NENETSIEN AJANMÄÄREITÄ
nenetsien ajanmääreisiin kuuluu ouvgkad, obkad (usein), jaanomi, janoa
(myöhään, myöhässä), chunjäna, hunqna (huomenna, huominen), chussuvaina,
husuvoj, husuvona (aina, jokainen), chuvyi, houvy (aamu, vrt. huvi, suvi),
mier (aikaisin), miertjau (pian, vrt. mertsja=tuuli), njeuhana (ennen,
aikaisemmin), puuna, pouna (jälkeen), tenjäna, tenqna (eilen, eilinen,
vrt. tehdä tenä), tjukujoale, taeku (tänään, vrt. voi juku), baewsimdjo
(ilta, baewa=pimeä), huw (aamulla), hubta, huwta, huwa (aamu, vrt. hyvä),
tipta, tibta (huominen), tyen, tyey yalyah, tye-nyana (eilen, yalyah=päivä),
tyeptan, tyebtah (huomenna), xu-nyana (huomenna, vrt. tye-nyana=eilen),
kukyixana, xa-nyanexana, nobn-kuna (kerran, joskus), laqklyin, lakryih,
lerkabth (äkkiä, yhtäkkiä, odottamatta), manlyeq, malye, molos (jo), myel,
myeroh (nopeasti, pikaisesti, vrt. mieli, miero), myinxa (heti, oitis, kohta),
naj, nanyih (taas, jälleen), pyilyiq (jatkuvasti, pysyvästi, aina, vrt. piillä),
pon, ponh (kauan, usein), xaeqlyih (kauan, usein), pun, puna, puh (jälkeen,
jäljessä), tamna (vielä), tat, tad (sitten), tilyi, taeryi (tavallisesti, vain),
(myöhään, myöhässä), chunjäna, hunqna (huomenna, huominen), chussuvaina,
husuvoj, husuvona (aina, jokainen), chuvyi, houvy (aamu, vrt. huvi, suvi),
mier (aikaisin), miertjau (pian, vrt. mertsja=tuuli), njeuhana (ennen,
aikaisemmin), puuna, pouna (jälkeen), tenjäna, tenqna (eilen, eilinen,
vrt. tehdä tenä), tjukujoale, taeku (tänään, vrt. voi juku), baewsimdjo
(ilta, baewa=pimeä), huw (aamulla), hubta, huwta, huwa (aamu, vrt. hyvä),
tipta, tibta (huominen), tyen, tyey yalyah, tye-nyana (eilen, yalyah=päivä),
tyeptan, tyebtah (huomenna), xu-nyana (huomenna, vrt. tye-nyana=eilen),
kukyixana, xa-nyanexana, nobn-kuna (kerran, joskus), laqklyin, lakryih,
lerkabth (äkkiä, yhtäkkiä, odottamatta), manlyeq, malye, molos (jo), myel,
myeroh (nopeasti, pikaisesti, vrt. mieli, miero), myinxa (heti, oitis, kohta),
naj, nanyih (taas, jälleen), pyilyiq (jatkuvasti, pysyvästi, aina, vrt. piillä),
pon, ponh (kauan, usein), xaeqlyih (kauan, usein), pun, puna, puh (jälkeen,
jäljessä), tamna (vielä), tat, tad (sitten), tilyi, taeryi (tavallisesti, vain),
tyetan, tyedah (nyt, vrt. tyebtah=huomenna), waryexa, waryexan, waryexata
(hädin tuskin, nipin napin), lakmpoyh (lyhyeksi aikaa, toistaiseksi), lakryih
(nopeasti), lerkabth (yhtäkkiä, odottamatta), malye (jo), malynkana (aikana),
myerh (nopeasti, pikaisesti), myinxa, myinxan, myinxanta (heti, oitis, kohta),
nyeboy (viimevuotinen), nyewxi (vanha, muinainen, vrt. niksi), nyewxena
(aikaisemmin, muinoin), nyercyu, nyercyuh (ennen, edellä), nyeri (edellinen,
entinen, vrt. nieriä), nyerq (aikaisemmin, ennen), nyesey (uusi, toinen),
nyowryih (vähitellen), nawna (aikaisemmin), nanyi, nanyih (toinen, taas,
jälleen), nobryih xaewryih (tauotta, loputtomasti), nodyq, nodyh (hädin tuskin,
juuri), pyilyiq (jatkuvasti, pysyvästi), pyirath, pyirkana (saakka, kuluttua),
