ammentooj jäitä" 

(kahmalolla eli kourilla, raekuurossa).

553. "jos siitä hyvinnit tullee saje" (poudasta 

sateeseen).

554. "vielähä myö tässä hämärän kahussa käyvvää 

par kuormoo heinijä" (hämärän kahussa 

työskenteleminen).

555. "lähethän sitte illankaihesa kylälle ko alakaa 

vähän hämärtää" (illan kaiheessa liikkuminen).

556. "menhän sitte illan kaiheesa" (kaiheesa 

eli hämyssä).

557. "saapii sanoa, ettei ole ollu lämmintä ilmaa 

kaikkena kesänä" (kylmät sadekesät).

558. "siel Metsonieme kainalos on sit paljo mustikoi 

tänä kesän" (mustikkakesät).

559. "kesäl usjast kajottel" (kangasteli).

560. "siä rupes taas pilveilemmää, mahtaaks jatkaas 

saretta vaa" (vrt. sää=sään haltija).

561. "kyllä se siitä päivän päällen sateeksi juantuu" 

(juontuu sateeksi, yösateet).

562. "yällä sato että jähisi" (sateiset kesäyöt).

563. "jeälleh on kai hallu silmyhavvan ymbäri" 

(jäällään halla silmähaudan ympärillä, 

halla=pakkasen kesäinen nimi).

564. "sinä vuodena ylen suuri oli halla" 

(hallavuodet).

565. "täyskasvuni heinä ei enämbi summene" 

(summene eli tuuhene, heinän tuntijat).

566. "suvieni vesi" (lämpeni, suvi=lämpimän 

veen aika).

567. "mustoi kukkiu, mandzoi svettiy" (marjojen 

kukinnat, kesän ajanmittoja).

568. "räkk on, kai itsen suloau" (räkki eli helle, 

sulattaa itsen).

569. "kazvau sohottau heiny nygöi" (heinän kasvun 

aika, vrt. heinäkuu).

570. "sienekäs kezä" (sienikesät).

571. "kezäsyväin" (kesän sydän).

572. "syväimpäiv on räkki" (syväimpäiv

=keskipäivä, räkki=kuuma, helle).

573. "yön sydämel tulin" (yöllä liikkuminen, 

luonnollisempaa kesällä).

574. "seän rikoi, vihman loadi" (rikkoi sään 

eli hyvän sään, kuka).

575. "sanottih jotta ennein iivanampäivöä ei ois 

pitän seäksie tappoa yhtänä" (iivananpäivää 

eli juhannusta, vrt. ottaa lehviä).

576. "suvisiä" (etelätuuli sateineen).

577. "kui kezä zavodiu, muga i lopeh" (kuin 

kesä alkaa, niin loppuu).

578. "raista sadau" (rakeita).

579. "pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei" 

(kesän ilmoja).

580. "sagonah om mardoa" (sakeenaan, 

marjakesät).

581. "hot röbiskäh tämä vihma, i meidä kassa ei" 

(vihman kuunteleminen).

582. "mustoidu lämmil keväizil kazvav äjjy, 

sid vai röbizöö jalgoih astujez" (kesää kutsutaan 

kevääksi, mustoidu=mustikoita).

583. "raistu rövähytti" (rakeiden ihme).

584. "räkkehine päivy" (kuuma).

585. "ildutsurah räkkevykses peäzed, ei enämbi 

hiestytä" (hiestytä iltapuolella, helle=muuttaa 

ihmisten ja eläinten käyttäytymistä).

586. "moizeks räkkevytti, tsud en alasti daksanuhez" 

(tsud=melkein, daksanuhez=riisuutunut).

587. "keskikezäl räkkilöin aigah" (vuoden

kuumin aika).

588. "räkin aig on, kärvästyzaigu" (kärvästys 

eli kukinta aika).

589. "räkes kai hiestyttäy roadahez" (oudolta 

tuntuva helteessä raataminen).

590. "räkki on, higi tippuu" (hikiset päivät).

