IKÄ

1. hantit jakavat vuotta kesävuoteen ja talvivuoteen 

(talvileiristä kesäleiriin, kesäleiristä talvileiriin).

2. hantit mittaavat aikaa tarkkailemalla veen korkeutta 

(kesä) ja lumen paksuutta (talvi).

3. hantit tarkkailevat kuuta etenkin talvisin 

(kuun aika).

4. hantit aloittavat kuukauden kuun ilmestymisestä 

(uusi kuu).

5. lappilaisiin kuihin kuuluu uudenvuodenkuu, 

kurjakuu, pakkaskuu, joutsenkuu, korppikuu, hankikuu, 

vasakuu, kesäkuu, karvakuu, purkakuu, rykimäkuu, 

vaipumisen kuu ja väsymisen kuu.

6. obinugrilaisiin aikoihin / kuihin kuuluu pieni 

pimeä kuu, lehdetön kuu, kun-ob-jäätyy, paljaiden 

puiden kuu (lokakuu), suuri pimeä kuu, puolitalvikuu, 

jäätymisen kuu, matkustamisen kuu (marraskuu), 

miehen ja koiran kuu, kun-päivät-ovat-lyhyitä, 

kun-muutetaan-urmaneihin (talvimajoihin), 

kun-päivä-nousee (joulukuu), mateen saapumisen 

kuu, pieni talvi, kun-päivät-pitenevät (tammikuu), 

tuulen kuu, lämmittämisen kuu, kotkaton kuu 

(helmikuu), kotkakuu, korppikuu, kun-kotkat-lentävät 

(maaliskuu), verkkojen kuu, kun-hauet-ovat-pieniä, 

kalakuu, kun-joutsenet-tulevat, kun-jää-ajelehtii 

(huhtikuu), tulvakuu, hanhien kuu, mahlan kuu, 

kun-hauet-ovat-suuria, kun-poro-vasoo (toukokuu), 

pihkan kuu, lehtikuu (kesäkuu), kalapadon kuu, 

heinänteon kuu, pienen padon kuu, kun-kalat-kasvavat 

(heinäkuu), raikkaan metsän kuu, hirvenmetsästyksen 

kuu (elokuu), kun-lätäköt-jäätyvät, kun-hanhet-lähtevät 

ja mätänevien lehtien kuu (syyskuu).

7. marraskuun kolmestatoista ensimmäisestä 

päivästä ennustetaan tulevan vuoden ilmoja 

(vrt. vuodenvaihde, kolmetoista kuukautta).

8. inkeriläisiin kuihin kuuluu kuurakuu, talvikuu, 

ensimmäinen sydänkuu, toinen sydänkuu, kyynelkuu, 

vaahtokuu, kevätkuu, hankikuu, pälvikuu, mahlakuu, 

lehtikuu, salamakuu, suvikuu, kylvökuu, heinäkuu, 
mätäkuu, sänkikuu ja ruojakuu.

9. vuoden ensimmäisen päivän tapahtumien 

uskotaan vaikuttavan tulevan vuoden onneen 

(myötäistä vai vastaista).

10. vuoden uskotaan vaihtuvan marraskuussa 

(vuodenvaihteen tapoihin kuuluu ennustamista, 

kutomista, neulomista ja sukuloimassa käymistä).

11. vuodenvaihdetta kutsutaan jakoajaksi (loppuu 

ensilumen tuloon).

12. tammi ja helmikuuta kutsutaan talvi ja sydänkuiksi 

(toisaalla iso ja pikku tammikuu, tammi=napa, sydän).

13. helmikuun uskotaan saaneen nimensä puiden 

oksiin muodostuvista jäähelmistä ("metsä hilkalla", 
muita nimiä kyynelkuu ja kaimalokuu).

14. helmikuun ja maaliskuun välissä olevaa kuukautta 

kutsutaan vaahtokuuksi, kevätkuuksi ja variskuuksi 

("vaahtokuu varikset tuopi", "varis lensi vaahtokuulla, 

kevätkuulla keikutteli").

15. maaliskuun uskotaan saaneen nimensä lumen alta 

ilmestyvistä pälvistä ("maaliskuu maan avaa, huhtikuu 

huuhtoo", "jos ei maalis maata näytä niin ei huhtikaan 

humauta").

16. maaliskuun syntyhetkeä seurataan muita kuita 

tarkemmin (hetkestä ennustetaan takatalvea ja 

kolmen seuraavan kuun ilmoja).

17. maaliskuuta kutsutaan maalliskuuksi ja 

mämmikuuksi.

18. päivää jaetaan palojen eli ruokailujen mukaan 

(aamupala, pikkueine, variksenpala).

19. huhtikuu saa nimensä huhdasta eli havukaskesta 

(kaadettiin ennen mahlaa jotta puut kuivuisivat 

nopeammin, muita nimiä jäänlähtökuu, 

sulamakuu ja kiimakuu).

20. toukokuu saa nimensä keväästä ja kevättulvista 

(touko=kevät, toinen nimi mahlakuu).

21. kesäkuu saa nimensä kesästä, kesäkalojen 

kuduista ja kesoimisen eli uimisen aloittamisesta 
(toinen nimi suvikuu).

22. kesää jaetaan alkukesään ja loppukesään 

(pikku suvi ja iso suvi, pidetään toistensa 

vastakohtina).

23. kesän uskotaan alkavan ensimmäisistä ukkosista 

(ensimmäiset ukonvakat). 

24. heinäkuu saa nimensä heinän kasvusta ja teosta.

25. heinäkuun vanhempana nimenä pidetään 

karhukuuta (karhun kunniaksi vietettyjen karhupäivien 

(karuse päev) mukaan, toiset päivät talvella karhun 

kääntäessä kylkeään).

26. elokuu saa nimensä elosalamoista (elovalkeat) 

ja elonleikkuusta (muita nimiä sänkikuu ja kylvökuu).

27. elokuisia hallaöitä kutsutaan rautaöiksi ("ukon 

kämmen kääntää ilmat pohjoisiksi").

28. elokuun ajoittajiin kuuluu kasteiset aamut, 

suvilintujen häviäminen ja vesien jäähtyminen.

29. lokakuu saa nimensä sateista ja maan likaisuudesta 

(muita nimiä likakuu ja ruojakuu).

30. marraskuu saa nimensä kuolleesta ja routaisesta 

maasta ("maa makoo martona").

31. virolaiset pitävät marraskuuta martojen eli 

kuolleiden henkien liikkumisen aikana ("tuolloin 

sattuu paljon vahinkoja").

32. joulukuun vanhempiin nimiin kuuluu talvikuu 

(talven alkamisen kuu etelässä).

33. kolttasaamelaisten vuotuiskiertoon kuuluu siirtyminen 

talvikylästä väliaikaisleiriin huhtikuussa (piulakuu, 

vuodenvaihde), varsinaiseen kevätleiriin muuttaminen 

joen vapautuessa jäistä, ensimmäisten lohien pyytäminen 

toukokuussa ("jääkala"), kalastuksen jatkaminen heinäkuun 

puoliväliin asti (jolloin naiset seuraavat miehiä 

merikalastuspaikoille), väliaikaiseen leiriin palaaminen 

merikalastuksen päätyttyä, sisämaahan matkaaminen 

syyskuun alussa (jokea seuraten), syysleiriin asettuminen 

(naisten jatkaessa lohenkalastusta, miesten metsästäessä 

ja kootessa poroja), väliaikaiseen talvileiriin siirtyminen 

ensimmäisten pakkasten (kalm pödd) jälkeen, talvikylään 

matkaaminen marraskuun lopussa (ennen syviä lumia) 

ja talvikylään asettuminen (joulukuusta huhtikuuhun).

34. virolaisille tärkeitä päiviä ovat kolletuspäev 

(kuihtumispäivä, lokakuun puolivälissä), talvehari 

eli talvenkeikautus (tammikuun puolivälissä, halkaisee 

pakkasen sydämen, tekee railon jäähän), karusepäev 

(karhunpäivä, heinäkuun puolivälissä), maahingamispäev 

(heräävän maan päivä), taevaminemispäev, tuulepäev, 

linnupäev, lehepäev ja raepäev.

35. virolaiset jakavat vuotta kahteen osaan (kesäkausi 

viisi kuukautta, talvikausi seitsemän kuukautta).

36. saamelaisille tärkeitä aikoja ovat odda-peäivi 

(uusi-päivä, päivän palaaminen), talve-tsielgi toddu 

(talven-selkä taittuu), kold-kejjist kold-keätsän 

(päivä paistaa rangan-päästä rangan-päähän), suvvidz 

(suviyöt, huhtikuun lopulla), pälven aika, vasapyry 

(porojen vasominen), hanhennenä (hanhien paluu), 

muiden suvilintujen palaaminen, kalojen kevätkudut, 

jienn-valdem-piegga (jään-otto-tuulet), käen kukkuminen, 

nunn-tsuosk (nokka-sääski, ensimmäiset sääsket), 

tsaktsa (maa alkaa kuurautua, koivut kellastuvat), 

löst-roskahttem-abre (lehden-ruska-sateet), metsästyksen 

aloittaminen (keitetään peuranlihaa), marjastuksen 

aloittaminen, kalojen syyskudut, suvilintujen lähteminen, 

lasta-riddu (lehden-riisto-tuulet), urbe (urvanaika), 

rayah (rykimäaika), kalbmem-piegkah (kylmät-tuulet, 

lammet alkavat jäätyä), tälv-idda (talvi-yö, syyspakkasten 

alkaminen), joutsenten ja pulmusten lähteminen ja 

päivän katoaminen.

37. virolaisille tärkeitä aikoja ovat hangen aika (hange-aek, 

päivä laskee hangen taakse), veen aika (lumet sulavat), 

konnan kutu, talviharjanpäivä (taliharipäev, maaliskuun 

puolivälissä), kellastumisen päivä (kolletamise-päeva, 

lokakuun puolivälissä), meriveden höyryäminen, lähteiden 

kohiseminen (kevättalvi), kalojen kudut, kevään ensimmäiset 

versot, hyönteisten saapuminen ja häviäminen, talven pohja 

(joulukuun alussa), pyydysten kunnostaminen ja savustaminen 

(huhtikuu), emapäev (tammikuun lopulla, talvi puolessa), 

tuiskupyhät (talvenselän taittuminen, kodinhaltija Tonn ajaa 

pohjantuulen pois, jos epäonnistuu lumentulo jatkuu 

maaliskuulle), laskiainen (vastlapäev, saatetaan huutaen 

haltija Metsik pois kylästä), leeduaika (koristellaan talo ja 

pihamaa kukilla ja koivunoksilla, poltetaan leedutulia 

(katajakekoja), keinutaan, lauletaan ja tanssitaan), syksyn 

aika (laitetaan syksyn ensimmäiset kaljat ja teuraslihat 

puiden juurille tai kodinhaltijan vakkaan) ja nääripäev 

(naamioidutaan, pukeudutaan eläimiksi (hanhi, pukki), 

kierretään taloissa, melutaan, viskotaan lattialle herneitä, 

ripustetaan vierailevan pukin (näärisokk) sarviin sukkia 

ja kintaita).

38. komimetsästäjien ajanlasku perustuu eläinten 

liikkeisiin (kuukaudet merkitään erityiseen vanteeseen 

tai sormukseen).

39. komit aloittavat vuoden huhtikuusta eli karhunkuusta 

(toinen tärkeä ajankohta hirvenkuu).

40. komien kuukausiin kuuluu karhunkuu (huhtikuu), 

poronkuu (peurankuu), kärpänkuu, ahmankuu, hirvenkuu 

(elokuusta lokakuuhun), saukonkuu (pidetään veenhaltijan 

hahmona), revonkuu (joulu-tammikuu), oravankuu ja 

näädänkuu (maaliskuu).

41. "kun kerran keso tulloo, soreainen suntak-päivä, 

että maire maantak aamu" (viikonpäivien vieraasta 

alkuperästä).

42. saamelaiset jakavat vuotta kahdeksaan osaan 

(porojen elämän mukaan, vrt. kannuksen kahdeksan 

päivänsädettä).

43. obinugrilaiset jakavat vuotta viiteen osaan.

44. ajan kulumista tarkkaillaan iltatähden kirkkaudesta 

ja kierrosta (kahdeksan vuotta), kalevan (orion) ja päivän 

välisestä etäisyydestä, otavan hännän suunnasta 

(keväällä itään, syksyllä länteen) ja kalevankynnyksestä 

(päivä sivuuttaa kalevan ja pohjantähden välisen linjan).

45. kalliomaalauksissa kuvattu vuosi jaetaan kahteen 

kuuden kuukauden jaksoon (joulukuusta toukokuuhun 

ja kesäkuusta marraskuuhun).

46. kalliomaalausten kuita kuvataan venejonoin 

(talven selkä taittuu toisen veneen (helmikuu) kohdalla, 

neljännen veneen (huhtikuu) kohdalla soitetaan 

kannelta).

47. kalliomaalausten kuita kuvataan pohjoisesta 

etelään ja idästä länteen kulkevin peurajonoin (vuoden 

kolmas peura sarveton, kuiden välissä vaillinaisia peuroja, 

kuiden alut vasoja).

48. kalliomaalausten peurajonot alkavat kesäkauden 

ja talvikauden vaihteesta (kesäkuut sarvettomia, 
talvikuut sarvellisia).

49. saamelaisiin kuihin kuuluu odda-jagi-maano 

(uuden-vuoden-kuu), garraa-guovva-maano (pakkaskuu, 

pyrykuu), njuvtsa-maano (joutsenkuu), gaaranas-maano 

(korppikuu), tsuongu-maano (hankikuu), miessi-maano 

(vasakuu, kesänalku), kässe-maano (kesäkuu), snjilttsha

-maano (karvanvaihdonkuu), borhge-maano (purkakuu), 

rahkam-maano (rykimäkuu), golggo-maano (vaipumisen 

kuu, väsymisen kuu, talvenalku) ja juovla-maano (joulukuu).

50. saamelaiset kutsuvat joulukuuta bisse-manaksi 

(pyhä-kuu) ja ankakaksi (vihainen kuu).

51. saamelaiset pitävät joulu ja helmikuuta tärkeinä 

aikoina (kuun aikaa, tähtien aikaa, päivän katoaminen 

ja palaaminen).

52. "iso tammi kiristää" (tammikuu eli pakkaskuu).

53. "helmikuu hellitti ni maaliskuu makso" 

(kevätkuiden ilmoja).

54. "huhtikuu jäät huuhtoi" (jäät huuhtova kuu).

55. "tulloohan se kurjaa kuu" (kurja kuu eli lokakuu).

56. toukokuuta kutsutaan tuohikuuksi 

(omat toukotyöt).

57. saamelaiset nousevat kesäisin "korpin aikaan" 

ja talvisin puolelta päivin (korpin ja päivän mukaan 

eläminen).

58. marien kuihin kuuluu veen kuu (vud arna), 

silmujen puhkeamisen kuu (kitske arna), pellon kuu 
(rok arna) ja hanhien kuu (suks arna).

59. marit kutsuvat maaliskuun loppua "ajaksi jolloin 

luovutaan rekien käytöstä".

60. marit ennustavat ilmoja maaliskuun lopulla, 

syyskuun puolivälissä ja lokakuun puolivälissä 

(raja-aikoja, vrt. kevät ja syysmyrskyt).

61. udmurteille tärkeitä aikoja ovat tolsor (keskitalvi, 

tammikuu), tulyspal (keväänalku), ostolez (härän kausi), 

juztolez (jään kausi), kuar tolez (lehtien kausi), invozo 

(puolenpäivän jumala), pöztolez (hellekausi), gudyrikoskon 

(ukkosen kuu), kuaruson (ruska), konyvuon (oravan kausi) 

ja surkynton (joet jäätyvät).

62. udmurtit kutsuvat vuotta jakavia raja-aikoja 

vihaisiksi ajoiksi (vozo-dir, vrt. myrskyt, kylmyys

ja kuumuus).

63. udmurttien talvinen raja-aika kestää joulukuusta 

tammikuuhun, kesäinen kesäkuun puolivälistä heinäkuuhun 

(molempina vältellään meluamista ja työn tekemistä).

64. nenetsien (poronhoitajien) kuihin kuuluu sie nich iry 

(väärä vasomiskuu, huhtikuu), ty nich iry (oikea vasomiskuu, 

toukokuu), nyavdy iry (yksivuotiaan vaatimen vasomiskuu, 

kesäkuu), selvy iry (sarvien kuoriutumiskuu, elokuu), 

khor iry (hirvaan kuu, lokakuu), malkoms iry (sarveton kuu, 

marraskuu) ja yary iry (uusien sarvien kuu, tammikuu).

65. huhtikuun kahta viimeistä neljännestä kutsutaan 

suvipäiviksi (vrt. suvituulen saapuminen, ensimmäiset 
lämpimät päivät).

66. hantien kuihin kuuluu suuren uhrin kuu (lokakuu), 

pienen uhrin kuu (marraskuu) ja talven keskuksen 
kuu (joulukuu).

67. hanteille tärkeitä aikoja ovat kevätkalastuksen alku 

(huhtikuu), kesäkalastuksen alku (kesäkuu), metsästyskauden 

alku (syyskuu) ja vesien jäätyminen (marraskuu).

68. virolaiset kutsuvat lokakuuta henkien kuuksi 

(hingekuu) ja marraskuuta kuolleiden kuuksi 

(kooljakuu).

69. "elgöhöt sinä igänä, elgöh kuuna päivyönä" 

(sinä ikänä, kuuna päivänä, liivin iga=elinaika, 

saamen jakke=vuosi).

70. "keväillä ennen käin kukkumista" (käen aika).

71. "varbakuissa varbusia, syväinkuissa tshirkkusia" 

(jokaisella kuulla lintunsa).

72. hantit mittaavat aikaa matkojen pituudesta, poltettujen 

piipullisten määrästä, poron kusemista, tuohen ohuimman 

kerroksen palamisesta ja talven kääntymisestä kesäksi.

73. "ennen päivän nousemista, ennen päivän laskemista, 

kuukauven kuhtjimista, mustan linnun liikumista, 

haigarin havatshumista" (omat ajanmitat).

74. "tämän kuun kumottaessa, tämän keträn kelluessa, 

tämän yön ylettyessä" (kuun eli yön, kuun aika).

75. "tämän lehen liikunta-ajaks, kusijaisen kullenta-ajaks" 

(kesän aikoja).

76. toukokuuta kutsutaan kevätkuuksi ja tulvakuuksi 

(mansin tawi=kevät, udmurtin tud=tulva).

77. sanalla urpu tarkoitetaan silmujen puhkeamisen aikaa 

ja lehtien putoamisen aikaa.

78. marraskuuta yhistetään kalanpoikasiin, kutuihin 

ja mätiin (vrt. syyskudut, vrt. maimakuu).

79. sanalla kotvanen tarkoitetaan verkkojen kokemisen aikaa 

ja aikaa jonka pyydyksiin kestää tulla saaliista.

80. sanalla vuotos tarkoitetaan uuden lumen aikaa ja lunta 

jossa näkyy eläinten jäljet.

81. keskikesää (südasuvi) ja keskitalvea (südatalv) 

pidetään tärkeinä raja-aikoina (elämänmeno kiihtyy, 
yöeläimet liikkuvat päivisin, elämänmeno hidastuu, 

päiväeläimet liikkuvat öisin).

82. "miten vietän viikkojani, kuta kuitani kulutan" 

(viikkojani eli kuitani).

83. "vaikk oot viiko jo virunnu, kuu päivät pittoi pitänny" 

(viikon eli kuun päivät).

84. "kuin mie voisin vuoen olla, kesäkauen keikahella" 

(vuoen eli kesäkauden, vuosi=puoli vuotta).

85. "yhen paiain panol, yhen vatsan syönnöksel" 

(omia ajanmittoja).

86. "tällä puulla, täll ajalla" (tällä puulla, 

vrt. tänä kesänä, puiden vihertäessä).

87. ajan kulumista seurataan hiusten ja parran kasvusta 

(vrt. hiusten letittäminen uuden kuun aikaan).