ponh (kauan), pocy (tietyn ikäinen), pu, puh, puna, pud, pumna (jälkeen,
jäljessä, jäljestä, jäljitse), sabye (yksinomaan, erityisesti), syaxnkarth
(ei koskaan), syaxh (milloin), syaqnya (milloin, kuinka pian), tad (sitten),
tadxawa (nytpä), tamna (vielä), tantyah (juuri, vastikään), tah malynkana,
yolcynkana (silloin, siihen aikaan, yolcy=aika), tyedaryih (toistaiseksi),
tyedah (nyt), tyey (eilinen), taeryi (tavallisesti, vain), tyaxkuh, tyaxkuna
(aiemmin, kauemmin), xubta (aamu), xuwi (aamuinen), xuwh (aamulla),
(hädin tuskin, nipin napin), lakmpoyh (lyhyeksi aikaa, toistaiseksi), lakryih
(nopeasti), lerkabth (yhtäkkiä, odottamatta), malye (jo), malynkana (aikana),
myerh (nopeasti, pikaisesti), myinxa, myinxan, myinxanta (heti, oitis, kohta),
nyeboy (viimevuotinen), nyewxi (vanha, muinainen, vrt. niksi), nyewxena
(aikaisemmin, muinoin), nyercyu, nyercyuh (ennen, edellä), nyeri (edellinen,
entinen, vrt. nieriä), nyerq (aikaisemmin, ennen), nyesey (uusi, toinen),
nyowryih (vähitellen), nawna (aikaisemmin), nanyi, nanyih (toinen, taas,
jälleen), nobryih xaewryih (tauotta, loputtomasti), nodyq, nodyh (hädin tuskin,
juuri), pyilyiq (jatkuvasti, pysyvästi), pyirath, pyirkana (saakka, kuluttua),
ponh (kauan), pocy (tietyn ikäinen), pu, puh, puna, pud, pumna (jälkeen,
jäljessä, jäljestä, jäljitse), sabye (yksinomaan, erityisesti), syaxnkarth
(ei koskaan), syaxh (milloin), syaqnya (milloin, kuinka pian), tad (sitten),
tadxawa (nytpä), tamna (vielä), tantyah (juuri, vastikään), tah malynkana,
yolcynkana (silloin, siihen aikaan, yolcy=aika), tyedaryih (toistaiseksi),
tyedah (nyt), tyey (eilinen), taeryi (tavallisesti, vain), tyaxkuh, tyaxkuna
(aiemmin, kauemmin), xubta (aamu), xuwi (aamuinen), xuwh (aamulla),
xunath, xunakana (pitkään, mittaan, päässä), xu-nyana (huomenna), newxi
(vanha), jedaej (uusi), neri (edellinen, entinen), wesaej (iäkäs), natseki (nuori,
vrt. natiainen), pudana (viimeinen), nob malngana (heti), pon (pitkään, kauan),
laerkabt (yllättäen), taminda (välittömästi), puna (myöhemmin, silloin),
teda (nyt), tukuala (tänään), tebta (huomenna), lakriwna (pian), tejala (eilen),
nobnkuna (kerran), tikaxana (tuolloin, sillä hetkellä), tikipyna (jälkeenpäin),
ner (ennen), nurtexaed (ensin, aluksi), nob mewa (kerran), xananaena (joskus,
toisinaan), nobkad (usein), saxari (aina, vrt. sakari), saxangart (ei koskaan),
tukod (kuluttua, tästä eteenpäin), tamna (vielä), walakada (vain), male (jo)
ja nani (uudestaan).
vrt. natiainen), pudana (viimeinen), nob malngana (heti), pon (pitkään, kauan),
laerkabt (yllättäen), taminda (välittömästi), puna (myöhemmin, silloin),
teda (nyt), tukuala (tänään), tebta (huomenna), lakriwna (pian), tejala (eilen),
nobnkuna (kerran), tikaxana (tuolloin, sillä hetkellä), tikipyna (jälkeenpäin),
ner (ennen), nurtexaed (ensin, aluksi), nob mewa (kerran), xananaena (joskus,
toisinaan), nobkad (usein), saxari (aina, vrt. sakari), saxangart (ei koskaan),
tukod (kuluttua, tästä eteenpäin), tamna (vielä), walakada (vain), male (jo)
ja nani (uudestaan).