591. "räkkizel on hyvä kezojjakseh" (kezojjakseh 

eli uida, kesän iloja).

592. "räkkipäiväd ollah dällel, syystsura tulou" 

(hellepäivät takana).

593. "pitäy peseytyö, räkät syötih" (räkät eli sääsket, 

kesäkuu=räkkäkuu).

594. "vihman iellä räkittäy" (pilvisistä päivistä 

pitävät sääsket, vrt. inhoavat päivää).

595. "ei russota ni missä tänä vuona buolua" 

(ruskota puolukoita, huonot puolukkavuodet).

596. "kezällä ruga nouzou" (ruka nousee, 

vrt. pihka).

597. "romevuttih kellod metsäz, kezä tuli" (kellojen 

aika, vrt. kesä puolessa).

598. "syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi" 

(rakeista ennustaminen).

599. "keviäl raiz on vilukse, sygyzyl on lämmäkse" 

(harvinainen asia=tietää jotain).

600. "tänäpiänä ruaht äijäm pani" (ruaht eli 

rakeita, vrt. jäitä).

601. "panigo raistu sinne tejjän tsupul" (tsupul 

eli puoleen, paikalliset kuurot).

602. "meän kyläh pani tobjoa raistu, kai oli moa valgei" 

(kaikki maa valkeana, tobjoa=isoa).

603. "roivuo poltetah iivanampäiveä vaste"  

(juhannusta vasten, vrt. lainasana aatto).

604. "roivod ollah mäile da kiesoaroiz" (roviot mäillä 

ja tienhaaroissa, vrt. kokot).

605. "vihmui ribirabi, kai umbimärgäzeks kassuimmo" 

(kastuimme umpimäräksi).

606. "lehed redvettih poudal" (redvettih eli 

lakastui, poutakesät).

607. "lujah vihmuu, kai lehted ravistah" 

(ravistah eli rapisee, kesän ääniä).

608. "mustoi kukkiu kezäl keskipiän aigah" 

(mustikan kukinta).

609. "raista rapatteloo monda kerdoa tänä kezän" 

(raekesät).

610. "kuules kulleh vihmuu rapettaa" (vihman 

kuunteleminen=vihman pyhittämistä, omat tavat, 
tulevat luonnostaan).

611. "kozgo vihmuu, kozgo tuuttsoau, kozgo raistu 

rapettau" (vihmuu, tuulee, rapettaa rakeita, 

kesän ilmoja).

612. "raizusti vihmui, lassut pihal kubleloo" 

(lastut kelluvat pihalla, kesävihmat, 

kerralla paljon).

613. "anna vihmuz da g ei raizusti vihmus" 

(vihman toivojat, kasvun antaja).

614. "moine ragehempano oli" (rakeiden ihme, 

ylisen haltija näyttää voimiaan).

615. "raistu pani romahutti" (kuka).

616. "raistu ravahutti" (ravahutti taivaalta).

617. "raistu rabiendui panemah" (rakeiden rapina).

618. nenetsit pitävät kesää ylisen henki

Numin aikana (kesän helppous Numin 

aiheuttamaa, vrt. kesävuoden henki).

619. nenetsit pitävät vuodenaikojen vaihtelua
Numin ja Ngan taistelun seurauksena
(Num voitolla kesällä, Nga talvella,
vrt. Num=sinitaivas).

620. nenetsit viettävät uutta vuotta kesäkuussa
ja marraskuussa (kesäkuisia menoja ajoittaa
lumien sulaminen ja porojen vasominen).

621. nenetsien uuden vuoden menoihin 

kuuluu hyvän vuoden pyytäminen haltijoilta
(pyydetään kalaisaa jokea ja antoisaa
metsää).

622. nenetsien uuden vuoden menoihin 

kuuluu nauhojen sitominen koivuihin, lasten
huomioiminen ja hemmottelu (varotaan
loukkaamasta, mielensä pahoittanut
lapsi=huone enne tulevalle vuodelle).

623. hantit viettävät toista uutta vuotta
elokuun alussa (vrt. emäpäivä).