88. saamelaiset kutsuvat uutta kuuta kuun silmäksi 

(mannocalbmi, kuukausi=kuu silmästä silmään).

89. talvea jaetaan poikatalveen (alkutalvi), emätalveen 

(keskitalvi) ja talven taittumaan (poika ja emätalven väli).

90. "vareksesta ei vuuen merkkiä" (vuuen eli vuuen 

vaihtumisen).

91. "västäräkki vähä lintu, poikki jään potkaisee" 

(potkaisee jäät pois).

92. "viikoks leivän pytköö, kuukauveks kannikkaa" 

(kuun kaudet, kausi=ajanjakso, saamen guoudah

=jonkin keskellä, guowda=keskikohta, keskus).

93. saamelaiset pitävät marras ja joulukuuta pyhinä 

(passe-manno, pimeää aikaa, henkien liikkumisen 

aikaa).

94. "sano kuun käyneheis, otavan olleheis" (kuun 

eli otavan).

95. "kons on pursto pohjasess, päin sarvet suliss maiss" 

(otavan suunnasta, pyrstökäs ja sarvekas olento).

96. "yösyämet kuivaele, päiväsyämet harjaele" 

(yön ja päivän sydän).

97. päiviä muistellaan ilmojen mukaan 

(satoi-kuin-saavista, hohkasi-kuin-hiillos, 

vrt. kylmäksi jättävät numeroidut päivät).

98. pidemmistä ajoista voidaan pitää lukua 

solmujen tai tikkujen avulla (montako päivää 

seuraavaan pyhään, montako päivää kutsuttuun

tapahtumaan).

99. "kun päivä nousee" (kelloista vanhin).

100. "yhtä kauan kun kattila kiehuu" (omat 

eli arkiset ajanmitat).

101. "päivänlaskuun mennessä" (päivän mukaan 

eläminen).

102. "aikaan ennen metsäpaloa" (mieleen jääneet

tapahtumat).

103. "kahen kolmen yön perästä" (vrt. päivän, 

yökeskeinen ajattelu).

104. "kesän keralla talvi" (vrt. kesä ja

talvivuosi, vuosi=puoli vuotta).

105. kuunvaiheen ensimmäistä päivää kutsutaan 

kuun pääksi.

106. päivää jaetaan 2-3 rupeamaan (rupeamien 

välillä syödään ja levätään).

107. kotoperäisiin ajanmittoihin kuuluu poronmakaus, 

nuotion palaminen, kointähden nousu, saunan 

lämpiäminen ja ehtootähden lasku.

108. virolaisiin kuihin kuuluu jurikuu, mahlakuu, 

sulakuu, lehekuu, oiekuu (kukkakuu) ja meiukuu 
(lehväkuu, vrt. meiju).

109. kevätkuihin kuuluu vaahtokuu, hankikuu ja 

sulamakuu ("varis laulaa vaahtokuulla, syänkuulla 

synnyttelee").

110. marien kuihin kuuluu päivänsädekuu 

(joulukuu), pyrykuu, kevätkuu, tulvakuu, kylvökuu, 

niittokuu, sadonkorjuukuu, kauranleikkuukuu, 

veen kylmenemiskuu, lumisadekuu ja kylmäkuu.

111. saamelaisiin kuihin / aikoihin kuuluu 

uudenpäivänkuu (odd-peiv, tammikuu), talviarkikuu 

(tälv-arg), helmikuu (kuovva), joutsenkuu (nuktsa), 

variskuu, kaarnekuu (vuoratsas), hankikuu, vasakuu, 

kevätarkikuu (vuoss), kevätkuu (miesse), kesäkuu 

(keässe), hienonkarvankuu, uudenkarvankuu (snildza), 

sarvenkelomakuu (porge), rykimä (rayah), valumakuu 

(kolg), järvikuu (kolgoh, järvet jäätyvät) ja pyhäkuu 

(pazz).

112. saamelaisten kuunvaiheisiin kuuluu odda 

(uusikuu), saddi (kasvava kuu, yläkuu), nuössi 

(puolikuu), nokki (loppuva kuu, alakuu), vuamm 

(vanha kuu) ja man-vuodd (kuun pohja, tyhjä kuu).

113. saamelaiset aloittavat talvivuoden syyskuussa 

(lehtien kellastuminen, kesälaitumilta palaavat 

porot).

114. saamelaisiin aikoihin kuuluu pirralm-peäivi 

(ympärys-päivä, vuorokausi), lussis skama (raskas aika, 

pilviset yöt, kun-kuu-ei-näy), karanas-idih (korpin-aamu, 

kuuden aikaan aamulla), veäigi (iltarusko), veäigi-vuorru 

(ilta-paimennus), silj-äigi (päivä-makaus), tsalbme

-ravkalam-podda (silmän-räpäyksen-aika) ja vuossam

-podda (veenkeittämisen-aika).

115. saamelaiset jakavat ihmisikää lapsuuteen 

(männävuohta, 0-15v.), nuoruuteen (nuorravuohta, 16-22v.), 

raavaaseen ikään (ravis, 23-50v.), järki-ikään (jierbm

-ahkki, 30v.), vanhuuteen (poaresvuohta) ja vanhaan 

lapsuuteen (poaris männävuohta).

116. vuotta jaetaan syystalveen (vesien jäätyminen, 

öiden piteneminen, päivän häviäminen), talveen 

(pysyvä lumi), kevättalveen (joutsenten paluu), 

kevätkesään (lumien lähteminen, porojen vasominen, 

lohen kutu), kesään (lehtien vihertäminen, hyönteisten 

paluu), syyskesään (ensimmäiset kylmät yöt) ja syksyyn 

(lehtien kellastuminen, ensimmäiset pakkaset, 

suvilintujen häviäminen).

117. nenetsien aikoihin kuuluu päivän kierto, 

veen kiehuminen ja tulen syttyminen.

118. nenetsien mukaan hätäily johtaa huonoon 

onneen ja kuolemaan ("päivän kanssa ei tule

kilpailla").

119. nenetsit suorittavat tärkeät asiat (kodan 

pystyttäminen) huolellisesti ja rivakasti 

(muuten eletään kiirettä vältellen).

120. kotoperäisiin aikoihin kuuluu ruokailujen väliin 

jäävä aika (purto, saamen burdo) ja silmän räpäytysten 

välinen aika (kyynö, hantin xon).

121. "ves kun kuivuu, dai työ kuivakkoa" (loitsujen 

kieltä).

122. mansien talvikuihin kuuluu keskitalven kuu, 

pettävän kotkan kuu ja lumisen kuoren kuu.

123. "silloin siikanen kutovi, kons on jäässä järven rannat, 

meren rannat riittehessä" (syyskudut).

124. "tätä lasta tänä vuonna, toista toisena kesänä, 

kolmatta kalakutuna" (vuonna eli kesänä eli

kutuna).

125. talvennavasta ennustetaan kesännavan ilmoja 

(yhteydessä toisiinsa).

126. "ku tulem isän ijäll, emonpuulle putkahamma" 

(iälle eli puulle).

127. selkupit katsovat aikaa päivän liikkeistä 

(kuttar celiti intit piri siqilpa, päivän noustua jousen 

korkeudelle).

128. selkupit katsovat aikaa puiden kasvusta 

(vuosikasvaimet, vuosi yksi sanan puu (po) 

merkityksistä).

129. selkupit jakavat elämää kolmeen vaiheeseen 

(ija (poika), ira (mies) ja ilca (vanha mies), nätäk 

(neito), ima (nainen) ja imila (vanha nainen)).

130. selkuppien mukaan vuodenajat johtuvat siitä 

että Maan emo (kesä) rakastaa enemmän päivää ja 

Ilman isä (talvi) kuuta (pidetään lapsinaan).

131. vuotta jaetaan pyhinä pidettujen eläinten 

elämän mukaan ("joutsenen aika", "joutseneton aika", 

"karhun aika", "karhuton aika").

132. nganasanit jakavat vuotta kesävuoteen ja 

talvivuoteen (vuosi=khu, puoli vuotta, kuukausi

=kiteda).

133. hantit, mansit, nenetsit ja selkupit aloittavat 

vuoden huhtikuussa (nganasanit touko-kesäkuussa, 
lumien sulaminen, kesäleiriin siirtyminen).

134. nenetsien kuihin kuuluu suuren-pimeyden-kuu 

(joulukuu), kotkien-kuu (helmikuu), vasat-syntyvät 

(toukokuu), sääskien-kuu (kesäkuu), paarmojen-kuu 

(elokuu) ja hirvaiden-kuu (lokakuu).

135. hantien kuihin kuuluu porojen-laskeminen 

(tammikuu), hirven-metsästyksen-kuu (helmikuu), 

kotkien-kuu (helmikuu), variksien-kuu (maaliskuu), 

hanhien-kuu (huhtikuu), porot-vasovat (toukokuu), 

kalapatojen-kuu (kesäkuu), nelmojen-kuu (siikasuku, 

heinäkuu), aika-lähteä-sisämaahan (syyskuu), 

uhri-kuu (lokakuu), lyhyiden-päivien-kuu 

(marraskuu) ja mateiden-kuu (joulukuu).

136. mansien kuihin kuuluu lyhyiden-päivien-kuu 

(joulukuu), hanhien-kuu (huhtikuu) ja ajelehtivan

-jään-kuu (huhtikuu).

137. selkuppien kuihin kuuluu päivässä-ehtii-kutoa

-vain-peukalon (joulukuu), kaikki-halkeilee (tammikuu), 

kotkien-kuu (maaliskuu), kalapatojen-kuu (toukokuu), 

sääskien-kuu (heinäkuu), marjat-kukkivat (heinäkuu), 

nelmojen-kuu (elokuu), marjojen-kuu (elokuu) ja 

metsot-laskeutuvat-hiekalle (syyskuu).

138. nganasanien kuihin kuuluu pimeä-kuu (tammikuu), 

ensimmäiset-vasat (toukokuu), linnut-pudottavat

-sulkansa (heinäkuu), hirven-metsästyksen-kuu 

(lokakuu) ja peuran-metsästyksen-kuu (marraskuu).

139. selkuppien kuihin kuuluu haukien-kuu (toukokuu), 

kalapatojen-kuu (kesäkuu), nelmojen-kuu (kesäkuu), 

kuu-jolloin-on-paljon-syötävää (heinäkuu), marjastus-kuu 

(elokuu), sampien-kuu (syyskuu), kuu-jolloin-metsot

-nousevat-hiekasta (lokakuu), oravien-kuu (lokakuu), 

kuu-jolloin-hirvaat-pudottavat-sarvensa (marraskuu), 

kiireinen-kuu (joulukuu) ja korjaamisen-ja-punomisen-kuu 

(tammikuu).

140. selkuppien vuotuiskiertoon kuuluu kesäleiriin 

siirtyminen (huhti-toukokuu), kalastusvälineiden huoltaminen, 

kalastuksen aloittaminen, koivuntuohen, tuomenkuoren ja 

tuomenoksien kerääminen (astiat), siperianmännyn juurien 

kerääminen (köydet), pihkan kerääminen (veneet), kalastuksen 

jatkaminen (kesä-heinäkuu), lehtien, juurien ja marjojen 

kerääminen, sembramännyn siementen ja puolukoiden 

kerääminen (elokuu), metsästyksen ja lihan kuivaamisen 

aloittaminen (syyskuu), pato ja verkkokalastuksen jatkaminen 

(sampi, siika), metsästyksen jatkaminen joulukuuhun asti 

ja talvileiriin siirtyminen joulukuussa (talvileirissä kerrotaan 

taruja, kerätään polttopuita ja valmistetaan ja korjataan 

työkaluja ja vaatteita).

141. hantien kuihin kuuluu lehtien-putoamisen-kuu 

(syyskuu), ohuen-lumen-kuu (marraskuu), paksun-lumen

-kuu (joulukuu), pakkasen-kuu (tammikuu), kotkien

-saapumisen-kuu (helmikuu), varisten-saapumisen-kuu 

(maaliskuu), pienten-verkkojen-kuu (kesäkuu), suurten

-verkkojen-kuu (heinäkuu) ja oravien-kuu (elokuu).

142. "aamupuoli askarpuoli, iltapuoli ilopuoli" 

(vrt. järjen ja tunteiden aika).

143. "neljä aekoo ov vuoessa ja neljä ikkee ihmiselä" 

(ajat ja iät).

144. "se tullee nyk kuuestoista lumi" (lumi eli talvi, 

talvikeskeinen aikakäsitys).

145. "aurinko om pesillään" (joulukuussa).

146. "annan päevältä menöö aorinko pessiisä ja tuloo 

pesistään kolomea päeveä ennej jouluo" (auringon 

pesäpäivät).

147. "sen pitäisi näöttäötä ainakin kolme kertaa 

että tulisih hyvä vuosi" (pesäpäivistä ennustaminen).

148. "syväkuita ol yks iel ja kaks takan päivä 

pallaimise" (sydänkuita, joulu, tammi ja helmikuu).

149. "sitte on aekoo ja päevee ja pärettä" (sanonta).

150. "jo se alkaa vanhaksi tämä hevonen, tullee nyk 

viiestoista lumi" (viidestoista lumi, viisitoista talvea 

vanha).

151. "tänäi on kuiva aika, mut huomena alkaa tuore aika" 

(kuivasta tuoreeseen).

152. "sill on kolmas talvi alla" (kolme talvea vanha).

153. "elokuuhan se vuojen antaa" (antaa vuoden, 

vrt. vuodeksi syötävää, vuoden enteet).

154. "mut sentäh tää maaliskuun aurinko niin, 

tää sentäh rupiaa armahtah jo vähä" (maaliskuun 

aurinko, odotettu näky).

155. "eiks tuo tästpuolie rupiap päiväkii armahtamoa" 

(maaliskuusta).

156. "no johan se tännepäen aorinko armahtaa kun 

maaliskuu oj jo mänössä" (aurinko armahtaa, 

talven yli selviytyminen).

157. "em minä siit ajast niin tarkkaan tiänny, 

arvopäihi menin vaan ja osunkin sopivaan aikaan" 

(omaa eli kellotonta elämää).

158. "kuv varjo oli seittemän askelta pitkä" 

(varjon pituuden mittaaminen).

159. "mie päätin että mie mittaan nyt askelheella 

mitä täm om pitkä" (omat mitat).

160. "kuvasest niin siint näkee askelehittain ajan" 

(kuvasesta eli varjosta, vrt. silmällä).

161. "piro erel ja aikan tarvita askarämmi" (pitojen 

edellä, vrt. vasten).

162. "joos sielä teän aukeila jänkilä oovat hillat kypsynee" 

(hillojen kypsyminen).

163. "nyt joka pojan pittää aukaissa silmäisä, 

nythä on päivä kiertänt petäjää jo kaua aikaa" 

(omat kellot).

164. "kellok käyvä niinko ne tällätä, mut aurink 

o se kom paikkas pitä" (auringon lapset).

165. "maaliskuu maan avaa, huhtikuu humahuttelee" 

(maan-avaamisen-kuu).

166. "maaliskuu maat avaa, huhtikuu jäät huuhtoo" 

(jäiden-huuhtomisen-kuu).

167. "maaliskuu ja elokuu kaivok kuivaa" 

(kuivat kuut, pohjavesi).

168. "jos helmikuu oli tyventä ni maaliskuulla sittem 

myrskys sen erestä" (ilmojen ennustaminen).

169. "ensin on einerrupiama, sitte om puolisrupiama 

ja iltarupiama ja siittä se päivä tulleeki" (rupeama, 

ruokailujen välinen aika).

170. "ensimäistä sataa menen" (ikää kysyttäessä).

171. "om monta ehtoonkulumaa ootettuj ja yäkauret kans" 

(ehtoonkuluma, yökausi).

172. "mie lojahan tähä ruuvvan iellisil" (ruuan 

eellisille, vrt. ruokalepo).

173. "ne tählet ja taivahkappaleht ne alkumaaliman kelloi" 

(omat kellot).

174. "eikö se ook kumma syyskuu ny alakaa ja yhä lämmin" 

(jokainen syksy erilainen).

175. "isä ijä ja poja aja" (isän iän ja pojan ajan).

176. "sillon sattu iso suvi tulemaan helemikuulla" 

(suvi=pitempi poutakausi, vrt. kesä).

177. "eiks ny mahra olla päivällisen aika kun aurinko 

oj joksikin eteläs" (päivän mukaan syöminen).

178. "vasta murkinoihe aikaa rupiip päivä huajakoitumaa" 

(murkinat, aamupäivällä syöty ateria).

179. "uamu jo huamuttoa, nyt o paras kalaa lähö aeka" 

(aamu=elon keräämisen aikaa, päiväeläimille).

180. "hoarakuu ku hoavatoa siit lumelle lotina tuloa" 

(haarakuu, lumenlähdön kuu).

181. "hankkuu ku hoavatoa ni lumelle lotina tuluo" 

(hankikuu, vrt. maaliskuu).

182. "koskas mätäkuu haavataan" (kuun 

haavaaminen, täysikuun alkaessa pienentyä).

183. "syväkuu synkiä, vaahtokuu vaikia, hankkuu haikija, 

sulamakuu surkija" (kevättä inhoavat, vrt. syksyä).

184. "tää haokotus on sem merkki että meijjä aeka 

ol lähtee yöpuulle" (yöpuulle lähtö).

185. "jo tul toine haikotus, nyt pitteä lähtie makkoamoa" 

(haukotukset, unenhaltijan saapuminen).

186. "huuhah hakkuu on kevätalavella maaliskuussa ollu" 

(huhtikuun myöhäisestä nimestä).

187. "syksyl korjattii karpaloi ko hallat jo käivät" 

(vrt. karpalokuu, syyshallakuu, omat nimet
=omista asioista).

188. "siit ov vast se hankikuu mikä sulattaa hankeet" 

(jokainen kuu=elävä olento joka vaikuttaa 

maailmaan omalla tavallaan).

189. "hankkuu kuret hakkuo sekä kiurit kiijettiä" 

(kurjet hakee, kiurut kiidättää).

190. "varis vaakkuu vaahtokuul, harakka hankikuul, 

muut linnut sulamokuul" (variksen kuu, 

harakan kuu). 

191. "emoin ämmän aikan" (emon ämmän aikaan, 

omat polvet, vieraat vuosikymmenet).

192. "kyl vatsa oman ajan tittä" (vatsan toiminta 

ajanmittana).

193. "tänä pä ongi vijestoist kupäivä" (kuupäivät, 

vrt. yöt, vrt. päivän päivät).

194. "ain pidi paturan enemmäst vai jälellä" 

(järjesti pidot syysmyrskyä ennen tai myrskyn jälkeen, 
omat vuodenvaihteet).

195. "tullo hämy, pittä panna valkia pertti" 

(tuli päivän korvikkeena).

196. "hämy alka tulla" (hämyn aika).

197. "tye meille hämärikkoja vettämä" 

(viettämään hämärikköä).

198. "meri gu algoi jättyä, ennä kalastamma ei pästy" 

(veen ajasta jään aikaan).

199. "sit ku käi tomi kukkima, sid oli keskikudu aiga" 

(tuomen kukinta, kudut).

200. "kynelku" (kyynelkuu eli helmikuu, 

vrt. jäähelmet).

201. "kuhu näim möhä lähed" (myöhään lähtemistä 

oudoksutaan, ihminen=päiväeläin).

202. "hä tuli ennemmäs, hä möhäizemmin" 

(omat ajanmitat).

203. "noiska nyd yllä, päivä on ylläl" (päivän 

mukaan nouseminen).

204. "päivän nouzost miä läksim matkustamma" 

(päivän lapset).

205. "siz vast ku päivä valgeno, siz männä" 

(sitten mennään).

206. "pinuest nast ain vanhuesse nast" 

(pienuudesta vanhuuteen asti, ihmiselämää 

kuvailevat sanat).

207. "miä illast issum pitkä ja humuksest makkan" 

(iltaihmiset, aamulla makaavat).