ENETSIEN AJANMÄÄREITÄ
enetsien ajanmääreisiin kuuluu cei d´eri, ce-noju, tie (eilen, deri=päivä),
ceta, tiota (huomenna), nob-kutun, kudubuo, nokone (kerran, joskus),
ceta, tiota (huomenna), nob-kutun, kudubuo, nokone (kerran, joskus),
lokri, lokorii (äkkiä, yhtäkkiä, odottamatta), malee, molee (jo), mär, mero
(nopeasti, pikaisesti), minxu, minoxo (heti, oitis, kohta), an, ani (taas, jälleen,
vrt. ani harvaan), peri, puado (jatkuvasti, pysyvästi, aina, vrt. peri kato),
kudaxa, puado (kauan, usein), pena, puona (jälkeen, jäljessä), tona, touna
(vielä), tockud, todo tikoxodo (sitten), tari, odo, teinorii (tavallisesti, vain),
vrt. ani harvaan), peri, puado (jatkuvasti, pysyvästi, aina, vrt. peri kato),
kudaxa, puado (kauan, usein), pena, puona (jälkeen, jäljessä), tona, touna
(vielä), tockud, todo tikoxodo (sitten), tari, odo, teinorii (tavallisesti, vain),
täda, tinadi (nyt), cenuju (eilen) ja ceta (huomenna).
NGANASANIEN AJANMÄÄREITÄ
nganasanien ajanmääreisiin kuuluu kundutundje (ilta), kyrätydjä (aamulla),
kitsaraa, kisaroo (kuu, kuukausi), kytertu, kyrätuntje (aamu), kyvähy
(huominen), talu (eilen, huomenna), helyny (kerran, joskus), lakariai
(äkkiä, yhtäkkiä, odottamatta), nuoljaiq (jo), neraqa (nopeasti, pikaisesti),
taliany (heti, oitis, kohta), nonai (taas, jälleen), hyota (jatkuvasti,
pysyvästi, aina), kuntagaqiq (kauan, usein), huo, huonu (jälkeen, jäljessä,
vrt. huo-men), nonaiq (vielä), tagata, tanda huo (sitten), karuta, noryta,
noryata (tavallisesti, vain) ja tyminia (nyt).
kitsaraa, kisaroo (kuu, kuukausi), kytertu, kyrätuntje (aamu), kyvähy
(huominen), talu (eilen, huomenna), helyny (kerran, joskus), lakariai
(äkkiä, yhtäkkiä, odottamatta), nuoljaiq (jo), neraqa (nopeasti, pikaisesti),
taliany (heti, oitis, kohta), nonai (taas, jälleen), hyota (jatkuvasti,
pysyvästi, aina), kuntagaqiq (kauan, usein), huo, huonu (jälkeen, jäljessä,
vrt. huo-men), nonaiq (vielä), tagata, tanda huo (sitten), karuta, noryta,
noryata (tavallisesti, vain) ja tyminia (nyt).
SELKUPPIEN AJANMÄÄREITÄ
selkuppien ajanmääreisiin kuuluu tap celi (tänään), taeli (huomenna),
tael celi (eilen), ocik (uudestaan), kussan assa (ei koskaan), kunti (pitkään,
vrt. olla kunttiksella), cen, empae (pian), kolik (joskus), pelaek (usein),
melti (aina), pullae (heti), empae, ti (nyt), pin, utin (myöhään), karin
(aikaisin), senti (uusi) ja cipinil (viimeinen, vrt. sippi)
vrt. olla kunttiksella), cen, empae (pian), kolik (joskus), pelaek (usein),
melti (aina), pullae (heti), empae, ti (nyt), pin, utin (myöhään), karin
(aikaisin), senti (uusi) ja cipinil (viimeinen, vrt. sippi)
SAAMELAISTEN AJANMÄÄREITÄ
saamelaisten ajanmääreisiin kuuluu tallaa (silloinen), mala, tastmala
(jälkeen, myöhemmin, sitten), ucanjahhaa (hetkisen, vähäsen), ovdalaa,
ovdalahhaa (aikaisemmin, vähän ennen), kuhhaa (kauan), uanihaa
(hetken, lyhyen aikaa), toolaa (aikaisin, varhain), vuossamustaa (ensiksi),
ovdemustaa (ensimmäiseksi), majemustaa (lopuksi, viimeksi), ton tovvaa
(sillä kertaa), kuhhaasiäha (melko kauan), tavja (usein), tävjittavja (tavan
takaa), pudda, puuda (aika, hetki, tuokio), äigipudda (pitkä aika), vorga,
forga (kohta, pian), paifakka (yhtäkkiä), vuosa (ensi), fasta (vakituinen,