624. hantien elokuun tapoihin kuuluu
rekien ja työkalujen laatiminen jutaamista 

varten, poronlihan syömisen aloittaminen 

(kesä kalansyönnin aikaa), porojen uhraaminen 

perheen suojelushengille (yksi miehille, yksi 

naisille), syyskalastuksen aloittaminen ja 

kalojen kuivaaminen talveksi.

625. hantien uuden vuoden menoissa naisten

uhriporon nahka ja pää haudataan maahan
(uhri suoritetaan kodan edessä, poron 

tappajana mies).

626. hantien uuden vuoden menoissa miesten
uhriporon nahka ripustetaan uhripuun
oksille (uhri suoritetaan kodan takana).

627. hantimiesten uuden vuoden menoihin 

kuuluu uhriporon ympäri kiertäminen uhriliinan
kanssa, uhriliinan kastaminen poron vereen,
liinan ripustaminen puuhun (lehtikuusi tai
koivu), poron kielen, sydämen, kylkipalan
ja viiden selkänikaman paistaminen, palojen
tarjoileminen uhrikepissä (jir jux), palojen
syöminen (kielenkärkeä lukuunottamatta),
poron nahan ripustaminen puuhun (yhessä
revon nahan kanssa, jälkimmäistä pyöritetään
kolmasti tulen yllä) ja seitsemän huudon
kohottaminen.

628. enetsit sanovat morga male nul pibi
(hillat jo hyviä, kesän ajanmittoja).

629. hantit kutsuvat kesää sanalla lun
(lun-kutap-xatl, keskikesän päivä, 

vrt. lounas).

630. nenetsit kutsuvat kuumuutta sanalla jewii.

631. nenetsit kutsuvat lämmintä / lämpöä 

sanoilla jiba, jiwa ja jivva (jivoaa=on lämmin).

632. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla taa ja tan

(vrt. tane, tanni).

633. nganasanit kutsuvat lämmintä sanoilla 

hekutaamangi (vrt. hekuma, hehkua).

634. nenetsit kutsuvat hellettä / kuumuutta 

sanoilla jepate, jepjate, jepete ja jepdje

(vrt. je-pate, jep-ate, haltijanimet).

635. nganasanit kutsuvat hellettä / kuumuutta
sanoilla hekogo ja hekoroo (vrt. hekottaa).

636. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla tang ja ta.

637. nganasanit kutsuvat kesää sanoilla tongo 

ja tongoo.

638. nganasanit kutsuvat lämmintä säätä 

sanoilla njunja, nune ja nunje.

639. nenetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanoilla
jupa ja yiba (vrt. jupailla).

640. enetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanalla 

duba (vrt. jupa, tupa).

641. nenetsit kutsuvat rakeita sanoilla pujuqti

(pujuq-ti).

642. nenetsit kutsuvat rakeita sanoilla sanrey 

ja salaba xad.

643. enetsit kutsuvat rakeita sanalla tibi

(vrt. tippa, tippua).

644. enetsit kutsuvat rakeita sanoilla serpado.

645. nganasanit kutsuvat rakeita sanoilla syrhuatha
(syr=lumi, jää).

646. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla ta, tan ja tah.

647. enetsit kutsuvat kesää sanoilla to ja too.

648. nganasanit kutsuvat kesää sanoilla tana 

ja tanu (vrt. tanut=tuohivirsut).

649. nenetsit kutsuvat kuumuutta / kuumaa ilmaa
sanoilla yepa ja jepda.

650. nenetsit kutsuvat lämmintä ilmaa sanoilla 

jiba ja yiba (j=y).

651. nenetsit kutsuvat kesäistä sanalla tani

(vrt. tanninen).

652. nenetsit kutsuvat kesää sanoilla tang, tan 

ja tah.

653. nenetsit kutsuvat kuivaa / kuivuutta sanoilla
kasuj, kisuj ja xasuy (vrt. kassu, k=x).

654. enetsit kutsuvat lämmintä sanalla duba

(vrt. juva).

655. enetsit kutsuvat lämmintä päivää sanoilla
deri duba (vrt. jeri).