208. "yht puhku tödä ed jaksa tehä pitkä aika" 

(yhtä puhku, jaksaminen ajanmittana).

209. "jälke päivällazun tullo pimmiä" 

(päivänlaskusta pimeään).

210. "nugumma päiväst päivä" (päivästä päivään, 

päivänlaskusta päivännousuun).

211. "ai voi ko om pimmeä jed ei nä jalka pistä" 

(pimeällä liikkumisesta, ihminen=päiväeläin).

212. "nyd miul on tänä keväjän sadu vuz" 

(sadas vuosi, vrt. talvi).

213. "talvel pyetti havval, syksyl pengerel, 

kezäl madaligoil" (kalastajan vuodenajat).

214. "puolempäivän aigah tule" (päivä puolessa, 

päivittäisen matkansa puolivälissä).

215. "joga vuottu puu syyn jämenöy" 

(jämenee eli paksunee).

216. "syyn järenöy puu vuvvez" (syyn 

vuodessa eli kesässä).

217. "jänis kezäl on harmaa a talvella valgie" 

(vuodenaikoja ilmentävät eläimet, 

vrt. vuodenaikojen henkien (luojahenkien) 

eläinhahmot).

218. "ei päivät piälei olla, jällei ollah" 

(jälekkäin, seuraavat toisiaan).

219. "tänäpäi tulin, en ol eglästy jälgie" 

(eilistä jälkeä).

220. "julgevui da lähti yödy vast ajamah" 

(oudoksuttu yöllä tekeminen, johtaa 

vahinkoihin).

221. "jouduo yöksyksih" (yöksyksiin eli 

eksyksiin).

222. "nyd on joudokodva miuleni" (joutokotva, 

tekemistä seuraava lepo).

223. "joudokodvad min ombelen" (joutenolo

=outo ajatus).

224. "joudopiänä lähemmä gribah" (joutopäivänä 

sieneen).

225. "kyllä ne oli suuret jeäruoppahat kun se 

matehen kutu loppu" (talvikudut).

226. "puud jeädelöitti, ku lämbiöy, sid ned jeät 

silistäh kirvotah eäre" (puiden jäätyminen 

ja sulaminen).

227. "siitähän se rupei kananaskelem päivässä 

jatkumah se päivä" (jatkumaan eli pitenemään, 

loppiaisena).

228. "päivy gu seizou, eigo jatku eigo lyhene" 

(päivänseisaus).

229. "aigazeh jalgavuin, sid ev voinnuh enämbi nukkua" 

(unesta jalkeille).

230. "sinä minun jalgevutid, tuled keskyön aigah" 

(yöllä liikkumisesta).

231. "muloi murginale, losatka lounaele, isakka 

ildazele" (ruoka-aikojen nimiä, vrt. päivä lounaassa, 

päivä illassa).

232. "jos en laulais polvenani, iluois sinä ikänä, 

ikä kuitenki kuluise" (iän eli ajan luonteesta).

233. "ajau päivän iltah suate" (päivän matka).

234. "ildakoitties tulin" (illan koitteessa, 

vrt. koi=päivä).

235. "päivänlaskuz ildukoite vallottoa" 

(päivänlaskussa iltakoite, vrt. koitteiden 

pitäminen haltijoina).

236. "ildakoite on laskun rinnas, huondeskoite 

on nousun rinnas, syväinyöllä häviöy koite" 

(iltakoite, aamukoite ja sydänyö).

237. "illal roavoimmo ildakodvazen, puolen 

rubiemaista" (kotvaset ja rupeamat).

238. "päivä keändyy ildapuoleh" (aika lähteä 

kotia kohti).

239. "ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö" 

(lounatpäivästä lähtevä iltapuoli, 

päivän suunnat).

240. "ildapäivil päivä alenoo" (iltapäivän 

ajankohdasta).

241. "ildurubiem on lounajiz ielleh ildaisez sah" 

(iltarupeama, lounaasta iltaseen).

242. "illansuuz minä tulen" (illansuu).

243. "illantsiirus tulen käymäh" (illantsiiru,

vrt. tsi, si=päivä).

244. "illantsiirul om parembi astuo, ei ole räkki" 

(räkki eli kuuma).

245. "itköy ilmasen ikäh" (kauan).

246. "se kodi on ilmanigäni jo, mannumpolven aiguni" 

(ilman ikäinen, mannunpolven aikainen).

247. "unizgo näid vai ilmizin" (uni ja ilmi).

248. "ihan ilmizin, tävves tunnos näin sen" 

(ilmisin eli täydessä tunnossa).

249. "en uniz nähnyh, ilmizin näin" (ilmisin

eli valveilla).

250. "kui ilmizin näin, da uniz näin" (unissa

kuin ilmisin).

251. "ta siitä nousi ilmitaivahaini ukkosenilma 

ta myrsky jottei miesmuistih moista" (miesmuistiin 

jäävät asiat, vrt. naismuistiin).

252. "igä elä da igä i opastelietse" (oppia ikä 

kaikki).

253. "miun igähini on häi" (omaan ikään 

vertaaminen).

254. "jällellizen eloksen sen tijjäd, a iellist et tijjä" 

(jälellinen ja eellinen, mennyt ja tuleva).

255. "jo sill on igeä, ijättsy on" (ijätsy eli iäkäs, 

vrt. ikäloppu).

256. "yhen igällized oldii myö" (yhenikäiset).

257. "ei männyh kui hävähyz aigoa" (hävähys 

eli silmänräpäys).

258. "pidää lähtie ielleh höntiä, päästä valgian aigah 

peril" (valgian eli valoisan).

259. "hämärä on illalla i huomeneksella, vain keskiyön 

aigana on pilkkoni pimie" (hämärästä pilkkopimeään).

260. "ilda ku rubieu pimenömäh ni se on ildahämyne" 

(iltahämynen).

261. "kons ku hyytäy jokie, veneh ryyhtyy jiäh" 

(joen hyytyminen).

262. "magoan lebävyksen" (lepävyksen, 

jokaisella oman pituinen).

263. "ku oliz mettsy huudehes synnyn aigua" 

(metsä huutehessa, vrt. huurteessa,

synnyn aika=joulu, vrt. synnyt=vierailemaan 

tulleet sukulaisten henget, vrt. päivän synty).

264. "synnynmoan aijal jumala metsän 

huuvehutti, hyvä vuozi roih" (jumala huurrutti 

metsän, hyvä enne, vrt. jumala=ilmojen henki,

talvivuoden henki).

265. "huomena jälgeh" (huomisen jälkeen, 

ylihuomenna).

266. "vihmuz päivän piästä piäh" (päivän päästä 

päähän).

267. "huondeshämys lähtimmö" (huondeshämys

eli aamuhämärässä).

268. "oli semmoni huomeneshämärä ku heäm mäni" 

(hämärässä lähteminen).

269. "huomenespuoleh yötä" (yön puolet).

270. "huondezrubiem on zautrokaz ielleh murginois sah" 

(aamurupeama, ruokailujen väli).

271. "huogaiteskodvu" (lepohetki, vrt. huoahtaa).

272. "tuled matasta, myö sanomma, huogau" 

(huokaa eli levähtää).

273. "kiurukuu tuloo" (huhtikuun nimiä).

274. "ni hiukkust ei annett aigoa" (hiukkusta aikaa, 

vrt. hiukkanen, hitunen).

275. "hillattoan om männyn" (hiljattain, 

vähän aikaa sitten).

276. "vuota mänöö muuroi hilloiks, siid vasta löyhkä" 

(muurain hillaksi, kesän ajanmittoja).

277. "jo ollah hillovundah päi" (hillat kypsyy, 

kesä kuluu).

278. "pideä hangiloin aigah lähtie hirven hiihändäh" 

(hankien aika, talvimetsästyksen aika).

279. "hangenkertah ei kestä" (hangenkerta, 

aika hangesta hankeen).

280. "hangetoi aigu" (hangeton aika).

281. "lahnan kudu on tuomen halvastandaigoa" 

(kudut ja kukinnat, halvastaa=kukkia).

282. "yö ennätti meät, emmo peässyh valgien aigah" 

(valkian aikaan liikkuminen).

283. "hillo se enzimmäksi i kypsenöy" (hilla,

marjojen ensimmäinen).

284. "äjj om päiveä äjjähpäiväh, vie on enämbi 

emämpäiväh" (äijäpäivä ja emänpäivä, 

vrt. muuttolintujen saapuminen ja lähteminen, 

vuodenvaihteet).

285. "eletty valgei, elämätöi mustu" (eletty 

ja elämätön aika).

286. "iellä eklistä" (eellä eilistä, toissapäivänä).

287. "ehtypimiel piäzin kodih" (ehtoopimeällä, 

vrt. hämyllä).

288. "jog on ehtypuoli päiveä" (päivän ehtoopuoli).

289. "en jo ammuin tulluh, vast olin kodvazen" 

(ammoin=kauan aikaa sitten, kotvasen

=vähän aikaa).

290. "moan taivahan aiguzet" (maan ja taivaan 

aikaiset).

291. "päivän aloh ehtii raadaa" (päivän alaan, 

päiväntyö).

292. "tuohustu poltimmo koz oli tuohuksen aigu" 

(tuohuksen aika).

293. "aigu ruveta magaamah" (makuuaika).

294. "ku tuloo sanan aijaks ga pagizet" (sanan aika).

295. "sulan moan aigah" (sulan maan aika,

vrt. lumisen maan).

296. "elä nukkujan aigah pagize" (nukkujan aika, 

pagize=puhu).

297. "ahvenen kuvul da tedren kiimal ei ole kiirehty" 

(kudut ja kiimat).

298. "se oli merkitty jotta mihi aikah oli puolipäivä, 

joko ikkunakorvakseh tahikka lattieh tahi mihi" 
(merkitty puolipäivä, päivän liikkeen tuntijat).

299. "igizen aigune" (ikiaikainen).

300. "kalavirral myö elätämmö kogo perehen yli vuuvet" 

(yli vuodet, vrt. kesävuoden ja talvivuoden).

301. "kalankuvun aigah" (kalan kudun, 

vrt. kala=siika).

302. "silloin siikani kutou, kalani karettelou, 

kun on jiässä järven rannat" (syyskudut).

303. "tihivuozi" (tihivuodet, vrt. kesät).

304. "kevädvuotta hod ei karranne, ga syyzvuotta 

kargoaloo" (kevät ja syysvuosi, yhteydessä 

toisiinsa).

305. "kalan kado oli tänä vuon" (omat

katovuodet).

306. "yli vuuet oli kala katkielmatoi" (yli vuodet, 

vrt. koko vuoden).

307. "kahten vuvven kazvot" (kasvot eli 

vuosikasvaimet).

308. "jo täs taloiz mie olen kuun kaudehet" 

(kuun kaudet, vrt. vaiheet).

309. "mi aigoa mennöv, vuvven kaudehet" 

(vuoden kaudet).

310. "kezäaig on lyhyd aigu, a talvaig om pitky" 

(kesä ja talviaika, vrt. vuosi).

311. "tuli keskyön aigah" (keskiyön aika).

312. "kui mones päivä se oliki" (päivien 

laskemisen outoudesta).

313. "päiväne kiänäh talveh, a ilmu kezäh" 

(päivä talveen, ilmat kesään, 

vrt. syyskuun helteet).

314. "ainos kimajoa, tolkkuo ni mih ei ole" 

(sääskien aika, kesä-heinäkuu).

315. "hämähäkin kinuo heittyy muah" 

(maassa näkyvät seitit).

316. "sil miehel on jo pienen kiven igä" 

(kiviin vertaaminen).

317. "kiukkapiästäh" (kiukkapäästään, 

yhtäkkiä).

318. "mahlan aikana lähtöy tuohi" (mahlan 

aika, tuohen oton aika).

319. "nyt ov varsin koite, pitäy suorita mettsäh" 

(koite eli päivännousu).

320. "nousemma makoamasta aivoseh koittiessa" 

(koitteessa nouseminen, vrt. koittaa).

321. "kolmandeks on särrinkudu" (särjen kutu, 

toukokuussa).

322. "konz on poarmaiga" (paarma aika, 

heinäkuussa).

323. "konzu lehti lähtöö ylen myöhäh, sit se lähtöö 

lumi myöhäh" (lehen lähtö ja lumen lähtö, 

vrt. kesä ja talvivuoden lopetus).

324. "viel on korennon korgevuol päivä" (päivän 

korkeuden tarkkaileminen).

325. "aikaseh ollah liikkehellä, ennenku hankini kostuu" 

(hankinen kostuu, pinta pehmenee).

326. "ikkunoiz rubiap päivy koskemah, om päivy puolez" 

(päivän liike).

327. "kodvan istuo kokotin" (vrt. kotvasen).

328. "päivän kun jäistä puuta kuorie tsylkytät kä loatiu 

mieli kotvasen levähteä" (työn ajasta levon aikaan).

329. "kodvaizekse heittelemmöz, huogavun" 

(huogavun eli levähdän).

330. "vähäni aikoa kotvatetah" (kotvatetah eli 

odotetaan, vrt. kota).

331. "hätk om pitkembi kodvikkuo" (hetki pitempi 

kotvaa).

332. "tämämmoista pakaista ei ollun kodvilla" 

(pakkasta, kodvilla=pitkään aikaan).

333. "ei ni kuna piäm puuttunnuh nähtä" (kuuna 

päivänä, ei koskaan).

334. "kuhankudu on talvel pyhäkeskez" (talvikudut).

335. "nouze pois nukkumah, jo on kägi kukkunuh" 

(käen mukaan nouseminen, toukokuu).

336. "tuon kukan jo pidäis näihi aigoihi kukkie" 

(kukinnat ja ajat).

337. "kävelten da kullelten nuor aigu meni" (kävellen 

menevä nuoruus, vrt. nuoruuden vastaiset skoulut).

338. "kivilöih jiä kulai" (jää kulaa, jäidenlähdön 

aika).

339. "kuluu päivä pilvessäki" (päivän kuluminen, 

vrt. paistaminen).

340. "yksin päivin igä kuluu" (ikä eli aika, 

vrt. ihmisikä).

341. "toizin vuozin täll-aigaa kudi kala do" (toisin 

vuosin tällä aikaa, vuodet ja ajat).

342. "nygöi parahuolleh kala kudoo" (kutujen 

tunteminen).

343. "kudoal päiväl tuled" (kudoalla päivällä, 

minä päivänä).

344. "ei ole nouzendaigu, ei vie kuzetannuh" 

(aamukusi).

345. "kuurakuu" (helmikuu).

346. "moallini kuu" (maaliskuu).

347. "kuurakuut" (tammi, helmi ja maaliskuu).

348. "mi kuuloi nygöi ollou" (kuiden tuntemisen 

paikallisuudesta, vrt. kuuhun liittymättömät 

ajat).

349. "sidä en hävitä ni kuuna päivännä" (kuuna 

päivänä, koskaan).

350. "kuuluguh piemmö, emm ole vuozimeäräh 

pidänyh" (pidämme kuulukua, emme vuosimäärää,
vrt. omituiset syntymäpäivät).

351. "jos om puolesta päivästä enemmän ni, 

kum päiväh seisou selin ni, silloin kuvahaini om 

pitempi" (kuvahainen eli varjo).

352. "kuvahaini oli silloin yhtä pitkä kuin itseki olet" 

(puolelta päivin).

353. "kuvahani on nelleä asselda, läkkeä lounal" 

(neljä askelta pitkä, lounasaika).

354. "om pitky kuvahane pideä kotih lähtiä" 

(kuvahaisen mukaan eläminen).

355. "ennen vahnaz tiettih aigu kuvahastu myö" 

(tiedettiin aika kuvahaisesta).

356. "kuvvez vuoz on nellättykymmen" 

(46 vuotta vanha).

357. "kuuvittau miula silmie jo, moate himottau" 

(kuuvittaa silmiä, silmät painuvat kiinni).

358. "pidää siun kuutsastella" (kuutsastella 

eli liikkua kuun aikaan, kuun palvojien kieltä).

359. "kanabro kukkiu" (kanervan aika).

360. "ylen käpistyim mullozeh näh" (mulloseen 

eli viimevuotiseen, vrt. muulloin).

361. saamelaisiin kuihin kuuluu joutsenen-kuu 

(maaliskuu), jääpeitteisen-lumen-kuu (huhtikuu) 

ja vasojen-kuu (toukokuu).

362. sanalla purk tarkoitetaan välittömästi tapahtuvaa 

(udmurtin pir), vastikään tapahtunutta (udmurtin pir-ak), 

aina ja ikuisesti olevaa (komin por), kahdesti tapahtuvaa 

(hantin kit-piyor), yhtä kertaa (mansin por) ja kerran 

tapahtuvaa (selkupin okur-par, vrt. por-uhrit).

363. sanalla är tarkoitetaan vuotta, syksyä, ikää, kautta 

ja aikaa (udmurtin ar, komin ares, mansin oarem, nenetsin 

näeru, enetsin narra, nganasanin narro, selkupin ara, 

kamassin ere).

364. sanalla suota tarkoitetaan porojen kiima-aikaa ja 

lintujen soidinaikaa (saamen cuodde, komin cued, unkarin 

szalad, nenetsin saje).

365. udmurtit kutsuvat kesäkuuta (guz-tolez) lämmön 

kuuksi ja lämpeneväksi kuuksi (toukokuun puolivälistä 

kesäkuun puoliväliin).

366. nganasanit jakavat aikaa neljän kuun muodostamaan 

kesävuoteen (toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin) 

ja kahdeksan kuun muodostamaan talvivuoteen (syyskuun 

puolivälistä toukokuun puoliväliin).

367. nganasanien vuotuiskiertoon kuuluu talvileirissä 

asuminen joulukuun puolivälistä huhtikuun alkuun 
(poroja paimentaen, polttopuita keräten, ansoja katsoen), 

talvileirin purkaminen huhtikuun alussa (jakaannutaan 

1-3 kodan perhekuntiin), metsästysalueiden jakaminen 

perheiden kesken, rekien vahvistaminen matkaa varten 

(lisätään jalakset), pohjoiseen päin lähteminen (lumirajaa 

seuraten, kohdalle sattuvia peuroja pyytäen), pohjoiseen 

päin jatkaminen (huhtikuun alusta kesäkuun puoliväliin), 

kesän viettäminen pohjoisessa (kalastaen ja metsästäen, 

lihat kuivataan, rasvat varastoidaan), etelään päin 

lähteminen syyskuun alussa (peuroja seuraten ja pyytäen), 

kalastamisen lopettaminen vesien jäätyessä (korvataan 

ansapyynnillä) ja talvileiriin saapuminen joulukuun 

puolivälissä.

368. nganasanit hyvästelevät talvileiriin jäävät esineet 

luvaten tuoda näille lihaa ja rasvaa syksyllä (vrt. leiriä 

suojelevat henget).

369. nganasanien kuihin kuuluu anoja tuoja kiteda 

(iso vasojen kuu, toukokuun puolivälistä), sielaku tuoja 

kiteda (pieni vasojen kuu, kesäkuun puolivälistä), 

boduoja kiteda (kesähorroksen kuu, kesäkuun puolivälistä), 

kolo kiteda (kalojen kuu, kesäkuun puolivälistä), deptu 

kiteda (hanhien kuu, heinäkuun puolivälistä), konunemo 

kiteda (nuorten hanhien kuu, elokuun puolivälistä), 

kau kiteda (suuri kuu eli hirven kuu, syyskuun puolivälistä), 

nutu kiteda (syyskuu, lokakuun puolivälistä, utua=syksy), 

melkumsa kiteda (sarveton kuu, marraskuun puolivälistä), 

fojmarunda kiteda (pimeä kuu, joulukuun puolivälistä), 

dalo bierapsie kiteda (nousevan päivän kuu, tammikuun 

puolivälistä), sjesusena kiteda (jäätyneiden puiden kuu, 

helmikuun puolivälistä) ja feniptidi kiteda (puiden 

sulamisen kuu, maaliskuun puolivälistä).

