SYKSY

syksy (suomi, inkeri), sykysy (karjala), sygyz (lyydi, vepsä), sytsyzy (vatja), sygiz (viro), syks (liivi),

cakca, cohcc, cohca, cexxc (saami), soks (mordva), sozo, gaze (mari), sizil (udmurtti), arös, ar (komi),

tyks (mansi), söyos (hanti), ösz (unkari), ara (selkuppi), yörio, ar, näeru (nenetsi), narra (enetsi),

narro (nganasani), ere (kamassi).

1. syyspyhien tapoihin kuuluu laulaminen, vastakkaisen 

sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen, mumiseminen, 

seinien iskeminen kepeillä ja kasvojen tuhkaaminen.

2. syksyn tärkeimpinä ajankohtina pidetään 

metsästyskauden alkamista ja ensilumen tuloa.

3. syyspyhien tapoihin kuuluu syksyksi ja talveksi 

pukeutuminen, talosta taloon kulkeminen ja yhessä 

kisaaminen, laulaminen ja tanssiminen.

4. kekrin tapoihin kuuluu talon edessä, sisälle mentäessä, 

pöydässä ja pois lähdettäessä laulaminen (laulajilla 

olkiset päähineet ja nurin käännetyt vaatteet, kasvoilla 

tuohinaamiot, käsissä kulkusia).

5. elokuussa vietetään syksyn alkamisen päivää eli 

ensimmäistä syyspäivää (päivän säästä ennustetaan 
syksyn ilmoja, tapahtumaa seuraavina kolmena 

päivänä ei mennä metsään, "karhun päivät").

6. elokuussa pidettyjen syyspäivien tapoihin kuuluu 

ukkosenhaltijalle uhraaminen, kisaaminen ja yhessä 

syöminen (tapahtuman jälkeen aloitetaan marjojen 

kerääminen ja lähdetään siirtymään kohti talvileiriä, 

uimakauden lopetus).

7. hantit järjestävät syyspidot ensimmäisen sammen 

pyytämisen jälkeen.

8. hantien syyspitoihin kuuluu sampiliemen keittäminen, 

päivännousua kohti kääntyminen, kylän vanhimman 
lausuma rukous, liemen kaataminen, hiljaisuuden 

pitäminen ja yhessä syöminen (vastaavat menot 

järjestetään syysmetsästyksen alkaessa).

9. marit viettävät syyspitoja lehtien puusta putoamisen 

aikaan (tapahtumaan kuuluu lampaan teurastaminen, 

eläimen pään ja sisälmysten syöminen ja lihojen 

uhraaminen haltijoille).

10. kekrin tapoihin kuuluu tulilla istuminen, savun läpi 

hyppiminen, tulilta palaaminen kilpaa juosten, kekreiksi 

pukeutuminen, talosta taloon kiertäminen, kisaaminen 

ja syöminen ("joka talossa rokka").

11. kekrin aikaan pyritään syömään seitsemän kertaa 

(mitä enemmän syö sitä kauemmas nälän uskotaan 

pakenevan).

12. kekriä edeltävä sauna lämmitetään eläville ja kuolleille

(puhistetaan tarkasti ennen kylpemistä, kylpemässä 

käydään sydänyöllä, hiljaisuuden vallitessa).

13. kekrin viettoon kuuluva henkien ateria katetaan pirttiin, 

saunaan, uhriaittaan tai puun juurelle (pidetään katettuna 

seitsemän päivän ajan).

14. kekrinä kiertäville henkiolennoille eli kekreille tarjotaan 

kalakeittoa (liikkuvat kekrin ensimmäisenä päivänä).

15. kekrit pukeutuvat hamppuhiuksiin, tuohinaamareihin, 

puulusikoihin (korvat) ja nurin käännettyihin turkkeihin 

(pidetään talviuneen vaipuvina maanhaltijoina).

16. kekritulia poltetaan kekrin ensimmäisenä ja 

viimeisenä päivänä (tapahtumaan kuuluva hiljaisuus 

rikotaan lopputulilla).

17. kekriä vietetään lokakuun lopussa (vanhan ja uuden 

kuun välissä).

18. kekrin tapoihin kuuluu puuron keittäminen, kaljan 

valmistaminen, veden kantaminen lähteestä (ennen 

päivännousua) ja puuron syöminen yhteisestä padasta 

(tarkoituksena syöttää suvun elävät ja kuolleet jäsenet).

19. syyspyhiin kuuluu lokakuun lopussa järjestetyt 

kaksipäiväiset naitujen naisten pidot (syystöiden 

päättymisen ajankohta, tapahtumaan kuuluu yhessä 

syöminen, juominen ja tanssiminen, miesten vaatteisiin 

pukeutuminen ja lahjojen lupaaminen maan ja sadon 

haltijoille).

20. kekrin tapoihin kuuluu saunan lämmittäminen, 

lattian peittäminen oljilla, hengille luvatun eläimen 

teurastaminen, kaljan keittäminen, kuolleiden kutsuminen 

itkuvirsin ja yhessä syöminen (hengille oma kattaus).

21. kekriä vietetään kolmen päivän ajan (jonka jälkeen 

henkien uskotaan palaavan tuonilmaiseen).

22. kekrin eli köyrin tapoihin kuuluu köyripuuron 

keittäminen, puuron nauttiminen puolukkamaidon kanssa 
ja köyritulien polttaminen iltaisin (kylän korkeimmalla 

paikalla).

23. syksyn tärkeimpinä ajankohtina pidetään lehtien 

putoamista, maan jäätymistä ja kalojen syyskutuja 
(muikku, siika).

24. kekriä vietetään ulkotöiden päättymisen jälkeen 

(vanhan ja uuden kuun välissä, kuiden väliin jäävistä 

päivistä ennustetaan).

25. kekrinä tapahtuneita asioita pidetään enteellisinä 

(päivän pilkahdus enteistä mieluisin).

26. kekrin viettoon kuuluu hiljaa oleminen ja 

liikkuminen.

27. kekrin tapoihin kuuluu lampaan teurastaminen 

ja lihakeiton keittäminen (karjaa pitävien kansojen 

perinnettä, vrt. curche, balttien hedelmällisyyden 

ja vuodentulon haltija).

28. kekrinä taloissa kierteleviä naamioituneita henkiä 

ajetaan villisti takaa (kiinni saataessa syötetään 

ja juotetaan).

29. marien syyspidoissa (udor juhks, tyttöjen tanssit) 

lauletaan ja tanssitaan kolmen päivän ajan (tapahtumaan 

tuodaan omat juomat ja ruuat).

30. kekrin tapoihin kuuluu saunan lämmittäminen, 

köyrivihtojen sitominen, köyripuuron keittäminen, 

vahingollisten henkien karkottaminen soihtujen kanssa, 

köyritulien polttaminen kallioilla ja mäillä ("köyri 
poltetah pois"), metelöiminen tulilla oltaessa, tulilta 

palaaminen kilpaa juosten, hiljaisuuden noudattaminen 

seitsemän päivän ajan ("tai muuttuu varikseksi"), 

henkiolennoiksi (köyritar) pukeutuminen, naamioituneina 

talosta taloon kiertäminen ("kekri kerää eluo"), lapsien 

lietsominen ("älkää menkö köyri tulee", "elä ite, kegriakka 

tuloo"), kekriaamuna viimeisenä heräävän jalkojen 

sitominen (epäillään kekriksi), eläinhahmoisten 

henkiolentojen suorittamat tanssit ("nokkiminen", 

"hapuaminen"), haltijoille luvatun eläimen uhraaminen 

(lauluineen), perheen kesken syöminen (ennen 

päivännousua) ja pöydän pitäminen katettuna seitsemän 

päivän ajan.

31. kekrin uskotaan elävän metsässä (paikassa missä 

kaksi puuta koskettaa toisiaan).

32. saamelaiset uhraavat kekrille (kevre) sileäkarvaisen 

poron (nyljetään rautaesineitä käyttämättä ja luita 

vahingoittamatta, joulukuun tapoja). 

33. vepsäläiset viettävät syyskuun puolivälissä 

käärmeiden päivää (yöhallat=käärmeiden ajan 

päättyminen).

34. vepsäläiset viettävät syyskuun lopulla karhun päivää 

(kondjan praznik, uskotaan viettävän häitään ennen 

talviunille käymistä). 

35. vepsäläiset aloittavat lokakuun puolivälissä vieras 

ajan (veraz aig).

36. mordvalaiset järjestävät syksyiset uhripidot uuden 

kuun aikaan.

37. mordvalaisten syysuhriin kuuluu eläimen 

kuljettaminen rantaan, eläimen kumartaminen, 

eläimen peseminen ja eläimen uhraaminen veen 

ääressä kesän antimista kiittäen.

38. ersalaisten lokakuun alussa järjestämiin pitoihin 

(tejteren-pija, tytärten pidot) kuuluu piiraiden leipominen, 

kaljan valmistaminen, yhessä laulaminen, tanssiminen 

ja seurusteleminen, miehiksi pukeutuminen, saman 

katon alla nukkuminen ja haltijoiden muistaminen.

39. kekrinä kiertävällä kekripukilla uskotaan 

olevan säänvaltaa (lupaa suotuisia ilmoja kakkaroita 

annettaessa).

40. kekrin tapoihin kuuluu pirtin ja saunan 

puhistaminen katajansavulla, edeltävänä iltana 

kylpeminen ("nostetaan kekrinsarvet pystyyn"), 

kirjaviin vaatteisiin pukeutuminen, kyläileminen 

(ensimmäisestä vieraasta tulee kekritar), turkkiin 

ja tuohinaamariin pukeutuneen kekriköyrin 

(henkiolento) suorittamat vierailut, kekrirokan 

syöminen aamuyöllä ("seitsemän kertaa kekrinä 

syödään, iltasetta maaten pannaan"), uhriksi 

valitun eläimen teurastaminen, eläimen luiden 

hautaaminen (vahingoittumista vältellään, 

jälleensyntymisen varmistaminen), seuraavan 

vuoden uhrieläimen valitseminen, lihojen 

valmistaminen ja syöminen viimeistä jännettä 

myöten, ruokien pitäminen pöydillä ("tuloo 

pyhät vieraat"), kasvojen nokeaminen, 

kulkueina kiertäminen, laulaminen ja tanssiminen, 

kotieläinten muistaminen ja valkeiden polttaminen 

isojen kivien juurella.

41. komien marraskuun alun pitoihin kuuluu 

laulaminen, tanssiminen, vastakkaisen sukupuolen 

vaatteisiin pukeutuminen, naamioituminen 

(tunnistetun uskotaan menettävän seuraavan vuoden 

onnen), nuorten lemmenleikit (jakaudutaan pareihin 

ja suudellaan, valitaan "seurustelukumppani" 

seuraavaksi vuodeksi), kurjenhahmoisiksi haltijoiksi 

pukeutuminen ("ajavat ja nokkivat ihmisiä") ja tulevan 

vuoden ennustaminen (säästä, tähdistä).

42. udmurttien syksyiset kualamenot (kuala=pihakota, 

perhepyhäkkö) järjestetään lokakuussa puiden 
pudottaessa lehtensä (tapahtumaan kuuluu keväällä 

tuotujen koivunlehvien vaihtaminen hopeakuusen 
havuihin, koivun ajasta kuusen aikaan).

43. marit muistavat marraskuisten syysmyrskyjen 

aikaan Tuulen emoa (tapoihin kuuluu haltijalle 

uhraamista, käsitöiden tekemistä ja illan istumista, 

ydyrjyks, tyttöjentanssit).

44. kainuulaiseen kekriin kuuluu pirtin ja saunan 

siivoaminen, vaatteiden peseminen, kekriä edeltävä 

sauna (ensimmäisenä kylpevät sukulaisten henget, 

uskotaan saapuvan metsälintujen hahmossa), 

aamuyöllä suoritettu ruokien valmistaminen (rieska, 

juustoleipä), tarjoilujen asettaminen hengille (saunan 

lauteille, pihakoivujen alle), ruokien katoamisesta 

ennustaminen, kiukaan lämmittäminen oksaisilla puilla 

(hedelmällisyystaikoja), uhrieläimen (kekrilammas) 

teurastaminen, eläimen luiden hautaaminen, 

kotieläinten hemmotteleminen, kisaaminen, kekritulen 

sytyttäminen (aamulla), naamioituneina taloissa 

kierteleminen (lahjoja pyytäen) ja sukulaisten henkien 

saattaminen pihapiirin rajalle.

45. hantit viettävät marraskuussa haltija Ort-jexin 

päiviä (ob-joen jäätyessä, tapahtuma kestää seitsemän 

päivää, vrt. kekri).

46. hantit sytyttävät haltija Ort-jexin kunniaksi tulia 

joissa poltetaan kalanrasvaa ja kuollutta puuta

(vrt. kekritulet).

47. kekrin viettoon kuuluu ruokien ja leppäisten 

lusikoiden vieminen metsään ("ison kiven leuan 

alle").

48. "kesän vuotin kekrieni, sykysyn olosieni, toivoin 

vuueksi tulovan, neteliksi virkiävän, se tuli yheksi yöksi, 

vielä puoleksi sitäki" (kekrin kestosta, neteli=viikko).

49. udmurttien syyspitoihin (sizil-sur, syys-olut) 

kuuluu ruokalahjojen valmistaminen (jokainen talo 

osallistuu), ludiin eli uhrilehtoon matkaaminen, 

ruokien asettaminen maahan valkoisille liinoille, 

riviin asettuminen, ruokien taakse polvistuminen 

ja yhessä syöminen (järjestetään yöaikaan).

50. virolaisiin lokakuun pyhiin kuuluu tulien 

polttamista, tuhkasta ennustamista ja haudoilla 

käymistä (tapahtumasta alkaa henkien kuu 

(ajoitus=uusi kuu) jonka aikana noudatetaan 

hiljaisuutta ja työntekoon liittyviä rajoituksia).

51. udmurtit uhraavat Puzmer-mumille (kuura

-mummi) ensimmäisen kuuran ilmestyessä maahan.

52. mansien syysuhriin kuuluu kesän viimeisen 

kalansaaliin ja tulen (Naj-otor) kuljettaminen haltija 

Tayt-kotil-toromin (keski-sosvan-vanha-mies) 

pyhäkköön, suotuisan talven pyytäminen haltijalta, 

lahjojen ojentaminen pyhäkön hoitajalle ja koivuisen 

nuolen laskeminen pyhän puun juurelle (uhratut 

nuolet piiriin puun ympärille).

53. selkupit ajoittavat syksyä (ara) lehtien putoamisen, 

joutsenten lähdön ja syysmyrskyjen mukaan.

54. selkuppien mukaan syksy alkaa taivaallisen hirven 

(Peg, ison karhun tähtikuvio) kustessa veteen elokuun 

alussa (vesien jäähtyminen, vrt. peko, pekka).

55. enetsit uhraavat haltijoille syksyllä metsästyskauden 

alkaessa (uhriksi villipeuran lihaa, kolikoita ja kankaan

paloja, pyhäkkö sijaitsee metsässä kumpujen luona).

56. "syksyneh hyvä siä pahhoo ajatelloo" (ajattelee 

pahaa, tietää vaikeaa talvea).

57. "eikö se ook kumma syyskuu alakaa ja yhä lämmin" 

(syksyn aloittava kuu).

58. "taesi ollak kekrineellusviikko kum paeskasi lunta 

hyvännik kyynärän" (kekrin ajankohdasta).

59. "ne keyriä vasten kävivät eloaetan seinän 

takana kuuntelemassa jotta jos kuulluu sihinä niin 

sillon tulloo hyvä vuos" (enteitä kuuntelemassa, 

kekri=vuodenvaihde).

60. "kaisia tullo" (syyspimeys).

61. "nyd om päiväd lyhhyed a öt pidät" (päivät lyhyet, 

yöt pitkät, marraskuussa).

62. "tänä syksyn om mukkavad ilmad" (lämpimät syksyt, 

jatkavat kesää).

63. "syksyl on öt pimmiäd" (pimeiden öiden aika).

64. "syksyräntid ja kevädräntid" (syys ja 

kevätrännät).

65. "yhel päivä satta ja toisella sulla" (ensilumien 

ihme).

66. "nin tundu syksyizeld ilma" (tuntuu syksyiseltä).

67. "hämäriä videtti, ei pandu tuliloja" (hämärän 

viettäminen).

68. "syksyst ov villiäd ilmad" (viileät ilmat).

69. "syksyst ov vezi kerkiä, hä on aim mänöz" (menevän 

veen aika, häneksi kutsuminen).

70. "ennen ei ollut jouduo sygyzyllä" (joutoa eli lepoa, 

talvivarastojen keräämisen aikaa).

71. "mettsä kelleldävällä isköö, se sygyzyö merkittsöö" 

(iskee kelleltävälle, syksyn merkkejä).