656. enetsit kutsuvat raekuuroa sanoilla

tipi-xun.

657. selkupit kutsuvat lämmintä sanoilla
lisiken ena.

658. selkupit kutsuvat kuumaa sanoilla pötpil.

659. selkupit kutsuvat kesää sanalla tani.

660. "niin vihmuu jotta vezi juoksou tsorozenah"
(kesävihmat).

661. "katsos ku nurmitsut tsomettih kulleh"
(nurmikot somenivat).

662. "kezä on tsomimmuolleh" (somimmillaan, 
vrt. eniten kukkia).

663. "pallahin jalloin vai tsomberoitammo 
lämmäzel jumalan ker" (paljain jaloin

liikkuminen).

664. "linduzet tsitserretäh kezeä vas" (vasten 

eli edellä, vrt. suvituulen mukana saapuvat 

suvilinnut).

665. "vihmoa vaste tsiritäld ylen äjjäl" (tsiritäld 

eli paahtoi kuumasti, vrt. tsi, si=päivä).

666. "vihmui tsibavutti" (vihman ääniä).

667. "vähäzen vettä rävähytti, tsipetti"
(yli menevät kesäsateet).

668. "tsiberöd rodih nämät povval" (pienet ja 
kuivat marjat, poutakesät).

669. "nenga tsirahuttelou, päiviä kualattelou, 
ga sit pidäz vihmuo" (tsiharuttelee eli paistaa 

lämpimästi).

670. "vezi tsilkettäy rannas päivypastol"
(vesi ja päivä, läheisiä).

671. "kaste heinämpeäs tsilketteä päiväh päi"
(aamukaste).

672. "mua kuivi kai tsiiroili" (kuivan maan
aika).

673. "vihmoa tsihmettäv ylen hienoizesti"
(hienot vihmat).

674. "koko päivän hillakaiseh satoa tsihuuttau" 
(tsihupäivät).

675. "vihmui tsahahutti" (kesävihmat).

676. "tuli vihmu da kastoi heinäd" (kasvun

antaja).

677. "tovendui minun sanondu vihman kohtah"
(ennustin vihman, säätietäjät).

678. "ni vain kun tuli semmoni ukon seä ta 

semmoni, jotta torma toas tuli niin" (ukon sää, 
kesän ilmoja).

679. "toko on räkki, tolkun räkk on" (tolkun räkki, 

hellepäivät).

680. "toko vihmad on tänä kezän" 

(vihmakesät).

681. "suurta roahta satoa, ei tämä tolkur rakehie 
olla" (suuria rakeita, tolkun eli järjen
vastaisia).

682. "toittsi on erähänny kezänny enämbi" 
(karpaloita, vrt. syksyllä).

683. "linduzem poigazet titetetäh" 

(poikasten aika).

684. "vihmoa tipahteleh" (sataa hiljakseen).

685. "vihmoa tipahutti vähäine" (taivaasta 

tippuva vihma).

686. "vihmuu tipakoittsou harvaizeh" (tippuu 

harvaan).

687. "tippai vihmui yhem pizarehen" (yhen 

pisaran, tipat ja pisarat).

688. "vähäizen tippai vetty, kastiehuom pani"
(pani kasteen). 

689. "vihmuo tipetteä" (vihman ääniä).

690. "vihmu tihiendi heinäd" (vihman
tarkoituksesta, kasvun antaja).

691. "lämmin on tandarella tuossa heinikössä moata"
(maata tanterella, kesän iloja).

692. "ei kezä lämbimättä mäne, eigo talvi pakkazetta"
(kesävuosi ja talvivuosi).

693. "mi keziä, se talvie" (vrt. lämmin kesä, 

lämmin talvi).

694. "se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah 

sitä kesäntuluo hyvin onnestunutta" 

(muistetaan hyvin onnistunutta kesäntuloa, 

omilta kuulostavat pyhät).

695. "kezällä dälgi ei tunnu" (eläinten,
hiekassa tuntuu).