370. nganasanien vuosi vaihtuu helmikuussa päivän 

palatessa (ajankohtaan kuuluu päiviä kestävät puhtaan 

kodan menot (madusya) joissa pyydetään kylläisyyttä 

ja menestystä tulevalle vuodelle).

371. hantien mukaan vuosi alkaa elo-syyskuussa 

(talvivuosi).

372. hantien kuihin kuuluu hirvenmetsästyksen 

kuu (lokakuu), alhaalla olevan päivän kuu (marraskuu)
ja hirvet ja peurat kokoontuvat jäiselle lumelle 

(joulukuu).

373. hantit merkitsevät vuoden alkavaksi kahdesti 

vuodessa (keväällä ja syksyllä).

374. enetsit kutsuvat vuotta sanalla poo.

375. nenetsien ajanmittoihin kuuluu aarbaj (vanha, 

armbaj=vanhus), aceky, atsekii (nuori), obkad, ouvgkad 

(usein), jaalimbeele (keskipäivä), jaanomi (myöhään), 

joltsj (aika), chunjäna, hunqna (huomenna), chussuvaina, 

husuvaj (aina), chuvyi, huvy (aamu), mer, mier (aikaisin), 

miertjau, miertjau (pian), njeuhana, nevhyna (ennen), 

pausimä (ilta), pi, pii (yö, vrt. pimeä), pimbeele, pipelq 

(keskiyö), pa, po (vuosi), puna, puuna (jälkeen), tenjäna, 

tenqna (eilen), tjukujale, toeku (tänään), eri (aina), 

male (jo) ja aruk (nopeasti).

376. nenetsien kuihin kuuluu ty sapolana (ensimmäiset 

vasat syntyvät, huhtikuun puolivälistä), nichaudu iry 

(vasojen syntymäkuu, toukokuun puolivälistä), marty iry 

(linnunpesien kuu, kesäkuu, vrt. martti) ja neniang iry 

(sääskien kuu, heinäkuu). 

377. selkupit kutsuvat vuotta sanalla pod.

378. selkuppien kuihin kuuluu hauen kudun kuu, 

nelman kuu (siikasuku) ja kalapatojen kuu.

379. komit jakavat vuotta hirven aikaan (talvivuosi) 

ja karhun aikaan (kesävuosi).

380. nenetsit kutsuvat vuotta (po), puuta (pa) ja kiveä 

(pu) yhenlaisilla sanoilla.

381. hantit siirtyvät kesäksi ob-joen varrella oleviin 

kalastusleireihin ja palaavat talveksi sisämaahan 
(kesävuosi ja talvivuosi).

382. hantit jakavat vuotta kolmeentoista aikaan 

(kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin 

kuukauteen).

383. hantien aikoihin kuuluu "kevyet pakkaset", 

"kovat pakkaset", "hanhet saapuvat", "kalat kutevat" 

ja "lehdet putoavat".

384. hantien vuotuiskiertoon kuuluu kesän viettäminen 

jokien varsille pystytetyissä kalastusleireissä (kiinteät 

majat), sisämaahan lähteminen syksyllä ja talvella 

(loka-joulukuussa ja tammi-maaliskuussa, kaksi 

metsästyskautta) ja alavirrassa sijaitseville 

perhekohtaisille kalapaikoille lähteminen keväällä 
(kevätleirissä asutaan kevyissä tuohella päällystetyissä 

kodissa).

385. hantien aikoihin kuuluu körek-iki (kotkien aika, 

maaliskuu), urn-iki (varisten aika, huhtikuu), lontwäsek

-iki (hanhien ja sorsien aika, toukokuu) ja pojaltew-iki 

(jäätyvän lumen aika, joulukuu).

386. hantinoidat lentävät muuttolintujen saapuessa 

etelään pyytämään onnea tulevalle vuodelle (paikkaan 

missä "seitsemän päivää paistaa kiville").

387. hantit suorittavat tärkeimmät työt ja uhrit ennen 

puolta päivää (työn aika ja levon aika, uhreissa aamu

=haltijoiden ilta).

388. hantit järjestävät uhripäivät ja ilonpidot uuden 

kuun aikaan (kuun alku merkitään puuhun).

389. hantit jakavat aikaa talvivuoteen (tal) ja kesävuoteen 

(thun).

390. hantit pitävät talvivuotta ja kesävuotta erillisinä 

vuosina (tal-thun, talven keralla kesä).

391. hantit viettävät uutta vuotta syksyllä (ajankohtaan 

kuuluu siirtyminen kesäleiristä talvileiriin, talvivaatteisiin 

pukeutuminen, suruaikojen päättyminen ja haltijoille 

uhraaminen).

392. komien alueilla eläneiden kansojen taiteessa 

(permin-eläin-tyyli) jaetaan vuotta surullisena pidettyyn 

päivä-hirven katoamiseen ja iloisena pidettyyn päivä

-hirven palaamiseen (vrt. kevättalvinen hirven 

hiihtäminen).

393. komit jakavat vuotta karhun, peuran, kärpän, 

ahman, hirven, saukon, revon, oravan ja näädän aikoihin 

(eläinkeskeinen ajantaju).

394. komien karhun aika kestää maaliskuun lopusta huhtikuun 

loppuun (pesästä herääminen, talvivuoden loppu), peuran aika 

toukokuun alusta kesäkuun alkuun (vasominen), kärpän aika 

kesäkuun alusta heinäkuun alkuun (liikkuvat paljon, syöttävät 

poikasia), ahman aika heinäkuun alusta elokuun alkuun (emot 

liikkuvat pentujen kanssa, naarasahmaa kutsutaan "luonnon 

valtiattareksi"), hirven aika elokuun alusta lokakuun alkuun 

(kiima-aika, kesävuoden loppu), saukon aika lokakuun alusta 

joulukuun puoliväliin (loppuu vesien jäätymiseen), revon aika 

joulukuun lopusta tammikuun loppuun (päivien piteneminen 

merkitään revon hännän kohdalle), oravan aika tammikuun 

lopusta helmikuun loppuun (kiima-aika) ja näädän aika 

helmikuun lopusta maaliskuun loppuun (näädän kuvan alle 

piirretään päivä, päivän palaaminen).

395. komit jakavat vuotta karhun aikaan ja hirven 

aikaan (kesävuosi ja talvivuosi).

396. komit yhistävät talvivuotta naarashirveen 

(saapuu karhun hävitessä, vrt. taivaallinen hirvi).

397. komit kutsuvat vuotta sanoin wo (ikä) ja arös 

(ar=syksy).

398. unkarilaiset jakavat vuotta kahteen osaan 

(vaihteet keväällä ja syksyllä).

399. vepsäläiset jakavat vuotta paimenten aikaan 

(paimenan aig, toukokuun alusta lokakuun alkuun) 

ja vieras aikaan eli sukuloimisen aikaan (veraz aig, 

lokakuun alusta huhtikuun loppuun, alkujaan 

metsästyksen aika).

400. vepsäläiset jakavat ihmiselämää lapsuuteen 

(läpsaig), nuoruuteen (nored päiväd), kypsään ikään 

(matoriaig) ja vanhuuteen (vanhuz, rouhuz).

401. marit kutsuvat tätä vuotta sanalla teni 

(tele=talvi, vrt. teno, telle).

402. marit kutsuvat viime vuotta sanalla umaste 

(umar=elämä). 

403. udmurtit kuvailevat keväistä vuodenvaihdetta 

sanoin "seison veessä" (jäiden sulaminen).

404. udmurtit kuvailevat syksyistä vuodenvaihdetta 

sanoin "seison jäällä" (vesien jäätyminen, 

vesikeskeinen ajantaju).

405. saamelaisiin aikoihin kuuluu riemnjis kamasiidis 

koco (repo ripustaa käpälänsä), illa-muora äigi 

(kekäleiden väristen puiden aika, syyskuu), noro-kyeli 

äigi (kalojen kokoontumisen aika, lokakuu) ja ponne

-suosa äigi (jäisen järvenpohjan aika).

406. saamelaiset kutsuvat talvella tapahtunutta sanoin 

taan muottuu ääigi (tämän lumen aikana).

407. saamelaiset sanovat keskikesästä kolda-keejist 

kolda-kiäcan pasta peivi (puun päästä puun päähän 

paistaa päivä).

408. saamelaiset katsovat aikaa taivaankappaleiden 

liikkeistä (päivä=päivän liike, yö=kuun liike).

409. saamelaisiin ajanmittoihin kuuluu aamunkoi, 

illankoi ja keskiyö.

410. saamelaiset jakavat aikaa pitempään talvivuoteen 

ja lyhyempään kesävuoteen (vuosien alkaminen
vaihtelee ilmojen mukaan).

411. saamelaiset yhistävät vuodenvaihdetta vasojen 

syntymiseen ja lehtien kellastumiseen (toukokuu 

ja syyskuu).

412. saamelaisten mukaan talvi alkaa lumen jäädessä 

pysyvästi maahan (pohjois-suomessa marraskuussa, 

ensilumet lokakuun lopulla).

413. saamelaiset kutsuvat talven pimeintä aikaa 

sanalla skabma (vrt. kaamos).

414. saamelaisten kuihin kuuluu cakcamannu 

(myöhäinen kesäkuu, syyskuu) ja cuonomannu 
(kantavan hangen kuu, huhtikuu).

415. saamelaisiin ajanmittoihin kuuluu piejjv (päivä), 

ijj (yö), kuefs (aamunkoitto), inckenc (aamu), piejjv-kessk 

(keskipäivä), manna piejjvkessk (iltapäivä), jeknenc 

(ilta), tarrm (tänään, vrt. tarmo), jenta (huomenna), 

manna jenta (ylihuomenna), jexxta (eilen), tunn-piejvest 

(toissapäivänä), igk (ikä, vuosi), idja (yö), idit (aamu), 

ievtta beaivi (eilispäivä), ievtt eahket (eilisilta), ievtt idit 

(eilisaamu), ihkku (yöllä), ihttin (huomenna), ihttabeaivi 

(huomispäivä), ihttanaga (aikaisin huomenna), ikte (eilen), 

ikte beaivet (eilispäivä), ikte eahkedis (eilisilta), mannan 

dalvve (mennyt talvi), mannan jagi (mennyt vuosi), odne 

(tänään), odda (uusi), ihe (vuosi), iideed (aamu), ijja (yö), 

itten (huomenna) ja jieht (eilen).

416. saamelaisiin kuihin kuuluu guovvamannu 

(helmikuu), njukcamannu (joutsenkuu, maaliskuu), 

cuonomannu (kantavan hangen kuu, huhtikuu), 

miessemannu (vasojen kuu, toukokuu), geassemannu 

(kesäkuu), borgemannu (sulkasadon kuu, elokuu), 

cakcamannu (syyskuu), golggotmannu (rykimiskuu, 

lokakuu) ja skabmamannu (kaamoskuu, marraskuu).

417. sanalla oma tarkoitetaan vanhaa (saamen oames), 

kauan sitten tapahtunutta (mordvan umok), edellistä 

vuotta (marin umaste) ja kuivuneita lehtiä ja ruohoja 

(edellisen vuoden lehdet, unkarin avar).

418. sanalla purk tarkoitetaan äskettäin tapahtunutta 

(udmurtin porak), välittömästi tapahtuvaa (udmurtin pir), 

ainaista ja ikuista (komin pir), kahdesti tapahtuvaa 

(hantin ki-piyor) ja kerran tapahtuvaa (selkupin par,

vrt. purkaa, parka, pirkka).

419. sanalla renk tarkoitetaan nopeasti tapahtuvaa 

(udmurtin zog), pian tai kohta tapahtuvaa (komin regid), 
kauan sitten tapahtunutta tai kauan kestävää (unkarin reg), 

aamua (unkarin reg) ja heti tapahtuvaa (unkarin rögtön,

vrt. reki, retki).   

420. sanalla serä tarkoitetaan vanhaa ja iäkästä (mordvan 

sire, unkarin öreg).

421. sanalla sonka tarkoitetaan vanhaa, vanhusta, 

vanhuutta ja vanhenemista (marin sonyo, unkarin 

avul, vrt. sonkajärvi).

422. sanalla cäcke tarkoitetaan tuokiota (suomen hetki), 

pitkää aikaa (karjalan hätki), tiettyä aikaa (mordvan ska), 

jonkin kestoa (udmurtin coz), päivän kestoa (komin 

lun-cez), elinaikaa (komin nen-cez) ja ajanjaksoa 

(udmurtin cez, vrt. käkkiä).

423. sanalla kotva tarkoitetaan tuokiota (karjalan kotva), 

etäisyyttä ja taivalta (saamen korefu), ansojen tai verkkojen 

kokemisen aikaa (saamen koadfi), vuotta ja aiemmin 

tapahtunutta (marin kot) ja samaan aikaan tapahtuvaa 

(marin kodom, vrt. kota).

424. sanalla ac tarkoitetaan aiempaa (marin azno), vanhaa 

(marin osso, vrt. otso), aiemmin tai vasta tapahtunutta 

(udmurtin vaz) ja aikaista tai varhaista (komin voz, 

vrt. vasta).

425. sanalla pälä tarkoitetaan tiettyä aikaa, jonkin kestoa 

ja kertaa (saamen balle, udmurtin pol, komin pel,

vrt. aamupala).

426. sanalla vaihe tarkoitetaan muutosta, käännettä, 

kautta, taukoa, raja-aikaa, verkkojen kokemisen tai 

korjaamisen aikaa, porojen (rekien) aikaa ja vaatteiden 

vaihtamisen aikaa (viron vahe, udmurtin vosjal, 
komin vez).

427. sanalla wase tarkoitetaan alkujaan, aluksi, ennen 

tai ensin tapahtunutta (saamen vuocca, mordvan vasna,

vrt. vasa).

428. sanalla säpt tarkoitetaan lukua seitsemän ja viikkoa 

(hantin tapot, mansin sät, unkarin het).

429. "kotvan päivä närettä kiertäy" (päivän kierto, 

närettä=kuusta).

430. "nuoraig on ku mandzoiaigu" (mansikka-aika, 

vrt. vieraaseen elämään pakottaminen).

431. "lapsestuskymmen, tytöstyskymmen, neizikymmen" 

(vierailta tuntuvat kymmenykset).

432. "männä kezänä" (mennä kesänä).

433. "mennyd yön oli vihmu" (mennä yönä, 

viime yönä).

434. "elä tule aivompah eläkä myöhempäh" 

(aivompah eli aikaisemmin).

435. "ilda lähenöö, havu mustenoo" (ajan 

katsominen puista).

436. "kuin ruvennou mustumah veittsi, niin siitä 

vasta milma etsi" (vertauskuvalliset ilmaisut,

vrt. puuveitset).

437. "murginaigah ainos pouvistuu" (päivän ollessa 

kaakossa tai etelässä).

438. "do on murginaigu, voibi ruveta murginoimah" 

(päivän mukaan syöminen).

439. "hyvä meill oli mulloi" (viime vuonna).

440. "miun aikana, mie kun olij jo muistajana" 

(miun aika, muistin aika).

441. "ei mium muistih ole ollut näin hyviä lintuvuotta" 

(lintuvuodet, tarkoittaa metsälintuja).

442. "miehem mustoh ei ole olluh nengostu vihmoa" 

(miehen muistoon, tällaista sadetta, vrt. mieheltä 

miehelle periytyvään muistiin).

443. "rändykuun jällez om miikulankuu" (räntäkuu

=lokakuu, miikula=lainasana).

444. "mettsätsirkkuzet tsitsetetäh, jo on huondespuoli" 

(aamupuoli, elävät kesäyöt).

445. "kotvasem matam piässä" (vrt. päivän matkan, 

matkan pituuden ilmoittaminen ajanmääreellä).

446. "se on juuri vanha, mannumpolvenaiguni" 

(mannunpolven aikanen, hyvin vanhasta).

447. "sie oli ilmanigäzii, mannumpolvenaiguhizii" 

(ilman ikäisiä, vrt. maat ja mannut).

448. "magavaigu on, pangoa lapsed muate" 

(lasten makuuaika, vrt. aikuisten).

449. "itsen lömistytti täl vuvvel" (tällä vuodella 

eli tänä talvena, kesä ja talvivuoden kutsuminen 

vuosiksi).

450. "silmien läpähtyz" (läpähtys eli räpähdys, 

vrt. omituiset sekunnit).

451. "igä ildah ku mänöö, sih i löhissyt" (ikä menee 

iltaan, vanhenet).

452. "tänäpäi on egläistä lämmembäni" (tänäpäivä

ja eilinen, vrt. tana).

453. "lyhyd aiga on eleä hyväl elaijal, karul elaijal 

pitkä om päivä" (elinolojen vaikutuksesta ajan 

kulumiseen).

454. "lyhyösti aigu meni, ga päivy on jo laskum piäl" 

(lyhyesti eli nopeasti).

455. "lyhyöh aigu menöy täs pajistez" (pajistessa 

eli puhuessa).

456. "kymmenez lugema miul on nygöi jalgoin oal" 

(lukema, 10 vuotta).

457. "tukat harmatah, igä rubiou lugemah" 

(lukemaan eli näkymään).

458. "eläy toista lunta" (kaksi talvea vanha, 

talvikeskeinen ajantaju).

459. "murginasta lounazih soaten päivärubiema" 

(rupeamat, ruokailujen väli).

460. "päivy lounazih meni, sis sai hiihtelimmo suksil" 

(päivän mukaan eläminen).

461. "lounadaig on, lähtemmö syömäh" (lounasaika, 

päivä lounaassa).

462. "lizeni heineä vihmoil" (ajan katsominen 

heinän kasvusta).

463. "vaste pertiz oldih, silmänlipahtuzaigah jo ollah 

järvirannaz" (silmänlipahtus eli räpäys).

464. "ei häi hätkee ole suutuksis, terväh leppyy" 

(hätkee=kauan, terväh=pian).

465. "minn elajjaz on kaikemmostu leineä olluh" 

(el ajassa, vrt. el-sielu, leineä=surua).

466. "särgi rubieu kudemah ku lehti on hiirenkorvalla" 

(kevään ajanmittoja).

467. "lehet vielä om pienet" (ajan katsominen 

lehtien kasvusta).

468. "vanhoilla on sanan väli, lausu" (iän 

mukaan puhuminen).

469. "vanhaten tuled lapseks toizen kerran" 

(elämän kaari, uralilainen maailmankuva

=kaaren muotoinen).

470. "ilda ku rubieu vähä pimenömäh ni se on 

ildahämyne" (iltahämyn aika).

471. "ildu tuli, pimeni" (illan pimeneminen, 

vrt. pi=yö).

472. "keskiyön aikana on pilkkoni pimie" 

(pilkkonen pimeä).

473. "ylen om pimie" (pimeän aika).

474. "yöll om pimie" (yöllä pimeä, vai pimeällä yö).

475. "illal om pimie" (syksyisin).

476. "puu pindavuu, hätkel ku jeäy" (pindavuu

=harmaantuu maassa, hätkel=pidemmäksi aikaa).

477. "pideli tulla ajjombah, nygöi om myöhättävy" 

(ajjombah=aiempaan, myöhättävy=myöhäistä).

478. "pilkkoi pimei rodih, ei soa enämbi astuo" 

(ei saa astua, ihminen=päiväeläin).

479. "kuum peäs kodih tuloo" (kuun päästä, 

vrt. kuun kauden).

480. "peällizel aigoa tule" (päällisellä aikaa, 

hyvissä ajoin).

481. "enim piä emämpiän aigua piäsközis lähtöy" 

(emän päivän aikaan lähtevät pääskyt).

482. "päiväd ollah peäksekkäh, ei olla peälekkäh, 

äjjähpäiväh on äjjeä päiveä vie" (pääksekkäin eli 

peräkkäin olevat talvipäivät, päällekkäin olevat

kesäpäivät).

483. "e ole päivät piälekkäi, jällei ollah, on vie aigoa" 

(jälekkäin olevat päivät, aikaa kesään).

484. "pezindaiga on linduloil" (pesintäaika, 

toukokuusta heinäkuuhun).

485. "päiväm peräs häi tulou" (päivän perässä, 

vrt. perästä).