pysyvä), mesta (melkein), oovdeb (edellinen), maajeeb (jälkimmäinen),
tooleeb (aiemmin), täävjib (useammin), puarasub (vanhempi), kieskad
(äskettäin), aarrad (aikaisin, varhain), ara, aara (aikainen), mannjeed
(myöhäinen, myöhään, vrt. kuun nimet), kivkked (äkkiä), muuneeld
(ennakkoon, varalta), ääigild (ajoissa), vuod (taas), kerd (kerran),
eenabkerd (useammin), nube tohan (toistaiseksi, nube=muu, toinen),
kode (kun, kun sitten), tohe (kerta, kerralla, sillä kertaa), kuhe (kauan,
pitkään), paje (aika, kausi), talle (silloin, sitten), tovle (ennen, entisaikaan),
nubetove (toistamiseen), cabze, cabzes (täpärä), vijmag (viimein, vihdoin),
innag (enää), vistig, vustig (aluksi, ensin, vielä), talleh (silloin), mietimai
(lopullisesti, peruuttamattomasti), koskastuvai (toisinaan, ajoittain),
nubetuv (toisella kertaa), rei, räi (asti, saakka), kuasnii (joskus), uanihissii
(hetkisen), ohtii (kerran), harvii (harvoin), ääji (viivytys), tyellittälli
(silloin tällöin), rotoi (nopeasti, joutuin), ovdaskuavlui (edelleen),
vorgabalij (piakkoin), tästpalij (tästä puolin, tästälähin), ovdaskulij
(edelleen, eteenpäin), tal, tääl (nyt, sitten), val (vielä, lisäksi), ovdal,
ovdil (ennen), tallan (heti), iäskan (vasta), esken (vasta, äsken), ain
(kulloinkin, yhä), keeein (kuluttua, päästä), vuoeein (ensiksi), motomin
(kerran, joskus), kuassin (koskaan, milloinkaan), ovtmanon (kerralla,
yhtä menoa), muddo, mudo (aste, vaihe), koskamuddo (keskivaihe),
ovdilgo (ennen kuin), kojo (kun kerran, kun jo), ko (kun, kuin), pissoo
(pysyvä), asto (aika, jouto), juo (jo), vuodtaas (taasen), kuas (jolloin, koska,
kun, vrt. kus), oovdas (edespäin, eteenpäin), tästoovdas (tästälähin, vastedes),
teegas, tiegas (sittenpä), vajagas (käänne, taite, ajasta), ainuv (yhä vieläkin),
ennuv, ennuu (paljon), vooras, vorras, voras (tuore, veres), vuoras, vuorras
(vanhahko), uamis, uammas, uami (vanha), puaris, puarras (vanha), täälliv
(nytkin), tallaas, tallaa (silloinen), tassaas (kunnes, siihen asti, aikaisemmin),
taalas, taalaa (nykyinen), toolaas, toolaa (silloinen), toovlas, tovlaa (entinen,
muinainen), taanaaigas (tämänaikainen), tonaaigas (senaikainen, silloinen),
taassas, tassaa (tähän asti, tähänastinen), ajalas, ajalii (ikuinen, ikääntynyt,
iäkäs), algaalgalas (alkuperäinen), oovdis, ovdii (entinen), ovttuu (aina, alati),
sat, set (enää), oppeet (jälleen, taas), cabzeeht (täpärästi), sit, sit talle (sitten),
nagot (josko, jos jo), aalgast (alussa, aluksi), majadist (jälkeenpäin), vest (taas),
njuolgist (suoraan, välittömästi), ovdiist (ennestään), rääjist (asti, lähtien,
saakka), fakkist (äkkiä), paifakkist (yhtäkkiä), vist (ensin, taas), ohtanmaanoost
(alinomaa, vrt. kuu), uddasist (uudestaan), ast (juuri, vasta), tavalavt (tavallisesti),
eidu (juuri, vasta, äsken), ekke, hiekke, heähkada, hiehkat, hähkka (äkkiä, äkisti),
eske, eäskaan, jasskada, ieskan, äska (äsken), haekka, jakk, jeakk, jiekks (äkkiä,
äkkinen), aemest, jiemme (emä, alku), aeska, eäskan, jäskka, jiesk, jieske (äsken),
bodda, potta, poddo, bodda, pudda, podd, ponte (hetki), daajvaaj, daivee, taajvaaj,
taiva, dawje, tavja, täujja, tavj, tajva, tavja (taaja, taajaan, usein), ääigaz (aikalainen,
aikaan kuuluva), äjjai, äjjas (aikava), keejjtem, kiäjjtern (ainainen), ääijtem,