696. "äijäm pani raistuuttsu, hätken aigoa tuuttsai"
(pani rakeita, tuiskutti, kesällä näyttäytyvä talvi).

697. "kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta oli yöt 

tyynet" (kesän tuntomerkkejä).

698. "tyyni kezä" (tyynet kesät).

699. "tyynesti vihmui vähäzen, kastien vai pani"
(pani kasteen, kuka).

700. "se on lämmin, tyynehes ku vihmuu"
(lämpimät vihmat).

701. "vihmuu täytty vägie" (täyttä väkeä,
sadekuurot).

702. "täyzi on heinä nurmiloissa"
(kesän ajanmittoja).

703. "täyskasvuni heinä ei enämbi summene"
(tihene, vrt. suma).

704. "siidä kui on lehti kazvanut täyveksi"
(täyden lehen aika).

705. "kogo kezäs ei päivitys lähte rozis" 
(rozis eli poskista, päivän lapset).

706. "uvvel kezäl" (vrt. tulevana).

707. "minuu vaivuttau räkel" (räkel eli helteellä, 

vrt. väsytttää).

708. "vihmuu sorittav vagavah, tyynel"
(vagavah eli vakaasti, hiljaa).

709. "rannal valavuin räkkie, em mennyh kezoil"
(vrt. valoin vettä, kezoil=uimaan).

710. "kezäpilv on vallallini" (vallaton, 

vrt. nopea).

711. "räken valdoa en voinuh moata" (räken 

eli helteen vallassa, vuoden kuumin aika).

712. "siun vannovunnoiz ei ole kezeä ni talvie"
(kesää talvea, ei mitään).

713. "hyö ollah kezeä vastoamas" (vastaan 

ottamassa, ilakoivat lapset, vrt. ensimmäiset 

lämpimät päivät).

714. "kezeä vaste seä lämbiöy" (vaste eli 

edellä).

715. "vaste vie mardat kypsettih" (kesän 

luonteesta, kuluu nopeasti).

716. "kezän vastoandupäivy" (kesän vastaan 

ottamisen päivä, vrt. haltijan).

717. "ei kezä veittä, eigä talvi lumetta"
(sanonta, lumi=jäätynyttä vettä).

718. "viändies pidäv vastat suaha" (juhannuksen 

jälkeen, kesän väänne).

719. "veändöinaigah lembie nossetah neidizil"
(lemmen aikaa).

720. "veändöinaigah kezoil ei pie männä polvie 

syvemmäks, sanotah, Vedehin ottoa" (kezoil 

eli uimaan, Vetehisen aikaa).

721. "viändöinaigah kastepizarehii kerätäh silmie 

kastoa lemmekse" (kastepisaria lemmeksi).

722. "veändöintuli loajitah tiesuaroil da neidizet 

piälitsi tules hypitäh" (vääntötuli tienhaaraan, 

tulen yli hyppiminen).

723. "tänä kezänä mie en vielä neä händä" 
(kesällä nähdyt eläimet, vrt. haltijat).

724. "vienozeh vihmuu päivän kaiken"
(vihmapäivät).

725. "vienvaivu on rägel dugei" (veenvaiva 

eli jano, räkel=läkel, vrt. läkähtyä).

726. "oikeiv vihmasa oli se kesä" 

(vihmakesät).

727. "se kun oli vihmakesä nin emmä soanun 

niitä roatukse" (tehdyksi, ilmojen mukaan 

tekeminen).

728. "konz on vihmukezät, sid ol ligoa"
(likaa eli kuraa).

729. "vihmatoi aigu" (aika, vrt. kuu).

730. "povvistih kerral, heitti vihmundan"
(ilmojen kääntyminen).

731. "on pouvembi, vähemmin vihmuu"
(kesän ilmoja).

732. "vihmui vihmui, ga nygöi povvistah"
(vihmasta poutaan).

733. "ragehen ken vihmuu" (ken eli  

keralla).

734. "raistu vihmuu" (raevihmat).

735. "viihakko kezä" (viileä, kylmä).