486. "tullah päivän peräs kodih" (vrt. päivän 

laskettua, huomenna).

487. "kodvaizem peräs tule" (kotvaisen perästä, 

omat ajanmitat).

488. "periempolvienaiguin, olgah mainittsemata" 

(perienpolvienaikainen, liian vanhoista asioista 

puhumista vältellään).

489. "parastaiguine roado, mi on käzil" 

(parastaikainen, käsillä oleva työ).

490. "valgieksi jo nägyy siungi parda muuttuu" 

(parran valkeneminen).

491. "parahan yön aigah kodih tuli" (parahan 

yön aikaan, tänä yönä).

492. "mistä oli toanoim pakinoa" (taannoin, 

jonkin aikaa sitten).

493. "enneim mium muistamista se on tapahus 

ollun" (oman muistin aika).

494. "vuottajal om pitk aigu a tulijal parahiks 

ajjad menöy" (odottajalla pitkä aika, tulijalla 

kuluu nopeasti).

495. "sillä välillä se kiimiy" (karhu kiimii, 

elokuun puolivälistä syyskuun alkuun).

496. "heän oli vielä poikoni vallan, alla kahen

kymmenen" (poikonen, vrt. poikanen).

497. "poigamies, kuni on oal kahenkymmenen" 

(pojan ja miehen välillä).

498. "ei kuuna peänä polvenah" (kuu, päivä 

ja polvi).

499. "iäksi päiväksi, kuuksi polveksi" (ikä, päivä, 

kuu ja polvi, omia ajanmittoja).

500. "jo om mannum polven aiguzet" 

(maat ja mannut).

501. "ei meäm polvem muistoh ole semmoista" 

(meiän polven muistoon, polvien mukainen 

ajantaju, vrt. keinotekoiset vuosikymmenet).

502. "en tiä mim polven aiguhine on" (minkä 

polven aikainen).

503. "kazvai polvi" (kasvava polvi).

504. "tagenii polvi" (takeneva polvi).

505. "meäm polven ajjan vie voib eleä, nouzii polv 

its i tietäh" (meiän polvi ja nouseva polvi, 

jokaisella polvella aikansa).

506. "meitä ei ole nyt vanhoa polvikuntoa ei ketä" 

(vanhaa polvikuntaa, vrt. sukupolvea).

507. "toini polvikunta" (serkut, vrt. joen polvet).

508. "polvikund om pienembi kolinkundoa" 

(vrt. kolinkunta suurempi heimokuntaa, 

polvikunta=ikäpolvi, sukupolvi, kolinkunta

=suku, sukukunta).

509. "polviluguo en tiijä, ongo äijäs polvi" 

(äijäs eli mones, polviluvun tietäminen).

510. "en tijjä, mi polviluguloi on täz elänyh" 

(montako polvea elänyt, polvien laskemisesta, 

aloitetaan uudestaan uuteen paikkaan 

siirryttäessä).

511. "polvipolvenaiguine nero" (nero eli keksintö,

vrt. neronleimaus).

512. "illampiän igäh on vihma taikka pouda" 

(igäh eli aikaan, juhannuksen nimiä).

513. "hammastu myö ei ole vanhu" (hampaista

katsominen, vrt. käsistä, kaulasta).

514. "olin iell eglistäh metsässä" (eellä eilistä, 

toissapäivänä).

515. "tsuasut pränkytetäh, ei tietä omoa aigoa" 

(kellot rämisevät, tiedetä omaa aikaa, 

omat kellot=löytyvät taivaalta).

516. "tulen dälgeh puoldapäiveä" (päivän mukaan 

liikkuminen).

517. "puoliempäivien aigah" (päivä puolessa).

518. "puolivalgies sai magain" (puolivalkeaan saakka, 

valkea=valoisan aika).

519. "yhell oli nimi ilta, toisell oli puolyö" (ilta 

ja puoliyö).

520. "puolyös tuldih kodih" (puoliyössä).

521. "puolyöhiine aigu" (puoliyöhinen, 

yön eli pimeän ajan puoliväli).

522. "buvaitseh aigastu vuottu, lämmeä kevätty" 

(povaa aikaista vuotta eli lämmintä kevättä, 

vrt. kesävuotta, omat vuodenvaihteet).

523. "jo on keveäh päi vuozi" (kevääseen päin 

vuosi, vrt. talvivuosi).

524. "noskoa eäre, päiveni jo päivy" (päivän 

mukaan eläminen).

525. "voit päiväst peälittsi miun luo kävellä" 

(päivästä päälitsi, ylihuomenna).

526. "yksin päivin igä kuluu" (yksin päivin, 

päivä kerrallaan).

527. "on lyhyöt päiväd, kaks hämyy yhtez" 

(lyhyet päivät, kaksi hämyä yhdessä, 

vuoden pimein aika).

528. "tämä päivy täh i meni" (päivän työ).

529. "päivy päiveä vuottelemmo" (odotamme 

päivästä päivään, aamuun asti).

530. "koz olim pätempäivil" (pätenpäivillä eli 

parhaassa iässä, vrt. pätevä).

531. "nuorembis päiviz voikoi olin" (nuorembis 

päiviz=nuorempana, voikoi=ketterä).

532. "suutui omiedah päiviedäh" (omia päiviään, 

vrt. aikojaan, päivä=oma aika).

533. "ei ni kuna peänä" (kuuna päivänä, 

koskaan).

534. "ni kuna peän en kielasta" (kielasta eli 

valehtele).

535. "päivajjan pidäv yösijah piästä" (päivän

aikaan liikkuminen).

536. "myö olima päivän Uhtuossa, päiväseltäh kävimä, 

ta tulima ni hämärä oli vielä" (käydä päiväseltään,
päivänmatka molempiin suuntiin, vrt. yhteen 

suuntaan).

537. "ennem päiväzen nouzuo" (päivän 

nouseminen).

538. "päivykunziz ollah metsäz" (päiväkunsissa 

eli kausissa, vrt. kunta).

539. "päivämpyörähyksen aiga" (pyörähyksen 

eli tasauksen, pyörähtää ympäri).

540. "nygöin om päivänseizondaiga, siid rubioo päiväd 

lyhenemäh" (päivän seisaus, seisaukset ja tasaukset

=vaikea erottaa omin silmin, lieneekö omaa alkuperää).

541. "jo om päivypuoli, nosta voibi" (päiväpuoli, 

vrt. yöpuoli, kuupuoli).

542. "päivärubiema" (murkinasta päivälliseen).

543. "päiväsyväim mäni käyves" (päivän sydän, 

vrt. keskipäivä).

544. "sinne voibi kävvä päivätselleh, gu vai ajjoi lähtit 

illal do olet kois" (käydä päiväsellään, päivän matka).

545. "päivverokesk om murginaz da lounoas sah" 

(murkinasta lounaaseen saakka).

546. "päivävyi lähendä mettsäh miul" (päivävyi, 

siirtyi päivemmäksi).

547. "yldymizeh on tuuli, anna vai päivävyy, sit tuuloo 

hyvin" (päivävyy=päivenee, valkenee).

548. "pitkälleh pätkähtih" (liikkeestä lepoon).

549. "pätöimpäiväizen roavoin, päivän agjas sah" 

(pätöimpäiväizen=pitkän päivän, roavoin=raadoin, 

agjas=päähän, sah=saakka).

550. "kezäizel aigoa mainitah pöppö, talvel kondii" 

(karhun nimien ja vuodenaikojen yhteydestä, 
pöppö=henkiolento, vrt. mansin pupi).

551. "midä izä igänäh, sidä poiga polvenah" 

(ihmisikää kuvailevat sanat).

552. "vahtokuu varikset tuopi, hankkuu kuret hakee" 

(vaahtokuu=variksen kuu, hankikuu=kurjen kuu, 
kuun nimi=mikä näkyvintä siinä kuussa).

553. "ei kuuks kalankutuu ol" (kutujen pituudesta).

554. "ei meil kalentarrii huoli, meil on äiti kalentaar" 

(vieraat kalenterit, omat ajan tuntijat).

555. "tulee hyvä kalavuasi" (kurkiauran merenpuoleisen 

siiven ollessa pitempi kuin maanpuoleinen, lintujen 

lähtö ja paluu, omat vuodenvaihteet).

556. "päivä onkiv vähä kallahtanu, kai sitä mennäänkik 

kotio" (kallahtanu eli vierähtänyt).

557. "kyl siin taitoa aikoa kallahtoa enneku heä tuluo" 

(kallahtoa eli kulua).

558. "vähä uampuoleks läks kallistummaa yö" 

(yöstä aamupuoleksi).

559. "kyllä mie oo soant männä yöm päivän kans" 

(yön päivän kanssa, milloin tahansa).

560. "siinhää ol touhuu ja kiiret yhrem päivän kans" 

(yhdeksi päiväksi).

561. "ikkään söe ja minä söen kansak" (ikkään eli 

juuri, vasta).

562. "se vällee tulloo kanaspiäliseks, jos kauvvan keitetää" 

(vällee eli äkkiä, vrt. välittömästi).

563. "ikänä ku syksytöiltä päästiin" (ikänä ku,

heti kun).

564. "tuo on ollu mulla viiskymment aastaekoa" 

(ajasta aikaa eli vuotta, vrt. talvivuosi  ja

kesävuosi, vrt. aa / ai-sielu).

565. "uppo päevät ne siellä kapettelloot keskennään" 

(kaiket päivät, vrt. upouusi).

566. "ne oj jo haman aikoo olleet kaplaalla" 

(haman eli pitemmän, reen kaplaat).

567. "kyllä sitä nyp päiväkappalhej joutaa olhen" 

(päiväkappaleen, yhden päivän).

568. "kappala ajan takka" (kappaleen ajan takaa).

569. "kappalaks ajaks" (vrt. kappaleen matkaa).

570. "ol nii kauva siel jottaha, kappaleen pimiääkii viel" 

(kappaleen pimeää).

571. "min on jo kappaleen neljännellä kymmenellä" 

(kappaleen eli jonkin verran).

572. "toesta vuotta on aekoo kappaleen" (kappaleen 

toista vuotta).

573. "kappaleela pimmeelä jout poes sieltä" 

(pimeän aikaan).

574. "iha talavesta kappaleesta" (talvesta asti).

575. "minkim muistom" (minunkin muistoon, 

oman muistin aika=oman polven aika).

576. "kappas ku minä oli parraassa nuoruuve ajassa" 

(nuoruuden aika).

577. "siinä päevä karahkata kiertää ennenkum minä 

astun sen kynnyksen yli" (päivä karahkaa kiertää, 

puiden ympäri kiertävä päivä).

578. "ol se öylössä päevänä karkkiintunna" (öylössä 

eli eilen).

579. "koettaavat illala tiele, karmeja aekaa" (karmeaan 

aikaan, ihminen=päiväeläin).

580. "minä en nyt niin päivälleen sitä muista, 

vuan parasta karvanlähön aekoo se ol" (karvanlähön 

aikaa, poronko).

581. "mie ootin, oottamasta päästyäki ja siihen liithon 

poromiehet tulla kasahtivakki" (siihen liittoon,

sillä hetkellä).

582. "murhii isoi kuumpäiväsii puita" (kuunpäiväsiä 

eli ikivanhoja, ihmistä vanhempia).

583. "ei siinä kiukkoa tahom muisttoak kaekkie koaskoja" 

(kiukkoa eli yhtäkkiä).

584. "kasvanti" (vuosirengas, vrt. syy).

585. "ei oles sen kovemin noussus siihen oihan" 

(ojaan kalat, kovemin eli koommin).

586. "kyllä sem motinteko käy niv vitkon katkon" 

(vitkon katkon, hitaasti, vrt. vitkutella).

587. "ei niit nii usiast olluj joskus kumminkii" 

(useasti, joskus kumminkin).

588. "oli nöyrä vuosi, tuli kato kaikesta" (nöyrä 

vuosi eli katovuosi).

589. "moaliskuu se on katokuu" (katokuu eli 

raskas kuu).

590. "kaheksaaskymme sen kaottaa, se on katokymme" 

(kadottaa veren ihmisestä).

591. "sithää ne kattelvatten jotkuu kanervav varsist" 

(kanervan varsista, ajan kulumista).

592. "kun suapi tään uunin tuota polttanneeks" 

(uunin eli uunillisen, omat ajanmitat).

593. "eks siittä aamukaaj jo tuu" (aamukajo).

594. "aurinkoo pit kattoa" (aikaa auringosta, 

omat kellot).

595. "kaks kattiloo on kiehunna vettä, tätä uamuva 

rumissu" (veen kiehumisen aika).

596. "päivän kauvvan ko roavoit siel enempää 

ei huolintkaa" (päivän kauan, vrt. ajan).

597. "eihän siitä ouk kovin kauvvoo" (omaa 

ajantajua, vrt. vieraalta tuntuva päivien 

laskeminen).

598. "siinäpä ei olluk kaokasia" (ollut kaukasia, 

viipynyt pitkään).

599. "siin ei viivyttykkääk kaokasta kun oli valamis" 

(kaukasta=kauan, pitkään).

600. "mie pistijän ihan kauvakseltaa vaa tuol 

Mattilaisiilla" (pistijän=pistäydyn, kauvakseltaa

=pikimmiltään).

601. "sitä tosijaan sotkeopi ikäsäk kansak kun kauvaksi 

ellää" (sotkeutuu ikänsä kanssa, ei muista ikäänsä).

602. "ei siinä kauvalti männynnä kun se Jussi 

pärevasun teki" (töiden kestot).

603. "sano viipyveäse kauvempoa" (matkojen 

kestot).

604. "ei siittä se kauvempaa aikaa o, jos kuukaurev 

verran korkeintaan" (kuukauden eli kuun kauden).

605. "kauvaa aikaa minn en kerkijä vartoon" 

(vartomisen aika).

606. "mienen uo käynt siel nyt kauvale aikaa" 

(käyntien välinen aika).

607. "johan siitä on kauka aikkoo" (kauan aikaa,

vrt. kaukamoinen).

608. "ei siellä pitäsim mennäk kovinkaak kaokaa aekaa" 

(oma eli kelloton elämä).

609. "maininki jälke, vesi ei asetu kavva aika" 

(veen asettumisen aika).

610. "ei oo hyvin kaukoo outosta" (kaukoo eli 

pitkää odotusta, vrt. kauko).

611. "se on jo kauka sitten kun se kuol" 

(kuolemasta oleva aika).

612. "sitten on kauka kum min oon kulkenna siitä" 

(kulkemisten välinen aika).

613. "kaokana on jo ikä" (ikä eli ihmisikä).

614. "ko minä sitä kahtelin ja ootin ijät ja ajat, 

eikä kaukaa kaappinu etten palannu kotija" 

(ijät ja ajat).

615. "eikä oukkaak kaukkoo kun sattaa" 

(sadetta edeltävä aika).

616. "se ol vähän semmosta kaoka aekasta niin ko 

vanahat immeiset ovat hoastaneet" (kauka aikaista, 

kauan sitten tapahtunutta).

617. "hämärästi minä sitä muistelen, se on niin 

kaaka aikainen asia" (ihmismuistin aika).

618. "kauvon aekoa myö on tunnettuna toesemmu" 

(tuntemisen aika).

619. "kuulu kaunaa aivaa ilimose ijäm pitävää" 

(ilmosen ijän, vrt. tulla ilmoille).

620. "ja minä muistan sen niin kauvo ko elän" 

(muistin aika ja elinaika).

621. "ei siittä ook kovin kauvuakaa" (omat

ajanmääreet, summittaisia).

622. "sieltä tulee saje, eikä täsoo aikaa kauvua vitkutella" 

(omat kiireet).

623. "eihän se kauvvua kestäs se hautominen" 

(hautomisen aika, vrt. pesimä).

624. "minä en oon nähänys sitä kausihin" (kausihin 

eli pitkään aikaan).

625. "se on siellä ollu yhen kesäkauvven" (kesäkauden, 

vrt. vuoden).

626. "aamukausthella ja iltakausthella" (kausteella 

eli seudussa, vrt. kaustinen).

627. "ko mie varrai uamusela mänin" (varhain, 

vrt. vartoa, variksen aika).

628. "keske päivin kotia häävyt lähteen" (kesken päivän, 

päivä=valoisan aika).

629. "jo se käyp kahleksattakymment" (vrt. käydä

=kävellä).

630. "ne kävi yhellä vuolla" (kävi yhellä vuodella, 

samanikäisistä).

631. "mää kävin yhreksäätoista sillon" (kävin 

yheksäätoista, vrt. kävelin).

632. "jo on aja hammas teht tehtäviän tuossai talos, 

kehikos se viel on mut ei tiijje millon romahtua" 
(talojen kestävyys ajanmittana, aika=hampaikas

olento).

633. "siit miä illansuussa viäl kehkamustun" 

(kehkamustun eli virkistyn, iltaihmiset).

634. "alkaatkii syväkuut ja ketruoviikot" (sydänkuut 

ja kehruuviikot, joulun jälkeen).

635. "sitä mienou nähny tässä elämän kehässä" 

(elämän kehä, vrt. vuodenaikojen toistuminen, 

jälleensyntymisusko).

636. "nopiaa se päivä työn touhus ehtoohin keikahtaa" 

(päivästä ehtooseen).

637. "kyl nuo vuuvvet männööt iha keikahtamal" 

(keikahtamal eli nopeasti).

638. "veinkeitteet o, satannoonko paekalla elih huommenna" 

(paikalla eli heti).

639. "semmone se o olt kuu päivääse" (kuu päivääse,

iän kaiken, jumalaiset=ikuisia).

640. "siin hää kävellä kekkuloitteloo päivät päästään" 

(päivät päästään).

641. "kai sitä nyv viä kelin saat olottaa" (kelin eli 

hetken, vrt. kelien kääntyminen).

642. "mee ny hyvän kelin aikana" (hyvän kelin 

aikana, vrt. sään).

643. "kyllä sen ny kelikuusalla pitäh tulla" 

(kelikuusalla=pian, pikapuoliin).

644. "jollet siitä kelillä lähäre, niin näet kuin sun käyy" 

(kelillä lähteminen).

645. "pankaakin ehtoolla kelillä maata, ettei o aamulla 

silmänne rääpäs" (kelillä eli ajoissa).

646. "kelipikaa toikin sataa kun nakkeloo jo piskoja" 

(kelipikaa=pian, piskoja=pisaroita).

647. "kelipuolehen tuloo talavi" (kelipuolehen 

eli pikapuoliin).

648. "uamusta raukas, mutta sitten kelekistyin" 

(kelkistyin eli virkistyin).

649. "soapi siinä tovin hiihttoak kellitteä" 

(tovin, jonkin aikaa).

650. "eihä rahoja tärvätäk kelloen, jotta moattaan 

kun nukuttaa ja syyvvään kun on näläkä" (omaa 

eli kellotonta elämää).

651. "ei ol mittän kellomäärä, kosk pit tulema" 

(kiireetöntä, huoletonta).

652. "kyl se sit semmost on kans ete mittän kellontiatto 

olt" (vieraat kellot, vieraat kiireet).

653. "mitä nuaruulessa ja miahuulessa tehtiin" 

(nuoruus ja miehuus).

654. "kuuro päevee kuluu" (kuuro=pitkä aika, 

vrt. sadekuuro).

655. "siin määe kenkural ennempää ol riihi" 

(ennempää eli aikaisemmin).

656. "en enättänyk kenkäänkääm panna" 

(kenkien panemisen aika).

657. "nii nuarta ja keppasaa olavanah viäl vaikk 

on harmahat korvil" (vrt. virkeiden vanhusten 

ihaileminen).

658. "ahavenen kuttuuj ja teeree soetimeel laeskakik 

kerkijää" (kudut ja soitimet).

659. "ko tahot vähänkii keritä, ni pittää uamusil 

noussa varraimpaa yllää" (varrain nouseminen, 

vrt. variksen aikaan).

660. "tavasta kerkijää vähä aikaasemmij ja tavasta 

myähemmin" (oman elämän luonteesta, 

jokainen päivä erilainen).