72. "a sygyzellä liijaten on illendä" (illendä eli iljanne, 

musta jää).

73. "kaks hämyy yhtez on syvyspäiväl" (kaksi hämyä 

yhessä, aamuhämystä iltahämyyn).

74.  "syyzjeä hilahtelehez jeädyjez" (syysjään ääniä).

75. "järvet ruvetah hilvettelömäh sykysyllä" 

(hilvettelömäh eli jäätymään).

76. "syys tuli, jeä hilizöö veen ottaes" (jää hilisee, 

syksyn tulon merkkejä).

77. "lehet herkettih sygyzel" (lehtien herkeneminen).

78. "jo on lehet hellähtänyh, syys tuloo" (helähtänyh 

eli pudonneet).

79. "sygysyll on halla, muan kylmättäy" (syyshallat).

80. "seä vilustuu sygyzyllä" (sää vilustuu,

elävä olento).

81. "enzimäzet emänpiän" (lähtevät pääskyset, 

emänpäivän ajankohdasta, vrt. äijäpäivä).

82. "kuivat lehtet pidäy kahinehtu" (kahisevien 

lehtien aika).

83. "romun aikana kaipastuu kala kauvemmaksi" 

(romun eli ruskan).

84. "kalieloin aigua on jo parembi liikkuo, ed uppuo 

edgo ligavu" (uppoa etkä liukastu, maan jäädyttyä).

85. "kylmän kampakka om moa sygyzel" (kylmän 

maan aika).

86. "tänä piän oli kabi" (kapi=kuiva ja kylmä 

syyssää, vrt. kipi kapi).

87. "jo kattsuoteh syyspuoleks" (katsoo syyspuoleksi, 

kääntyy syksyksi).

88. "kegri keräzen kyzyy" (pyytää hamppukerää 

ikkunalle, kekrin tavat=maanviljely ja karjatalous

kansojen tapoja).

89. "vierahalla pitäy kekrit laittoa" (laittaa kekrit, 

sanan alkuperää).

90. "niim mie kun kekrie kestin, niin oli hyvä vieras" 

(kuin kekriä kestitin, vierailemassa kiertäneet 

henkiolennot).

91. "syys kellastutti lehted" (elävä olento).

92. "kegri sormed dauhou kivel kel ei ole keree kezrättyä" 

(kerää kehrättynä, kekriin mennessä).

93. "kegri teil työt polttau peäm peäl" (kekrillä 

uhkaamista).

94. "kegri savuh nostaa" (verkkojen ja vyyhtien 

valmistumista valvova kekri).

95. "silmät sivotah paikalla i tavotellah toine 

toista i möissäh, kegri, kegri" (möristään, 

kekriä leikittäessä).

96. "tukad om mustad gu kegril" (kekriin 

vertaaminen).

97. "syyzruskad ränniksi, kevädruskat keliksi" 

(ruskat eli ruskot).

98. "syyzrusko suliksi, kevädrusko kylmiksi" 

(ruskoista ennustaminen).

99. "syysseä on kielaz, toittsi vihmuu toittsi vilustah" 

(kielaz=pettävä, vaihteleva).

100. "kiery syyz on ylen" (jäinen ja vähäluminen).

101. "lehtet kirjavutas sygyzyl, ken miittuol karval 

läimetäh" (lehdet kirjavoituvat, karval=värillä).

102. "vilun koapakka seä" (kolea).

103. "vilun koamakko" (koleasta syystuulesta).

104. "tän yön muan kohmiskoitti" (maan 

kohmettuminen).

105. "kegri kyzyy, jogo murdied mutsurrit, jogo koabiet 

koatskutit" (syystöitä valvova kekri, vrt. keriä).

106. "niin on kohmon, jotta ev voi marjoa moasta ottoa" 

(marjankeruun lopetus).

107. "kolmyöhine jiä kestäy kävellä" (öistä laskettu 

jäiden paksuus).

108. "sygyzyllä on kolakka, pah ajua kolakalla" 

(rosoiseksi jäätynyt maa).

109. "ku redu kylmäy, lieu kolakka" (retu eli loka, 

retukuu).

110. "mua kopettau sygyzyl, ku mua on kylmänny" 

(kopisevan maan aika).

111. "syvys kun tulou bobam piät kukistuu" 

(bobam=kukkien, piät=päät, kukistuu

=lakastuu).

112. "hoabristuu mettsy sygyzyl, lehted mustutah" 

(lehtien mustuminen).

113. "kylmänkapakko piha" (rosoiseksi jäätynyt).

114. "sygyzyöll om mua kylmä" (kylmän maan aika).

115. "on kylmäm moan" (kahu eli yöpakkanen).

116. "buolu sygyzyl kypsenöö" (puolukoiden 

kypsyminen, elokuu=kuuluu syksyyn).

117. "sordui kämsähtih illenel" (kaatui iljanteella).

118. "sygyzellä anzoa panemah läksimä, anzat keralla 

ottima" (ansojen panemisen aika, tuliaseita

vanhempaa perinnettä).

119. "roado jäi kessen, talvi tuli" (talvi keskeytti 

syystyöt).

120. "randa on kolakka, veneht ei soa randah ajoa" 

(rantojen jäätyminen).

121. "ensim pitää vejen kunehuttoo, siitä kylmöö, 

tulvaveteh ei tule talvi" (veden pitää ensin laskea, 

sitten jäätyä).

122. saamelaiset viettävät syyskuun lopussa päiviä 

joihin kuuluu porojen kokoamista ja uhraamista 
(alkujaan villipeurojen etelään suuntautuneen 

vaelluksen ajankohta).

123. hantit kutsuvat marraskuussa vietettyjä suuria 

uhripäiviä sanalla jyyr (järjestetään uudella tai 

täydellä kuulla).

124. nenetsit uhraavat syksyisin ob-jokea ylittäessään 

poron (ylitetään kahdesti vuodessa, kesä ja talvileiriin 

siirryttäessä, uhripuuna lehtikuusi).

125. nenetsit kutsuvat pohjoista "naisten maaksi" 

ja etelää "miesten maaksi" (maiden välillä sijaitsee 

pyhäkkö jossa uhrataan ohi kuljettaessa).

126. nenetsinaiset uhraavat maiden välillä sijaitsevassa 

pyhäkössä syksyisin (etelään päin kuljettaessa, 
lahjoina kankaita ja nauhoja, ripustetaan pyhäkön 

eteläpäähän).

127. mansit pitävät luojahenki Numi-toremia syksyn 

tuojana (nostaa kylmät tuulet, antaa lumen pudota, 
jäädyttää vedet, vrt. talvivuoden henki).

128. hantit yhistävät syksyä karhuun ja luojahenki 

Torumiin ("hän tulee mieheksi joka on täynnä syksyä").

129. udmurttien syysuhriin (lokakuun loppu) kuuluu 

suvun yhteisessä pyhäkössä (bajym kuala) käyminen, 

tapahtumaan laadittujen ruokien pyhittäminen rukouksin 

(jokainen nuorikko tuo miehensä pyytämän sorsan jonka 

jättää kualaan päähineensä keralla) ja sukulaistaloissa 

kiertäminen.

130. udmurttien syksyyn kuuluu taloissa kiertelevien 

naamioituneiden laulajien (vozho dyr) kestittäminen 

(esittävät laulun ja tanssin / talo).

131. udmurtit kutsuvat talvivuoden avaavia menoja 

sanoilla pörtmaskon (päättyvät vozho-hengen pois 

saattamiseen, vozho kelyan).

132. udmurttien syyspyhiin kuuluu marraskuun 

alussa vietetty portmashkon (menoja vetää 

tuohinaamariin ja turkistakkiin pukeutunut 

sauvaa kantava naisnoita).

133. udmurtit viettävät syksyisin sukulaisten henkien 

ja perheiden suojelushaltijoiden kunniaksi järjestettyjä 

menoja (tarkoituksena kiittää menneestä vuodesta, 

kevät=uusi vuosi, syksy=vanha vuosi). 

134. marit muistavat karhua syyskuun puolivälissä 

(jolloin mesikämmenen uskotaan käyvän talviunille,
maisk pairem).

135. komit viettävät karhupäiviä syyskuun puolivälissä 

(kolme päivää jolloin ei mennä metsään, tuolloin 

metsä "kuuluu karhulle"). 

136. komit kutsuvat syksyisiä karhupäiviä karhun 

häiksi (alkuperäinen kesto seitsemän päivää).

137. udmurttien syyspäivien (sizyl iuon) tapoihin 

kuuluu äänekästä laulamista ja tanssimista 

(pidetään talvivuoden alkajaisina).

138. "näivistyndän uskoo bobat syystsurah" 

(näivistyttää=kuihduttaa, bobat=kukat).

139. "halla lehed näivissytti" (hallan voimasta).

140. "niblu" (tumma iljenjää).

141. "niblakka oli piha, jalga livestyy" (jäisen pihan 

aika).

142. "nilpahteleh jalgu illenjeäl" (nilpahtelee 

eli lipsahtelee).

143. "nilpakka seä" (jäinen ja liukas).

144. "seä nirpistih viluh päi" (viluun päin, 

vrt. pakkasen puolelle).

145. "seä nirpistyi pakkazeks" (ensipakkaset).

146. "nitsakko päivy, vihmaksine" (nitsakko 

eli väsyttävä, syksyiset sadepäivät).

147. "jeäsilud narnatetah sygyzyl, ku kylmäy jeän 

hienoizen" (hienosen eli ohuen ensijään).

148. "jeä narahteleh" (elävä olento).

149. "linnut sygyzyl muutetaheze lämmäh moah" 

(muuttavat lämpimään maahan, 

vrt. lintukoto).

150. "ol leher romu, ei tule kala moarantoih" 

(lehen romu eli ruska).

151. "jo om meurukkahad ajjad, tuulenselläd 

emämpiän aigah" (tuulenselät eli syysmyrskyt, 

emänpäivän ajoituksesta).

152. "kegrill andoma kakkaran" (leivonnaisen, 

kekripukille).

153. "vilu on ilmu, mekko pidää piäl panna" (mekko

=lyhyt päällystakki, vaatteiden lisääminen).

154. "piätsköihyöd madalal lennetäh, emämpäivy lähenöy, 

iär ruvetah lähtemään" (emänpäivä lähenee, 
kesälintujen lähteminen).

155. "semmoista lömöö vihmoo" (lömöö eli räntää, 

lömökuu).

156. "lämmendelöö seädä, ga siid järilleh vilustuu" 

(säänvaihtelut, vrt. kevät).

157. "linnud lennetäh lämbymäh maah" (lintujen

lähteminen, kesävuoden päätös).

158. "syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi" 

(raiz eli raekuuro).

159. "linnud lennetäh braglatuksen ker lämmäh muah" 

(vrt. hanhet, joutsenet).

160. "tän yön om muan kylmänyh" (kylmänyh 

eli kovettanut).

161. "seä vilustuu sygyzellä" (sään vilustuminen).

162. "jo om puuloiz lehted läimistytty, terväh ruvetah 

kirbonemah" (läimistytty=kellastuneet, terväh=pian, 

kirbonemah=putoamaan).

163. "päivä rubieu lyhenemäh a yö pitkenemäh" 

(päivän lyheneminen, yön piteneminen).

164. "päiväd lyhettih sygyzyl" (lyhenevän päivän 

aika).

165. "jo on lumenkirju, terväh kezä projjiu" (lumenkirju 

=lumisia kohtia, kesävuoden päätös).

166. "hod lumenkirjoiz vähäizen voiz marjoa kerätä" 

(marjastuksen päätös).

167. "lumevuksendeli, ga räznäi järilleh" (räntä 

sulatti ensilumet).

168. "mua lumevui" (peittyi lumeen, maan ajasta 

lumen aikaan).

169. "lumevutti muan" (ensilumet).

170. "äjjäd lumed on tänä syksym pannuh" 

(lumiset syksyt).

171. "lunda panoo sygyzyllä" (vrt. pakkasista alkava 

talvi).

172. "sygyzylöil da keväizil kävelläh lumipilved" 

(lunta satavat pilvet).

173. "ne siitä kattso sykysyllä, jotta kuin se tulou 

lumisa talvi" (ennustivat talven ilmoja,

linnunradasta).

174. "vihmui lolotti sygyzen kaiken" (sateiset

vihmasyksyt).

175. "keli liukastuu" (maan jäätyessä).

176. "jalgu liuskuu, libei on" (lipeän maan aika).

177. "vihmazen jälgeh, reduzell on libie" (liukasta,

kuran jäätyessä maahan). 

178. "sygyzyöll on libie, konz on vihma da vihman 

jälgeh vilu" (syyslipeät).

179. "mejjän rannoiz on ylen libei diä" (rantojen 

jäätyminen).

180. "libiendi jeän vihmal" (sateen liukastamat 

syysjäät).

181. "liga on dorogal sygyzel" (liga=kura, 

dorogal=tiellä).

182. "sygyzyl on pihas ligaa" (likaisen pihan

aika).

183. "sygyzellä liijaten on illendee" (iljankoja, 

mustaa jäätä).

184. "lehti kirboau puuz" (kirpoaa eli putoaa,

syksyn merkkejä).

185. "laglatus kuuluu linduloin sygyzel da keveäl" 

(muuttolintujen laulu, omat vuodenvaihteet).

186. "linnud lallatetas sygyzyl, nuoralleh matkatah 

lämmäh moah" (nuoralleh eli jonossa, lallattaen 

lähtevät ja saapuvat linnut).

187. "libie on pihalla ni mie langien" (langien 

eli kaadun).

188. "lehti lankei puusta" (lankeavien lehtien 

aika).

189. "aigaine pilmu ku sorduu, koivuloiz lehtie, 

havuu pedäjis, sygyzyl suurel tuulel, sid aigaine talvi 

roih" (pilmu=puista putoava roska, syystuulista 

ennustaminen).

190. "yöt pimenöy" (syksyllä).

191. "sygyzyl yöt pimetäh" (pimenevien öiden 

aika).

192. "sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy" 

(silmän syvätä, vrt. syvältä).

193. "röttsäsä syys tuli kuv vaim pihlajammarjoa ollou 

puissa hyvin" (pihlajanmarjoista ennustaminen, 

röttsäsä=räntäisä).

194. "kegri kyzyy, jogo murdied mutsurrit, 

jogo paitsokset patsurrit" (syystöistä kyselevä kekri).

195. "illenjeä toittsi paukahteleh halgenoo sygyzyl, 

vanoa loadiu järveh" (laatii vanoja eli railoja,
paukahtelevat syysjäät).

196. "uhkuh paukahtoateh" (paukahtaa uhkuun

eli sohjoon, vrt. uhkujää).

197. "linnut parveillahes syystsurah" (kerääntyy 

parviksi, ennen muuttomatkaa).

198. "linnud yhteh parveh liidävyttih" (syksyn 

merkkejä).

199. "linnut parviloil lennelläh" (parvien aika).

200. "parvelleh lennetäh linnud lämmäh moah" 

(vrt. lintukotoon).

201. "seä vilustuu sygyzellä, siidä lähtöy tuohi parkilla, 

enämbi ei nila" (nilan ajasta parkin aikaan).

202. "kaiket sykysyt metsällä kulket" (metsällä,

vrt. metsässä).

203. "sygyzellä anzoa panemah läksimä" 

(ansojen panemisen aika).

204. "puut pallastuu sygyzyl, roagad roitahez" 

(puiden paljastuminen).

205. "heiny pahenoo syystsurah" (heinien 

paheneminen).

206. "jo sygyzyks ottamah rubiou, lehtie limzahteleh 

koivuloiz" (limsahtelee eli putoilee).

207. "kegri konza tulou pertih, pidäu kerällä ozata" 

(heittää kerällä, taloissa kierrelleet kekrit,
vrt. joulupukki).

208. "pyzyväine vihmu" (pysyväine eli jatkuva, 

syys ja kesäsateiden erosta).

209. "pitkä rändä läksi, ei pouvissu" (pitkät 

rännät, räntäkuu).

210. "postalindu kui lumiregie vedeä" (postalintu 

eli muuttolintujen parvea johtava lintu).

211. "postulinnud ollah, postal kävväh" (postalla, 

vrt. lämpimässä maassa).

212. "linnud lennetäh braglatuksen ker lämmäh muah" 

(hyvästelevät lähtiessään, tervehtivät palatessaan, 
pyhiä aikoja).

213. "tämä on syys pitkä" (vrt. lämmin, 

lumeton).

214. "hallam projjihuu buolu pehmenöö, sieni kuoloo" 

(yöhallojen jälkeen, buolu=puolukka).

215. "sygyzyl riist om puhtas" (riista puhdas, 

uudessa talvikarvassa, syyspyynnin ajankohdasta).