736. "tänäpäi oli vilu huondes, kai raistu pani"
(huondes eli aamu).

737. "pilveksez on vilumbane" (viileämpi, 
päivälle arat).

738. "mie vuotin vihmoa, kai oli kieli ulgon"
(vihman odottajat).

739. "täytty vägie päivy pastau" (päivän

aikaa, päivän palvojien pyhää aikaa).

740. "vihmuu täytty vägee" (kesävihmat).

741. "kezoil mennez värähtättös, vilu kauhaskoittoa"
(kylmään veteen mennessä).

742. "kezä on kaikil yhtenjytyz a oza e ule"
(kesän luonteesta, yhtä hyvä kaikille).

743. "oli hätken yhty poudoa" (yhtä eli 

jatkuvaa).

744. "ylen janottau" (janon aika).

745. "päiväne paistau ylen ägieldi" (äkiät eli 

kuumat päivät).

746. "kezäl päivy pystyh pastau da ylähätsi kävelöö"
(päivän elämää).

747. "yökastiem pani hyvän" (yökasteet).

748. "ähkym pidää kezoil mendyy viluh vedeh"
(ähkäisee, uimaan mennessään).

749. "ähkähtättöz, moine hyvä on vilun vien juoduu 

kezäl" (ähkäisee juotuaan).

750. "egläst äjjembästi vihmoi" (kesävihmat, 

kovia ja lyhyitä).

751. "oli zen ägehyne" (äkehynen, kuuma 

elokuu).

752. "miul on äkie" (äkie eli kuuma).

753. "miun viel pitäis kävellä pitältä, vain kun 

on näin äkie" (liikkeen vähentäminen).

754. "assuin poikkoiseh, niin äkie tuli" 
(poikkoiseh=reippaasti, äkie=kuuma).

755. "äkie tuli astuoissa, jotta ihan hikeh"
(hikiset päivät).

756. "tänäpiän on ägie" (ägiet päivät, 

vuoden kuumin aika).

757. "tämän aijan on ägiet päivät" 
(tämän ajan, vrt. kuun).

758. "ylen ägeä kezä" (ägeät kesät).

759. "ägei om palamah keli" (äkeä palamaan, 

kesäkuivat).

760. hantit kutsuvat keskikesän päivää sanoilla 

lun-kutop-xatl (xatl=päivä).

761. hantien keskikesän uhriin kuuluu noidan 

laulama laulu (henkien herättäminen), eläimen 

kääntäminen kohti nousevaa päivää, oo-oo-

huudon kohottaminen (kolmasti), päivänliinan 

(oranssit, punaiset ja valkoiset kirjailut) 

liikuttaminen eläimen päällä (myötäpäivään), 

kirveen pyörittäminen eläimen pään yläpuolella,

eläimen uhraaminen (kuono päivää kohti), liinan 

tahriminen eläimen verellä, liinan ripustaminen 

pyhän koivun oksaan (sisäelimet viereiseen 

puuhun), lihojen pilkkominen (keittämistä varten), 

nahan ja pään laskeminen pyhän koivun alle 

(mistä voi seurata juhlamenoja), lihojen keittäminen, 

laulukodan pystyttäminen, lihojen syöminen, 

tsaijun juominen, eläimen nahan vieminen metsään 

(ripustetaan nuoreen kuuseen), kuusen taivuttaminen 

oo-oo-huudoin ja niityllä tanssiminen.