661. "kerkiämän perästä" (kerkiämä,

omat ajanmitat).

662. "kyl se kerraks kelppa ja ajaks autta ja ei ijäks 

vaaritakka" (kerta, aika ja ikä, aika=ikää lyhyempi).

663. "ois tuos olt kahistkii sannuo mut kerral se män" 

(kahestikin sanoa, oma eli harkitseva puhe).

664. "ompa ne taennu unehtuo ne kerralliset assiet" 

(kerralliset=entiset, taannoiset).

665. "sillen on suanna naurrook kerrannii" 

(kerran jos toisenkin).

666. "sinnes se mummu kerrannip päevässä kulukoo" 

(päivän matka, jokaisella omanlainen).

667. "tiäs kertoo sellasist seläntakasist asioist" 

(seläntakasista eli menneistä).

668. "öylöv vast ne kynsvätten" (öylöv eli eilen).

669. "em mie otat turkkia, totta nyt keskelä 

päivää tarkennee" (keskipäivä, päivän lämpimin 

aika).

670. "se on kansak keskiaijan asija, se ei niin ijän 

vanaha oo" (keskiaika=keskivanha, iän vanha

=ikivanha).

671. "siin keskiltoi aikan se käi meil" (keski-ilta, 

vrt. päivä, yö).

672. "eipä taijjat talavi tulla, eikä syksyksi ruveta" 

(talvi eli syksy, vrt. nenetsin syksy=meryo, 

talvi=syräi).

673. "keskitekonen se vielä on, mutta eikhän se ilthan 

mennessä valamistuis" (työn valmistuminen).

674. "seleveni se sillon keskivyön aikana" (sää, 

keskiyön aika).

675. "keskonen ov vielä lehti" (lehden kasvun 

aika).

676. "männöö siinä sulta toenenniik kessuahos, 

ennenkun tuo nuotta on parannettu" (kessuahos 

eli piipullinen kessua).

677. "a sillei ne ajat männyöt kesinie talvinie jot ei 

hoksuokkuoa" (ajat menee kesineen talvineen, 
aikuisilla nopeasti, lapsilla ja vanhoilla hitaasti).

678. "oom minä jo yhyreksäntoista kesää nähäny" 

(vrt. talvea, kesissä enemmän nähtävää).

679. "siit ku kerra huuhtikuu tul" (odotetut kevätkuut, 

päivän aikaa, maan aikaa, veen aikaa).

680. "ka, emmoo sua nähänykkää viitehe saretkesähän" 

(viiteen sadekesään).

681. "eipä suva oo näkynykkään kymmeneen 

poutakesään" (pitkään aikaan).

682. "entisvuan kesäs" (entisvuonna eli toissa 

vuonna).

683. "hame on ihah hituna vuan kestää se vielä 

kesäsem päevän" (jonkin aikaa).

684. "toi nyt ov vanhim poika jo sellain 

kolmekkymmentkuus kesäin" (iän laskeminen

kesistä, vrt. kesällä syntyvät eläimet).

685. "ens on kesäkuut, talvikuut on taas ittekseh" 

(kesäkuut ja talvikuut).

686. "maaliskuussa maata näyttää" (pohjoisessa 

harvemmin, vrt. vanhemmat kuiden nimet).

687. "kesäsyänkuut kesäkuu ja heinäkuu, tammi 

helmi talvisyänkuut" (sydänkuut, vrt. kuumimmat 

ja kylmimmät).

688. "syksyst kevään astikka" (syksystä kevääseen, 

talvivuosi).

689. "keväis syksyy ast" (keväästä syksyyn, 

kesävuosi).

690. "voimiltaan tuntuu vanahenovan, vain luonto 

on nuori kun viisitoistkeväisellä" (keväisellä, 
vrt. kesäisellä).

691. "kaik olliit toisellaist kevätkuuhun ast" 

(kevätkuukaudet toisellaisia kevätkuuhun asti, 
toisen nimisiä).

692. "ehän minä sitä ennää muistannukkaa" 

(muistin aika).

693. "iltasella se vasta tänne joutuu, ennenkus 

se on tääv välin kävellä juarinna" (kävellyt tämän välin, 
matkojen kestot).

694. "mites kauvva se sielä jahkaeloo enneku joutuu" 

(jahkaeloo=viivyttelee, joutuu=ehtii).

695. "se on siinä koko päivän sen kansa jahkaillu 

eikä siitä näy mitään tulevan" (koko päivän eli 

valoisan ajan).

696. "tässähä tuo on jahkaillu päiväkauvet" 

(päivän kausi).

697. "siinä sen jahkaman menee meinaamises aika" 

(jahkama, meinaamisen aika).

698. "jahkas koko päivä sitä lähtöösä" (jahkasi 

eli viivytteli).

699. "öylössäuamuna ku minä yllään nousin" 

(eilisaamuna).

700. "myö olttiij jo koekotvanej jalahtteella" 

(koikotvanne, koin aika).

701. "kauvanks mie pistelen tätä matkaa jalalkaa, 

se ei oo muuta ko ruokaväl" (ruokavälin pituinen 

matka).

702. "se om minunki jalakain aikana sanottu" 

(minun jalkain aikana, eläessäni).

703. "mittasit jalkamitalla ommaa kuvvaistaa" 

(kuvaistaan eli varjoaan).

704. "oon olna jalakeila uamyöstä lähtii" (jalkeilla 

olon aika).

705. "mie sitä olinki jo aamuhämärästä jalkheisilla" 

(aamuihmiset).

706. "jalakohoarukan elikkä päivällishuiluun aika" 

(päivällishuiluun, vrt. huilata).

707. "siinä talavej jamasa usseinki sato" (jamassa 

eli vaihteessa, vrt. jamoa yhteen).

708. "syyskuu oli se merkkikuu vanahoilla, 

sillon net kattelit ja ennustelit tulevaa vuotta, 

net kattelit tarkkahan kuun jaman" (kuun jaman 

eli vaihteen, syyskuu=syyskuussa syntyvä kuu, 

omat vuodenvaihteet).

709. "se oli siihe aikaa ko mää oli nuari ja jalommallas" 

(nuoruuden aika).

710. "aamusta päivin son lähettävä kävellä jamuamhan, 

että ehithän yöksi perile" (päivän matka, vrt. kylien

etäisyys).

711. "se ol kuukaus yhtä jatko simmost jämijä ilma" 

(yhtä jatkoa, jämijä=vakaata).

712. "me teimmä yän perähä yhtehe jatkoho" (yön 

perään, yhteen jatkoon).

713. "jo ne nuo vanahat ossaaki verkon jatustaa murkinasa" 

(verkon eli verkkaisesti, hitaasti).

714. "minäkin ooj jo olluj jonkillaanen kollikka silloo" 

(muistin aika).

715. "tulee joihinah nähtyy yhtä ja toista" (joskus,

silloin tällöin).

716. "kyl nev vaan kaik sais yhtel haavaa pistääk 

ko joinkuinki mahruisiva" (yhtel haavaa, 

yhtä aikaa).

717. "onko se menny iham myötämöykkyneev 

vaj jokssii aijaksi" (myötämöykkyneen eli 

kokonaan, ikuisiksi ajoiksi).

718. "min en ous sitä johonkuhuv vuotteen nähnynnä" 

(vrt. vuosien laskeminen).

719. "mie jollokii ota päivä pääksei ja lähe" (otan 

päivän pääksein, lähden koko päiväksi).

720. "jollonni sittoes käötävä toas nuotallae" 

(jollonni eli joskus).

721. "konhaan ny jolluunnah tulet" (jolluunnah 

eli joskus).

722. "mää tuun käymähän jolloostikki" 

(oma kieli).

723. "on sitä ehtinnyn nähjä yks jos jommostakin" 

(nähdyt ja muistetut asiat).

724. "kyl se jompakumpa o, mnuust vuare vanheve 

taik vuare nuareve" (vuoden vanhempi tai nuorempi, 
laskemisen myöhäisestä alkuperästä).

725. "en mie jouvu nii aikasie, mut joskus myöhemmi 

vast" (jouvu eli ehdi, työ kerrallaan).

726. "on joskus vuanna tähän aikaan hallaa" 

(joskus vuonna, tähän aikaan).

727. "kotvaha sen assiin kansaj jahkettiin" 

(jahkettiin eli jahkailtiin).

728. "myö jouvvuttelliisimma sinne niiv varrai" 

(varrai eli varhain).

729. "ei jounaan" (koskaan).

730. "ei sitä jouvval lojummaan uamukaussii, 

pittää kömppii aikannaaj jo työn iärreen" 

(aamu=tekemisen aikaa).

731. "ehtoolla on semmosta joutilasta aikaa" 

(työstä joutoon, järjestä tunteeseen).

732. "kyllä se päevä pijal loppuu, se tulii jo pimii 

nij joutuve" (päivästä pimeään, vrt. pi=yö).

733. "ehto jourui" (joutui, tuli nopeasti).

734. "ne ol neäs joutuneita kaikki siinä jotta ne peäs 

rösteämään" (joutuneita=täysi-ikäisiä, rösteämään

=äänestämään, lainasana=vieras asia).

735. "voatteet ja rihmat valakijoo parraettael lumel 

lähtiissä" (lumen lähtiessä, ajat ja kuut).

736. "me jouruttiin siellä sittev vartoomaan kotvan 

aikaa" (kotvan aika).

737. "se on jo sattoo täylleek jukertamassa" 

(lähestyy sataa vuotta, elämän haltijan suosikit).

738. "s oj jo juki vanha" (juki eli ylen).

739. "huommeuamuna lähettii ajjooj 

julukuttelemmaan koht Iisalamee" (huomen 

aamuna, huominen ja aamu).

740. "se aivan tehä junnaa päivät päästähän" 

(päivät päästähän, vrt. päästä päähän).

741. "satoo koko päivän yhtä juntua" 

(vrt. menoa, kyytiä).

742. "tuon nyt juoksaseeki" (lyhyen matkan, 

matkojen kestot).

743. "vualej juaksua ne siitäkin otti ninkun tostakin 

suviöistä" (vuoden juoksua, syksyn jakoajasta ja 

kevään suviöistä).

744. "talvem merkistä saapi kesäm merkhin, 

ossais poovata kesän kulkua talvej juoksusta" 

(talven juoksusta kesän kulkua, yhteydessä 

toisiinsa).

745. "helmikuu ei vastannus sillem mitää, 

se ei ollun nii pahajuonii" (vastannut mitään, 

tätä moittineelle maaliskuulle, eläviä olentoja).

746. "jos muikun kutu ol juoppane niin sillo 

ol juoppanev vuos" (juoppane=kehno, huono, 

kuduista ennustaminen).

747. "melekkeen se on usseempi pyhäilta se tappelu 

ja juopoittelu" (vieraat työviikot=vieraat pyhäillat
=vieraat juopottelut, vieras ajanlasku=vieras

elämä).

748. "se sievemppääj joutu kum muut" 

(sievempään eli nopeampaan).

749. "sinne tulhin vanhoja juurakoita, viijen 

kuuvenkymmenen vanhoja ihmisiä" (puihin 

vertaaminen).

750. "se olikin niij jylhäkästä koko aamupäivän" 

(jylhäkästä=hämärää ja sateista, ajan katsominen 

ilmoista).

751. "kotvan sieltä tullaj jylyhejää" (kotva, 

vrt. kodan pystytykseen menevä aika).

752. "kotvasen sitä soutoa jylykkäsöö Häkkilästäe 

Puuskaan" (kotvasen pituudesta).

753. "jyrinkuu" (huhtikuun puolivälistä toukokuun 

puoliväliin, vrt. ensimmäiset jyrinät).

754. "jyrkikuulla ei kesä tulek" (jyrkikuulla eli 

huhtikuulla, yhistetään jyrinään, jäiden lähtöön 

ja kalojen kutuihin, vrt. jäiden lähdöstä kuuluva 

jyrinä).

755. "siälhä se viipy ihaj jyrkisem päivän" 

(jyrkisen eli kokonaisen).

756. "eikä hän enää jyrkkänää ollu tyäsä" 

(jyrkkänään, myötäänsä).

757. "kas sitä nyk ku se heittää sauhuu, ihaj juur 

jyrkkänäs" (jyrkkänäs eli jatkuvasti).

758. "silloha minä siellä olin kaks päiveä ja yönkij 

jyrkästää" (jyrkästään, yhtä menoa).

759. "yäm päivän kans nee jyrrävät" (yön päivän 

kanssa, vrt. yötä päivää).

760. "yks kylymä jyrrääs" (kylmä jyräys, 

silmänräpäys).

761. "yhtäkkijä jysäht mieleen" (yhtä äkkiä).

762. "yks kaks jysähti mielee" (yksi kaksi).

763. "äskönhän tuo assie mielessä jysähti, vam mikä 

sen sieltä poekkeen riipo" (mielessä pysymisen aika).

764. "se jytkättä siin ekki rikki" (ekki eli äkkiä).

765. "aurinkollaskun aikan se jytkäht" (auringon

laskemisen aika).

766. "miule jytkäht se asii äkkiistää mielee" 

(äkistään).

767. "nyt se jytkähti mieleev vaekk en illalla 

muistanu em millää iliveellä" (aivojen luonteesta).

768. "me tulimma yhtä jytyä" (jytyä eli kyytiä).

769. "on annettu jyväpio yhtä koska" (yhtä koska, 

milloin vain).

770. "se un niiv vanahaa että jäkälä päällek kasvaa" 

(omat vertaukset).

771. "joko jäl ja eilän kans" (jälleen ja eilen kanssa).

772. "eihää päivät oo piälekkäi, jälekkäihää ne on" 

(päivien luonteesta).

773. "työ taejjatta vasta niitä toesija kuppija 

juuvvam minä juoj jo kolomatta kun kerran ouj 

jälellej jiänynnä" (juotujen kuppien aika).

774. "jälellem männyt aeka on olovannaan niil lyhyt" 

(jälelle mennyt aika, tuntuu lyhyeltä, vrt. turhien

asioiden unohtuminen).

775. "sammaa päevää st on eletty rikasten kansa, 

eij ooj jälellej jääty" (oma päivä kerrallaan eläminen, 
vieraat toisten työstä rikastujat).

776. "kumpahan se moaliman aeka jälellej jeäpi, 

mitäpä tuosta" (sanottiin vaikeuksista).

777. "parikymmentä vuotta jälellempäen oli 

semmonen tapa" (tapojen aika).

778. "jälemmäessä vuonna" (jälemmäissä 

eli seuraavana).

779. "myö läheteä jälemmält" (jälemmältä 

eli myöhemmin).

780. "se o ollu sit niim pal jälkempättä" (jälkempätä, 

jonkin jälkeen).

781. "se vanhavappu on kaks viikkoo jälempäh 

ku se oikeja vappu" (vanha ja oikea vappu,

vrt. vieraat kalenterit).

782. "se kansaj jälestä ajjaa minu ikkee, vaen nuoremp 

on kuitennii" (ajaa jälestä minun ikää).

783. "kaekki hupuloe jälestä" (hupuloe=tuhlasi, 

jälestä=heti).

784. "mene sinä jo eellusmiehenä, minä tulen jälestä käsin" 

(jälestä käsin, vrt. jaloin).

785. "miä huamasin sen vasta jälestpäin" (jälestä 

päin, myöhemmin).

786. "mahtaa teitin nyk käirä paremmin ko jälkiks" 

(jälkiks eli viimeksi).

787. "jälkin ko tääl käviit, oli vähäl käirä hullustee" 

(jälkin, viime kerralla).

788. "mie olen keittännyp pernoit niih henkomaj jälkee" 

(henkoman jälkeen, kiireellä).

789. "töetä tein kohta ku täösi mies, em palijoj jäläkkeen 

antanna" (täysi mies, vrt. aikuinen).

790. "kyl munkij jälkeenkäsin muistuu miäleesäin 

kaikellaist mut ei se muistu täsä äkkisyres nyt" 

(äkkisyres eli äkisti).

791. "kymmenev vuotta jälkhen käsin" 

(vrt. sitten, takaperin).

792. "ei monta vuotta ookkaaj jäläkeenkäsin" 

(jostain asiasta).

793. "jälilläni käyväkses, päivijäni ellääkses" 

(sanottiin soimaajalle, jälistä ja päivistä koostuva 

elämä).

794. "yhren ihmisej jäljet on nil lyhkäset" 

(ihmiselämästä).

795. "siinä soapi tehä oekein yöm päevän kansaj" 

(vrt. vuorokausi).

796. "kuuskymmentä vuotta jälkhinpäin" (jälkiin 

päin, elämästä jäävät jäljet).

797. "olen minä ny vähä jäläkikalikas, mutta ehkä 

minä viä kerkiän" (jälkikalikassa, myöhässä).

798. "jälkimailma sen näkkee" (jälkimaailma, 

vrt. jälkeläiset).

799. "suap sev vielä immeist jäläkmualimassa nähhä 

et nii se käöp" (saavat nähdä, tulevan ennustaminen, 

perustuu menneen tuntemiseen).

800. "aena sitä ollaan jäläkimoalimassa viisaampija" 

(menneiden polvien töitä arvostelleelle).

801. "tul sej jälkimmäisenä iltana" (jälkimmäisenä 

eli seuraavana).

802. "sem poutakesäj jäläktalavena" (poutakesän 

jälkeisenä talvena, kesien ja talvien muistaminen).

803. "määhhän sinä jo etukyntteen niim minä tulev 

vähä jäläkivietteessä" (etukynteen, jälkivietteessä).

804. "ilema ov vua samallaesta jällikkätä ku öylönnii" 

(jällikkätä=tyyntä ja koleaa, öylönnii=eilenkin).

805. "se on ihan samallaista jälävee ilimoo kun männäik 

kesänä" (menneenä kesänä, vrt. viime).

806. "vaikka niitä yks kusirupiama on kiehutettu" 

(kusirupeama, kusien välinen aika).

807. "jäly jäitä tehlessä, jäly jäitä luolessa" (jäitä 

tehdessä ja luodessa, rantalaisten vuodenvaihteet, 

jäly=kolea, kylmä).

808. "ei siit järim montaa vuatta o" (omaa ajantajua, 

vuosien laskeminen=luonnotonta).

809. "huonot vuot oli ihaj järestään siihe aekkaan" 

(vuot eli vuodet, vuo-si).

810. "toi järestää putro pöytää, ikkää ku sai kypseeks" 

(järestää=heti, ikkää=kunhan).

811. "se ellää järkejään" (järkejään eli järestään, 

päivä kerrallaan).

812. "mää järkenää, älä ennää uottele" (järkenää 

eli heti, vrt. järki).

813. "se jättännyt ton saunan katoj jo" (talvella 

katon takana näkyvä päivä).

814. "kuuskymmentä aijastaikaa minäkin ooj jo taa 

jättäny" (ajasta aikaa eli vuotta, aika=agja=pää, 

ajasta aika=päästä päähän).

815. "kun kuurenkymmenen jättää niin vanhuus 

ojentaa kättään" (ihmiselämän vaiheet).

816. "se o käyny sel luona nykyvää iha jäökästää" 

(jäykästään eli järestään).

817. "viimisel lopetti miu jäyryymissein, koi suoant 

ies minnuu suuttumuoa" (viimisel eli lopulta).

818. "sik ku meri jäähän mene" (tulemme kylään, 

omat ajanmitat).

819. "yhennik kerran aekasseej jo lähettiin, 

siinä aoringon noustessa" (auringon mukaan 

eläminen).

820. "maaliskuu maat avaa ja huhtikuu jäät huhtoo" 

(vrt. huhtokuu, huuhtoa).

821. "kyllä se on voan elämä jälellej jäinyt" 

(jälelle eli taakse).

822. "sitä jeänöstä iltoa pittiit" (jäänöstä eli 

loppuiltaa).

823. "jeäännöksen kerran" (jäännöksen eli 

viimeisen).

824. "mitä sie siin polvuisie jiärit" (polvuisie

=yhtenään, jiärit=hääräät).