216. "ku lehti langiou puustu da mettsy ku puhtastuu, 

sit puhtastuu metsän riistat kai" (lehtien lankeaminen, 
metsän puhistuminen, riistan puhistuminen).

217. "vezi puhtis syyspuoleh" (puhistuu, selkenee).

218. "tuuli puistau lehtet" (tuulen aikaa, 

jokaisella vuodenajalla haltijansa).

219. "syyspuoleks punaldih seä" (kiertyy, 

kääntyy, vrt. punoa).

220. "buolaa kerätäh sygyzyl" (puolukoita, 

pidetään syksyyn kuuluvana).

221. "ta ne oli siitä sem merkkie jotta talvi tulou, 

kun ne läksi sieltä meäm puolesta" (hanhet ja 

joutsenet, talven merkit).

222. "syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy 

burangoloilleh" (kävelevät syyspilvet, puranko

=paksu ja tumma sadepilvi).

223. "vetty syyzjeäl purzuou, halgenoo kui" 

(halkeilevat syysjäät).

224. "vetty diäle purzoi" (pursusi).

225. "jeäm peäl purzottav vetty, ku rannaz da 

rannas surahtah halgiou" (jään haljetessa 

rannasta rantaan).

226. "lähtöö hienol jeäl, ga vedeh bulkehtuo" 

(hienolle eli ohuelle jäälle).

227. "jeädä burskutti, uiskendeli, uiskendeli, 

jeädä katkoi da jälgimäim peäzi jeäm peäl" 

(syysjäihin vajonnut, jäillä liikkuminen

vaatii jäiden tuntemista).

228. "yöt on syksyiset pimiät, syksyiset havut liviät" 

(yön aikaa).

229. "kun taas tulee se kalannousunaika" 

(lohien nousuaika, kesä ja syyskudut).

230. "silloon oli sellaanen kalek keli" (kale=jäinen, 

liukas, vrt. kaljanne).

231. "ny o nii kaletta kelijä, jotta ajovehkeet siälä särkyy" 

(kaletta eli jäistä).

232. "kalehella kelillä kalajaa kamalasti" (reki).

233. "siä on satanuj jäänkaletta" (jäiset sateet, 

loppusyksyn ilmoja).

234. "kyllähän sitä pial lähtiskin kun ei olsi tuallaanen 

kalikka" (jäinen keli, vrt. jäätyä kalikaksi).

235. "mull oli vilu, jotta hampahat suus kalaji" 

(vilun yllättämät, vrt. kesävaatteissa olevat).

236. "mie menin että kaljaht selälleiv" (jäisellä maalla, 

aika lyhentää askelta).

237. "kalijahutappa sitä jäätä sillä puulla että onko 

se luijjaa" (kalauta jäätä puulla, jäille kiirehtijät).

238. "taitaa tehä oikein kaljanjäätiköt" (kirkkaat ja 

liukkaat jäät, kalja-sanan alkuperää).

239. "kyllä siellä on sellaine kaljankeli, niettei 

meinaa pysyväp pystyssä" (kaljankeli eli liukas jääkeli, 

käveltävä varoen).

240. "paljasta jeän kaljaketta" (paljaat kaljajäät, 

vrt. kalju, kaljanne).

241. "o sellane kaljakka keli, jotta heleposti menöö 

kenturaa" (kenturaa eli nurin).

242. "nuin ko oli kalijakko jää" (kaljakko 

eli liukas).

243. "kalijakkojäätikköä ajo, että sälehep pirisi" 

(säleet pirisi reestä).

244. "kum päiväl suli ja yäl oli pakaanej ja sit 

kaljamaa piisas" (kaljaman synnystä).

245. "se ol kaljamalla sitten tuo mäk, ol jeätiköllä" 

(ensimmäisenä jäätyvät mäkien rinteet).

246. "viime yönä oli satanu jäärettä tiet kaljamalle" 

(satanut jäärettä, vrt. nenetsin ja=maa).

247. "siel on tie yhtenä kalijamikkona, s oo 

melekeem mahoton kulukia" (kaljamille jäätyvät 

tiet, metsässä helpompaa).

248. "syksyseen aikaan sillai ennen talven tulloo 

tiä on ain nil liukas ja kaljamoine" (ennen talven 

tuloa).

249. "on kaikki alasmaat ja pihamaat kalajanteella 

ninkuv viimme talavena" (toisaalla kuuluvat

talveen, vuodenaikojen häilyvistä rajoista).

250. "kyllä nyt on poikasilla hyvä luistella kun 

on nuin hyvä kaljamojää" (omat jäät, 

luonnon luomia).

251. "kylläpä siihen on ilamaantunu niin liukas 

kaliannes notta" (kaljanteiden ilmaantuminen).

252. "pakkaiskalama" (kalma=kylmä syysusva, 

vrt. kama-joki).

253. "tuossa oli menneenä yönä melko kalma ilma" 

(kalma eli kylmä, kylmenevät syysyöt).

254. "siälä on ny kylymän kalappa" (kalappa 

eli kalsea).

255. "son keveä kävellä kalapassa syyskierän aikana 

nuita vuomia ku ei ole lumi haittana" (syyskierän
eli jääkelin aikana, vrt. kiertää).

256. "oli se aika kamannes menneen yänä" 

(kamanne eli yöpakkaset, vrt. kahu).

257. "kamanne vettää sellääj jäähän" (järven 

selän).

258. "kun tulloo syksy ja kovat pakkaset, niin veslätiköt 

jäättyyt ihan kamaraks" (syksyn ihmeitä).

259. "siellä ulkonaki on nyt hyvä kävellä, ku maa on 

jo kamartunu" (kamartunu=jäätynyt, kovettunut, 
vrt. kamara).

260. "nyt on, kule mis kule sellane oikea kame kel" 

(routainen ja lumeton keli).

261. "syyskamuilla päästettiil" (kamu=pakkaskeli, 

yöpakkanen).

262. "siä on sittek kamu ilma" (kylmä ja lumeton).

263. "kyllä ny on hauska mennä tanssiin ku on 

kamukeli ja kuutamo" (kamukelin ystävät, 

syksy=kuun aikaa).

264. "syystalavella ja taas keyvväesim maak kangastaa" 

(kangastaa=kajastaa, siintää).

265. "siellä on ihan kankkukel" (kankkukeli, 

vrt. pääkallokeli).

266. "likapaekat alakaa kannatella" (likapaikat 

eli kuralätäköt).

267. "järvi meni kanteen" (jäätyi umpeen).

268. "jälkiän on järvi kannessans" (ummessa, 

seitsemän viikon päästä ensimmäisistä hileistä).

269. "on siäl ollu pakkai ku järvenkii on vetänt 

perin umpkantehees" (järvien jäätyminen).

270. "kohton kans piällä järvet ja lammit" (talven 

tulon merkkejä)

271. "se on se kansi kasvanna aeka pitkältä veem 

peälle lammessa" (lampien jäätyminen).

272. "järvi oj jo yltä kannessa jeässä" (jääkansi).

273. "ku syksyllä kantaa hiirej jälet niin kevväällä 

kantaa hirveä" (syys ja kevätjäiden erosta).

274. "ny on kuraiset tiet vähän kapahtannee, 

on parempi kulkee" (teiden jäätyminen).

275. "siäl ov vähä kapahtanu yällä" (kapahtanu 

eli kovettunut, vrt. kapakala).

276. "kyl siel nyt o aika kapakka keli" (aamuinen 

pakkaskeli).

277. "on nii kapakka kävellä jot miel iha tek lähtemää 

kylläilemmää" (pakkasen kuivattua maan, 
sadekauden päätös).

278. "kapakka ilma" (syyskapakat).

279. "ei olna näikää kapakkata muina uamuna" 

(kylmää ja kuivaa ilmaa).

280. "saapipa nähä eikö oo ensi yönä pakkane" 

(pakkasten odottaminen, keväällä toivotaan 

loppumista).

281. "on tämä syksynen kurakkokin ollu 

pakkasaamuina kapetuksissa" (kurakkojen 

jäätyminen).

282. "jos se yöllä karhauttaa jäähän" 

(karhauttaa jäähän, vrt. talvivuoden henki 

Karu, karhun talvinen hahmo, ilmestyy 

kesäisen hahmon hävitessä).

283. "kurarapakot karahti kuiviin" (talven tulon 

merkkejä).

284. "johaan ne läksvätten aamokarantehel" 

(aamuisella pakkaskelillä, ilmojen mukaan 

liikkuminen).

285. "yöllä on vetäny vähä karesta rapakon päälle" 

(karesta eli riitettä).

286. "ennen oli sellaisia karetsyksyjä ettei järvet 

jäätyneel laule" (laule eli kauttaaltaan, 

karetsyksyt).

287. "on sitä lehttee muassa karhonnaan" 

(lehtien peittämä maa).

288. "lehet karajaa jo" (karajaa eli karisee, 

syksyn ihmeitä).

289. "ennen hoki vanahat pitkäksi kevvääksi sitä 

lehen karisua, syksyllä lehem piti varraen karistan 

niin äkäsestik kesä tuli" (lehtien karisemisesta 

ennustaminen, vrt. vuodenvaihde).

290. "joks sie luulet näihe lummii käyvä kestämää" 

(kestävien lumien toivominen).

291. "syksyl ko on yks karitsa talv, ni keyvääl on 

ain kaks karitsaa talvee" (karitsatalvi=lyhyt  

lumipeitteinen kylmä kausi).

292. "se varmasti karkenee ilma ja tullee talvi vielä" 

(karkenee eli kylmenee).

293. "mätäkuun ilmat on tympäisevii keskisuvei 

jälkeen ennein ku syksy sen taas karaisee" 

(tympäisevä mätäkuu).

294. "linnut on niin karkkahia leheren varisemas" 

(karkkahia eli arkoja).

295. "yöllä karkian aikana" (karkian eli yöpakkasen, 

vrt. kahun).

296. "karkko köyriksi tapettiin" (karkko=vuonimaton 

tai kerran vuoninut lammas, köyri=kekri).

297. "tahtoo paetahihasillaa tuntuva iha karmakkaalta" 

(karmakkaalta eli kylmältä, vaatteiden lisääminen).

298. "vilulla karpasoo" (puistattaa).

299. "syksyllä kun ol vessatteita ja välillä sittä aina 

pakkasella karpas nin se ves jiäty muan suonii" 
(karpas eli pakasti, vrt. karpalo).

300. "karpalevesel tällättii posket nii punaseks" 

(värjättiin posket karpalovedellä, jokaisella perheellä 

omat tapansa).

301. "sillon karpakkakelit kun tiet on niljakalla" 

(jäinen ja lumeton keli).

302. "ropakom pääl o yäl tulluk karppa" (ropakon

=kuralätäkön, karppa=riite).

303. "sen jälkhen tuliki ruskanaika ja kaikki mettänvilja 

karppaantui havumethin" (mettänvilja=eläimet,

karppaantui=kaikkosi).

304. "se on nyn nii jolejaa, että oikei karsi käsvarrest" 

(joleaa eli koleaa, sienessä käydessämme).

305. "lätäkökki on kaikki rousteikolla, niin että karske 

vain käypi, kun märillä mailla kulukeepi" (yöpakkasten 

jälkeen).

306. "vähä jäänkarsketta oli ko vähä kylmäähti" 

(rantojen jäätyminen).

307. "pimmeenä aekana immeinen on karskilla peällä" 

(karskilla eli aralla, ihmisten ja eläinten 

yhenlaisuudesta).

308. "syksylä ku o kosteita ilemoja tulloo kartej jiäle, 

sillo ei livetä" (karte eli karkea jää).

309. "karu syksy" (räntäinen, vrt. kylmä,

talvenvuodenhaltija Karu).

310. "kyllä se on tuon kieräj jeän aekana hyvä 

karruuttooj järvee suoraan" (kierän=lumettoman 

ja sileän jään, liikkeen aikaa).

311. "vartoo nyn nin kauvan kun ilma karvahtaa" 

(kylmenee, hiihtokelejä odottavalle).

312. "on siälä pikkuriikusen karvahtanu, ei juur eikä 

juur tallukkaat kastu" (karvahtanu eli kylmennyt, 
märästä maasta kuivaan).

313. "syksynen mua on karvasemp" (lehtinen, 

roskainen).

314. "syksylä pallaa aarnivalkeita, niisä on vanhoja kassoja" 

(kassoja eli kätköjä, vrt. virvatulet).

315. "ku se mikkeliksi lehti putoaa ni se tullee 

parempi kesä parempi kasvantikesä" (vieraat 

mikkelit, oma lehtien putoaminen).

316. "katajatoar tehtii ain mikkelipäiväks" 

(katajanmarjoilla maustettu kalja).

317. "syksyine ilma ei kasvata eikä jouvuta" 

(hidastamisen aikaa).

318. "näin syksyllä ko se on tuo meri katala" 

(meren tuntijat).

319. "ensimäisest kattohallast on viis viikkoo talvee" 

(katon kuuraan peittävästä hallasta).

320. "voipihan se ruvetat tätä lehttee kylymmeek 

kattuuttammaan" (kylmämään puiden lehtiä, 
ensimmäisenä jäätyvät kohdat).

321. "kauvvallinen soaje ko tulloo, sit se valluu ves 

vakkoohen" (kauallinen sade, sadekuu).

322. "ei sielä nyj justii sajakkaav vaan kyllä sielä 

vähä vettä kaunailee" (kaunailee eli ripottelee 

harvakseen).

323. "joha se kaosko sammal sillon kum minä mänin" 

(kaosko eli karskui, jäätynyt sammal).

324. "kun kerkkesis elok kavejoittema ennenku 

alkavas suures satte" (suurten sateiden alkaminen).

325. "siell on niin kova kavekel" (aamuinen 

pakkaskeli, vrt. kuun kaveet).

326. "on se vähän tuota lumem pinttoo kavettanna, 

jo siinä suksella piässöö" (kavettanna eli kovettanut, 

suksikelien alkaminen).

327. "kavetti yöllä sev verraj jotta ol parempi kulukee" 

(kavetti maan, kuka).

328. "ensmäenel lumsajej jos käö oamusella, nuorija 

kuoloo, jos iltasella sattaa niiv vanahoja" (ensilumista 

ennustaminen, talvi=kuoleman aikaa).

329. "köyrinä ol kaikellaist kekkerii" (köyrinä eli 

kekrinä).

330. "ken on kekrin sorriist, hiä suap viel sinä vuon 

sulhasen" (käyttäytyy soreasti, naimaonneen 

yhistäminen).

331. "kesee keyriin, syystä jouluun, joululta vasta 

talavi taksahtaa" (kekri=kesän ja syksyn välissä, 

joulu=syksyn ja talven välissä).

332. "mitenkä sinä keskev vuuvven keyrim piit" 

(kekrin alkuperää, vuoden päättymisen 

ajankohta).

333. "ne ol keorii jo kästet siivottu, keorii ne pit 

ollak kaekki tyyni siivottu" (pellavat ja hamput, 

siivottuna kekriksi).

334. "se on siinä köyri seotuu, mitenkä ves kylömenöö 

niim muikku kuttoo sitä myöte" (veen kylmeneminen,

muikun kutu).

335. "keori mennä kellottaa, joulu tulla jollottaa" 

(eläviä olentoja, vrt. kekripukki, joulupukki).

336. "koko päevän se ruokapöytä oli korjoomatak 

kekrinä" (sukulaisten henkien ruokkiminen).

337. "parempi on kerran kekriä pittää ku iankaiken 

ilman olla" (sanonta).

338. "Uimmilam pualel polttivatten köyrii hyvin usein, 

kun on Kymijoki välii, ainna siin lekkos lokakuussa 

ne suuret köyritulet" (lokakuussa poltetut köyritulet).

339. "köyri köykyttelee maan alla maukuttelee" 

(maan alla elävä olento, vrt. maahan yhistetyt 

sadonkorjuuhenget, maan koloissa piileskelevä 

halla).

340. "jo kekrin sarvet näkkyy" (sarvekas olento).

341. "se köyry tullee ja viepi tulijärffen" (vie

tulijärveen).

342. "rajusen ilmam matkassa on köyryjä net ne 

muka oikeer röpäköivät" (rajuilman matkassa 

liikkuvat köyryt, vrt. syysmyrskyt).

343. "köyry hänen tiesi" (köyry tiesi, 

vrt. kekri vieköön).

344. "joka viimisemmäks makas se ol viikon köyri ja 

joka yl viikom makas viimiseks se ol vualen köyri" 
(kekrin käytöksestä ennustetaan, vaikuttaa koko 

vuoteen).

345. "sit juastah pois, kuka jää köyriks" 

(köyritulilta palattaessa).

346. "köyriä ne parahitet tääl on kylyväny" 

(loppusyksystä kylvettyä ruista).