762. hantien keskikesän menoihin kuuluu uhripaikalle 

saapuminen venein, tulen sytyttäminen kylän pyhäkköön, 

noidan saapuminen paikalle (laskee reppunsa pyhän 

koivun juurelle), puhistusmenot (noita savustaa jalkansa, 

välineensä ja uhrimenoissa käytetyt punaiset kankaat), 

kankaiden ripustaminen pyhiin koivuihin (yksi miehille 

ja naisille), päivänliinan savustaminen ja laskeminen 

koivun alle, taikajuoman (vrt. mahlajuomat) maistaminen 

päivänliinaan kääritystä astiasta (pyhän koivun juurella, 

juoman uskotaan siirtyvän haltijoille), juoman kaataminen 

puun juurelle (myötäpäivään kääntyen), uhrieläimen 

tuominen paikalle, uhrin tarkoituksen ilmoittaminen 

(heimojen välinen ystävyys), ylisen henkien kutsuminen 

(piirtämällä taikasauvalla ympyrä pään päällä), keskisen 

henkien kutsuminen (piirtämällä sauvalla eteen ympyrä), 

tarujen urhojen kutsuminen (pitämällä sauvaa vyötäröä 

vasten), alisen henkien kutsuminen (maata sauvalla 

koskettaen), tarjoilujen levittäminen maassa oleville 

kankaille, eläimen uhraaminen, eläimen nahan laskeminen 

pyhän koivun alle (istualteen, uskotaan seuraavan menoja), 

tarjoilujen laittaminen nahan eteen (vrt. karhupäivien 

tavat), eläimen sisälmysten laittaminen koivun takana 

olevaan koloon, maksan, sydämen, keuhkojen ja munuaisten 

nostaminen toiseen koivuun, lihojen keittäminen (pyhän 

koivun vieressä), punaisen kankaan sitominen taikasauvan 

päihin, noidan suorittama laulu (pyhän koivun alla istuen), 

eläimen nahan ripustaminen nuoreen kuuseen (taivutetaan 

ja päästetään irti), lihojen jakaminen astioihin ja yhessä 

(henkien keralla) syöminen.

763. hantinoidan osuus keskittyy pyhiä edeltävään ja 

jälkeiseen aikaan (istuu erityisessä laulukodassa uhria 

edeltävänä päivänä ja uhripäivän iltana kuulostellen 

henkien tunnelmia).

764. mordvalaiset kutsuvat kesävuoden ja maan haltijaa 

nimellä Mastyr-paz (kasvun ja kasvillisuuden henki, 

toiselta nimeltään Kize eli kesä, vrt. kisse, kissa).

765. mordvalaiset kutsuvat iloitsemista sanalla kecams 

(vrt. kesä, ilon aikaa).

766. mordvalaiset kutsuvat kesää sanalla kize (kizna

=kesällä).

767. saamelaiset kutsuvat kesää sanoilla kiesse ja kässe 

(tjaktja-kiesse=syyskesä).

768. marit kutsuvat lehtien aikaa sanoilla lyshtash arnja

(vrt. lystin aika).

769. marit kutsuvat heinäkuussa (syrem tylze) vietettyä 

uhrijuhlaa sanalla syrem (syrem kudaltash=heittää 

tikkuja vahingollisten henkien karkottamiseksi, syrem 

kysö=uhrimenot, syrem oto=uhrilehto, syrem pajrem

=uhriateria, syrem poktysh=vahingollisten henkien 

karkottaja, syrem jomo=haltija jolle uhrataan,

vrt. surema, sirema).

770. marien kesäkuun pyhiin kuuluu semyk 

(vihreä viikko, semykym jyasham=viettää semykkiä, 

semyk sorta=sukulaisten hengille järjestetty uhri, 

vrt. sorta-vala).

771. marit kutsuvat kesävaatteita sanoilla kengez 

vurgem.

772. marit kutsuvat kesää sanalla kengesh (jyrash 

kengesh=sadekesä, ketsash kengesh=lämmin kesä, 

kengez jyd=kesäilta, kengez ketse=kesäpäivä, kengez 

shoksho=kesäkuumuus, kengezrydö=keskikesä).

773. marit kutsuvat lämmintä sanalla leve 

(leve igetse=lämmin ilma).

774. marit kutsuvat kuumuutta sanalla shoksho

(sokso, shoksho ketse=kuuma päivä).

775. marit kutsuvat hellettä sanoilla lyn-lyn shoksho, 

ryn shoksho ja pits shoksho.

776. marit kutsuvat rakeita sanalla sholem

(sholeman jyr=sataa rakeita).

777. udmurtit kutsuvat kesää sanalla guzem.