825. "miä muistan et silloon ol jouluum meri ihaj 

jäättömäv viäl" (jouluna meri jäättömänä, etelässä 

joulukuu=viimeinen syyskuu, pohjoisessa toinen 

talvikuu).

826. "se on olt koko päivän jöreissiä, misthiä lie 

jöreytynt" (koko päivän jöreissään, 

tunne kerrallaan).

827. "sinnes saa toveroisen kävellä, vetelät suot 

kahalua" (toveroisen eli tovin).

828. "kauvvaks nuor ihminen tätä välijä koalasee" 

(kauvaks=kauanko, koalasee=kahlaa).

829. "kauvvanks siä täst kaapaset sin pualih" 

(kaapaset, vrt. kipaiset).

830. "läht ihan eärpeätään koapaseen" (ääripäätään, 

yhtäkkiä).

831. "oamuruppeema koavettii, iltapuolla korjattii" 

(aamurupeama, iltapuoli).

832. "olen ollus sielä kaheksan ujen seuusa iästä" 

(ujen eli vuoden).

833. "sitä ei seitenkuista talavee näöt tulovan, 

se tulloo kuusikuinen elik kaheksikuinen" 

(talven pituudesta, vrt. lumen aika).

834. "kahenpäihväinen kissanpenikka" (kaksi 

päivää vanha).

835. "kahenöenen jeä" (öiden ja päivien laskijat, 

vrt. kuun ja päivän palvojat).

836. "kerta miessä kahiste lassa" (kahesti lapsena, 

vanhuutta verrataan lapsuuteen).

837. "illankahajusa lähin sitte" (kahjussa eli 

hämärässä).

838. "pak koirras kahleisiin, keväöistä talviöihi" 

(kevätöistä talviöihin, kesävuoden ajaksi, 

sudet=metsänhaltijan koiria).

839. "siit on kahmalo huomenia, kun siellä kävin" 

(kahmalo huomenia, vrt. kourallinen).

840. "kyllä mie oo soant männä yöm päivän kans" 

(yötä päivää).

841. "mä tule sitt ehtonkaihis" (ehtonkaihis,

iltahämärässä).

842. "pimjän kaihis" (pi-meä, vrt. nenetsin yö=pii, 

nganasanin yö=hii).

843. "illan kaihe" (kaihe eli hämy).

844. "sanottuk kriimuks kuun kaikkes" (kuun kaikkes, 

aina, jumalaiset=ikuisia).

845. "sillä laila sitä kaikin tehttiin" (kaikin eli aina).

846. "aina anttina net toivotethim mutt ei se kaikisti 

suvennu" (toivotettiin tulevaksi, lämpimät ilmat, 
omat antit, vieraat kalenteripäivät).

847. "onhan tässä vielä illan kaikoo, että vielä ehtii" 

(illan kaikoo, vrt. kajoa).

848. "minä uamukaijossa läksin" (aamukaijossa 

eli kajossa).

849. "se työ tehtiin yhteen kaekkuun" (kaikuun 

eli menoon).

850. "monta päiveä on puulannu solokeesa, 

aivan yhtä kaikua" (puulannu=satanut, solokeesa

=solkenaan, yhtä kaikua=yhteen menoon).

851. "no on se vähä ies kajjeissaa ettei se nyt ihan 

kohta tulem meille" (ihan kohta, vähään aikaan).

852. "uamun kajussa jo nousin ja koko päivä on 

tulluh heppasttuu" (kajussa eli kajossa).

853. "se ei makkoo uppoöissä" (uppoöissä, 

koko yönä).

854. "mennään ehtoon kaulaa katkasemmaa" 

(ehtoon kaula).

855. "oltiimpaha vua hämärän kaoloo katkasemassa" 

(pitämässä hämärää).

856. "onko nuo vielä ees kakskuisijakaa" (kissan

poikaset, kuiden laskeminen).

857. "kakskyöntkuus vuotta sill on jo ikkiä, 

se o miust vuotta nuoremp" (kaksi kymmentä 

ja kuusi, vrt. vuosi=talvi, kohdun aika).

858. "ooha sen ikä jo kaksiskymmenis" 

(kaksissa kymmenissä, vuosien laskemisen 

myöhäisestä alkuperästä).

859. "mie muista mite vanha mie olin, 

kakstoistannellaks mie oli vai mitä" 

(vrt. seitsemään tai kymmeneen päättyvät

omat luvut).

860. "isäkin ol viel täyles jamas" (täydessä 

jamassa, vanhempien ikääntyminen).

861. "se tehläj juhkii aamust ehtooseev vaaj" 

(aamusta ehtooseen).

862. "ei se puhu päiväkaushim mithän" 

(päivän kausi, vrt. yön).

863. "päivän oloh" (oloh eli oloon, 

vrt. mittaan).

864. "suutkaine matku, kodvu menöy kävvez" 

(kävvez eli kävellessä, kotvan pituudesta).

865. "suohkai tulla ylen näbieh" (näpiään

=nopeasti, rivakasti).

866. "muistelov puoleh yöhö soate" (puoleen 

yöhön saakka).

867. "on kuum päiviks vie jauhuo" (kuun päiviksi, 

kuukausi=kuun päivät).

868. "vuotettih ildapäivän laskuh soahen" 

(iltapäivän laskuun saakka, päivä=oma kello).

869. "ajo puoleh päiväh soah" (puoleen päivään 

saakka).

870. "igih puutui, aigas sai" (puutui ikään, 

tuli täysi-ikäiseksi).

871. "vuota slojun tuassa kodvazen" (kotvasen, 

jokaisella oman pituinen).

872. "ei ole igä illas, eigä piä sillas" (sanonta).

873. "konza mie sielä kävelin" (kun, koska, 

vrt. konsanaan).

874. "mikse pidi, sikse tulin" (sikse=silloin,

siihen aikaan).

875. "vuota sikse, kuni tulen" (omaa eli kellotonta 

elämää).

876. "yösydämel lähimmö" (yösydämellä, 

keskellä yötä).

877. "päivän syväin" (keskellä päivää).

878. "syväinkuun aiga on, kuudama puolilleh" 

(sydänkuun aika, kuutama puolillaan).

879. "syväinkuu" (keskitalven kuukausi).

880. "seittseikymmenendel vuvvel on ukkoine" 

(vieraat kymmenykset, vrt. polvet).

881. "häi satui parahikse tulemah" (parahiksi,

juuri, hyvään aikaan).

882. "toits ahvendu sattuu" (toitse, vrt. toiste).

883. "satui yhtel aigoa tulemah" (yhteen aikaan, 

vrt. samaan).

884. "iin igäne sana" (iän ikäinen, ikivanha).

885. "magai kodvazen, puolih yölöis sah" 

(kotvasen, puoleen yöhön saakka).

886. "ei kerrinnyn silmiä rävähyttee" (silmän 

räväytys).

887. "rändykuun dällez om miikkulankuu, 

sid rastavankuu" (vieras kalenteri=vieraat kuun 

nimet, omat kuut=paikallisia).

888. "päivä ruttoh illakse pyörähtäy" (päivän 

pyörähtäminen, ruttoh=nopeasti).

889. "ilda rubioo tulemah" (ilta tulemaan,

elävä olento).

890. "huomenes on lähellä, päivä jo rusottau" 

(huomen lähellä, vrt. aamu).

891. "enzi vuvvel täl aigoa do nainnuh roimmoz" 

(ensi vuodella, tällä aikaa).

892. "kuus päiveä on roadopäiveä, seittsemäz 

joudopäivä" (vieraat työviikot, vieraaseen

ajanlaskuun perustuvat).

893. "roadopäiv on kos kui puuttuu" (työpäivä 

milloin sattuu, oman ja vieraan työn erosta).

894. "nuor aiga on roihakka" (nuori aika,

roihakka=reipas, menevä).

895. "ken mullozii muisteloo, sil rikku silmäh" 

(mullosia eli viime vuotisia).

896. "siät rikkuotsettih ynnäh" (ynnäh eli yhä).

897. "vägi polveh kui sai, ga rihvakoitui" 

(rivakoitui vanhetessaan, omat polvet, 

vieraat vuosikymmenet).

898. "talven aloh puimma villad" (talven aloon, 

vrt. oloon).

899. "roata pidäy huolittoa yhteh ylgyh" 

(yhteen ylkyyn, menoon).

900. "yöt yöttäin, päivät piättäin" (sanonta).

901. "illaz on igä lyhembi, uamuz aigu rattozembi" 

(sanonta).

902. nenetsien laskutavasta kertoo ilmaisu 

syidya syiw yalya (kaksi kertaa seitsemän päivää, 

rekimatkan pituutta ilmoitettaessa).

903. nenetsien kuihin kuuluu porojen ajamisen kuu
(lokakuu, vuoden ensimmäinen kuu), naalien
pyytämisen kuu (marraskuu), pienemmän pimeyden
kuu (joulukuu), ison pimeyden kuu (tammikuu),
kotkan kuu (helmikuu), lämpimään kääntyvä kuu
(tuuleton kuu, maaliskuu), pienempi vasomisen
kuu (huhtikuu), vasomisen kuu (toukokuu),
jäiden lähdön kuu (toukokuu), sääskien kuu
(kesäkuu), paarmojen kuu (heinäkuu), joutsenien
kuu (elokuu) ja putoavien lehtien kuu (syyskuu).

904. nenetsien kuihin kuuluu limba irij (kotkan kuu,
tammikuu), jara irij (helmikuu), ti sapolana irij
(maaliskuu), sije nits irij (huhtikuu), ti nits
irij (toukokuu), sawo irij (kesäkuu), tani irij
(heinäkuu), pilu irij (elokuu), weba irij (syyskuu),
xor irij (lokakuu), nuda paewdej (marraskuu) ja
narka paewdej (joulukuu).

905. hantit kutsuvat syyskuuta siian kuuksi
(mansit tavin kuuksi).

906. hantit kutsuvat kesäkuuta joutsenen kuuksi
(vrt. pesiminen, poikasten ilmestyminen).

907. hantit pitävät kesää ja talvea 

vuodenaikoina(kevät ja syksy siirtymäaikoja, 

nukkuvasta metsästä hereillä olevaan 

metsään).

908. hantit kutsuvat lokakuun lopusta 

marraskuun puoliväliin olevaa aikaa 

"ison talven aluksi" ja "syksyn olkapääksi" 

(huhtikuuta vastaava aika).

909. hantit kutsuvat toukokuuta vasojen 

syntymän kuuksi, kalan kudun kuuksi ja 

hanhien ja sorsien paluun kuuksi.

910. hantit kutsuvat helmikuuta petollisen 

kotkan kuuksi (pidetään ensimmäisenä 

kevätkuuna, päivien uskotaan pitenevän kotkan 

viedessä palasia talviselta päivältä).

911. hantit kutsuvat maaliskuuta vahvan 

kotkan kuuksi (pidetään ensimmäisenä 

varsinaisena kevätkuuna).

912. nenetsit kutsuvat aikaa sanalla joltsj.

913. nenetsit kutsuvat ikää sanalla jondjer.

914. nenetsit kutsuvat iltaa sanoilla pausimä 

ja povsaemzx (povsaemq=tuli pimeä).

915. nenetsit kutsuvat yötä sanoilla pii ja pi
(keskiyö=pimbeele, pimbelq).

916. nenetsit kutsuvat vuotta / jumalaa sanalla po 

(vrt. kesävuoden / talvivuoden haltija,

vrt. por-heimo).

917. nganasanit kutsuvat vuotta / ikää sanoilla 

hyo ja xyo.

918. nenetsit kutsuvat vuotta / ikää sanalla poa.

919. nenetsit kutsuvat nuorta sanalla natseky.

920. nganasanit kutsuvat nuorta sanoilla 

numa ja numaa.

921. nenetsit kutsuvat aikaa / kautta sanoilla 

jolsy ja yolcyh (j=y).

922. enetsit kutsuvat aikaa / kautta sanalla dodi

(vrt. dodii).

923. nganasanit kutsuvat aikaa / kautta sanalla 

nati (vrt. naatti, naattia).

924. nganasanit kutsuvat aikaa / kautta sanoilla 

tsuha ja tsuba (vrt. suhata).

925. nenetsit kutsuvat kuuta / kuukautta sanoilla
irij, jilyi, yiri ja yiryiy (vrt. jiri, iiri).

926. enetsit kutsuvat kuuta / kuukautta sanoilla
diri ja irio (vrt. tirri).

927. nganasanit kutsuvat kuuta / kuukautta sanoilla
kitsezaa ja kitsezai (yhdyssanoja).

928. nenetsit kutsuvat aamua sanalla julnu.

929. nenetsit kutsuvat aamua sanoilla xuwi ja xubta

(vrt. huvi, kuta).

930. enetsit kutsuvat aamua sanoilla kiude ja 

kiduduo.

931. nganasanit kutsuvat aamua sanoilla kyziatu
ja kyziata (vrt. kisi-ata, haltijanimet).

932. nenetsit kutsuvat yötä sanoilla pyi, pi ja pii
(vrt. pimeä).

933. nganasanit kutsuvat yötä sanoilla hii ja hiidhi
(vrt. hiita, hiisi).

934. nenetsit kutsuvat vuotta sanalla po.

935. enetsit kutsuvat vuotta sanoilla pea, po ja pua.

936. nganasanit kutsuvat vuotta sanoilla xyo, hyo 

ja hya.

937. nenetsit kutsuvat iltaa sanoilla pämsyamtyu,
paewsyumtyo, paewsyumpi, päusume ja peosuduo
(yhdyssanoja, vrt. päivä, sumppi).

938. nganasanit kutsuvat iltaa sanoilla kundutunde 

ja kundutemu (vrt. tunti, teemu).

939. nganasanit kutsuvat iltaa sanoilla himtaka
ja himtaki (vrt. himmetä).

940. nenetsit kutsuvat pimenemistä / illan tulemista
sanoilla pämsyamsy ja paewsyumcy (pam=pau

=paew).

941. enetsit kutsuvat pimenemistä / illan tulemista
sanoilla päusud ja peosude (pau=peo, vrt. peijo).

942. nganasanit kutsuvat pimenemistä / illan 

tulemista sanoilla hojmagimsi ja hojmagima

(vrt. homma, hommata).

943. nenetsit kutsuvat ajan kulumista / ohi 

menevää sanalla wayera.

944. nenetsit kutsuvat aikaa / kautta sanalla 

yolcyh (jol-si, vrt. si=päivä).

945. nenetsit kutsuvat elämää / olemassaoloa
sanoilla yilyebc ja yilyer (jil=elämä).

946. nenetsit kutsuvat elämää / elinaikaa sanoilla 

yil ja yilh (y=j).

947. nenetsit kutsuvat yötä sanalla pyi 

(pyiy=öinen).

948. nenetsit kutsuvat tietyn ikäistä sanalla pocy 

(vrt. posio, po=vuosi).

949. nenetsit kutsuvat iltaa sanalla paewsyumpi
(paewa=olla pimeä, paewsyumcy=pimetä,
tulla ilta, vrt. päivä umpi, ummeta).

950. nenetsit kutsuvat aamua sanalla xubta
(xuwi=aamuinen, xuwh=aamulla).

951. nenetsit kutsuvat ikää sanalla jonder

(vieras r-pääte).

952. nenetsit kutsuvat päätöstä / päättymistä
sanalla we.

953. nenetsit kutsuvat aikaa sanalla jolts.

954. nenetsit kutsuvat päivää sanalla jala

(vrt. jaala, jalo).

955. nenetsit kutsuvat aamua sanalla xu

(vrt. kuu, huomen).

956. nenetsit kutsuvat keskipäivää sanoilla 

jala er.

957. nenetsit kutsuvat iltaa sanalla paewsumdo.

958. nenetsit kutsuvat yötä sanalla pi.

959. nenetsit kutsuvat viikkoa sanalla siiw
(vrt. siivu).

960. nenetsit kutsuvat aikaa / mittaa sanoilla
juols, jolsy ja yolcyh.

961. nenetsit kutsuvat vuotta sanoilla pu ja po.

962. nenetsit kutsuvat vanhaa sanoilla punsli ja pusli
(tundranenetsin nyewxi).

963. nenetsit kutsuvat aamua sanoilla julknu, julnu 

ja xuvi (julk=nousta ylös, vrt. jalkeille).

964. enetsit kutsuvat vuotta sanalla po.

965. enetsit kutsuvat päivää sanalla deri 

(vrt. teri, jeri).

966. enetsit kutsuvat aamua sanalla kiudu
(kiud nuju=aamulla, vrt. kutu, kiuru).

967. enetsit kutsuvat iltaa sanoilla kodat-nuju
(makuulle menon aika, vrt. kota).

968. enetsit kutsuvat iltaa sanoilla päusum-nuju
(pimeän tulon aika, pau=pimeä).

969. enetsit kutsuvat nuorta sanalla dudi

(vrt. tuutia, juti).

970. selkupit kutsuvat vuotta sanalla po.

971. selkupit kutsuvat kuukautta sanalla irati

(ir-ati, ira-ti, vrt. irja).

972. selkupit kutsuvat iltaa sanoilla utin ja ytin

(u=y, vrt. yt-in).

973. selkupit kutsuvat aamua sanalla kari.

974. selkupit kutsuvat auringonnousua sanoilla
karil kenti.

975. selkupit kutsuvat keskipäivää sanoilla 

celit conti (celi=päivä).

976. selkupit kutsuvat yötä sanoilla pin ja lipikin.

977. selkupit kutsuvat päivää sanalla celi

(vrt. selittää, seljetä, selkeä).

978. selkupit kutsuvat vanhaa sanalla mentael

(men-tael, menta-el).

979. selkupit kutsuvat nuorta sanalla ilmatil.

980. "tokahtih täh kävyi kodvaizeks" (tokahtih 
eli pysähtyi).

981. "toissivuodena do olima, ei ollun se mulloi" 
(mulloi eli viime vuonna).

982. "sendäihäi se nukutti tossupeän, vihmu tulemaz oli" 

(tossu eli toissapäivänä).

983. "hallam pidähyy kukat rädmistytäh, tossupeän 
jo ollah rädmäköt" (tossupeän eli seuraavana 
päivänä, vrt. toissapäivänä).

984. "päivänlasku ruskottau, tossupeän vihmuu"
(tossupeän eli huomenna).

985. "eihäi päiväd ole piällei, jällei ollah"
(päällekkäin, jälekkäin).

986. "do matkoau toine kuu siidä sanonnasta soate" 
(omat kuut, taivaalla matkaavia olentoja).

987. "sidä tostu sanellah päivän aloh" 

(aloh eli mittaan).

988. "tuolloin on taemban kui silloin" 

(tuolloin ja silloin).

989. "mie jo toanoin söin" (taannoin,

äsken, vastikään).

990. "vaste tuandoi oli häi täs" (vasta taannoin).

991. "pokrovas työndyy se tedrikuu" (tetrikuu 

eli lokakuu, vanhemmat kuiden nimet).

992. "hillah terväh vihma tuloo" (hillah terväh,

ennen pitkää).

993. "elähes tapahtuu kaikkie" (elähes eli 

elämän aikana).

994. "kaikkeehäi sidä tapahtuu eläes" (elämä,

pitkä aika).

995. "ikä tallessa eletty" (sanonta).

996. "tulijana kezänä" (tulevana).

997. "tulijana vuodena" (vrt. talvena).

998. "tulii kuu tulou räkki kuu" (tulija kuu,

räkki eli kuuma).

999. "tuli täyzih igih" (täyteen ikään).

1000. "hätkestyi kodih tulo" (hätkestyi,

viivästyi, myöhästyi).

1001. "vereksel kuattu puu on vie tuores" 

(vereksel eli äskettäin).

1002. "mie en kyllä tähä palah muist enämpi" 

(tähän palaan, tällä kertaa).

1003. "ei tulluh täh palah mieleh"
(vrt. tähän hätään).

1004. "täh palavaizeh en kuule sidä sanoa"
(tähän palavaiseen, vrt. palaan).

1005. "tännetulo eistyi toizeh kodvah" (toiseen 

kotvaan, eistyi=siirtyi edemmäksi).

1006. "täyz yö issuttih" (täysi yö).

1007. "täydeh igäh eli" (täysi ikä).

1008. "täyzih igih elett on, kuuzikymmenih"
(täysi ikä, elämä täynnä).

1009. "päivysydämel hangi vajottau" (päivän 

sydämellä, vrt. keskipäivä).

1010. "ku elää izon igih, emon vardeh valuu"
(ison ikä, emon varsi).

1011. "vanhani on vanhembi vanhoa vie"
(vanhanen, vanhempi vanhaa).

1012. "vanhain on akkaine, äjj on igiä hänel"
(äijä eli paljon ikää).

1013. "vuosi vanhav vanhantau, kaksi lapsen kasvattau"
(sanonta).

1014. "ollah hyö jo vanhattavad miehed"
(vanhuuden vaiheita).

1015. "minuo vanhattoa, päivä päiveä vanhus tuloo"
(päivä päivää, vrt. päivältä).

1016. "oi emoni kantajani, kuuven kymmenen kesäni, 
soan vuuven vanhukaini" (emon lukuja).

1017. "varzigo tiä oled, edgo mennyh kodih" 
(varsiko eli vieläkö).

1018. "vast anikko tulin" (äsken, vastikään,

vrt. ani harvaan).

1019. "hiän vasta tuli kodih" (kotiin 

tulemisen aika).

1020. "vast oli teä, jo on kunne mennyh" 

(vasta, jo).

1021. "häi ni konzu ei ole myödäh, aiven on vastukavai"
(aiven eli aina, vrt. vastakarvaan).

1022. "olet tozi vastukavaine, ni konzu et sovi"
(konzu eli koskaan).

1023. "työmiehellä on nellä veruo, huomenessyöntä 

aivoseh koittiessa, murkina, siitä puolipäivällini 

ta iltani" (aivoseen koitteessa, veruo=ateriaa).

1024. "täl verokeskel äjjän ruavoin"

(aterioiden välillä).

1025. "verovälim peäl syvväh da levätäh"
(veroväli, vrt. keski).

1026. "konza on vezivuozi, vihmuu äijäldi"
(vesivuodet, vrt. kesät).

1027. "aigu viettävyi hätkekse, venyi pitkäkse"
(ajasta hetkeksi).

1028. "vihmu tulou seitsaz, dongoi tsipettää"
(seitsaz eli heti).

1029. "vijjez vuoz on sadoa täytteä" (95. vuosi,

isojen lukujen vieraudesta).

1030. "viizikymmen vuottu ku puuttuu eliä ga 

paraz igä on eletty" (paras ikä).

1031. "päiveä voavittoa" (vaavittaa eli 

kuluttaa).

1032. "vie hyvän pivustan kopittau" (sataa 
pitempään, pivusta).

1033. "joga vuottu puu syyn kazvau" 
(vuosi=kasvukausi, kesä).

1034. "joga vuottu puu syyn jämenöy"
(jämenöy eli paksunee).

1035. "vuuven aloh sammalduu" (vuoden 

aloon, mittaan).

1036. "toissivuodena do olima, ei ollun se mulloi"
(mulloi eli viime vuonna).

1037. "tänä vuonna nouzi ajjoih, vuozi miitys tulou"
(nousi aikaisin, uusi kuu).

1038. "emmä vuota vuositsotalla" (tsotalla,
vrt. tolkulla, kaupalla).

1039. "päivy päiveä vuottelemmo" (päivä 
päivää, vrt. illasta aamuun).

1040. "vuota milma, mie teräväh tulen"
(teräväh eli nopeasti).

1041. "vuottakkua kodvane" (kotvanen,

vrt. odottamisen aika).

1042. "vähä on aigoa, en jovva hätkeks olemah"
(hätkeks eli pitempään).

1043. "vägi kodvikon vihmui" (väki eli

pitkän kotvan).

1044. "väliän lieu murgina, tirpa kodvane"
(väliän=pian, tirpa=kestä).

1045. "päivy välii täz on ku kävyi" (päivä väliä,
vrt. toissapäivänä).

1046. "anna aikova mänövi, vähän päivä välpähtävi"
(aika eli päivä).

1047. "yhenigähized ollah" (yhenikäiset).

1048. "haukkuu milma yhtätyönnäh" 
(yhtätyönnäh, alituiseen).

1049. "terväh kävyi, ykskaks tuli kodih"
(terväh eli ykskaks).

1050. "yli vuuven olin siit" (yli vuoden, 

vrt. talven, kesän).

1051. "yhteh yltyh" (yltyh eli menoon,

vrt. yltyä).

1052. "yht yldyy meni sinne" (yhtä yltyy, 

vrt. kyytiä).

1053. "yhteh yldyh en aja sidä välie"
(omat ajanmitat).

1054. "vuvven oli ymbäri koiz" (vuoden
ympäri, vrt. talven).

1055. "mänet kodih i huomen, yönaiga on, 

magoa yödä" (huomen ja yön aika, 

vrt. kuun).

1056. "yö ymbäristö oldih meil" (yön 

ympäristö, yön ympäri).

1057. "mond yötienohta poltad tervahaudua"
(yötienoota).

1058. "elä vielä toki lähe, aivanhan on yötikköini"
(yötikkönen, sydänyö).

1059. "sielä yöt yöttäy, päivät piättäy"
(yöhön päättyvät päivät).

1060. "päivajjan pidäv yösijah piästä"
(päivän ajan, vrt. valoisan).

1061. "äjj om pagizemist ammui nähtyy"
(ammoin, kauan sitten).

1062. "eglein oli ägie päivä" (eglein=eilen, 

ägie=kuuma).

1063. "mänen öittsi" (öitsi, yötä myöten).

1064. hantit kutsuvat ihmisen ikää sanalla nupot 

(pidetään ennalta määrättynä).

1065. mordvalaiset kutsuvat viime vuotta sanalla 

melat.

1066. mordvalaiset kutsuvat tätä päivää sanalla teci

(vrt. tessi).

1067. mordvalaiset kutsuvat tätä vuotta sanalla 

tedede.

1068. mordvalaiset kutsuvat vanhaa sanalla sire 

(siredems=vanheta).

1069. mordvalaiset kutsuvat tulevaa vuotta sanoilla 

si ijeste (vrt. si=päivä).

1070. mordvalaiset kutsuvat vuotta sanoilla iye ja ije 

(ikele=aikaisemmin, vrt. ikä).

1071. mordvalaiset kutsuvat eilistä sanoilla isakon 

ja isen.

1072. mordvalaiset kutsuvat keskiyötä sanalla 

peleve (pel=puoli, vrt. eve).

1073. saamelaisten vuosi jakautuu talveen 

(joulukuusta maaliskuuhun), kevättalveen 

(maaliskuusta huhtikuuhun), kevääseen

(toukokuusta kesäkuuhun), kevätkesään 

(kesäkuu), kesään (heinäkuusta elokuuhun),

loppukesään (elokuun loppu), syksyyn (syyskuusta 

lokakuuhun) ja loppusyksyyn (marraskuu).

1074. saamelaiset kutsuvat talvi ja kesävuotta 

sanoilla sjeunjestie (pimeä aika) ja tjuoikestie 

(valoisa aika).

1075. mordvalaisten aikasanoihin kuuluu

ney (nyt), kurok (heti), sval (aina), seyedste 

(usein), skan-skan (joskus), malav (pian), 

kuvat (pitkään), zardoyak (koskaan), tago 

(uudestaan, vrt. takoa), teci (tänään), vandi 

(huomenna), isak (eilen), ulkot (toissapäivänä), 

valske marto (aikaisin) ja pelevet (myöhään).

1076. mordvalaiset kutsuvat kuukautta sanalla 

kov.

1077. mordvalaiset kutsuvat nuorta sanalla odska 

(uusi=od, vanha=sire, sirya).

1078. udmurttien aikoihin kuuluu kuaruson 

(lehtien putoaminen) ja siziltolez (punainen kuu, 

tolez=kuu).

1079. udmurtit sanovat shundy bertem, tolez 

bertem, kizili bertem (päivä tulee takaisin, 

kuu tulee takaisin, tähdet tulevat takaisin).

1080. marien kuihin kuuluu shorykjol tylze 

(lampaanjalka, idalykvuj=vuoden pää), purgyz 

tylze (pyrykuu), yjarnja tylze, vydshor tylze 

(vetisen suon kuu), aga tylze (peltokuu), 

peledysh tylze (kukkien kuu), syrem tylze 

(syrem=heinäkuussa muistettu jumala), sorla 

tylze (sirpin kuu), idym tylze (riihikuu), shyza 

tylze (syyskuu), kylme tylze (kylmä kuu) ja 

tele tylze (talvikuu, vrt. telle).

1081. udmurttien aikoihin kuuluu tolshor 

(keskitalvi), tulyspal (kevätpuoli), juztolez 

(hankikuu), oshtolez (valkea kuu), kuartolez 

(kuiva kuu), invozo / invozotolez (invozo

-henkien kuu), pöstolez (palava kuu / 

pääskysten kuu), gudyrikoshkon (ukkosen 

poistuminen), kuarusjon (lehtien putoaminen), 

konyvuon (oravien paluu), shurkynmon 

(joen jäätymisen kuu) ja tolsur (talvikalja).

1082. ersalaisten kuihin kuuluu jakshamkov

(pakkaskuu, jaksamisen kuu), lavolkov 

(tuiskukuu), ezjurkov (jääpuikkojen kuu), 

tsadykov (tulvakuu), panzikov (etsimisen 

kuu), ashtemkov (odotuksen kuu), medkov

(meden kuu), umarkov (marjakuu), 

tashtamkov (talvivarastojen tekemisen

kuu), ozokov (keltainen kuu), sunderkov 

(iltaruskon / pimeyden / talviunille käymisen 

kuu) ja atsamkov (makuupaikkojen tekemisen 

/ makaamisen kuu).

1083. marit kutsuvat vuotta sanalla ij

(ijyn=vuosittain).

1084. marit kutsuvat ikää / elämää 

sanalla ilysh (ige=nuori, shongo=vanha,

vrt. sonka).

1085. marit kutsuvat aikaa / vuodenaikaa

sanoilla ajat, pagyt ja zap.

1086. marien aikasanastoon kuuluu

tat (hetki), saman (aikakausi), mutsash 

(ajan päätös) ja kydalne (keskellä, 

aikojen välissä).

1087. udmurtit kutsuvat vuotta sanalla ar

(vrt. ari, arja).

1088. udmurtit kutsuvat kautta sanoilla

vakyt ja vapum (vrt. vaki, vakituinen,

vappu).

1089. udmurtit kutsuvat aikaa sanoilla 

dyr ja vakyt.

1090. udmurtit kutsuvat ikää sanoilla arlyd, 

ares, ulon ja daur (nuori=egit, pinal, 

vanha=peres, möjy).

1091. unkarilaiset kutsuvat vuotta sanalla ev

(tavaly=viime vuosi, vrt. tavallinen,

jövore=ensi vuonna).

1092. unkarilaiset kutsuvat kautta sanalla 

pont.

1093. unkarilaiset kutsuvat aikaa sanoilla

ido ja idö.

1094. unkarilaiset kutsuvat ikää sanoilla

eletkor, idoszak ja kor (nuori=fiatal, zsenge, 

vanha=öreg, regi, vrt. rekilaulut).

1095. ersalaiset kutsuvat vuotta sanalla ie

(jutko=kausi, shka=aika).

1096. ersalaiset kutsuvat ikää sanoilla iet

ja iet loman (nuori=od, pize, vanha=kezeren, 

syre, tashto, vrt. taisto).

1097. moksalaiset kutsuvat vuotta sanalla 

kiza (vrt. pajunkissat).

1098. moksalaiset kutsuvat aikaa / ikää 

sanoilla pinge ja samana (nuori=omla, od, 

vanha=otmelän, kunardon, sire).

1099. udmurtit pitävät vesien jäätymistä 

("seisomme jäällä") ja vesien sulamista 

("seisomme vedessä") vuodenvaihteina.

1100. marit kutsuvat vanhaa sanoilla tosto 

ja tosty (vrt. toiste, toisto).

1101. saamelaisten kuihin kuuluu logamaanu 

(lokakuu), eoheamaanu (syyskuu, vrt. eheä), 

njuheamaanu (maaliskuu, vrt. nuhea), 

juovlamaanu (joulukuu), skammamaanu 

(marraskuu, vrt. kaamos), kuovamaanu 

(helmikuu, vrt. kova), roovvadmaanu 

(lokakuu, vrt. rova), porgemaanu (elokuu, 

vrt. por-uhri), helmimaanu (helmikuu), 

syeinimaanu (heinäkuu, vrt. seini, sy-eini, 

haltijanimet), kesimaanu (kesäkuu), 

vyesimaanu (toukokuu, vrt. vesi), huhtimaanu 

(huhtikuu), toukomaanu (toukokuu), 

elomaanu (elokuu), maalismaanu (maaliskuu), 

marrasmaanu (marraskuu), tälvvmään 

(talvikuu, helmikuu), sueinnmään (heinäkuu,

vrt. sue-inn, inn=yö), njuhccmään (huhtikuu, 

joutsenen kuu), paazzmään (huhtikuu, 

vrt. paasto, pasi-jumala), kiessmään (kesäkuu), 

kolggmään (lokakuu, vrt. kolkka), rooggadmään 

(lokakuu, vrt. rokka),  pazzlasttam-mään 

(maaliskuu), läznpeivvmään (maaliskuu, 

peiv=päivä), skamm-mään (kaamoskuu, 

marraskuu), vuvrrmään (marraskuu), 

vuessmään (toukokuu, vrt. vesi), kiddmään 

(toukokuu, vrt. kevään nimet), oddeejjmään 

(tammikuu, vrt. uusi), vuossmään (tammikuu, 

vuosa=ensi) ja cohccmään (syyskuu).

1102. saamelaisten aikasanoihin kuuluu tijma 

(viime vuonna), okkopudda (viikkokausi), 

ihe (vuosi), äigi, ääigi (aika, vrt. ää-igi), 

ihepeeli (puoli vuotta), okko, oho (viikko), 

taaijuv (tänä vuonna, vrt. taju), pirraihasas 

(ympärivuotinen), piäivalavt (päivittäin), 

ihasavt (vuosittain), guövdele, guöwdee, 

kuovtat, kuouta, kovte (väli, kausi), baalie, 

ballee, paallie, palle, balle, pääli, pääl, pall, 

palle, pale (aika, kesto), eke, akkeh, ahkie, ahke 

(ikä, vrt. eki, ahka), ajke, aajgie, aigee, aajkie, 

aike (aika), ihasas (vuotias, vuotinen), jeke, 

jahkie, jahke (vuosi, ikä), akke, ahe, aakk, agg, 

ekke (ikä, vrt. akka), aige, äjgi, äigg, ajg, ajge 

(aika, vrt. aake, aki), jakke, ihe, eekk, igg, jikke 

(vuosi, ikä), pajjelekksaz (viimevuotinen), 

teeimjoz, teimmjoz (viimevuotinen), eeggaz, 

ekksaz (vuotuinen, vrt. eka), godovai (vuotuinen), 

suutksaz (vuorokauden vanha), pirreegglaz, 

pirrekksaz (ympärivuotinen), eezza, eza (aika, 

vrt. esa), mialggad (aika), äikk, ääigaz (aika), 

toouni (toisena vuonna, ensi vuoden jälkeisenä 

vuonna), puotti eejj (ensi vuonna), puotti eekk 

(seuraava vuosi), tuneejj (toissa vuonna), tanni 

(tänä vuonna), teimma (viime vuonna), pirran 

eejjest (vuoden kuluessa), eejj mieldd (vuoden 

mittaan), pirr eejj (vuoden ympäri), piirieejji 

(vuosittain), pirreejj (ympäri vuoden, vrt. piiri), 

paajj (aikaväli, kausi, jostakin johonkin), bääll, 

pääll (kestoaika, vrt. pällistellä), podd (ajanjakso, 

aika johonkin tapahtumaan), loppeekk (loppuvuosi), 

puudeekk (loppuvuosi, vrt. puute), eejj-jorros 

(vuodenkierto), eejjvaajtos (vuodenvaihde), suutk 

(vuorokausi), eekk (vuosi), neättel (viikko), oddeekk 

(uusivuosi) ja tuneekk (toissavuosi).

1103. saamelaisten aikasanoihin kuuluu puarisvuota 

(vanhuus), ahelud (ikääntyä), ahe (ikä), eellimahe 

(elinikä), elilam (iäkäs, ikääntynyt), puaris, puarras 

(vanhus), räävis, raavvas (täysikasvuinen), ahasas, 

ahasii (ikäinen, vrt. ahava, aho), nuore, nuarra, 

nuorra, nuora, nuorr, nurr, nirr, nore (nuori, 

vrt. noora), oomie, obmee, oopmie, omes, oames, 

oami, vuämes, vuemes, viemes, ome (vanha, 

vrt. aamu, ami), boories, boores, poories, pores, 

boares, poaris, puäres, pueres, pieres, pores (vanha), 

vuores, vuaras, vuoras, vuras, vores (vanha, vanhus, 

vrt. vuori, vaara), vuoras (aikuinen, täysi-ikäinen), 

ravvsmeei (aikuistuva), vuorsmeei (aikuistuva), akkai, 

akksas (iäkäs), puarasmid, puaraasm (vanheta), 

puärsmed (ikääntyä), akkoovvad (ikääntyä, vrt. akka), 

ooutakksaz (samanikäinen), tiuddakksaz (täysi-ikäinen), 

puäres (vanha), vuämes, vuämm (vanha), puärsmeei 

(vanheneva), vuämmneei (vanheneva), väänhjoovvi 

(vanhentuva), väänhai, väänhas (vanhennut), 

puärrsummus, puärrsomas (vanhin), jeäleestes 

(eläessään), uccen (pienenä, lapsena), jiellempodd, 

jiellempaajj (elinaika), jiellemaakk (elinikä), aakk (ikä),

puolvvok (ikäpolvi), nuorrvuott (nuoruus), murkkaakk 

(murrosikä), nuorakerdi (nuorikerta, nuoriso) ja 

murkkakksaz (murrosikäinen, vrt. murkku).

1104. saamelaisten aikasanoihin kuuluu paijeelittaa 

(ylihuomenna), oovdeb peeivi (toissapäivä), onne 

(tänään, vrt. onni, onnata), tonnan (juuri silloin, 

sinä päivänä), itten (huomenna, seuraavana päivänä), 

onnaas, onnaa (tämänpäiväinen, vrt. oona), ittas, 

ittaa (huominen, vrt. iita), jiävtas, jiävttaa (eilinen), 

jiehtinas (edellisenä päivänä), ittinas (seuraavana 

päivänä), jieht (eilen), jooutjoz (eilinen), johtta (eilen), 

täbbjaz (tämänpäiväinen), jadda (huomenna, 

vrt. jatta), nuubb peeiv (seuraavana päivänä), tunpeeiv 

(toissapäivänä, vrt. tunna), täbbe (tänään), manna 

jaadast (ylihuomenna), jooutjozpeivv (eilispäivä) 

ja jaadjaz, jaadjazpeivv (huominen).

1105. saamelaisten aikasanoihin kuuluu iideedpudda 

(aamukausi, vrt. ide), ijja, iija (yö, vrt. ii-sielu), 

koskaijja (keskiyö, vrt. aija), iideedijja (aamuyö), 

iideed (aamu), aarriideed (aamuvarhaisella, vrt. ari),

eehid (ilta, vrt. ehtiä), ehidij (iltaisin), ijjalakke, 

ijjalahe (puoli yötä, lakke=puolikas), peivilakke, 

peivilahe (puoli päivää), eehidpudda (iltakausi), 

idedist (aamulla), ehidist (illalla), tuelää, tuelääi 

(aamulla, aamuisin), eedeld, eedes (aamulla aikaisin), 

kuauskeejjest (aamun valjetessa, vrt. kausi), tuelääst 

(aamusta) ja jeäkkää (illalla, vrt. jääkää).