347. "kekritär kaulan puristaa, jos yks vyihti vuan 

or rihmoo" (kehrättynä kekriin mennessä).

348. "talovväki läks kylypemmääj, jotta keyrriitär 

piäs syömmäär rauhassa" (talonväen kylpiessä 

syövä henkiolento).

349. "se keyrriittärellel laetto ne ruuvat, tuvam 

pöyvvällen" (tuvassa kestittäminen).

350. "köyriättäriä kuluki talosta talloon hupia ehtimässä" 

(köyrittäriksi pukeutuneita nuoria).

351. "köyritär" (kekriaamun ensimmäinen vieras).

352. "keyrin eillä kaikki keikelehttäät" (putoilee, 

enteiden aikaa).

353. "syksynen suuri koakku kevääksi keijahtaa" 

(vuodenaikojen yhteydestä, syksyn tapahtumien 

uskotaan vaikuttavan kevääseen).

354. "jää keinus vähä kovi, ku se o viäl nii ohkast" 

(ohkaiset syysjäät).

355. "passaa sitä keuria keklittää ku ei päivää kuulukkaa" 

(kuulu päivää, vuoden pimeintä aikaa).

356. "paappas keoruamua vast mustia puita uunii" 

(tuolloin syntyy mustia karitsoja, yhteydessä

karjaan ja kevääseen).

357. "kööroamuna pit ennättees seehtemen kertoo 

syyvväp päevääm männessä" (köyrin eli kekrin 

aamuna).

358. "pittäähä ne pellavat tok enne köyrii koitella 

loukuttaa jot ei jäis köyrhurtiks" (syystöihin

yhistäminen).

359. "keörhönthä se ol" (talosta taloon kiertäneet 

keyrihöntät).

360. "köyrhönttämä" (haltija jolle jätettiin ruokaa 

kekriaamuksi).

361. "älä määp pihalle, keyrihönttämö tulloo" 

(keyrihöntällä pelottelemista).

362. "ken ei kerkii pellavasta keträtä enne keyrii, 

se o keyrhönttämö" (kehräämiseen yhistäminen).

363. "kekrhönttösile laetettii enne aekaa puurova" 

(hönttösien ruokkiminen).

364. "köyriilta karjan kokuaa" (kokoaa karjan, 

vrt. keväinen laitumelle laskeminen).

365. "naarispaistikkaita, ja köörikokkelia" 

(laitettiin kekrinä).

366. "keyrkurki" (vrt. obinugrilaisten 

karhupäiville saapuvat eläinhahmoiset 

haltijat).

367. "se oli kekrikurkko, sitä se keänteli peätään 

etteempäen ja taakseppäen heilutteli ja kallisteli 

vaekka millä laella" (kekrikurko, haltijoiksi

pukeutuminen, vrt. kurki).

368. "keurkuula ku jät tuva kylömillee" 

(keurikuulla, loka vai marras).

369. "jos se kekrkuun kiäntää pohosista kyllä se 

sillo marjakuun kiäntää etelästä" (kekrikuun 

ja marjakuun yhteydestä).

370. "köyrykuut kum pääsis ni kyllä sitä sittep 

päriää, valosamat ajat tullee" (pimeästä valoon, 

maasta lumeen).

371. "mut köyrileimui näky mones paikas" 

(köyrileimuja eli kekritulia).

372. "ku kokolt tultii, ni hypättii kilpaa pois ja joka 

viimmeseks jäi, se tul siit köyrivaariks tah köyrimuoriks" 

(kekrikokolta tultaessa).

373. "kekrimörkköä kestittii" (kekrinä liikkuvaa 

henkiolentoa, vrt. mörkö=karhu).

374. "köyrimörkö" (kekrin ensimmäinen 

vieras).

375. "kekrimöykäriksi sanottiin sitä joka kekrinä möykki 

ja möykäröe" (möykkää pitävät henkiolennot).

376. "köyrinalusviikolla mek kävimmä viimeks sulavveen 

aikana kalasa" (vesien jäätyminen).

377. "ei kestä keyristä päivää" (keyristä päivää, 

lyhyttä syyspäivää).

378. "keurimpyhä aekana män siikalohi" (verkkoon, 

siian kutu).

379. "kekrin sarvet pallaa" (sanottiin kierrettäessä 

taloa päresoihdun kanssa).

380. "kesätöihe peäl piettii keyrpoalit" (keyripaalit 

eli juhlat, kesätöiden lopetus).

381. "tappoha ne lampaa keorpaestiksee" (ne 

tappo, keurin tavat=talollisten tapoja).

382. "tääll ol viel pari vuotta eloss yks mies, 

joka vei köyripuuroo saunampattaalle" 

(saunan haltijoille, vrt. volgan kansojen 

veestä saunaan saapuvat henget).

383. "köyritär kulukena köyrpäevänä puihel 

latvoen tasalle, ja sanona, vuos tuohonnii tulukoo, 

savu tuostaen näkkyy" (puiden latvojen tasalla 

kulkeva haltija, yhistetään vuoden vaihtumiseen).

384. "vaekka kuim paljo oes vierasta käönnä 

keöripäevänä" (kaikki syötettiin).

385. "aena keoriks tapettii keorpässi, vuosikas, 

yl talave elänyt se se tapettii" (tapettiin keuripässi, 

vrt. syysuhri).

386. "keursuntain palvelijat muuttiit" (palvelijoiden 

muuttopäivä, vuodeksi tehdyt sopimukset).

387. "köyrtalakkuna syötiih het kum päevä valakes" 

(sormin syöty kuiva talkkunapuuro).

388. "kekrittäjär reikä" (haltijan uhripaikka saunan 

oven pihtipuolisessa).

389. "kelepaapa kekriä kekrittää vaikkei päivää 

kuulukkaan" (päivätön juhla).

390. "silloi poltetah olkii ja pehkui, nyt tollaist pahnaa, 

mäjil ja teillä ja pelloil, köyritulii" (köyritulien paikkoja).

391. "myä paimenet tehtih se köyrituli" (mille 

haltijalle, vrt. tuli välittäjänä).

392. "saespa nähäm minkälaenen kekritöytijjäenen 

tuo tullee" (kekriaamun ensimmäinen vieras, 
pidettiin haltijan hahmona).

393. "köyryukon" (uskottiin sammuttavan 

kekritulet).

394. "lämmitetään aikaiseen, että ei ehdi köyriukko 

tulla" (kekrisauna, vrt. haltijoille lämmittäminen).

395. "köyrivaari, köyrivaari, jo kokkos palaa" 

(huudettiin kekritulilta palattaessa, haltijoille 

sytytetyt tulet).

396. "joka kaikki kekrit kekrii, se kaikki näljät näköö" 

(kekrit eli juhlat, vrt. kekkerit).

397. "köyrinä laettaneet ruuvvat, että köyrijäeset 

tulloo yöllä syömään" (köyrijäisten syöttäminen,

vrt. sukulaisten henkien).

398. "kekriäenen tul ja rupes uunia koatamaan" 

(jos ei ruokittu, taloissa kiertäneet naamioituneet 

henkiolennot).

399. "kekriämmit" (vrt. ukot, mies ja 

naispuolisia).

400. "syksyrusko suveks, kevätrusko keleiks" 

(suveks=lämmintä syksyä, keleiks=suksi 

tai rekikeleiksi).

401. "jää on kelinnä kun ei o yhtiäl lunta" 

(kelinnä, liukas ja lumeton).

402. "jeä on kelillä" (kelijäät, tarpeeksi vahvat 

liikkumiseen).

403. "kelijäillä ajeltiin" (lumettomalla ja sileällä 

syysjäällä).

404. "se ol kelijeänä, kiiltävänä jeänä" (kiiltävät 

kelijäät).

405. "syksy tuloo ku lehtipuut rupiaa kellahtamahan" 

(lehtien kellahtaminen).

406. "kellaskoittaa" (puiden lehtiä, syksyinen 

sumusade).

407. "on niin kuivoo, että puihin lehet kellaskootuu 

ennen aekojaa" (luonnossa kaikella aikansa, 

väärään aikaan tapahtumista oudoksutaan).

408. "lehti lakastuu puista jo kun alkaa kellehtyy" 

(lehtien lakastuminen).

409. "leht kellettyy" (syksyn värejä).

410. "puist lehet ko kellettuut ja karisoot" 

(kellettyy ja karisee).

411. "kerta kekrrie pitteäj ja toesen kerran kellistellä" 

(kerran ja toisen, vrt. kaksi vuodenvaihdetta).

412. "ku vuuve työtä tekköö kellitelle keyriisä viettää" 

(palkinto vuoden töistä, vrt. kesävuoden).

413. "jäähän tulee semmosia kellokkeita" 

(kellokkeita eli ilmakuplia).

414. "kaislankellosten jälkiän" (kaislojen jäätymisestä 

ison järven jäätymiseen, kesti neljä viikkoa).

415. "jeä on niih huonoa vielä, ettei siinä oo kun 

kelemu voa veen peällä" (kelmu veen päällä, 

jäätymisen tarkkaileminen).

416. "keltalehen aikana" (saa kalaa, vrt. keltalehen 

kuussa, ajat ja kuut).

417. "nilippua alakaa olla" (nilppua eli liukkaita 

kelejä).

418. "talavi tul kesäkenttuihen" (kenttuihen 

eli vaatteisiin, kaksi vuodenaikaa=kahdet 

vaatteet).

419. "syksyl o ves kerkiää" (kerkiää, herkkää 

aaltoilemaan).

420. "jeän kermettä näkkyy olovan tuossai meijän lahessa" 

(kermettä eli riitettä, lahtien jäätyminen).

421. "ol jo piän jään kermi veren pääl" (vesien 

jäätyminen, rantalaisten vuodenvaihde).

422. "täsä kerrallisna syksynä kävin siälä heitolla" 

(heittämässä verkkoja).

423. "kekrinä maat sulina" (kekrin ajoituksesta).

424. "yäll oli pakkanej ja jää tuli miehenkestoksi" 

(omat mitat, vrt. naisen, lapsen).

425. "jos om pari kolomet tämmöstä pakkasvuorokautta 

niij järviss oo jää" (jäätietäjät).

426. "jos vaan talvi lehtien läpi tulee, nin ei ol pitkä 

kesä sillon" (talven tulosta ennustaminen, 
yhteydessä kesään).

427. "on viel nii suojat ilmat, ettei kesälkää ollu 

näi suojaa" (suojat eli lämpimät).

428. "jos kellasttuu lehti syksyllä eikä tahoip puota, 

sittä kahessa vuorokaovessa puttoo puhtaaks, 

nin tuota paksusta hangesta ov viikossa kesä" 

(lehtien putoamisesta ennustaminen).

429. "kyllä nyt ei tiijät talavem pittuuvesta kun 

jouluun asti oli kesseä" (jouluun asti kesää, 

kesä=mustan maan aika).

430. "sie lopen tulit viel kesäsilläis vaikka jo on 

näin kylmä syksy" (kesäsilläis eli kesävaatteissa).

431. "kesähynthet on vain päällä ei sitä tarkene 

näin vesisathella ja pohjastuulella" (kesähynthet 

eli vaatteet, vrt. hynttyyt).

432. "kesäkeli loppu" (meren jäätyessä, 

kesä=sulan veen aika).

433. "talv tulluo, tappoapkii miut iha kesäkelties" 

(tapaa kesäkelteissä, vrt. kelteisillään).

434. "sillä ejj oum muuta ku kesäkelteet piälä" 

(kelteet eli vaatteet, vrt. vaatteiden pitäminen 

toisena ihona).

435. "no Simon se tapas talvi taas kesäkelteisillää" 

(talven yllättämät).

436. "ei tuallaasis kesäkeltuuh ny enää tarkene" 

(vaatteiden lisääminen).

437. "kesäkeltut sivuhu ja talavikarva päälle" 

(kesäkeltuista talvikarvaan).

438. "ilimat kylymennöö jo, vilulla roapassoo 

näen kesäkenttuissa" (ilmojen kylmeneminen).

439. "talavi tuli ja min olin vielä kesäketenheisä, 

aijoin paleltua" (kesästä talveen, vrt. syksyyn).

440. "ei viel soaa mennä jeäälle, ehä siel viel 

oo ko ohva kettu jeäätä" (ohva=ohut, kettu=iho, 

kerros).

441. "jeän ketveleitä" (palasia).

442. "se ol päiväl käyttäntkii jäätä, ko se merel käytti 

ain jäätä syksyaikan" (käyttänyt eli liikuttanut, 
jolloin jää ei kestänyt illalla).

443. "kyllä se jää kestää kävellä ku kevität itteäs" 

(kevität eli kevennät itseäsi, jaat painoasi 

leveämmälle).

444. "käytiin syksyn kevväimin" (syksyin keväisin, 

liikkeen ajat).

445. "suvvee syksyrusko, kevätrusko pakkasta" 

(suvvee eli lämmintä, suvi=pakkasen vastakohta).

446. "se kantamham pakkas kivhen" (kiven kantava 

jää, vrt. miehen).

447. "jos jaka aikan aurinko paistaa, tulie kevätpouta" 

(jakoaikana, marraskuun alussa, yhistetään kevään 

ilmoihin).

448. "ei piläj jaka aikan sotkeman, ei tappumen ääntä 

kuuleman eikä elävää tappaman, sanovat että siit sulet 

hätöittää, jos silloi tappaa" (sotkea pyykkiä tai tappaa 

eläimiä, arjen vastakohtaa).

449. "mää oli seoranu jakoajast, et lopu vuat om märkkä" 

(seurannut jakoajasta, loppuvuoden ilmoja).

450. "se jakoaikahan se oli semmonen, sitä pilettiiv 

vaarallisena" (vrt. henkien aikana, jako aika=vuosien 

väliin jäävä aika).

451. "köyrin seovussa, jakoaekana" (kekri 

ja jakoaika).

452. "jakopäivist katottiin koko suven ilmat" 

(katottiin eli ennustettiin).

453. "jakoöinnä niit taikoi tehtii" (tehtiin taikoja, 

vrt. toinen vuodenvaihde).

454. "oikehin ko on pikimusta pilikkosen pimijä 

syysyö, niin saapi kulukija ihan jalakakopelolla" 

(pimeät syysyöt).

455. "jalkakova" (jäätynyt jänkä).

456. "jalkamiehenjää" (ohut syys tai kevätjää, 

jalkamiehen kantava).

457. "kyl siäl ny vaa vettyvä paremakki jalkverha, 

se tiä o nii floskane" (loskanen).

458. "kyl toi loska jalkumia kyselie" (jalkumia 

eli kenkiä).

459. "täyty katto jalkuksekki reeran, kun talvi tule" 

(jalkukset=jalkineet, reeran=kuntoon).

460. "vain kyllähän se siitä vähitellen talaveksii jantuu" 

(jantuu talveksi, vrt. jantunen).

461. "jos sattaa, ni sit kevätpuol sattaa kannopäähä 

monta jatkoo" (syyskuussa satavasta lumesta, 
yhteydessä kevääseen).

462. "pittää jaohatuttoot talakkunaksia kööriks" 

(kööriks eli kekriksi, vrt. koori, kouri).

463. "sie tulit kesäsilläis vaikka jo on näin kylmä" 

(kesäsilläis eli kesävaatteissa, kesän jatkumista 

toivovat).

464. "jokohän nys sittet tulee talavi vaim minkä tekee" 

(elävä olento).

465. "me olimma niin, hiliasee että se pani jo jojej jäähän" 

(joen jäähän, saaressa ollessamme).

466. "jossae paekon on vielä sula järvi" (vrt. lähteet,

virtapaikat).

467. "mätäkuu joko tulena pallaa taikka vetenä vallaa" 

(mätäkuu eli lokakuu, vetinen kuu).

468. "mitähää ilmaa siit ny tulee ku nii jolahtelee" 

(jään äänistä ennustaminen).

469. "kyl siit taitaa syksy pijaan tulla kun ilmat on 

käinneet niin jolakoks" (jolakoks eli viileiksi).

470. "se o vissi syksym merkki ku ilmat jolamustuu" 

(ilmojen jolamustuminen).

471. "ei siäl viäl jäitä ollu, jotaah jolehii uiksentel" 

(pieniä jäänkappaleita).

472. "kon se ny viäl jonkuun päivän siin jolehtii, 

nii ei se kauvvoi kestä kon soon jäässä" (järvi 

jossa ajelehtii ohutta jäätä).

473. "jäät jolisee lunta päällee" (jolisee=ääntää,

pyytää, kaikki elää).

474. "ilmat on niij jolistunu, että taitaa ruveta talvettaan" 

(viilentynyt, tekemään talvea).

475. "syksy siint tulluo ko ilma jolistuu" (syksyn 

merkkejä).

476. "vaikka näij jolkat on nin ei o hallaa ollu" 

(jolkat ja hallat, halla=yöpakkanen).

477. "nyt o olt aika pitkält sellaista jollakkaa ilmaa" 

(syysjollakat).

478. "talavi tulloo, kun ilimat jo jolomistuvat" 

(talven tulon enteitä).

479. "kyllä on taas tiet jononhet" (jäätyneet, 

kovettuneet).

480. "tuommosta lumihyhmää veessä, siihen se sittä 

jonottuu jääksi" (hyhmästä jääksi).

481. "köyri mennä köntii, joulu tulla jontii" 

(eläviä olentoja, vrt. haltijoita).

482. "herrasväet jotka joukkoköyrie pittää, 

niitä juomakekkeriehän ne pittäät" (joukkokekriä,

isot eli vieraat tapahtumat).

483. "siittej joskus syksyllä kun sienet joutu" 

(sienien joutuminen).

484. "se on ensimmäij juhla" (kekri, vuoden 

ensimmäinen).

485. "ee sej juhlempana oop pietty" (kekriä, 

kuin muitakaan päiviä, pyhien paikallisesta 

luonteesta).

486. "se jukertu kovaksi" (maa syksyllä).

487. "mei pojat joka jumalan syksy jouruttiin ajamaa" 

(jumalan syksy, jum=num=yksi luojahengistä).

488. "jo se alkaa jumomhaan jäitä kiinik ku se on riittonu" 

(vetänyt riitteeseen, vrt. riitta).

489. "juonneen köytteen, juonneen köytteen" 

(huudettiin muuttolinnuille, juonneen=jonoon).

490. "se röykyttää syysjylleilä rekeäki ku maantiestä 

lähethäm pois" (syysjylleät=routaiset ja lumettomat 

kelit).

491. "syksylä kun ov vähä lunta, jyleän aikana, 

oh huono ajjaas" (reellä). 

492. "on niin jyleä ettei sitä saata kulkea ollenkhaan 

vähälä lumela" (jyleät tiet, vrt. jäiset).

493. "jylikki" (iljanteinen keli).

494. "kyllä se tänä syksynä moat syvältä jylitteä ku ei 

lunta tu" (jylitteä eli jäädyttää).

495. "joss ei se syksyl paukut taikka, jymises se jeä ni, 

sit se paukkuu keväil" (jäätietäjät).

496. "näin palhjaan maan aikana ku tullee tuomoset 

jymähtelevät pakkaset niin oikeimpa maata tärhäyttelee" 

(paljaan maan aika).

497. "rämppäs sen kaksöesej jeän pieniks palasiks" 

(kaksiöisen jään, öiden laskeminen).

498. "vaikka kangil ois jyssäyttännä, se ei kun kumahti" 

(jäätynyt suon pinta).

499. "viime yönä jiät pit hirveitä jytkäöksiä" 

(haljetessaan).

500. "yölä ol jo nii kova halla jotta mua pinta ol jo jähmeessä" 

(maan jähmettyminen).

501. "eikökähän se sua o niim paljo jo jähmettynny 

et siit ylitte pääsee" (soiden jähmettyminen, 

omat talvitiet).

502. "oli viime yönä pakkanen koska maa on jo jähmiää" 

(odotetut pakkaset, helpottaa liikkumista).

503. "se tulla jähnähti niin aikasin, että jääti maan" 

(talvi tulla jähnähti, vrt. pakkanen).

504. "kyllä nyt kylmiä jähyvää mua kovaks" (maa 

kovaksi, hallaöinä).

505. "nyy ovas sit tiäl liukkai kon tommost jäiliskä 

o viimäs yä satan" (jäiliskä, jäätä ja vettä).

506. "sitähän kuothin tuota, syksylä ajethin, jäkäläilima 

ko tuli semmonen usuilima vaim mutta ei kovin satanu" 

(usuilma eli sumusää, vrt. usva).

507. "syksyl tormu jälest rantakyllii ihmist käivät rannas 

haparii etsimäs" (haparii eli rantaan ajautuneita puita, 

syysmyrskyn jälkeen).

508. "sen tapast syksy ei ols sit jälkkemi ol" 

(poikkeavat syksyt, lämpimät vai kylmät).

509. "tuli näin lämmin tämä jäläkikesä" (jälkikesä, 

elokuun lopussa).

510. "ov vähäj jälymp ilima" (jälympi eli viileämpi, 

syyskuussa).

511. "yöllä moa jämäht jeähä" (ensimmäiset 

pakkasyöt).

512. "jos syksyllä oj jänishanget, nii kevväällä 

o hevoshanget" (jäniksen kantavat).

513. "ku oekia jänkkä noussee syksyllä lännelle, 

on kuus viikkua talavvee" (jänkkä=yhtenäinen 

pilvipeite, lännelle=läntiselle taivaalle).

514. "jokohan tuloo lunta, kun nuan rupiaa 

nostathon jänkiä taivhallen" (jänkiä=paksuja 

pilvimöhkäleitä, lumen toivojat).

515. "nyt on talaven jänkä taivaalla" (talven jänkä, 

lunta tuovat jänkäpilvet).

516. "syksyjänkä" (sumupilvistä).

517. "jänkäkelin aikana son paras koota net heinät 

suovista lathoin" (jänkäkelin aikana=jänkien jäädyttyä, 

maalliset ja taivaalliset jänkät).

518. "voi järietööntä kun om pimiä" (järjetön

pimeys).

519. "kylläpäs se o jäselikkö" (rosoiseksi jäätynyt 

kärrytie).

520. "ähäh, jopa se senthän jäskähti jäähän järvi" 

(järvien jäätyminen).

521. "se tuo soav kylm jätsäht kii tuoho moaha 

nii jot ei sitä siint irt hevil soa" (saavi jäätyi kiinni 

maahan).

522. "tänä syksynä alko aikasin jäyhät ilmat" 

(jäyhät eli kylmät, syksyjen erilaisuus,

vrt. vuodenaikojen pitäminen elävinä 

olentoina).

523. "on ihan muahista saetta, sattaa ihan jäähästään" 

(muahista eli pitkäaikaista, syyskuu=sadekuu).

524. "vähän on kylmempää tänäh, on nii ko maa 

olis jäykkää" (maan jäykistyminen).

525. "ottaa semmosej jäyskiäj jään" (jäyskiän 

eli kantavan, lumettomat syysjäät).

526. "oli jäätynyj jääksi pohojaa myöten" 

(lammikko).

527. "sillo pan aikasii jeähä" (kylmät syksyt).

528. "meil on jo jääs maa" (maan jäätyminen,

mieluisa asia).

529. "sanoovatten että kaksöiselle jäälle ajaavatten" 

(öiden laskeminen).

530. "syksystä jäätä ei niim pelätäv vaem monta 

se um pettäny" (pettäny eli vienyt, jään uhmaaminen
=veen uhmaamista).

531. "neljäs jeä on tässä järvessä tälles syksylle" 

(neljäs jää, pois sulavat jäät).

532. "kyllä siä nyk käy paikat liukkahaksi, 

kus sataa jeelettä" (jeelettä eli jäärettä, 

alijäähtynyttä vettä).

533. "viime yönä oli satanu jäärettä tiet kaljamalle" 

(jääreestä syntyvä kaljama, vrt. iljanne).

534. "kyllä se nyt jäätelee nuo veet kiini" 

(jäätelee veet kiinni, vrt. nenetsin ja=maa).

535. "alkanut taas jäätelemhääv vesiä" (talven 

tulon enteitä).

536. "jäätikköö" (sataa, jäätävää tihkua).

537. "jäärikköö" (jäistä tihkua).

538. "ol jeätiköllä tänäkis syksynä, ee se sullaam 

moahan satanna lunta" (maa jäätiköllä, 

ennen lumen tuloa).

539. "see on tul semmost jääriskä ja hyyret see verra 

ett ovak kaik kivekki liukka" (jääriskä ja hyyret, 

jääriskä=jäätihku).

540. "jo se rupes jäyttämhäj jokia" (jäytämään 

eli jäädyttämään).

541. "se om pakkanem menheenä vyönnä jääyttänny veet" 

(öisin liikkuva pakkanen).

542. "sinä syksyyn vaa satoi niiv varrai lumen ja se jäi 

maaha" (maahan jäävä lumi).

543. "oikeinks tää näin varahaiseeks jääp tää talvi" 

(lumien tullessa lokakuun lopulla).

544. "kuj jeäjäntäaekana jeäpi aokis se ov valvake" 

(jeäjäntäaekana=vesien jäätymisaikana, valvake
=sula paikka).

545. "jäärännestä sataa, puukkit tuulella oikeem 

marisoo kur rungot taipuu ja jääränneskuari samalla 

päästää oikeer rääkääsövän äänen" (jääränneskuari 

=jäätynyt puun kuori).

546. "sataa jäärännestä, puoli vuotta hallahan" 

(jäärännestä eli jäätävää tihkua).

547. "ei suinkoon ne enee uimah käy, sateet jählytti velen" 

(vesien jäähtyminen, uimakauden lopetus).

548. "siäll ov vähä jährähtäny, kunne vaan tulis yäks 

pakkanen" (jährähtäny eli jäähtynyt).

549. "niij jähähti huonehet että oli aamulla kylymä" 

(huoneiden jähähtäminen).

550. "ei oo ihmej jos lumen nakkovaa varsinnij jos 

jeähähtää vähäsen" (nakkaa lumen, kuka).

551. "silloi oj jo toisinaa jäähihelmää muikunkalastoksen 

aika" (ohutta jääriitettä, syyskudut).

552. "siäl oj jo hiukaj jäähillees" (järven pinta).

553. "jäähilettä sato" (hileiden aika).

554. "jäähilisettä siälä ny sataa, maaki o nii liposta jotta" 

(hilsettä eli hilettä).

555. "järven vesi alako ollaj jäähilseessä ja toesimpaikor 

riitossae" (hilseestä riitteeseen).

556. "siiessaje, jäähiluja sattaa" (siidesade, 

jäähiluja eli hileitä).

557. "jäähinne" (ohut riite, veen pinnalla,

vrt. hintelä).

558. "on se tuo mua jo niij jiähtynnä ettei siellä paljaej 

jalon kehtook kävellä" (maan jäähtyminen, 
paljasjalkaiset suomalaiset).

559. "jääjärvihin ko paistaa, sitte ei kesällä paista, 

se tullee kuostekkesä" (jääjärvihin=jääpeitteisiin järviin, 

kuostekkesä=pilvinen kesä).

560. "semmonej jääkeli oikeen" (jääkelit).

561. "on syksylläek kierie, hyvie jeäkelie" (kieriä 

eli hyvää jääkeliä).

562. "kyl siäl pakane on olluk, kosk o aika jääkire 

saavin pääl" (jääkire eli kuori).

563. "vesilaksot on jääkirees" (vesilaaksot).

564. "jääkirmi" (ohut jääkuori, vrt. kirmata).

565. "jääkkäisel tiel kelkka kulkoo hyväst" 

(kelkkakauden aloitus).

566. "meil on jo jääs maa" (maan jäätyminen, 

odotettu asia).

567. "sata jääliskät, ne ova semssi jäämpuikoi kun 

alas maahan tule" (jääliskät, jään puikkoja).

568. "ollaj jiälivulla" (jäälivulla eli iljanteella, 

vrt. livetä).

569. "tullaj jiälivulle" (jäälivulle, liukkaaseen 

kohtaan).

570. "ny sata vettä ja lunt ja jäätyvä yhte alastullesas, 

se o simmost jäälunt, oikken piiskalunt" (jäälunta

eli piiskalunta).

571. "jäämatkaa ajettiin kun ol ettei olluj järin tuiskui tie" 

(jäämatkaa, omat talvitiet).

572. "routa nostoa syksyllä jeäneolasia" 

(routa nostaa, elävä olento).

573. "semmosta hiennoa jeänhilettäpä alakkaa 

jo ollav veim peällä" (hileiden aika).

574. "jäänhiloo" (sataa, vrt. räntää).

575. "se purastaa, ihestään tunkoo vesisestä moasta 

porojeätä, jeänhilvettä" (purastaa, tunkee porojäätä, 

jäänhilvettä, vrt. kahvinporot).

576. "joki on vasta ohkases jäänhyrelmäs ei sinne 

viäl ol menost" (jäänhydelmässä, vrt. hyy).

577. "ko jäätyy syksyllä kö om märkä maa niin 

tulee jäänkahelmahan heinä" (jäänkahelmahan 

eli kuuraan).

578. "keli on sellaasta jäänilijakkaa" 

(niljakkaa eli iljannetta).

579. "vesi oli oikein jäänkaherassa" (kaherassa 

eli hyyssä, hallayönä, vrt. kahu).

580. "ves oj jeänkahmeessa, kun se oj jo vähä 

hyyvvöstännä" (kahmeessa, hyytynyt,

vrt. kahmia, kohme).

581. "siä on satanut jään kaletta" (kaletta eli 

jäädettä, vrt. kale).

582. "ov vähäj jeänkalmoa peällä" (jäänkalmaa, 

maan päällä).

583. "ei ollul lunta mutta oli semmonej jäänkalto 

tiällä" (jäänkalto, vrt. käydä kaltoin).

584. "jäänkalttoo" (liukasta jäätikköä).

585. "siin kartnol ol simmost ohkast jäänkalvo ja 

mää meni selkiteseljäläs niet pläiskät" (kartanolla 

eli pihalla, mustan jään aika).

586. "verem pääl ol huameltam pien jäänkalvo joh" 

(aamulla, jäänkalvo).

587. "ol jäänkarppa verem pääl" (jäänkarppaa, 

ohutta jäätä).

588. "verem pääl on tullus semmonej jäänkermi" 

(ohut jääkerros, vrt. kerma).

589. "on siellä ollu yöllä kokomoonen pakkaanen 

kus saviprunniki oli jäänkitees" (savimaa 

jäänkiteessä).

590. "vesi vaan oj jäänkirees kun on niin kylymä" 

(kire=ohut jääkuori, vrt. kirsi).

591. "tänä aamuna oli jo jäänkirttä vesilaksoos" 

(kirttä eli kuorta).

592. "ov vetänyj jäänkirtehe" (järven, 

talven tulon merkkejä).

593. "kura oj jo hiukaj jäänkontasa, semmosta 

kylmänkankeeta" (kura jäänkontassa).

594. "on siinä ohuj jäänkopannem melekeej joka 

paikassa" (ojassa, kopanne=kuori).

595. "ov vallan yhressä jäänkröntteessä kun on 

tommosta siloo satanu koko päivän" (siloo=jäätyvää 

räntää, syksyn ilmoja).

596. "siellä on maa jään rahheessa" (ensimmäisten 

hallojen jälkeen, vrt. raahe, raahata).

597. "mitä siel ov vähäj jäärriitettä niin se ei 

paljom merkitte, sulaks minä sit viel sanosin" 

(sulasta riitteeseen).

598. "sev verran oli yällä kylymänny että aamulla 

oli rapakoisa vähäj jäärriittaa" (jään riittaa, 

vrt. riitta=riitteen aikaan syntynyt).

599. "ol nii kova pakkain että hyys jo, ku märkää 

verkkoo pit ottaaj järvest, nii jäänsilettä ol kämmenes" 

(hyysi vettä, syysverkoilla oltaessa).

600. "jään siloo" (jäätävää sadetta).

601. "on kelikil liukas kun on satanuj jäänsilloo" 

(jäistä räntää).

602. "siel on satanuj jeensylämmiä" (jäänsydämiä, 

pieniä ja pehmeitä lumirakeita).

603. "sattaa jiäsyväntä" (syksyn ihmeitä).

604. "alakaa siellä ilima vissiin kylymetä kus sataa 

jo sellaista jäänsyväntä" (jääsydänten aika).

605. "kyl järvi pian jeätyy kun kaisloin tul jo 

kolmannet jeäpallot" (kaislojen jäätymisestä 

ennustaminen).

606. "ko jäähä lyä, nii siit tle kaunei jääporei" 

(jääporeita, vrt. pori).

607. "siin ol jo sellaista jeäriitettä peäl" 

(riitteen aika).

608. "viime yön jo löi järven jääriitteesee" 

(löi järven riitteeseen, kuka).

609. "jääriittehet on jo puteisaki" (puteissa 

eli lätäköissä).

610. "jääriitto vahavenee sitä myöjen ku pakkastaa" 

(jääriitto, vrt. liitto).

611. "jääryyvve" (jääksi ryytynyt räntä,

vrt. rypeä).

612. "sielä sattaa jiäsiitettä" (siitettä eli sadetta,

vrt. siitepöly).

613. "kyllä sitä tulee kelit liukkasiks, kun tommosta 

jääsiloo sataa" (jäistä sadetta).

614. "sattaa semmosta jääsilua" (silun aika).

615. "ei hirvii viel merele männä, ei siel uo ko se jäätaale" 

(ohut jääkerros).

616. "oj jo suppuu ja jäätapet siäl rannol niin" 

(vaikeuttaa ruuhen melomista, suppuu=hyhmää, 
jäätapet=ohutta jäätä).

617. "sai astuu ruoskuttoa jeätikälläki" (astuu 

rouskuttaa jäätiköllä).

618. "pihamua on ihan jiätikällä" (pihamaa 

jäätikällä, vrt. kartano).

619. "sillee jiätikkä" (sileät jäätiköt).

620. "se kun tuo kenttä oli ihaj jiätikkätä" 

(jäätyvät kotakentät).

621. "tiet oj jeätikällä" (jään aika).

622. "usvovaahan se jeätikkä vieläek kun sattaa" 

(usvovaa eli nostaa usvaa).

623. "jäätikköö" (sataa, jäätävää tihkua).

624. "ol jeätiköllä tänäkis syksynä, ee se sullaam 

moahan satanna lunta" (sulasta maasta jäätikköön,
jäätiköstä lumeen).

625. "voe hyvänen aeka ku oli, kuura, toesina 

oamuna siellä suolla" (kuuran aika).

626. "eätty moa" (eätty eli jäätynyt).

627. "se ain jo iättyy moa" (iättyy, jää=ää).

628. "siel alkaa jo rantoi vähä jäättää" 

(jään ystävät).

629. "kaik rannat oltii silleest jäättänneet" 

(jäätyneet sileesti, vrt. tyynellä).

630. "kun kolmek kertaa or ruako helmi kaulassa, 

pitäs järvet jäätymä" (ruokojen jäätymisestä 

ennustaminen).

631. "maa repee syksyllä kun se jäätyy" (maan 

repeäminen).

632. "usjast jäätyy Saimas enne" (kivijärveä, 

hitaasti jäätyvät järvet).

633. "järvviij jiättyytä eijj ous suatu kalloo" 

(kalastuskauden lopetus).

634. "se tulloo röykkystä se jiä, ku se tuulela jiätyy" 

(järven jäästä).

635. "äkkikylymä tuli ku puut jäävythin vesihernheishin" 

(puiden jäätyminen).

636. "tuota jiätynyttä tuhhuuttaa joka päivä" 

(jäätynyttä tihkua).

637. "jäätäjä" (jäätävä sade).

638. "ny eijj o ollukkah nuijakalajäätä, syksyl jääs 

ja siit sato lumehhyhmää" (jää peittyi lumenhyhmään, 

jokainen syksy erilainen).

639. "ku se jiätäs tuo suo" (jäätäisi suon, talviteiden 

odottajat).

640. "jokkoon tuo viimme yönä jeäti senniis salame" 

(jääti senkin salmen, virtakohdat).

641. "ne o syksyist allot viel sellaisia jöykeitä, 

ne välei tuluot veniest siseä" (veneeseen sisään, 

eläviä olentoja).

642. "kohta ei ook kun kaks pimmeetä vastakkaa" 

(vuoden pimein aika).

643. "päält sulatta päivällä, yöllä siiz jälle kahnaja kovaks" 

(maanpinnan, syksy ja kevät=yhenlaisia).

644. "vettää ilman nii kajakaaks jot voip tulla yöks 

pakkane" (kajakkaaks eli selkeäksi).

645. "veti ilman nin kajeeks, taitee yällä pakastaa" 

(ilmojen tuntijat).

646. "tois syksynä ol, jotta livetti kankkaat, marjoja, 

välleen sieltä takkasak kuapas" (taakkansa kaapasi, 
marjaisat syksyt).

647. "kyl stä kaaputust on koko päävän tullu mut 

ei mittä sentä maas näy" (kaaputusta eli hienoa 

lunta).

648. "kaarnankalistajaaset" (kaarnaa kalistavat 

syystuulet).

649. "moa oj jeän kahheessa jo, siitä tulloo talavi" 

(talven tulon merkkejä).

650. "on se nyv vähä kaheeta" (kaheeta eli jäistä 

keliä).

651. "kylmetyn kahea vesi" (kylmetyn eli

jäätynyt).

652. "siel om mua kahelmassa iha" (kahelmassa

eli jäässä).

653. "oli jäänkahelmasa rannat ja ne meni uimaha" 

(avantouinnin myöhäisestä alkuperästä, virtakohdissa 
voi olla vanhempaa perinnettä).

654. "menneen yänä on hiukan kaheltanu" 

(kylmennyt, jäätänyt).

655. "kylä tämä pakkanen pian kaheltaa nevoja" 

(nevojen kaheltuminen).

656. "syksyllä kum maa rupee kaheltuun" 

(pidetään syksyyn kuuluvana, vrt. lumen tuloon 

yhistetty talvi).

657. "on ollu yällä vähä pakkasta, kun on ruahon 

kaheraav vetäny" (kaheraan eli huuruun).

658. "ko jotta jäänkilet jottan kaherma ens tul mut 

nem meniväk kaik sen tiän ko se etellännest rupes 

tuulema" (kiteet ja kahermat sulattava etelätuuli).

659. "maa on kahertunnu" (sulasta kaheraan).

660. "on siä sev verran ollu kylymästä, että vähä om 

maa kahetoksis ja kohomettunu" (maa kahetoksissa, 

kohmettunut).

661. "yällä taitaa vähä kahistaa" (pakastaa, kylmetä,

vrt. kahu=pakkasen haltija).

662. "liakot on siksi kahamassa, että juuri miehen kantaa" 

(liakot=lätäköt, kahamassa=jäässä).

663. "alakaa maa olla jo jään kahamasa" (lokakuun 

alussa, vrt. kahmakuu).

664. "jään kahmetta on taas ja on hyvä keli" 

(kahmeen ystävät).

665. "on siellä tiellä nyt jiän kahmetta" (ohutta 

jäätä).

666. "nii o olt yöl pakkane jot kaik o kahmont jiä kahmiehe" 

(jään kahmeeseen, kuka).

667. "se ol tänä uamunakkii mua jo vahvast kahmeellaa" 

(maan kahmettuminen).

668. "ol ruohot kahmeita tois uana" (uana eli 

aamuna, vrt. aa-sielu).

669. "ilima oj jo niiv vilu, jotta jiähän kahmettaa" 

(kahmeen aika, vrt. kohmeen).

670. "niemekekkohtia se kahmettaa" (ensin

kahmettuvat kohdat).

671. "syksyl jällee ku maa kahmettu ja routa tuli" 

(kahmeesta routaan, vrt. saamelaisten ruta).

672. "jopahan on kahametuttanul liakot miehenkantaviksi" 

(liakot eli rapakot).

673. "pakkaine kahmii jo moata routoa" (kahmii 

maata, elävä olento).

674. "kunhan tuo järven jää kahmoo" (pääsemme 

pois saaresta, veneiden käytön paikallisuudesta, 

vrt. jään pyhänä pitäminen).

675. "likoja oj jo kahmonna, että kohta miehen kanttaa" 

(likoja eli lätäköitä).

676. "ol jo veskorvoon jiänhilettä kahmonna" 

(korvoon eli sankoon).

677. "heenikko jeässä kahmotti ja kasteh heenikossa jeäty" 

(heinikoiden jäätyminen).

678. "on tulluv vähän jeän kahmuva" (järveen).

679. "ku vähäsen kahnatutta, siis saota, hillessä tullo" 

(tulee hileeseen, veenpinta).

680. "on ollun niin kylmä, jotta maa on kahanettunu" 

(kylmän luoma kahne).

681. "illallaki jo tuntu ku sula maa alka kahneussa" 

(kahneussa eli jäätyä, iltakahneet).

682. "siä oj jo vähä kahostanu että aamulla taas 

on aika karmannes" (kahostanu=kylmennyt, 

karmannes=aamuinen pakkaskeli).

683. "on se vähän kahonu tien päälystää siksi että keliksi" 

(kahonu eli jäätänyt, keli=suksi tai rekikeli).

684. "siell on tosi kaalo, vaatek kahovaa päälle" 

(kaalo=kylmä, kahovaa=kangistuu, 

vaate=kangasvaate).

685. "kylymänempä s oli vyöllä, kum maa jo on kahonu" 

(yökylmät, maakahot).

686. "ei siäl oikken pakast ol ollu, mut ku vähä se on 

kahottanu senttä, että on pare huomeltta aja" 
(kaho ja pakkanen, vrt. yö ja päivä).

687. "se aoringon noustessa kuura noustak kahottaa, 

se pyssyy sittä puol oamuruppeemmoo" (kuura 

nousta kahottaa, pysyy aamupäivän).

688. "maa on kahottunu" (jäätynyt, yöllä).

689. "mennä yönnä on kahottunnu ett oj juuri jäätä 

ottanu veem pääle" (ensijäät).

690. "tul huomekkahul järve ylitten" (huomenekkahul 

eli aamukahulla, jäiden tuntijat).

691. "syksy ku tulloo nii maa alkaa kahhuu männä" 

(mennä kahuun, vrt. huuruun, kuuraan).

692. "syksyl ku noisoo kylmä tulemaa siis jo kahuttaa" 

(kahuttaa eli jäätää maata).

693. "hallahan tuo jo meillä kahhuutteli" 

(halla kahuutteli, elävä olento).

694. "syyspualellakkim maa ol kaik härmäs" 

(maa härmässä, härmä=harma).

695. "kun kaihentaa, niin koko päivän sattaa" 

(kaihentaa eli hämärtää).

696. "kaahentain kauvan sattaa" (pilvien

tuntijat).

697. "kaikenkaltasta syksyvä pittää nähäk" 

(hyvät ja huonot syksyt, vrt. kylmät ja lämpimät,

lyhyet ja pitkät).

698. "syksyllä kuv vähäj jeätää tuota moam pintaa" 

(maan jäätäminen, kuuluu syksyyn).

699. "ol sellain kaje syysaamu" (kaje eli kuulas, 

vrt. kajoisa).

700. "se on nuilla jokapäeväsillä satteella kastellu 

tuon moan märäks" (jokapäiväiset sateet, 
märän maan aika).

701. "se taas jolaht vähä niiko kylömemmäks" 

(ilmojen vaihtelut, vrt. kevät).

702. "sielähä on ilima jolahtana" (jolahtana

eli viilentynyt).

703. "pian se ilima jolahti" (elokuun alussa, 

aikaiset syksyt).

704. "kyllä on ves jolakkoo eikö tuo männe jiähä" 

(veestä jäähän).

705. "siäl on sit jolsa ilma, tuli oikeen vilu" 

(jolsa eli viileä).

706. "lisva om märän sekanev vesi ku jälä" 

(lisva=sohjo, hyhmä).

707. "järvi on jäpi jäässä" (jäpi jäässä, 

alkusointu).

708. "jäetä työnti aeka laella sejassa" (jäätä 

sateen seassa, loppusyksyn ilmoja).

709. "ves jähtyy kun yö tulia pitkäks" (vesi 

jäähtyy, yö tulee pitkäksi).

710. "maa on jo jäänkahnaas" (kahnassa 

eli kahassa, vrt. kahu).

711. "on yöl olt vähä pakkasta ko heinä on kahnes" 

(kahnes eli kuurassa).

712. "syyspilved om pimiembäd, sagielleh kävelläh" 

(kävelevät sakeina, liikkuu=elää).

713. "sienivihma tämä on, roih siendä" (sieniä 

kasvattava vihma).

714. "sumettau, sienivihm on hieno" (hienot 

sienivihmat, hiljalleen satavat).

715. "syvys tulou" (elävä olento).

716. "seä vilustuu sygyzellä" (sään vilustuminen).

717. "männyön sygyzen" (menneenä syksynä).

718. "tulien sygyzen" (tulevana syksynä).

719. "sygyzylöil ei himoita ni kunne kävvä" 

(käydä eli kävellä, paikalleen pysäyttävät 

syyspäivät).

720. "syyz on toittsi myöhäzembäh" (omien 

vuodenaikojen luonteesta, joka kerta eri aikaan,
vrt. keinotekoinen kalenterivuosi).

721. "syysty hätken oli" (oli hetken, kesän ja 

talven välissä).

722. "syvys kun tulou, bobampeät kukistuu" 

(kukanpäät, kesän lapsia).

723. "sygyzyks ottau" (ottaa syksyksi, tuntuu 

syksyiseltä).

724. "no sykysyini ilta oli, heäj jo alko väsyö" 

(väsyttävää aikaa).

725. "sygyzyhine seä" (syksyhinen, 

vrt. sysi).

726. "kalad on syväl sygyzes" (vrt. matalalla

kesällä).

727. "sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy" 

(näy silmän syvältä).

728. "moin om pimei, g ei nävy ni silmäs syvätä" 

(pimeät syysillat).

729. "syyzaijal eihäi moista kiirehtä ole" 

(kiireetöntä aikaa).

730. "syyzaigu on lyhyd" (talveen 

verrattuna).

731. "syyzargi kezän loppou, talven tuou" 

(kesän ja talven välissä).

732. "syyzjeä kieldäy mennes peäl, kielduo 

et kuule, ga osudi älä" (kieltää päälle mennessä, 

kannattaa kuunnella, osudi=osoita, syytä).

733. "syvyskala on kylläine, voibi kuivata" 

(kylläine eli lihava, kuivata talven varalle).

734. "jo keändyy syyskezäh vuozi" (kääntyy 

syyskesään, vrt. kesävuosi).

735. "syyskierä, lund on vähä, parahuolleh on vedeä" 

(jäinen syyskeli, vedetyt kelkat).

736. "syyskieräl metsäs havuo veäd" 

(vrt. vedätät eläimillä).

737. "syvyskieräl puudu veimmö kodih" 

(syystöiden aikaa).

738. "syyskoite russottoa, pitkäd lämmäd vie on" 

(koitteesta ennustaminen, vrt. koittaa).

739. "siinähän tuo om männyt näin syyskorvalla" 

(marras ja joulukuun vaihteessa).

740. "tänne ku jo syyskuuloih eistäy, ei ole eniä 

pitkäd räked" (räked eli helteet, ilmojen 

viileneminen).

741. "syyskylmil pideä puuda karzie ennen lumiloi" 

(lumia edeltävät kylmät).

742. "syyskylmäd jo tulou" (lämpimästä

kylmään).

743. "syyzliga ei pihal terväh kuiva" (liga=kura,

terväh=nopeasti).

744. "syyzlumen kylmäh moah ku panou, sit hätken 

kestäy" (kestää hetken, kylmäh=jäiseen).

745. "puutammo syyznuotan yhten" (syysnuotat,

vrt. kudut).

746. "syyspilved om pimiembäd, sagielleh kävelläh, 

tuulem muga havistah" (tuulen ja pilvien liikkeiden 

yhteydestä).

747. "syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy 

burangoloilleh" (pilvien tuntijat, puranko=paksu 

ja tumma sadepilvi).

748. "päiväd on nygöi ku yöt syyspimied" 

(päivät kuin yöt).

749. "syyspuoli tunduu jo taivahas" (tuntuu 

taivahassa, vrt. ilmassa).

750. "kaks hämyy yhtez on syyspäiväl" (aamu ja

iltahämy).

751. "vanhal on syyspäivygi pitky" (ajantajun 

muuttumisesta, vrt. lapsella).

752. "syyssaizal vil on" (aisalla eli myrskyllä, 

vil=vilu).

753. "syysseäd on rännät tänä vuoden, ei soa 

ni soalehel liikkuo ni kunne" (liikkua saalehella,

ilmojen mukaan eläminen).

754. "syyssovat pidäz ettsie" (vaatteet).

755. "syyzzora ku ruskottav illas päi, siid roih 

pitkäd lämmäd" (syksyinen iltarusko, 

tietää lämmön jatkumista).

756. "jo ilmu syystäy, sygyzel tunduu" (ilma 

syystää, sanan alkuperää).

757. "ilmu jo syvystäy" (syvystää, tuntuu 

syksyiseltä).

758. "syystsuras soahas siigoa merezilöih" 

(siikoja rysiin, siian kutu).

759. "syystuul on jygiem kevättuuldu" 

(kevättuulta jykevämpi).

760. "syyzvedeh kezoil ei himota" (kezoil eli 

uimaan).

761. "syyzvez on voimakaz, dygiemb on soudoa tuulel" 

(jykeämpi eli raskaampi).

762. "syvyzvez on vilumbi kezävetty" (syys ja 

kesävedet).

763. "sygyzyvihm on vilu" (vrt. lämmin 

kesävihma).

764. "syysvilu" (pitkään jatkuva pohjantuuli).

765. "syyzvird on dygiembi, soudoa pidäy kovembah" 

(jykeämpi soutaa).

766. "syyzyö moattavaks, lyhyt päivä roattavaks" 

(syysyö maattavaksi, lyhyt päivä työskentelyyn, 
oman työnteon luonteesta).

767. "syyzyö om pimei" (pimeät syysyöt, 

vrt. pilviset, kuuttomat).

768. "deä on sugahil, ravvazjeä, halgeilou" 

(jää sukahilla, raudasjää, halkeilee säteittäin).

769. "vai tuuli suvez ollou, sit pitky sygyzy roih" 

(tuuli suvessa, tietää pitkää syksyä, ei talvea 

ilman pohjantuulta).

770. "syyspuoli ku tulou, linnut suveh matkatah" 

(omat vuodenvaihteet).

771. "hyö suvimuah mändih" (linnut suvimaahan,

vrt. lintukotoon).

772. "suvimoa on lämmembi" (suvimaan tuntijat, 

vrt. suvimaassa käyneet).

773. "rannaz da rannas surahtah halgiou jeä" 

(jään elämää).

774. "tänä vuona on sula mua, joule kylmän" 

(kylmänyt maata, lämpimät syksyt).

775. "jos se sattu näin sykysystä olomah vielä 

jotta sulempi, siitähän niitä käytih talloamassa" 

(tallaamassa soita).

776. "syyzrusko suliksi kevädrusko kylmiksi" 

(ruskot=siirtymä aikoja, soveltuvat 

ennustamiseen).

777. "vihmuu sosottau" (vihmakuu).

778. "syysseäd on rännät tänä vuoden" 

(räntäsyksyt).

779. "lundu slöheäy lujah" (slöheäy eli sataa 

märkää lunta).

780. "rötsän nosti moizen, märräl slötteäy lunda" 

(rötsän eli räntäsateen).

781. "lunda slöttäi" (sataa nuoskalunta).

782. "slötteäy lujah märgeä lundu" (märän 

lumen aika).

783. "yksöini sykysyini jeä" (öiden laskeminen).

784. "lundu sliätsiäy" (sataa räntää).

785. "lumi suli kui sloahuks" (slaahuksi eli 

sohjoksi, pois sulavat ensilumet).

786. "regi vieröy slungahtah kallervol" 

(kalervol eli iljanteella).

787. "regi sinne tänne slungau kieräl" (slungau

=luisuu, kieräl=jäisellä kelillä).

788. "deä sileni vihmal" (jää sileni, sade 

sulatti lumet).

789. "silei deä" (sileän jään aika).

790. "silizyz kuuluu jeän sygyzyl" (silisys 

eli silinä, jään kieltä).

791. "kai on jeä siluloil, kylmeä tän yön jeän" 

(kylmää jään, veen palvojien vuodenvaihde).

792. "dallan sijoa ei ole, muga om mardoa" 

(marjasyksyt, muga=niin).

793. "deä katkei silahtih" (katketa silahti).

794. "moa sienevyi" (täyttyi sienistä).

795. "sygyzyl kazvoaa sienii" (sienien aika).

796. "syvyspilvet tuulem mugas savistah" 

(savistah=liikkuvat nopeasti).

797. "ruhmikkahalla deällä on pahanlaini ajoa" 

(ruhmikkahalla eli rosoisella, vrt. tuulella 

jäätyneellä).

798. "tänäpäi oliz vezi kypsi, tyyni k ollou" 

(vesi kypsä, valmis jäätymään).

799. "a jumal kazvatti jiän sil aigua, sangien jiän" 

(jumala kasvatti jään, vrt. pakkasen henki, 

talvivuoden henki, yön henki).

800. "syyspilved om pimiembäd, sagielleh kävelläh" 

(kävelevät sakeina, eläviä olentoja).

801. "halla lehed rädvendi" (rätventi eli 

lakastutti).

802. "rädvetäh lehted jo puuloiz, do kirvotah" 

(kirvotah eli pudotaan).

803. "röhmäkkö deä" (rosoinen).

804. "deä röhmöityi, tuulel kylmi" (kylmi 

eli jäätyi).

805. "vilu moan röhmissytti" (teki rosoiseksi,

vilu=kylmä tuuli).

806. "tuuli jeän röhmissytti" (röhmijäät).

807. "röksistyi koivunlehtet hallam pidähyy" 

(lehtien röksistyminen).

808. "röntsäkkä siä" (räntäinen, ö=o).

809. "rönäkkä seä" (rönäkkä eli räntäinen, 

vrt. rönätä).

810. "röppöi loadi sygyzel joamal" (röppöi=lokaa, 

joamal=tielle).

811. "lundu röttseäy lujah" (sataa räntää).

812. "lundu rötsäi pani" (kuka).

813. "moan kylmi rötsöitti" (jäädytti 

rötsöiseksi).

814. "vihman gera lunda panou, rötsöttäy" 

(vihman keralla lunta).

815. "rötsän nosti moizen, märräl slötteäy lunda" 

(rötsän eli räntäsateen).

816. "ombo se huono ilmu pihal, tuuttsu da 

röttsy da pimei" (tuisku ja räntä ja pimeä, 

loppusyksyn ilmoja).

817. "rötsäl ei matkah lähtie" (ilmojen mukaan 

liikkuminen).

818. "nurmi rötvistyy sykysyllä" (rötvistyy 

eli lakastuu).

819. "kyllä nyt tuota ränteä tulla röpäjäy" 

(räntäkuu).

820. "tänne ku jo syyskuuloih eistäy, ei ole eniä 

pitkäd räked" (räked eli helteet, syyskuussa).

821. "siened räksistyy hallan käydyy" (sienien 

räksistyminen, vrt. raksi).

822. "lehted räksistytäh syystsurah puuloiz" 

(lehtien räksistyminen, tsurah=puoleen).

823. "lunda rändeää" (sataa räntää).

824. "rändevyi seä nygöi, vihman loadi" 

(laati vihman, kuka).

825. "siä rändzevyi" (kääntyi rännäksi,

vrt. lämpeni).

826. "rändzäl tulimmo" (rännällä kulkemista 

oudoksutaan).

827. "rändzy sygyzy" (räntäsyksyt).

828. "rändzäkäz ilmu" (räntäilmat).

829. "siä ränziäu, konza on vihma i märgä lumi" 

(räntä=vihma ja märkä lumi).

830. "lundu rändzeämäh rubei" (lumesta 

rännäksi).

831. "tuutsuau rändziäy tänäpäi" (tuiskuaa 

räntsää, vaikeuttaa ulkona tekemistä).

832. "ilmu rändyi" (räntäytyi).

833. "rändöä tulou, kun vihmuu lumen kera vettä" 

(sään tuntijat).

834. "niin rändyä tuli taivahasta, jottei ni silmie 

suanut avata" (haittaa näköä, vrt. lunta).

835. "kyllä oli rändä, kastutti kai" (kastutti 

kaiken).

836. "rändeä panou" (kuka, ilman, sateen 

vai syksyn haltija, kaikella tärkeänä pidetyllä

oma haltija).

837. "ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, 

a lyhembi se tuuttsa" (rännän ja tuiskun erosta).

838. "syyzruskad ränniksi, kevädruskat keliksi" 

(ruskoista ennustaminen, keli=kelkkakeli, 

hiihtokeli).

839. "nygöi on rännät, ränniälöy, ottau da andau" 

(ottaa ja antaa, sataa lunta ja sulattaa pois).

840. "rännät päiväd" (räntäpäivät, hyviä sisällä 

tekemiseen).

841. "rändäzä syys" (räntäsyksyt, 

vrt. lämpimät).

842. "rändäseä, lunda da vettä kessekkäh" 

(kessekkäh eli sekaisin).

843. "räbläkäd on lehtet hallam pidähyy" 

(liukkaat, vrt. räplätä).

844. "räbläkät sienet, hallam pereä" (hallan 

voimasta, lopettaa sienten ajan).

845. "lumevuksendeli mua, ga järilleh räznäi" 

(suli järilleen, lumen odottajat).

846. "hallam pidähyy kukat rädmistytäh, 

tossupeän jo ollah rädmäköt" (rädmistytäh

=lakastuvat, nuukahtavat).

847. "marjankukkazed räivähettih tän yön" 

(nuukahtivat, syys ja kesähallat).

848. "rutsakad on ilmad, vihmaksized libo 

tuutsaksized" (sateiset tai tuiskuiset, 

syksyn ilmoja).

849. "deä rudzizou, hoikk on vie" (hoikan 

jään aika).

850. "ruttoh nyt sykysy tulou" (ruttoh eli 

nopeasti, vrt. saamelaisten Ruto-haltija).

851. "hyyhmöä on kuin äijälti" (hyyhmän 

aika, vrt. hyy, hyinen).

852. "kylmi rupitti diän jogeh" (joen 

jäätyminen).

853. "deä rupitui, vil oli" (jää umpeutui, 

vrt. rupittaa piirakka).

854. "syyzrusko lämbimiksi, kevädrusko viluloiksi" 

(ruskoista ennustaminen, ilta ja aamurusko

=taianomaista aikaa, oikeaa taikuutta jonka 

kuka tahansa voi kokea).

855. "jo om mua rouvas" (maa roudassa,

syksyn ajanmittoja).

856. "leher romotus, ei ole maissa kala" 

(lehen romotus, ruska).

857. "nyt ol leher romu, ei tule kala moarantoih" 

(yhteydessä kalojen liikkeisiin).

858. "romun aikana ei soaha kaloo lehiköiltä 

rannoilta" (lehtisiltä rannoilta, vrt. vesien 

kylmeneminen).

859. "lehtet sorduu, mettsy roagenoo" 

(metsä raakenee, puiden pudottaessa 

lehtiään).

860. "mettsä kui roagenoo, ga orava puhastuu 

siit" (puhastuu eli vaihtaa talvikarvaan).

861. "sygyzyllä on ruat puut, lehet kirvotah" 

(raa´at eli paljaat puut).

862. "voi veikkone, ku jiä ridizöy" (ensijäiden 

ihme).

863. "hutra ov vielä jeä kun kävellessä ritsajau" 

(hutran jään aika).

864. "dää vai rizahteleh, vie on hoikku" 

(hoikan jään aika).

865. "jeä rizevyi" (risahti, aika palata 

maalle).

866. "do on därvi riittiessä" (järvi riitteessä, 

vrt. vapaa jäistä, veen palvojien

vuodenvaihteet).

867. "riittien kylmi tän yön järveh" (kylmi 

eli jäädytti, kuka).

868. "riite vai on hiirenkandaja" (hiiren 

kantava riite, omat mitat).

869. "riitoksen kylmi jeäks" (riitoksesta 

jääksi).

870. "talvi siitä näkyy tulevan kun jo rantoja riittäy" 

(talven tulon enteitä).

871. "yöllä se mahto riittöä, vain nyd on lämmin" 

(lämpötilojen vaihtelusta).

872. "do kylmäy, därvie riittäy" (kylmää eli 

menee pakkasen puolelle).

873. "riitti järven jeäh" (ensiriitteet,

vrt. riti rati, haltijoiden nimiä).

874. "pakkani veti riittoh vein" (pakka-nen,

vrt. kylmä, vilu).

875. "om pieni riitändähini" (veen 

jäädyttävä pikkupakkanen, nen-pääte).

876. "revull on paha kävellä" (revulla 

eli kurassa).

877. "ilma ravahtau kylmäksi" (ravahtau

eli muuttuu äkisti, kylmät ja lämpimät

jaksot).

878. "radzahteleh deä astuhez" (varoittaa 

kulkijaa, kannattaa kuunnella).

879. "jeä ratsettoa" (jään kieltä).

880. "deä ratsettau" (jään ystävät,

jään kielen tuntijoita).

881. "sygyzel raglatetah linnud lendeä" 

(raklattavat pois lentäessään, 

vrt. palatessaan, vuodenvaihteet).

882. "ragehempano on sygyzyl lämmäks, 

keveäl vilukse" (rakeista ennustaminen).

883. "sillan kylmi jumala Huttulah männä" 

(kylmi eli jäädytti jään sillaksi, 

omat sillat=luonnon luomia).

884. "sillan loadi dumal, därven kylmi" 

(laati sillan, jäädytti järven, vrt. jumala

=talvivuoden haltija, kaksi vuodenaikaa

=kaksi luojahenkeä).

885. "ravahutti kylmöä järven" (jäädytti 

järven, kuka).

886. nenetsien taier alia-pyhiin (elokuu) kuuluu
erikoisiin vaatteisiin pukeutuminen, erikoisten 

ruokien laittaminen, miesten pyhäkössä käyminen 

haltijakuvien (khekhe, siadev) ja uhriporon kanssa, 

haltijakuvien laskeminen pyhäkössä pidettyjen 

kuvien rinnalle, kasvojen tahriminen uhriporon
verellä, kangas ja metalliuhrien ripustaminen 

pyhäkön salkoihin, poronkallon ja nahkojen

uhraaminen, hyvien ajatusten ajatteleminen 

lihoja syötäessä, maan neljään kulmaan
kumartaminen ja etelä ja pohjoistaivaan hengille 

(num, ngerm) kumartaminen.

887. nenetsit viettävät uutta vuotta marraskuussa
ja kesäkuussa (marraskuisia menoja ajoittaa
vesien jäätyminen ja porojen rykimäaika).

888. nenetsien uuden vuoden menoihin kuuluu 

hyvän vuoden pyytäminen haltijoilta (syksyllä 

pyydetään tyyntä talvea).

889. komien lauluihin kuuluu "mem öti arsa rytö"
(minulle kerran syys iltana).

890. nenetsit kutsuvat syksyä sanalla yörio

(vrt. jori).

891. nenetsit kutsuvat loppusyksyä / vuodenvaihdetta
sanoilla sjelbi ja sjelba (vrt. jelpata).

892. nganasanit kutsuvat loppusyksyä sanalla njitjuo.

893. nenetsit kutsuvat syksyä sanoilla milyityu,
meryo ja neryo (vrt. milli, merja).

894. enetsit kutsuvat syksyä sanoilla otude ja otudu

(vrt. otus).

895. nganasanit kutsuvat syksyä sanoilla sundajcu
ja sundajca (vrt. synty).

896. nganasanit kutsuvat syksyä sanoilla nityo, nytyo
ja nityy (vrt. niitty).

897. nenetsit kutsuvat syksyä sanoilla nero, nerjo,
neryo ja neryoy (vrt. neron leimaus).

898. nenetsit kutsuvat kuivumista / kuihtumista
sanoilla tira ja tirangas (vrt. tirahtaa).

899. nenetsit kutsuvat kosteaa sanalla jabtoj

(vrt. jauto).

900. nenetsit kutsuvat märkää sanoilla sanuj, 

xanjui, xenjui, sanjuj, xiqnyuj ja saqnyuy.

901. nenetsit kutsuvat mätänemistä sanoilla

tiberts ja timz.

902. nenetsit kutsuvat jäätymistä sanalla xanimz

(vrt. mennä kaniin).

903. nenetsit kutsuvat kylmää / paleltamista
sanalla xantorts.

904. enetsit kutsuvat syksyä sanalla otude
(otudnuju=syksyllä).

905. enetsit kutsuvat syksyistä taivasta sanoilla 

utudui na-as (vrt. utu).

906. selkupit kutsuvat kosteaa / vetistä sanoilla
cental ja niskimotpil (vrt. joen niska).

907. selkupit kutsuvat syksyä sanalla ara.

908. "tsokkiu, jeätä kuottelou" (koittelee

jäätä, kepillä).

909. "deä tsirahtih halgei" (astuessa,

varoittaa kulkijoita).

910. "jiä vain tsiritti ku sovvimmo joves poikki" 
(hitaasti jäätyvät joet).

911. "tän yön vai tyyni rodineh, ga vez on kyps, 
vai tsirahtoakseh kylmeä" (vesi kypsä

jäätymään).

912. "vihmumah tsihtistih, kolme nelli päiveä 

aivin vihmuu" (pitkät syysvihmat).

913. "deän tsiirun kylmi, hoikan deän"
(tsiirun eli riitteen, ensijäät).

914. "jo on jeän tsiiruzen tän yön kylmänyh järveh"
(kylmänyh eli jäädyttänyt).

915. "tsiitettä sataa" (siitettä eli

alijäähtynyttä vettä).

916. "vihman tsiite on" (tsiite eli räntä).

917. "kylmän tsiite om moas" (tsiite eli riite, 

vrt. kuura, huuru, härmä).

918. "järven on jeän tsiittieh kylmänyh"
(yöllä jäätyvät järvet).

919. "egläi yöl oli moine vilu kai rannas oli tsiite"
(rantojen siittyminen).

920. "kolminki päivin tsiittää" (tsiittää 
eli sataa räntää).

921. "deä tsiiroilou, hoikk on" (tsiiroilou eli 
menee säröille, astuessa, vrt. siru).

922. "vihman tsihma om pihal" (tihkusade).

923. "tsihmakko seä" (märkä, sateinen).

924. "vihmuu tsihmerdäu, vähäzeldi vihmuu"
(tihkuu sadetta).

925. "tsauskau kengy, kylm om moa" 
(kylmä eli jäätynyt).

926. "ku sygyzyl lumed ottau, sid roih toine kezä"
(roih eli tulee, kesä=lumeton aika).

927. "kegrim päivä kuin oli hiän lämmin, to lienöu 
talvi lämmin" (kegrin päivä, vrt. kekin, kerin,
vrt. kerinkallio, vrt. kegr=harakan ääntelyä,

minkä eläinhaltijan päivä).

928. "äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää"
(työntää sadetta, vihmakuu).

929. "niin rändyä tuli, jottei ni silmie suanut avata"
(räntäkuu).

930. "tsängerän aigoa vie e ule lundu" 
(sänkerän eli routaisen maan).

931. "tsängerem peitti, lundu pani" (peitti 

sänkerän lumella, kuka).

932. "tsängerdy vaste tsinkahtih muah, 

ga tsud ei piä hallennuh" (kaatui jäiseen 

maahan, liukasta aikaa).

933. "tsändzer seä, vilu libo märgy" (vilusta
ja märästä syntyvä jää).

934. "sygyzyl vihmoa tsändzeäy" (säntsää

vihmaa, vrt. likaa, sotkee).

935. "tsäbrälleh on lehted do, syystsural"
(tsäbrälleh=käpristyneet, tsural=puoleen).

936. "syyspuoli tunduu jo taivahas" (syksyn 
tuntuminen).

937. "siinähän tuo om männyt näin syyskorvalla"
(syksyn korva).

938. "vez on yhtelleh vilumbi, ei ole tuolloizen 

hiilavutteh" (veen viileneminen).

939. "emämpiän aigah on ijän kaiken 

tuulenselläd da vuamakk aigu" (emänpäivän 

ajoitusta, syystuulet, vrt. äijäpäivä).

940. "emämpiän aigah zvieri liikkuu kiimah" 

(zvieri eli karhu, vrt. karhun häät, 

karhun vuosi=karhun heimon vuosi).

941. "ombo se huono ilmu pihal, tuuttsu da 

röttsy da pimei (tuisku ja rötsy ja pimeä, 

loppusyksyn ilmoja).

942. "syyzargi kezän loppou, talven tuou"
(syysarki, paluu arkeen).

943. "typäkkö seä, tuutsaksine, vihmaksine"
(tuiskuinen ja sateinen).

944. "tyyni sygyzy" (tyynet syksyt).

945. "tämänyölline deä" (yöllä jäätyvät

veet).

946. "töläkkä seä, purku lipo vihma" (pyry
ja sade).

947. "töläkkä sygyzy" (räntäinen).

948. "törttö, sykysyllä kylmöässä ensimäistä jeätä 

laittau" (törttö, rosoinen ensijää).

949. "vein segasta lunda umettaa" (veen 

sekasta lunta, vrt. räntää).

950. "umettoseätä kum pitäy niin äijä tulou sientä"
(umettosäätä eli tihkusadetta).

951. "umbipimie on sygyzel ylen" (pimeä 

ja umpipimeä).

952. "umbipimiel paha om matkata" 

(paikallaan olon aikaa).

953. "umbipimei on, ei nävy ni midä" 

(vrt. ennen lumen tuloa).

954. "deä uukkau kylmäjez" (uukkaa eli

ääntelee jäätyessään, vrt. sulaessaan, 

jään vuosi).

955. "ku sygyzyl lumed ottau, siid roih uuzi kezä"
(roih=tulee, kesä=lumeton aika).

956. "sykysyllä ollah valvannehet, kevöällä 

uhehavannot" (valvannehet ja uheavannot).

957. "vaikistuttav ittsie vihmu, dygiembi on"
(jykiempi eli raskaampi elää, sateella).

958. "pitky vale on tämä, vetyttäy muan kaiken"
(vale eli sade, vrt. valaa vettä).

959. "om pitkäd vihmad, valied on aiga"
(valied aika, vrt. valittaa).

960. "om miittuine hallu, kai muan valloitti"
(halla valkaisi maan, vrt. halli=valkoinen 

eläin).

961. "lehed moah varizoo sygyzel" (lehtien 

varinan aika).

962. "syyzvett on kevädveen vastah" 

(vrt. yhtä paljon).

963. "sygyzellä myöhäzeh, kylmändeä vas" 

(vas eli vasten, ennen).

964. "syvyspilvi nouzou vastutuuleh"
(syyspilvet).

965. "pani vedytty täl vihmal" (syysvihmat).

966. "pani vedytty, joga haudain on täyzi"
(haudain eli kuoppa).

967. "moa vedevöittyö, ku vihmad om pitkänaiguzet"
(pitkät vihmat, vihmakuu).

968. "sykysy kun tuli näin, lunta alko tulla"
(vrt. vettä, ilmojen kylmeneminen).

969. "pakkani veti riittoh vein" (riittoh eli 

riitteeseen, ritisee=elää).

970. "päivitez vieröy sygyzyl, dällez illampäiveä 

ni päivit ei enämbi" (vieröy eli häviää, 

päivetys).

971. "on tämä vihmani aiga" (vrt. kuu,
ajat ja kuut).

972. "kogo nedälim pidi vihmupäivii" (nedälin 

eli viikon, vihmaviikot).

973. "vihmusaihod matkatas sygyzyl" (saihod 

eli päät eli kuurot).

974. "saiholoil vihmuu, ei ole yhteläni vihma"
(sataa saiholoilla, kuurojen nimiä).

975. "rändöä tulou, kun vihmuu lumen kera vettä"
(rännän aika, räntäkuu).

976. "ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, 

a lyhembi se i tuuttsa" (rännät ja tuutsat,

vrt. tuiskut).

977. "lunda da vettä vihmuu kessekkäh"
(veestä lumeksi, raja-aika).

978. "mostu märgiä tuuttsuau, tsud vai ei vihmu"
(märät tuutsat, vrt. lumiset).

979. "tänäpäi on ku viimoi sygyzy" (viime 

syksy, sateinen vai lämmin).

980. "viizyöhiine diä jovez on" (öiden  

laskeminen).

981. "viizyöhizel jeäl voiji jo astuo" 

(voi astua).

982. "syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi"
(rakeista ennustaminen, vrt. raisio).

983. "sie on pimei da vilu" (pimeän ja 

vilun aika).

984. "ta vilu seä tuli" (vilu sää, vrt. vilun 

haltija).

985. "vilu ilma on tänä peänä" (vilut päivät).

986. "syvyzvez on vilumbi kezävetty" (syys 

ja kesävesi).

987. "vilusti vihmuu" (vilut sateet).

988. "oli astundalleh matku, ku oli viluine"
(hyvä astua, maan jäädyttyä).

989. "sygyzyh vai keänäh, do ild on vilumbaine"
(kääntyy syksyyn, illat viilenee).

990. "vilundi seän" (kuka, vilun haltija).

991. "vilustuksen himo lähti, kylmi gu" 

(lämpöön kyllästyneet, vilun unohtaneet).

992. "seä vilustuu sygyzellä, siidä lähtöy tuohi 

parkilla" (tuohen oton lopetus).

993. "vezi algaa vilustuo" (veen
vilustuminen).

994. "muan vidivytti" (satoi ohutta lunta).

995. "moa vidivyi" (maasta lumeksi).

996. "taivaz voamakoittuo sygyzel" (muuttuu 
harmaaksi, vrt. vammala).

997. "sygyzel mettsä vohottoa, ku päivänlasku 
lehteh peäzöö" (vohottaa eli hohtaa 

punaisena).

998. "deä vodzahtih, vardojje katso" 

(vardojje eli odota).

999. "deä vodzoau, hoikk on deä" 

(hoikan jään aika).

1000. "astumah lähted, deä vodzevuu"
(varoittaa kulkijaa, parempi odottaa 

vahvistumista).

1001. "sykysyini ilta oli, heäj jo alko väsyö"
(väsyttävää aikaa, vrt. päivän
katoaminen).

1002. "lehet puuloiz väbäjeä, langetah" 
(langetah eli putoaa).

1003. "yksyöhiine diä" (ensijäät).

1004. "därvi do on ylitsi dääs" (ylitse jäässä, 

jäätynyt umpeen).

1005. "sykysyll on yltäkyllä, kevöällä kellä kulla"
(vrt. yltäkylläisyys).

1006. "pakkani puzerdaa vien, yllötykset tegöö, 

nilput" (yllötykset eli iljanteet, vrt. yllättyä,

yllöstunturi).

1007. "ylähäkkäli lendäy linduparvi, lyhyd roih 

sygyzy" (lyhyt syksy, vrt. pitkä talvi).

1008. "ylähäkkäli lennetäh, vilu tulou"
(lennosta ennustaminen).

1009. "sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy"
(silmän syvältä).

1010. "yösyväin om pimei jo emämpäivän aigah"
(emänpäivän ajankohdasta).

1011. "hyyhmöä on kuin äijälti, rupieukohan tuo 

nousemah veneheh" (hyyhmää eli sohjoa).

1012. "kylmi kui, dorogan öhlisti" (dorogan

=kärrytien, öhlisti=jäädytti rosoiseksi).

1013. "joama öhlistyi sygyzes, ku lijan kylmi"
(joama=maantie, lijan=kuran).

1014. hantit aloittavat syyskalastuksen

elokuussa "hyvien kalojen" palatessa jokiin 

(kesäkalastusta ei pidetä oikeana 

kalastuksena).

1015. hantinaiset aloittavat kalojen

kuivaamisen ja muut talvivalmistelut

elokuussa.

1016. hantien elokuisiin vuodenvaihteen

menoihin kuuluu kahden poron uhraaminen

eli syöminen (naisten poron nahka

haudataan maahan luiden, sisälmysten,

helmien ja päänahan keralla, miesten poron 

nahka ripustetaan puuhun).

1017. hantien elokuiseen uhriin kuuluu

uhriporon kiertäminen liinan kanssa,

poron peittäminen ja kaataminen,

verisen liinan ripustaminen koivuun

tai lehtikuuseen, poron kielen, sydämen,

kylkiluiden ja selkärangan nostaminen

uhrikepin haarukkaan (jir jux), yhessä

(henkien keralla) syöminen (kielen kärki 

jätetään keppiin), nahan ripustaminen 

uhripuuhun, ketun nahan ripustaminen 

puuhun (käännetään kolmasti tulen yllä, 

vrt. tulen osa) ja seitsemän huudon 

kohottaminen.

1018. mordvalaiset kutsuvat syksyä sanalla 

soks (soksna=syksyllä, vrt. soks=sukset).

1019. marit kutsuvat lehtien putoamisen

aikaa sanoilla lyshtash velmash (lysta=lehti, 

vrt. lysti).

1020. marit sanovat shörtnö lyshtash 

mlandyshke lumesh (kultaiset lehdet putoavat 

maahan).

1021. marit sanovat jyshtö engerlam komyzla

(pakkanen peittää joen).

1022. marit kutsuvat syksyä sanalla shyze

(shem shyze=musta syksy, loppusyksy,

shyze jyd=syysilta, shyze lavyra=syysmuta, 

shyzymse pasha=syystyöt, vrt. sysi).

1023. marit sanovat kajyk-vlak shyzym 

shoksho elysh tsongeshten kajat (linnut lentävät 

lämpimään maahan syksyllä).

1024. udmurtit kutsuvat ruskaa sanoilla 

syzyl ja zarni syzyl (zarni=kultainen).

1025. udmurtit kutsuvat loskaa sanoilla 

sulen ja shul lymy (vrt. sula lumi,

vrt. lymyillä).

1026. unkarilaiset kutsuvat syksyä sanoilla 

osz ja ösz (összel=syksyllä, öszi nap=syyspäivä, 

öszi ejszaka=syysilta, ö=o, vrt. ossi).

1027. moksalaiset kutsuvat syksyä sanalla 

sokse.

1028. "taitaa, taitaa talvi tulob, jarvoo rannad 

jääzä" (vatjalaisten lauluja).

1029. saamelaiset kutsuvat syksyä sanoilla 

eohea ja eoovea (vrt. eheä, vrt. elo-hea, 

viron hea=hyvä).

1030. saamelaiset kutsuvat syksyä sanoilla 

cekce, tjaktje ja tjaktja (tjak-tje, 

yhdyssanoja).

1031. saamelaiset kutsuvat syksyä sanoilla cakca, 

cohca, cohcc, cexc ja cekc (vrt. jaksaa, c=tj).

1032. saamelaisten syyssanastoon kuuluu 

kamma, kaama (kaamosaika, vrt. ka-ama), 

miädustid, miädust (marrastaa, vrt. maatua), 

eooveapele (syyspuoleen), purdoäigi (kantoaika

jolloin tehtiin pitkiä kantomatkoja, vrt. puurtaa),

eoheuv (syksyllä), arke, aarge, arka, aarka 

(arki, vrt. ar=syksy), coouci (syksyisin), cahcca 

(syksyllä), skamm (kaamos), skammpodd 

(kaamosaika), skammneättel (kaamosviikko), 

märdstoottad (marrastua, vrt. martti), keäzzokeekk 

(syksy), cohccpäikk (syyspaikka), cohccjeäkkääz 

(syysilta), cohccpaajj (syyskausi), cohcckiess 

(syyskesä), cohccpeeivorstok (syyspäiväntasaus), 

cohcctälvv (syystalvi), kearok (ruska) ja kearokäigg 

(ruska-aika, vrt. kero, karo).

1033. saamelaisten syyssanastoon kuuluu 

njuoda, njuodduu (riite, vrt. nuotta), kaalja, 

kaljam (iljanne, kaljama), kaaljajiena (kierä jää, 

lumeton jää), kalsad (kalsea, kolea), suoddad, 

suodai (tihkua, vrt. suodattaa), loskad, looskam, 

laska (lisääntyä, vrt. loska), luskad, luuskai, loska 

(haaleta), suossad, suosai (riittyä, vrt. suo), turssad, 

tuursai, turssa (jäätää rantakivet ja pensaat 

syysmyrskyssä, vrt. tursas), euaskidid, euaskid 

(viiletä, koleutua), slettid, sliätta (sataa räntää), 

pulzod, pulzoi (jäätyä, saada jääkerros), pice, pise 

(härmä, kuura), lavkke, laavhe (kaljama, iljanne), 

ijjakalmadah (yöpakkanen), suavli (sohjo, vrt. sauli), 

syelni (hallan huuru), njessi, njeesi (kura, loka, 

vrt. nessi), njetti, njeeti (kura, loka), viezzi, viezi, 

vyezzi, vyezi (iljanne, jäinen maa), tuursalm (ilma 

jolloin rannat jäätyvät, vrt. tuuri), laavlesidh, 

laapla, labla, lawlat, labll, labl, laple (kevyt lumi, 

syyslumi, vrt. laulaa), looskas, loskk, looskes 

(haalea, vrt. loskan lämpöinen), njeässai, njeässes 

(kurainen, vrt. nessa, nasse), rupp, ruppi (kurainen), 

koorzev, koorzvos (kuurainen), sualnas (kuuran

karvainen), kalljai (liukas, vrt. kaljama), njallai, 

njaall (iljanne, jäinen maa), vuezz (iljanne), 

jeelesjionn (kierä, lumeton jää), kierr (kierä jää), 

kuurzoovvad (tulla kuuraiseksi), repssad (sataa),

leättad (sataa räntää), abrred (sataa vettä, vrt. ar

=syksy), njuedded, njuäddad (mennä riitteeseen), 

ruonn (vähäluminen keli, vrt. ruona), ruonncohcc 

(vähäluminen syksy), leätt, cääccleätt (räntä, 

räntäsade), njuod (riite), läbll (pehmeä syyslumi) 

ja lossad, losses (raskas, vrt. loska).

1034. saamelaisten syyssanastoon kuuluu 

ruska, ruuska (roska, vrt. pudonneet lehdet), 

ruskodid, ruskood (kellastua, kuihtua), kuocagid, 

kuoccag (mädäntyä), ruske (ruska), kealgeei 

(kellastuva), veeskeei, veskkjeei (kellastuva, 

kellertävä, vrt. veskelinen, vesku), koskki 

(lakastuva), kualsmeei (lakastuva), kuocc, 

kuoccjeei (mätä, mätänevä), meärkkneei 

(mätänevä, vrt. märkä), veskkummus 

(kellertäminen), koskkmos (kuihtuminen, 

lakastuminen, vrt. koska), kualsmummus 

(lakastuminen), urvvpaajj (lehdenlähtöaika,

urva=lehti), urvvress (lehdetön oksa), orvvad 

(varistaa lehtiä), loosttoovvad (tulla lehdettömäksi), 

veeskeed (kellastua) ja kealgeed (kellastua).