778. udmurtit kutsuvat hellettä / kuumuutta sanoilla 

pös ja pös kuaz (kuaz=sää, vrt. pössis, kuosi).

779. udmurtit kutsuvat rakeita sanalla jö (jö zore

=sataa rakeita, kushtem=raekuuro, vrt. jää).

780. unkarilaiset kutsuvat kesää sanoilla nyar ja nyari 

(nyaron=kesällä, nyaruto=loppukesä, nyari nap

=kesäpäivä, nyari napfordulo=kesän napa, nyari 

ideny=kesäaika, vrt. nuori).

781. unkarilaiset kutsuvat hellettä sanoilla ho ja hö 

(helleaika=höhullam, kanikula, höseg).

782. unkarilaiset kutsuvat rakeita sanoilla jegesö

(vrt. je=jää)

783. ersalaiset kutsuvat kesää sanalla kize.

784. moksalaiset kutsuvat kesää sanalla kiza 

(vrt. kisata).

785. moksalaiset kutsuvat lämmintä aikaa sanoilla 

lämbolgodoma.

786. mordvalaiset kutsuvat lämpöä sanoilla laskoma 

ja pisi (vrt. lieden nimet, piisi).

787. mordvalaiset kutsuvat raekuuroa sanoilla 

tsärahman ja tsjarahman (ämks=rae).

788. saamelaiset kutsuvat kesää sanoilla giesie, 

giessee, kiessie, kiesse, gaesse, keesi, kiäss, kiess

ja kese (vrt. ke-esi, ki-essi, haltijanimet).

789. saamelaisten kesäsanastoon kuuluu kesiijja 

(kesäyö), pakka, paaha (helle, vrt. paahde), tarjad, 

taarjam (lämmintä sietävä, vrt. tareta, tarja), 

pakkanid (lämmetä liikaa, vrt. pakkanen), euormastid, 

euormast (sataa rakeita, vrt. urmas), sillud, silluum 

(läkähtyä), piastud, piastuum, piestud, piestuum 

(hiostua), pivastud (hiestyä), kume (helle, kuuma 

ilma), kesikume (kesäkuuma), koskadah (kuiva sää), 

ijadah (kova kuivuus), kiäsadah (kesäinen sää), 

kesiäigi (kesäaika), pessimäigi (pesimäaika), eoheakeesi 

(syyskesä), algakeesi, alggkiess (alkukesä), koskakeesi, 

koskkkiess (keskikesä), loppakeesi (loppukesä), liegas, 

lieggas (lämmin, vrt. liekki), paahas, pakkas, pakka 

(kuuma, lämmin), euormas (rae), keessiv (kesällä), 

taankiässas (tämänkesäinen), kesiaimu (kesäilma), 

cormes, tjuorpmas, tjuormas (rae), cuorbmas, cuormas, 

curmas, cirms (rae, vrt. surma, turma), paakkas (kuuma, 

vrt. pa-akka), njääbbeei (suveava), kiezzi (kesäisin), 

keässa (kesällä), luamman läädde (hillat kypsyvät), 

muerj kiorggne (marjat kypsyy), reennkiess (härmäkesä), 

keäzzok (kesäinen ilma), paalgasjäurr (kesäjärvi), 

kiessmädd (kesämaa, vrt. matti=maassa elävä sukulaisen 

henki), paalgaskedd (kesäpaikka, vrt. keto), pajjpäikk 

(kesäpaikka), kiesspäikk (kesäpaikka), kiesspeeivjoorg

lummus (kesäpäivänseisaus), kiesspiogg (kesätuuli),

kooskok (kuivuus, pouta), paarr (kuuma, vrt. para, vari), 

pakkvuott (kuumuus), njäbbad, njääbbeed (suveta), 

cuormsted (sataa rakeita), coskkummus (tulla sääskiseksi), 

njäbbmos, njääbbummus (suveaminen), njäbb (suvi), 

koskk-kiess (poutakesä), jonsahpeivi (juhannus) ja 

juannus, juonnus (juonia, vrt. juhannus).