ääijtem (ajaton), tualjoz (entinen), poddsaz (hetkellinen), aajjtem, aajjtemes
(iätön, ikuinen), juätkkjeei (jatkuva), keejjtem, kiäjjtern (jatkuva), maaibuz
(jälkimmäinen), loopplaz (lopullinen), puudkanai, puudtem (loputon, loppumaton),
keejjtem, kiäjjtern (loputon), vuänik (lyhyen aikaa), aajjtem (lyhytikäinen), kuässjoz
(milloinen), tualjoz (muinoinen), maajak, maajas, maajkos (myöhäinen), manneei
(myöhästyvä), maajak, maajkos (myöhään tuleva, vrt. maja), annjoz (nykyinen),
keäcclos (peräkkäinen), poossi (pysyvä, vakituinen), nubb (seuraava, vrt. tuonilmainen),
puetti, puotti (seuraava), cuavvai, cuavvlos (seuraava), talljaz (silloinen), tääujas
(toistuva), mottjetem (vakio), muutttem (vakio), totsnai (vakituinen), maaimos
(viimeinen), koosktem (välitön), vuänik (vähän aikaa), räjja, rääjest (saakka), manna
(myöhemmin), räjja, rääjest (asti), ouddal (ennen), ouddlest (aiemmin), ääijab
(aiemmin), tel tul (aika ajoin), tual-aa (aikaa sitten), ouddel (aikaisemmin), ääijab,
ääijben (aikaisemmin), ääijeld (aikaisin), äijstes (aikanaan), pai (aina, aivan), ääl (aina),
akkses (ainiaaksi), tuul (ammoin), samai, sami (ani), ooudas (edelleen), aidde, eidde,
oidde (juuri, äsken), samai, sami (juuri), epet, apet (jälleen), ouddal, ooud (ennemmin,
ennen aikojaan), ouddal, ouddlest, ooudbeäl (ennen), tuul (muinoin, ennen vanhaan,
vrt. tuuli), vuessen, vuossmosan (ensiksi), vuessen, vuossan, vuoste (ensin), teämmad,
teänab (enää), härvva, härvv (harvoin), naraaz (heti), saraaz (heti), telles, taales, tales
(heti, vrt. telle), aaggas (iäksi), jun (jo), kuäss (jolloin), kuässne (joskus), motmest
(joskus), aaggas, akkpaajas (ikuisesti), oddren (ikuisesti), meälgzet (hiljaa, hiljalleen),
kuukk (kauan), kujo, gujo (kerran), ojo, ujo (kerran), ohttest (kerran), dootlas (loppuun
asti), looppast (lopuksi), vuänik (lyhyen aikaa), muusteest (muistin aikaan), eiddvaa
(nipin napin), siommnast (nipin napin), sorgg (nopeasti), kirgganji (nopeasti), aan,
oon (nyt), talles (oitis), samai, sami (parhaillaan), sorgg, soorgab (pian, pikemmin),
kuukkben (pitempään), ohttna (samanaikaisesti), seämma (samaten), teäl, tel, tal
(silloin), poka (sillä aikaa), ton vuara (sillä kertaa), ate, atte (sitten), jihttel (taannoin),
epet, apet (taas), väst (taas), täujja (usein), oddest (uudestaan), motmest (toisinaan),
jihttel (tuonnoin), täl (tällöin), ääijeld (varhain), ohttna (yhtä aikaa), ainn, oinn (yhä),
keukkel (yllättäen, äkkiä), jeäskka, jäskka (äsken, vrt. jaska), oidde (äskettäin), kojo
(kerran, koska), ko (jos, kun), koon (kunnes), poka (kunnes), tont (siksi, koska),
vueddempodd (nukkuma-aika), podd (hetki, tovi), raaz (hetki, kerta), siatt (hetki),
jannamakksaz (ikivanha), vuarr (vuoro, kerta), kerdd (kerta), peesttos, pesttmos
(kesto, vrt. pesti), moonnamäigg (mennyt aika), maajeed (myöhentää), manned
(myöhästyä), jäädtoovvad (loppua), pottjed (loppua), puutted, puuttad (loppua),
puottivuott, puottiäigg (tuleva aika, tulevaisuus), vuarr (rupeama) ja annjozvuott
(nykyisyys).
1.10 lisätty netistä löydettyä tietoa.
1.11 lisätty karjalan kielen sanakirjasta osa 6 löydetyt tiedot.
1.12 lisätty netistä löydettyä tietoa.
1.13 vaalittu läpi kolmannen kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti